Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - khaosaming

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 18
21
Tämä on ollut opettavainen ja hyvä ketju. Tästedes aion käyttää rippaukseen Asunderia ja LAMEa. Ohjelma on helppo asentaa ja käyttää ja se tekee hyvää, laadukasta jälkeä. Ohjelma tukee oggia ja FLAC:ta. Lamen asentamalla voi ripata mp3:ia. Musiikin toistoon Audacious.

Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install asunder
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install lame
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install audacious

22
Mielenkiintoisia tuloksia Ganymedeeltä.

Kokeilin seuraavaksi miniläppäriä ja Bon Jovin kokoelmalevyä Crossroad (1994). Levyllä on 15 biisiä ja kesto on 77 minuuttia.

Laitteistona Asus Eee PC 1001 PXD, jossa 2 gigaa muistia. Prosessorina Intel Atom N455 (yksi ydin).

Ubuntun Asunder rippasi levyn ajassa 23:50
Win 7 Starter ja Mediaplayer kulutti rippaukseen aikaa 10:30

Molemmissa ohjelmissa ripattiin mp3 @ 320 kbps

Ubuntun kunniaksi täytyy sanoa, että Eee PC toimii sillä vikkelästi ja käyttäjäkokemus linuxilla on hyvä. Win 7 tahmaa tuntuvasti jokaisessa liikkeessään. Rippausohjelman avaaminen ja yleinen rauhoittuminen kesti pari minuuttia.

23
Kokeilin Ubuntussa Asunderia. Vaihdoin asemaakin välillä (ulkoinen vs. sisäinen).

Asunder rippaa jopa Rhythmboxia kauemmin, mutta oli mukavampi käyttää. Ulkoinen USB-asema sai tunnin levyn (23 biisiä) valmiiksi ajassa 21 minuuttia. Sisäisellä meni samaan 23 minuuttia. Koneena Mac Mini (Core 2 Duo 2,25 GHz) ja Ubuntu 12.04. Levy on Simon & Garfunkelin kokoelma (Collected Works, levy 1, vuodelta 1990). Levyllä on jo ikää, mutta päällisin puolin naarmuton ja virheetön.

Kokeilin muitakin levyjä, koska Simon & Garfunkel vaikuttaa hidaslukuiselta oli asema mikä hyvänsä. Lätyillä näyttää olevan selviä eroja rippausnopeudessa. Itsepoltetun Whitesnaken levyn (kesto 1h 15 m) Asunder rippasi 11 minuutissa. Moody Bluesin 'In Search of the Lost Chord' (kesto 42 min) vei 7 minuuttia.

Koneen teholla ja pakkausalgoritmilla on väliä. Acer Aspire 5310 (Celeron M 1,6 GHz, single core), Asunder ja mp3 @ 320 kbps kesti Moody Bluesin levyllä whopping 25 minuuttia ripata. Mac OS X:n puolella iTunesissa Moody Blues -kiekko rippaantui alle neljässä minuutissa. iTunes rippaa oletuksena mp4 (m4a) @ 256 kbps. Vaihdoin vertailun vuoksi iTunesin kooderin mp3:ksi @ 320 kbps. Moody Blues siirtyi ämppäreiksi kolmessa minuutissa.

Macin puolella saan kokemukseni mukaan levyt kopioitua Ubuntua selvästi nopeammin. Ero on melkein kaksinkertainen Macin hyväksi samalla kokoonpanolla ja levyllä. Otan mielelläni neuvoja vastaan, kuinka saan viritettyä Ubuntua suorituskykyisemmäksi, vaikka satunnaisen hyväkuntoisen levyn rippaus alle kymmeneen minuuttiin on minulle riittävä nopeus. Lopputuloksen laatu on kulutettua aikaa tärkeämpi tekijä.

Ubuntussa rippaan yleensä perusasetuksilla oggeiksi, niin kuin nytkin. Asunder näyttää rippaavan 192 kbps. Rhythmbox 160 kbps.

24
Varmaan kannattaisi sitten selvittää miksi se on Ubuntulla hidas...
---------------
Asia ei ole vaivannut enää, koska rippaan niin harvoin. Näyttää kuitenkin olevan hyvin yleistä, kun googlettaa.

