Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - New_user

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 15
21
Aiemmin esillä ollut ongelma sulkea hiirilevy pois käytöstä palasi 18.04:n kanssa. Ongelmaksi osoiittautui, että Ubuntu ei enää käynnistyksessä jostain syystä aja kotihakemiston tiedostoa .xsessionsrc. Tiedostossa on komento

xinput disable 'SynPS/2 Synaptics TouchPad'

joka toimii päätteessä komentona, mutta uudelleen käynnistyksessä kosketuslevy taas toimii. Onko siis mitää takuuvarmaa tiedostoa, jossa VARMASTI komento tulis ajetuksi käynnistyksen yhteydessä? Alunperin neuvottiin eri tiedostoja, mutta mikään ehdotetuista ei toiminut, ainoastaan .xsessionsrc. Tiedosto on siellä omalla paikallaan ja ajo-oikeus on. Missä mättää?

EDIT: annettaessa käsky ajaa tiedosto päätteessä 18.04:ssä  komennolla ./.xsessionsrc tulee virheilmoitus, että tiedostoa ei ole, vaikka se siellä on. 16.04 ajaa komentotiedoston ihan ok.

EDIT2. EDIT1 ei pidä paikkaansa, olin möhlinyt, mutta yhtä kaikki, järjestelmä ei käynnistyksessä aja .xsessionsrc-tiedostoa

22
Ubuntu 16.04 alla. Jollakin tavalla olen ollut huolimaton, ja Darktable 2.03 oli päivittynyt 2.44:ään. Nyt en saa kuvauskopterin DNG-kuvia enää toimimaan. Tulee ilmoitus "failed to read camera white balance information from [kuva]". Keinoa, miten saada tuo 2.03 versio takaisin, tai mahdollisuutta saada 2.44 ymmärtämään DJI Phantom 4 Pro/ v2 -kuvia.


23
Miten Darktable-ohjelmalla voi tehdä linssikorjauksen? Ongelma on seuraava: DJI Phantom 4 Pro II kopterissa on ihan hyvä kamera 24 millin lasilla. Kameran DNG-kuviin joudun käyttämään Darktable 2.03-ohjelmaa. Uudempi ei toiminut noiden kuvien kanssa ollenkaan. Ei myöskään Corelin After Shot Pro 3. Gimpissä saan väänneltyä horisonttia kyllä suoraksi, mutta tuollaisen lasin kokonaisvääristymä olisi kiva saada korjatuksi ihan kunnolla. Voisiko joku selittää juurta jaksain, miten Darktablen linssivääristymät voisi korjata. Jos vaikka jossain joku olisi tehnyt kyseiselle DJI:n kopterikameralla profiiiln.

24
Kas niin. Kiintolevy vaihtui tässä 180G > 500G Samsung Evo 860:een. Järjestelmät siirtyivät Clonezillalla onnistuneesti. Levyn loppuun jäi siis nyt runsaasti tyhjää tilaa. Gpartedilla tein onnistuneen laajennetun osion laajentamisen kattamaan koko loppulevyn, ja 180 gigan lopussa olleiden swapin ja 10 gigaisen dos-osion sain nekin onnistuneesti siirrettyä siten, että koko  500G kiintolevyn ihan lopussa on nyt 100 gigaa vapaata tilaa. Miten luon sinne uuden datakäyttöön otettavan osion (EXT) niin, että järjestelmä ei mene rikki, eli siis UUID:t tunnistuvat käynnistyksen jälkeen oikein. Ilmeisesti Gpartedilla osiota ei saa tehdä?

Osiot menevät nyt siis: Win10, Ubuntu root, Ubuntu home (laajennettu nyt), 10G dos, ja 4G swap. Lopussa vapaata noin 100 gigaa samassa. 

25
Olisiko kellään apukikkaa tähän?

Luuri Huawei Honor 8, Android 7.0. En saa Messengeriin tulevan viestin äänimerkkiä toimimaan en sitten millään. Kaikki asetukset olen mennyt sataan kertaan läpi, mutta ei tulosta. Olen myös poistanut Messengerin, bootannut luurin ja asentanut uudelleen. Ei pelaa tulevan viestin ilmoitusääni. Kaikki muut äänet toimivat, myös teksterissa ja Whatsappissa vaan Mesessä ei.

