Viestit

101

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Easy Peasy (ent. Ubuntu Eee)

« : 03.08.09 - klo:10.42 »

Hieman tuntuu keskustelu menneen aiheen viereen 

Varmastikin Linpus on ihan pätevä, mutta käsittääkseni se on optimoitu Acer koneille, eikä siis tavoittele samaa kuin Ubuntu Netbook Remix tai UNR:ää käyttävä Easy Peasy. Pitääkö muutoin Wikipedia artikkelissa esitetty seuraava väite paikkansa?:

The Linpus system contains not only the open source operating system, but also Acer-specific "shareware" - users classify this as "nagware", because it asks you to register on Acer's website and purchase a full version. The fact that the Acer distribution contains software that is not available in source and is intentionally limited in functionality is the reason the system cannot be considered a solely Free Open Source System.

Mutta toki on ihan hyvä muistuttaa tämänkin keskustelusäikeen lukijoita myös muista vaihtoehdoista.

Kertauksena vielä, että Easy Peasy perustuu Ubuntuun, mutta pyrkii tarjoamaan suositut suljetun koodin koodekit ja ohjelmat valmiiksi asennettuna, sekä yleisimmille miniläppäreille optimoituna. Easy Peasy käyttää Ubuntu Netbook Remix käyttöliittymää, jonka pystyy suhteellisen helopsti muuttamaan perus-Gnomeksi. Easy Peasy tuli viime syksynä todelliseen tarpeeseen ainakin niille, jotka kokivat virittelemisen liian työlääksi.

Ubuntu 9.04 UNR ajaa nykyisin jotakuinkin saman asian kuin Easy Peasy, mutta Easy Peasy tarjoaa lisäksi valmiiksi asennettuja säätöjä esimerkiksi SSD asemaa käyttäville koneille.

102

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Live-tikun teko .img tiedostosta

« : 18.07.09 - klo:17.02 »

Juuh, pitihän sitä tulla toteamaan että sama räpellys täällä vaan jatkuu  Tässäkin viestiketjussa konkretisoituu niin hyvin graafisuuden ylivoimaisuus komentonäpyttelyyn verrattuna - mutta ainahan sitä voi tehdä vaikeimman kautta, jos ihan välttämättä haluaa 

Unetbootin ja .iso tiedostojen käyttö toki suositeltava vaihtoehto, mutta esimerkiksi ASUS Eee PC:n Xandros käyttiksellä ei kuulemma Unetbootin linukka-versiot toimi. Jos siis ei ole mahdollisuutta lainata naapurin Windows-konetta tai pääsyä vaikkapa jonkun Ubuntu-koneelle, niin on tyydyttävä konsoliin ja .img levykuvaan.

Paras näkemäni vaihtoehto on niinsanottu "hybridi-levykuva" joka toimii suoraan niin Unetbootin avulla asennettaessa kuin myös komentoriviltä kopioimalla.

103

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Easy Peasy (ent. Ubuntu Eee)

« : 30.06.09 - klo:13.22 »

Koska Easy Peasy perustuu perus Ubuntulle, niin siltä tuskin voi odottaa sen nopeampaa käynnistymistäkään. Tosin EP kehistysryhmä toki tekee parhaillaan parhaansa myös kernelin parantamiseksi ja käynnistymisen nopeuttamiseksi.

Onglemana on, että Easy Peasyn käyttämä Ubuntu Netbook Remix tahmaa lähinnä Gnomen takia. Jos vastaava graafinen käyttöliittymä saataisiin ilman Gnome-nöyhtää, niin toki se varmaan myös nopeuttaisi käynnistymistä. Moblin on yksi vaihtoehto.

104

Yleistä keskustelua / Vs: Minkä distron kone sinulle valitsee?

« : 12.06.09 - klo:09.47 »

Kuinkas paljon mandriva eroaa ubuntuun tottuneelle, uudehkolle linux miehelle?

Tuntuu tuon polishlinux.orgin mukaan olevan monessa asiassa jopa parempi ja helppokäyttöisempi kuin ubu. Onkohan puolueellisuutta pelissä?

Niin, no tiedä sitten puolueellisuudesta, mutta itsekin viimein huomasin jakeluvertailun, mistä tosiaan löytyvät myös pisteytykset. Tosin tuo vertailu on vielä keskeneräinen, eli kaikkia jakelunvalintatestissä mainittuja ei valitettavasti pääse vielä vertailemaan.