Äsken rippasin kokeeksi saman CD:n vaimon ikivanhalla XP-koneella (Celeron). Windowsin Mediaplayer rippasi levyn hujauksessa. Silmämääräisesti noin puolessa siitä ajasta, jonka iTunes käytti.

Ubuntussa yksi raita kesti ripata noin minuutin
Mac OS X:ssa noin puoli minuuttia.
Windowsissa noin 15 sekuntia.

25
Verrattuna vaikka Windowsin puolelta Winampiin, yhdessä levyssä voi mennä 20 minuuttiakin.
-------------
Minulla on aina ollut samansuuntaisia kokemuksia Linux-puolella. Ubuntu rippaa hitaasti noin yleensäkin. Rubyripper superhitaasti. Juuri äsken rippasin kokeeksi CD:n, jossa 23 biisiä ja kesto yksi tunti. Ubuntussa Rhythmboxilla hieman yli 20 minuuttia. Mac OS X:n puolella iTunesilla alle 10 minuuttia. Linuxin rippauksen hitaus on yleisimpiä esille tulevia valituksenaiheita googlettaessa.

26
Wikisanakirja:
http://fi.wiktionary.org/wiki/app

Kari Evelin Atk-englannin sanasto:
http://www.lexitec.fi/freebook/aes1600.pdf

Sanastokeskuksen termitalkoosivut sisältävät suosituksia:
http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/

Lainaus
Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projektissa laaditaan suosituksia suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Suositusten takana on joukko tietotekniikan, kielen ja viestinnän ammattilaisia, jotka toimivat kahtena erikokoisena ryhmänä.

App ei ole englantia äidinkielenään puhuville aivan selvä:
http://smallbiztrends.com/2011/03/what-is-an-app.html

Lainaus
It was a perfect reminder of a lesson I know to be true and often preach, but in this case didn’t live up to.  That lesson is:  we sometimes throw about the latest tech words that we assume others will know, because we spend much time online and dealing with technology and the words are common to us.  But the general population may still consider words such as “app” to be unintelligible lingo.

http://www.bogost.com/blog/what_is_an_app.shtml

Lainaus
It may sound silly given the ubiquity of the word, but despite all the "apps" on our phones and webpages and other devices, I'm not sure we have a good sense of what it means, or what that meaning implies.

27
Ubuntussa lukee "Internet Apps", ja vielä järjestelmän päävalikossa.
-----------------
Niin kuin Oscar edellä sanoi, nuo appsit ovat lyhenteitä. Hakukentässä lukee 'Search applications'.

Luettelemistasi sanoista ainoastaan yhtä voi pitää yleiskielisenä ('serveri'). Muut ovat puhekielisyyksiä. Serverillekin löytyy soveliaampi synonymi: palvelin.

28
App-sanaa löytyy aivan varmasti myös nykyisen Ubuntun englanninkielisestä versiosta.

Ubuntu Suomen yksi tärkeä tehtävä on edistää tietokonesanaston laajentumista. [...] (en hauku Nokian insinöörejä, vaan pidän hauskana heidän "finglishiään").
------------------
Käytän englanninkielistä Ubuntua, enkä ole vielä törmännyt appseihin.

Minusta ajamasi puolikielisyydet ovat juuri sitä finglishiä, jolle naureskelet. Edistyksellisyys ja yleiskielen normit eivät sulje toisiaan pois.

29
On yksi asia, mitä sanotaan löysässä puhekielessä, ja toinen asia, miten kieltä viedään eteenpäin tulevia sukupolvia varten. [...] eikä mitään puolikielisyyksiä tarvita.
----------------
Juuri näin. En itse osaisi asiaa paremmin muotoilla.

30
Piensovelluksista puhuttaessa 'apletti' voisi tulla kyseeseen, jos ei halua käyttää kotoperäistä nimitystä.

Software appliance -termille haetaan suomennosta tuollakin:
http://opensuse.fi/keskustelu/index.php?topic=4900.0

Minun leikkimielinen ehdotukseni on 'ytiäinen' (sanasta 'ydin').

31
...jo normi 12.04 LTS -asennuslevyltä asennetussa järjestelmässä on kirjautumisvaihtoehdot "Gnome Classic", sekä "Gnome Classic (no effects)"...
---------------------
Ubuntu 12.04:ssa ei ole enää oletuksena mukana Classicia lainkaan. Puhtaan asennuksen jälkeen saatavilla ovat vain 'Ubuntu' ja 'Ubuntu 2D'.