26
Multimedia ja grafiikka / Striimaus/web casting
« : 21.03.20 - klo:10.08 »
Voipi taas olla tyhmistä tyhmin kysymys, mutta onko olemassa Ubuntulle ohjelmaa, jolla pystyy lähettämään livevideota nettiin, ei Youtubeen, ja siten, että vastaaottaja voisi pelkällä selaimella mennä katsomaan "lähetystä" joko url.osoitteella tai ip-numero:portti?
Ohjelman siis pitäisi hanskata koneeseen kytketty kamera ja mikki (tai koneen omat) ja lähettää tuotosta livenä ulos. Älkää ehdottako Skypeä tai muita ulkopuolisia palveluja käyttäviä ohjelmia, vaan tuollaista suoran välityksen hanskaavaa. Aikanaan Windowsissa oli jokin videoneuvotteluohjelma, joka osasi tuon suoran koneelta koneelle lähetyksen, mutta tässä tapauksessa pitäsi vastaanottopää selaimen ominaisuuksin hoitua, ja vaikka olisi useampi vastaanottaja. Tässä kun on aikaa, niin voisi opiskella tällaisenkin asian. Kiitos!

27
Alla olevalta sivulta latasin m3u-nettiradiolistan ja laitoin Kodiin. Lähes kaikki muu toimii, vaan eivät YLE:n kanavat?
Onko niiden linkit muuttuneet, vai onko jokin ihme syy, miksi ne eivät voi toimia Kodissa?
Jos tämä ei ole oikea paikka kysyä, siirtäkää oikeaan ryhmään.

https://www.mediamonitori.fi/index.php/tietosivut/nettiradiot

28
Ikävä yllätys ilmaantui käsittääkseni viimeisessä päivityksessä (16.04). Bluetooth yhteys "vilkuttaa" päälle ja pois. Yritys päälle noin sekunnin, pois pari kolme sekuntia. Windowsissa toimii ok. On tuollainen Logitechin BT-kaiutinadapteri, johon ei siis yhteys pysy päällä. Koneeni HP Elitebook 840 G1. Olen yrittänyt sammuttaa koneenkin pari kertaa, ei apua. Tuskin tämä nyt siitä johtuu, että olen ollut Windows-puolella käymässä muutaman kerran.

EDIT: Jostain syystä kyseinen adapteri piti poistaa paritetuista laitteista ja parittaa uudelleen, jolloin yhteys palautui normaaliksi. Ratkennut ongelma siis.

29
Multimedia ja grafiikka / Musiikkia Ubuntulla: Reaper
« : 12.02.20 - klo:11.49 »
Hei

Onko kellään viimeaikaisia (vuosi ja silleen) kokemuksia Reaper daw:n toimimisesta Ubuntussa natiivisti? Ei siis winen kautta.
Jotain tuloksia ja kokemuksia. Miten pluginit pelaavat?

30
Joo, kyllä mä ymmärrän IPTV:n ja siihen liittyvät asiat, mutta:

Onko nyt niin, ettei tuolla Raspilla ja Kodilla pysty vastaanottamaan ihan virallisia nettiselaimen välityksellä seurattavia lähetyksiä. Tuolla etelässä on selaimella katsottavaa lallista suoratoistoa esim. Espanjassa ja Portugalissa. Tässä läppärillä juuri katselen RPT1:ä. Miksi ei siis ole kai(?) mikäänlaista asiakasohjelmaa tällaiselle vaihtoehdolle Raspissa? IPTV on ilman viihdepakettien ostamista laitonta, eikä yleensä toimi nettilistojen osoitteista. Viralliset nettilähetykset skulaavat kyllä selaimella, mutta mielellään katsoisi tuolla Kodilla, kun se on.

Esim. https://www.rtp.pt/play/direto/rtp1

31
Kun tuossa oli vapaana toinen 8 gigan muistikortti, niin ajoin sille Libreelec 9.2 ja Kodi 18:n. Eroja on aiemmin kertomaani Openeleciin verrattuna jonkin verran, ja kauko-ohjainpuolella on tärkein ero, että lirc on Libreelecissä mukana. Alla ohje, joka nyt koskee näppäinkartan osalta vain Anysee E30 kauko-ohjainta.