Tuollainen jakeluvertailu on mielestäni paljon mielekkäämpi, koska siitä näkee sanallisesti selitettynä kunkin jakelun vahvuudet ja heikkoudet. Näin esimerkiksi noviisi voi helposti todeta Mandrivan olevan varmastikin parempi valinta vasta-alkajalle kuin Ubuntu. Vertailusta kuitenkin puuttuu mielestäni tällä hetkellä olennainen, eli laitetuki, mikä on tärkeä tieto vaikkapa minikannettavien ostajille. Jos jakelu ei tue monissa uusissa minikannettavissa käytettyjä vähemmän tunnettuja laitteita, niin eipä moisesta jakelusta ole paljoa iloa.

105

Yleistä keskustelua / Vs: Minkä distron kone sinulle valitsee?

« : 10.06.09 - klo:10.27 »

Kaikki kertoo mitä testi suositteli, mutta sanomatta jätetän mikä on itselle tärkeää. Sen enempää testin sielunelämään (algoritmiin) perehtymättä, minä tein siten, että vastasin kuhunkin kysymykseen kerrallaan. Vastasin siis kysymys kerrallaan itselle olennaisimman vaihtoehdon ja merkkasin muut yhdentekeviksi. Tiedä sitten onko tämä pätevä keino saada halaumani tulos, mutta näin siinä kävi...

Pelkkä PC-käyttö riittää:
1. Yoper Linux
2. Debian GNU/Linux
3. Slackware Linux
4. KateOS
5. Gentoo Linux

Soveltuu vasta-alkajalle (Windowsiin tottuneelle?):
1. Mandriva Linux
2. openSUSE
3. Aurox Linux
4. Xandros Desktop OS
5. Fedora

Vakaus tärkeää:
1. Debian GNU/Linux
2. Slackware Linux
3. FreeBSD
4. OpenBSD
5. NetBSD

Nopeus ja reaktiivisuus tärkeää:
1. Yoper Linux
2. Gentoo Linux
3. Archlinux
4. PLD Linux
5. Slackware Linux

Jakelun tulee olla hyvin suojattu:
1. FreeBSD
2. OpenBSD
3. NetBSD
4. Debian GNU/Linux
5. Fedora

Jakelun tulee olla kaikinpuolin valmis, eli ei tarvi asennella palikoita ja ohjelmia jälkikäteen:
1. Mandriva Linux
2. openSUSE
3. Aurox Linux
4. Yoper Linux
5. Fedora

Ohjelmien asentamisen oltava vaivatonta ja nopeaa:
1. openSUSE
2. Mandriva Linux
3. Fedora
4. Ubuntu Linux
5. Xandros Desktop OS

Asiat pystyttävä hoitamaan graafisen käyttöliittymän avulla:
1. openSUSE
2. Mandriva Linux
3. Fedora
4. Ubuntu Linux
5. Xandros Desktop OS

Lokalisointi tärkeää:
1. Mandriva Linux
2. Ubuntu Linux
3. Debian GNU/Linux
4. Fedora
5. openSUSE

Yhteisön tuki tärkeää:
1. Ubuntu Linux
2. Debian GNU/Linux
3. Gentoo Linux
4. Mandriva Linux
5. openSUSE

Varsin odotetusti käyttämäni Ubuntu pärjäsi hyvin yhteisön tuen ja lokalisoinnin osalta. Graafinen käyttöliittymä ja ohjelmien asennus ei ole Ubuntussa parasta, mutta viiden joukkoon päästään. Mitä taasen tulee "out-of-the-box" paremmuuteen, eli jakelu ei vaadi asennuksen jälkeisiä toimenpiteitä (ohjelmien ja härpäkkeiden asentelua), niin Ubuntu ei todellakaan mahdu viiden parhaan joukkoon.

Se, että Ubuntu ei ole paras vasta-alkajille, yllätti hieman. Jos kuitenkin vasta-alkajalla tarkoitetaan Windowsiin tottuneita, käyttöliittymän ja pakettienhallinnan erilaisuus varmaan yllättää useimmat uudet Ubuntun käyttäjät. Vakaus, nopeus ja suojaus ei ole Ubuntun erikoisvahvuuksia, mutta ei myöskään sen heikkous.

Ubuntun suosijana voi taasen tyytävisenä todeta, että palvelinkäyttökin onnistuu, vaikkei siihen itselä ole tarvetta. Jos ekaan kysymykseen laittaa kotipalvelimen vaihtoehdoksi, niin Ubuntu hyppää listalla kakkoseksi.

106

Yleistä keskustelua / Vs: Selaimesi aloitussivu?

« : 29.05.09 - klo:11.56 »

iGoogle kutistettuna. Käytössä seuraavat gadgetit:
- Gmail
- Google kalenteri
- ImageShack Hosting
- TCP3 Short and Tiny URL Maker
- Search your delicious tags live
- Del.icio.us Bookmarks (yhden tagin taakse kerätyt useimmin käyttämäni kirjanmerkit)
- TwitterGadget

Lisäksi kokeiltavana:
- Mibbit IRC chat

107

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä saa sinut auttamaan foorumilla? Entä mikä takaa ettet auta?