Classic Gnome -ympäristön saa asentamalla Synapticilla paketin 'gnome-shell'. Tämän jälkeen kirjautumisruudussa (rattaan takana)  näkyy uudet valinnat 'Gnome' ja 'Gnome Classic'. Näistä ensimmäinen on Gnome 3 ja jälkimmäinen perinteisen Gnomen oloinen Fallback-moodi.

32
Muistaakseni tällaista oli DDR-aikakaudellakin.
---------------
Aikaan ennen muurin murtumista?

 ;D

33
Multimedia ja grafiikka / Vlc ja TV-tikku Ubuntu 12.04
« : 24.06.12 - klo:23.34 »
Minulla on Mac Minissä Elgaton Eye-TV Hybrid -tikku. Tämä combo toimii talouden ainoana TV-laitteena. Ubuntun puolella tikku ei kuitenkaan herää. Sitten muistin, että minullahan oli laatikossa vanha A-Linkin DTU(h). Päätin laittaa sen kuntoon, koska tikku pelitti aikanaan Mintissa. Laitan tiedot tähän muistiin, jos tarvitsen niitä myöhemmin. Ehkä tästä on hyötyä jollekulle toisellekin, vaikka tiedot löytyvät jo muista ketjuista.

Tikku on Afatech AF9015 DVB-T.

ftp://ftp.a-link.com/dtu/DTU_Fi.pdf

Koodia: [Valitse]
user@user-pc:~$ lsusb
Bus 001 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub
Bus 002 Device 001: ID 1d6b:0002 Linux Foundation 2.0 root hub
Bus 003 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 004 Device 001: ID 1d6b:0001 Linux Foundation 1.1 root hub
Bus 001 Device 002: ID 152e:2507 LG (HLDS) PL-2507 IDE Controller
Bus 001 Device 004: ID 0fd9:0018 Elgato Systems GmbH EyeTV Hybrid
Bus 002 Device 003: ID 05ac:1005 Apple, Inc.
Bus 004 Device 002: ID 0a5c:4500 Broadcom Corp. BCM2046B1 USB 2.0 Hub (part of BCM2046 Bluetooth)
Bus 003 Device 002: ID 05ac:8242 Apple, Inc. IR Receiver [built-in]
Bus 002 Device 004: ID 05ac:021e Apple, Inc. Aluminum Mini Keyboard (ISO)
Bus 002 Device 005: ID 046d:c52f Logitech, Inc. Wireless Mouse M305
Bus 004 Device 003: ID 05ac:8216 Apple, Inc. Bluetooth USB Host Controller
Bus 002 Device 006: ID 15a4:9016 Afatech Technologies, Inc. AF9015 DVB-T USB2.0 stick
user@user-pc:~$

Vlc näyttää tv-kuvaa, kunhan kanavat skannataan ensin. Käytin tähän w_scan-ohjelmaa. Ohjelma luo tiedoston 'channels.conf'.

http://linuxtv.org/wiki/index.php/W_scan

Koodia: [Valitse]
w_scan -c FI -X > channels.conf
Terminaali-dumppi löytyy tuolta:
https://dl.dropbox.com/u/49224198/Ubuntu/w_scan.txt

Jostakin syystä w_scan (Ja tikku) löytää vain YLE:n kanavat, mutta se riittää minulle. Antennina on Elgaton mukana tullut magneettipohjainen tappi, joka vastaanottaa yllättävän hyvin. Alkuperäinen samankaltainen nysä ei toiminut häiriöittä.

Käynnistin Vlc:n päätteestä:

Koodia: [Valitse]
vlc channels.conf




A-Link DTU(h) tunnistuu Ubuntu 12.04:ssa automaattisesti, ja järjestelmä tarjoaa sille suljettua firmwarea. Tikku lakkaa toimimasta, jos se on kiinni uudelleen käynnistäessä. Se täytyy siis ottaa irti USB-portista, jos koneen sammuttaa tai boottaa asennuksen jälkeen.