Ohje

1. Systeemiosion config.txt:n loppuun

Koodia: [Valitse]
dtoverlay=gpio-ir

2. /storage/.config -hakemistoon kauko-ohjaimen näppäintiedosto, jonka tulee olla vanhaan lircin tapaan nimellä lircd.conf


3. Itse tiedosto näyttää ohjaimeni (Anysee E30 ohjain) tapauksessa tältä. Huomaa, että näppäimillä on nyt erilaiset koodit (0xjotain) kuin Openelecin tapauksessa (ei lirciä).
Nämä koodit on otettu jo aikanaan irw-ohjelmalla vanhan läppärini kaukosäätöä rakennellessa ja lircin kannsa pelatessa. Toki nuo tekstit (KEY_jne) on nyt naputeltu käsin Kodin käskykantaa vastaamaan.

Koodia: [Valitse]
#This configuration has been automatically generated via
#the Ubuntu LIRC package maintainer scripts.
#
#It includes the default configuration for the remote and/or
#transmitter that you have selected during package installation.
#
#Feel free to add any custom remotes to the configuration
#via additional include directives or below the existing
#Ubuntu include directives from your selected remote and/or
#transmitter.


# Please make this file available to others
# by sending it to <lirc@bartelmus.de>
#
# this config file was automatically generated
# using lirc-0.9.0(SerialDevice) on Fri Dec 16 21:26:05 2011
#
# contributed by
#
# brand: ANYSEE E30         
# model no. of remote control: Anysee E30
# devices being controlled by this remote:
#

begin remote

  name  anysee
  bits           16
  flags SPACE_ENC|CONST_LENGTH
  eps            30
  aeps          100

  header       8948  4379
  one           615  1600
  zero          615   497
  ptrail        627
  repeat       8952  2152
  pre_data_bits   16
  pre_data       0x10EF
  gap          107045
  toggle_bit_mask 0x0

      begin codes
         
        KEY_POWER                0x50AF
KEY_HOME 0x9867
KEY_SELECT               0xA857
        KEY_LEFT                   0x48B7
        KEY_RIGHT                0xC837
        KEY_DOWN                0x28D7
        KEY_UP                      0x8877 
        KEY_MUTE                 0x42BD
        KEY_MENU                 0x708F
        KEY_EPG                    0xF00F
        KEY_INFO                  0xE817
        KEY_EXIT                   0x08F7
KEY_CLOSE           0x08F7
KEY_PLAY          0x0AF5
KEY_STOP          0x12ED
KEY_PAUSE 0x8A75
KEY_PREVIOUS 0x18E7
KEY_NEXT          0xB04F
KEY_VOLUMEDOWN 0xB847
  KEY_VOLUMEUP          0x22DD
KEY_SUBTITLE 0x58A7
KEY_BACK 0x30CF
         
      end codes

end remote

Tämän jälkeen Raspberry Pi:n uudelleen käynnistys, ja ainakin minulla kaukosäätö toimi suoraan. Erona on, että KEY_HOME -näppäin nyt vie suoraan päävalikkoon, kuten pitäisikin. Tämä ei Openelec 8:ssa ja Kodi 17:ssa toimi oikein.

32
Heippa!

Tässä ajoittain nysvännyt yllä olevan asian kanssa, mutta ilman onnistumista. Olen lisännyt sinne systeemiosion config.txt tiedostoon tarvittavan rivin, lisännyt /storage/.config -kansioon mielestäni oikean lircd.confin ja kytkenyt IR-komponentin (TSOP1738) oikein IO-pinneihin. Eipä ota tuulta. Samoilla koodeilla kaukosäädin toimi vanhassa läppärissä, johon tein sarjaporttiin vastaanottimen samalla TSOPilla. VLC toimi kakella aivan mainiosti, eli säädin ja vastaaotin toimivat yhteen. Jokin tuossa Raspin ja Openelecin konffauksessa siis pielessä vielä. Openelec versiota 8. jotain, Kodi 17.jotain ja alusta Raspi 2. Apuja tarvittaisiin nyt. Netissa kymmeniä erilaisia ohjeita, en saa tolkkua niistä.

33
Vaimo oli vahingossa mennyt päivittämään läppärinsä 16.04 > 18.04. Ongelma on kosketuslevy, joka haittaa koko ajan, ja jota ei saa asetuksista pois päältä. Siis asetuksista se on laitettu pois, mutta asetuksella ei ole mitään vaikutusta. 16.04:ssa asetus toimi heti suoraan. Kone HP Elitebook 840 G2. Mitenkähän asian ratkaisisi? Ei nyt enää viitsisi asentaa 16.04 takaisin. Katsoin biosasetuksetkin, mutta juuri kosketuslevylle ei ole mitään asetusta siellä. Konetta käytetään vain ja ainoastaan langattomalla hiirellä ja kosketuslevy pitäisi disabloida täysin ja niin, asetus säilyy käynnistyksestä toiseen. Työpöytänä on näköjään sentään periytynyt Gnome flashback.

34
Kas niin. Nyt on liittymä kunnossa ja pääsisi vihdoin kokeilemaan dynaamisen DNS:n toimivuutta.

Varasin nimen onnistuneesti dy.fi:stä, ja kysyn nyt miten täyttää kuvan lomake? Oma tunnus siis dy.fi:ssä on. Lomake on siis Telewellin asetuksista. Tuon pitäisi hanskata dynDNS ja dy.fi oli  valikosta valittavassa. Nuo ohjelmistorajapinnat hämäävät, ei aavistusta mitä pitäisi valita.

Kohteen nimeen tulee ilmeisesti se dy.fi:stä varattu nimi?
Käyttäjä ilmeisesti tunnukseni dy.fi:ssä ja salasana tunnukseni salasana?
Sitten tuo rekisteröinnin aikaväli? Päiviä, tunteja, minuutteja, mitä ja montako?
Ja sitten tuo ohjelmistorajapinta (Telewell siis valokuitupäätteen perässä ja varattu nimi laitetaan osoittamaan Telewellin perässä olevaan koneeseen, DMZ tai jokin muu vaihtoehto).

35
Ubuntu tietokoneissa / Levyn hallintaa Ubuntussa
« : 02.12.19 - klo:13.53 »
Kyselisin parista asiasta kiintolevyjen hallintaan liittyen. Kyseessä 16.04.

Törmäsin viestejä lukien lyhenteeseen LVM. Epäselvää on, onko kyseinen systeemi käytössä 16.04 järjestelmässä, ja liittyykö se jotenkin Levyt (disks) -ohjelman toimintaan? Jostain luin, että LVM olisi jotenkin jo mukana tässä 16.04:ssä, mutta tarvitaan jotain edustaohjelmaa lisäksi, jotta hallintasysteemi olisi paremmin käytössä. Osaisiko joku selventää?

Toinen kysymys liittyy usb-adapterilla koneeseen liitetyn levyn hyödyntämiseen ja tässä vielä erikoistapaukseen, jossa levy on koneesta irrotettu uefi-levy. Usb-adapterilla koneeseen liitettynä levy näyttäytyy siellä olevista osioistaan huolimatta yhtenä alustamattomana ja osioimattomana tilana, josta ei saa mitään irti. Olisiko jotain ohjelmaa tai systeemiä, jolla tuolleen liitetyn uefi-levyn saisi "näkyviin" osioineen? Tässä tapauksessa ko. levylllä on Win 10 ja Ubuntu 16.04.

36
Ongelma: Vanha läppäri, jossa SSD-levy, jonka haluaisin toiseen käyttöön. Levyllä 20 gigainen Windows XT-osio ja Ubuntu 12.04. Pitäisi ottaa tuo win-partio talteen ja siirtää toiselle levylle niin, että siitä saisi vielä buuttaavan kyseiseen vanhaan läppäriin. Siellä on ohjelmia, joita tarvitsen, jos teen vielä jotain PIC-kehitystä ym. ja samalla rinnakkaisportti, jota tarvitaan.