34
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Braserolla rippaus
« : 22.06.12 - klo:19.44 »
Tässä säikeessä mainittiin aiemmin Clementine soitto-ohjelma, ja huomasinkin sen olevan ladattavissa uudempaan Ubuntuun ihan normaalilla tavalla.
------------------
Clementine on käsittääkseni forkattu Amarokista, joka on soitto-ohjelma KDE:lle. Gnome-ystävällisenä Clementine on hyvä vaihtoehto Ubuntuun. Se ei täysin integroidu Unityyn, koska ei käytä Global Menua. Asennus on helppo <sudo apt-get install clementine>. Ohjelma on ehtinyt versioon 1.0.1.

Minulla on Clementine käytössä Mac OS X:ssa. Se on ITunesia kevyempi ja joustavampi ja osaa soittaa FLAC-pakatut biisit.

Audaciousiin verrattuna Clementinessa on hyvää se, että GUIn saa suljettua soiton ajaksi. Ohjelma  jättää kuvakkeen ylapalkkiin ja jää taustalle soimaan.

Clementinen asennuspaketti useille jakeluille on saatavilla tuolta:
http://www.clementine-player.org/downloads

35
...voit toki jatkaa huoletta 10.04-version käyttäjänä vielä kolmen vuoden ajan.
-----------------
Lucid Lynxin työpöytäversion tuki päättyy huhtikuussa 2013, joten vajaan vuoden ajan sille saa turvapäivityksiä. Serveriä tuetaan pidemmälle, vuoteen 2015 saakka, mutta tuki ei koske työpöytäohjelmia.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Ubuntu_releases#Table_of_versions

https://wiki.ubuntu.com/LTS

36
Tuolla on ketju, jossa kysellään samankaltaisia asioita.

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=42924.msg330258#msg330258

37
Ubuntu tietokoneissa / Vs: unityn käyttö
« : 21.06.12 - klo:12.01 »
Ubuntu 12.04:ssa ei ole Synapticia mukana asennettuna. Se pitää asentaa itse.

Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install synaptic
Pääte aukeaa näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+T tai Dashista syöttämällä 't'.

Ubuntussa on mukana sisäänrakennettu ohjeistus. Avaa Dash ja syötä 'help'. Dash avautuu helposti Super-näppäimellä (Windows-logo).

38
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Braserolla rippaus
« : 20.06.12 - klo:22.37 »
Mitä ohjelmaa käytätte sitten itse musiikin kuunteluun?
--------------
Minulla on käytössä Audacious. Simppeli ja toimiva soitin. En tarvitse iTunesin tai Bansheen kaltaisia järkäleitä biisien kuunteluun.

39
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Brasero
« : 20.06.12 - klo:12.15 »
...minusta Audio CD Extractor, Sound Juicer ja Musiikkimaija ovat kaikki sama asia.
------------------
Olet oikeassa. Suomenkieliset nimet menivät minulta sekaisin. Rytmilaatikko on siis Rhythmbox ja Sound Juicer (Musiikkimaija) on sama kuin Audio CD Extractor.

40
...keksiikö joku näppärän ja nopean reitin muokata esimerkiksi sisäänkirjautuessa käynnistyvien ohjelmien luetteloa GUI:n kautta?
-----------------
GUI on olemassa, mutta se ei oletuksena näytä muita kuin käyttäjän lisäämät ohjelmat.

Kokeile tuota:

Koodia: [Valitse]
sudo sed -i 's/NoDisplay=true/NoDisplay=false/g' /etc/xdg/autostart/*.desktop
http://www.webupd8.org/2012/04/things-to-tweak-after-installing-ubuntu.html

Tämän jälkeen Startup Applications Preferences (löytyy oikean yläkulman rattaan takaa kolmantena) ei enää piilota (Canonicalin mielestä) käyttäjää hämmentäviä rivejä. Avautuu myös päätteessä komennolla <gnome-session-properties>.

Voilà!


Järjestelmän asentamat rivit, joita ei ole muokattu, saa taas piiloon niin halutessaan rimssulla:

Koodia: [Valitse]
sudo sed -i 's/NoDisplay=false/NoDisplay=true/g' /etc/xdg/autostart/*.desktop
http://ubuntuportal.com/2012/06/easy-way-to-showhide-all-startup-applications-in-ubuntu-based-distro.html

Käsinmuokatut (poiskäännetyt) jäävät näkyviin asetuksista huolimatta:

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 18