Miten menetellä? Parasta aikaa on ajossa Gdiskdumpilla imagen teko ko. partitiosta tiedostoksi (.img.gz) usb-levylle. Voikohan sen jotenkin palauttaa sellaisenaa, vai mikä olisi oikea keino? Vanha läppäri EI ole mikään uefi-kone. Ihan bios-sellainen ja buuttaa kyllä sekä cd:ltä että tikulta tarvittaessa.

37
Tilanne. Testikoneessa Tomcatin alla Geoserver, toimii localhost:8080/geoserver OK.
Asennettu sitten Apache2, konffattu AJP-palvelu käyttöön, ja apache2.conf -tiedostoon ohjeen mukaan

Koodia: [Valitse]
ProxyPass /geoserver ajp://localhost:8009/geoserver
<Location /geoserver>
  Order deny,allow
  Deny from all
  Allow from 127.0.0.1
</Location>

Uudelleen käynnistys, ja nyt pääsee Geoserverille suoraan selaimella localhost/geoserver siis tältä testikoneelta. Proxaus siis toimii.
MUTTA kun yritän samassa sisäverkossa olevalta toiselta koneelta selaimella 10.0.0.3/geoserver tulee Forbidden?? Kuitenkin pelkällä IP-numerolla 10.0.03 pääsen testikoneen Apachen oletussivulle.

Kysymys siis kuuluu, miksi ei proxaus toimi toiselta koneelta, siis portista 80 sisään ja ohjaus geoserverille kuten tapahtuu testikoneessa itsessään?? Kuvitelin tuon Apachen konffaustiedostoon laitetun koodin toimivan juuri siten, että palvelimelle pääsee normi http-portista sisään ja Apache ohjaa sitten eteenpäin palvelinohjelmistolle. Olenko väärässä?

38
Tökkii. Otsikin mukaisesti, mikään dbf-tiedosto ei avaudu Libreoffice Calciin. Yleinen virhe, I/O virhe aina tulee.  Netistä katsoen ongelmaa on ollut mutta en nähnyt yhtään ratkaisua??? Onko? Tämä on välttämätön itselle. Millaisia testaajia näillä ohjelmistoilla oikein on kun tällaisia kökkäreitä päästetään jakeluun yleensäkin? Dbf on tätä päivää edelleen.

Ympäristö 16.04 kaikilla viimeisillä päivityksillä, jossa näkyi olevan myös Libreoffice.




EDIT: Moderaattori muutti otsikkoa.

39
Kas niin. Tarkoitus olisi palautella mieliin vanhoja työuran aikaisia asioita, ja laittaa pystyyn omaksi iloksi pieni Postgis-palvelin tyyliin Postgresql - kanta johon postgis-lisukkeet ja päälle Tomcat-Geoserver yhdistelmä. Tuosta jälkimmäisestä olen tehnyt hyvät muistiinpanot, mutta kannoksi kaskessa tulee sitten Posgres-postgis, josta en enää muista juuri mitään. Hyvät neuvot olisivat tervetulleita, kun en tiedä viimeisiä käänteitä alalla. Mitä ja miten kannattaa asentaa, ja millä hallita kantaa? Maailmalla on kaikenlaisia ohjeita, jotka ovat ristikkäisiäkin, eikä haluaisi sotkea konetta ja taistella. Sen muistan, että jokin PgAdmin III oli silloin itsellä käytössä töissä  Ubuntu 12.04 aikoihin apuna, mutta siinäkin taisi olla jo jotain pikku ongelmaa uusimman joko Postgersql 9:n tai Postgis 2:n kanssa.

Siispä, jos jossain olisi relevanttia tietoa asennuksista. Onko ubuntugis-stablessa kaikki tarvittava, mitä pitää asentaa, miten jne. ? Alusta on 16.04 ja pysyy ainakin 20.04:ään saakka, joka sekin vakavoitunee aikaisintaan 2021. Kiitos etukäteen!

40
Onkohan mahdollista istuttaa Anysee E30 DVB-T -viritin Raspberry Pi & Openelec & Kodi -ympäristöön toimimaan? Käyttö olisi muutaman kuukauden tilapäinen, mutta kuitenkin. Käyttöpaikassa EI ole nettiä eikä sitä asenneta. Käyttö olisi vain satunnaista TV-katselua, ei tallennuksia. Raspin käyttistä ei tarkoitus vaihtaa.

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 15