« : 28.05.09 - klo:16.17 »

* Mikä saa Sinut auttamaan kysyjää?
Autan, koska minua on autettu 

* Kun vastaat kysymykseen, mikä on motiivisi eli miksi käytät aikaasi ventovieraan opastamiseen?
Kun autan, niin odotan muiden myös auttavan minua 

* Mikä takaa ettet varmasti auta vaikka pystyisitkin sen tekemään?
Huono käytös, mutta silloinkin yritän aluksi huomauttaa huonosta käytöksestä, kuten HUUTAMSESTA foorumilla 

108

Yleistä keskustelua / Vs: Linux edullisempi kuin Windows?

« : 28.05.09 - klo:15.47 »

Sarvikuonolle vähän ruokaa...

Ja kuvitteleeko joku vielä tosiaan ettei Linuxin ja avoimen lähdekoodin ohjelmien tekemiseen tarvita ja mene rahaa? Ei kait.
Kyllä ne saavat kiittää olemassaolostaan ja jatkokehittämisestään maksullisia tuotteita ja palveluita, joiden varassa niiden ilmaiseksi jakamisen olemassaolo on. Varsin monissa maksullisissa laitteissa ja palveluissa onkin Linux-pakko-VEROA siis. Jos joku muuta väittää, kertokoon sitten mistä ne Linuxin ja avoimen lähdekoodin sovellusten kehittämisen sponsorointirahat tulevat?
Windowsia ja maksullisia ohjelmistoja käyttävä vain maksaa käyttämänsä mieluummin itse. Ei ole mitään maksullisen ja täysin ilmaisen vastakkainasettelua, koska mitään täysin ilmaista ei ole olemassakaan - on vain ILMAISEKSI JAETTAVIA, joiden tekemiseen siihenkin otetaan rahat jostain muualta.

Olen tuota koittanut muutaman kerran rautalangasta vääntää, mutta taitaa sarvikuono ehtiä aina juosta vihreämmille niityille, ennen kuin olen ehtinyt vastata. Eli ainakin Ubuntun tapauksessa VeriSign on maksanut osan alkupääomasta ostaessaan Thawten "kosmonautti" Shuttleworthilta, mistä itsekin olet muistaakseni maininnut. Jollain kumman logiikalla voitaisiin siis ehkä väittää, että VeriSignin tuotteita ennen vuotta 1999 ostaneet ovat välillisesti osittain mahdollistaneet tämänkin lystin, eli että me tässä halomme hiuksia 

Toinen esimerkki lienee ASUS joka jollain summalla osti Xandrosilta oikeudet johonkin sen versioon ja myös oikeudet sen pohjalta oman jakelun tekemiseen. Eli Eee PCn hinnassa on varmaan koitettu hieman kompensoida laitteiden mukana myydyn Linux version lisenssi ja tuotekehittelykustannuksia.

Nämä esimerkit eivät kuitenkaan sulje pois niiden lukemattomien nörttien "ilmaista" panosta, kun he ovat lähdekoodin avoimuuden mahdollistamana keskustelukanavilla parantaneet ja kehittäneet kaiken kansan nähtäväksi laitettuja koodeja. Eli esimerkiksi Ubuntu hyötyy suunnattomasti yhteisöjen "ilmaisesta" työpanoksesta vaikkapa Launchapadissa. No nyt voidaan tietysti taas halkoa hiuksia ja sanoa, että nuo nörtit välilisesti kuluttavat yhteiskunnan varoja, olkoon he sitten parhaillaan työttömyyspäivärahalla, työkyvyttömyyseläkkellä, opiskelijoita tai jossain IT firmassa töissä (ruojat käyttävät kallista työaikaansa Linuxin kehittämiseen, vaikka heidän pitäisi esimerkiksi suunnitella puhelinta, joten sitten tuon puhelimen ostaja parka tulee maksaneeksi tietämättään myös Linuxin kehittämisestä...  ).

Mutta kaiken kaikkiaan Rhino, nuo sinun "salaliittoteoriasi" alkavat uuvuttaa, vaikka itseänipä saan syyttää niiden lukemisesta.

Nuo ovat ilmaiseksi jaettavia - eivät ilmaiseksi tehtäviä.
Linuxin koodiahan kehittävät pääasiassa kaupallisten yritysten palkkaamat sovelluskehittäjät - et kait ole muuta tosissasi kuvitellut?
Ilmaiseksi jaettavia jakeluita ei koodata erikseen, vaan ne käyttävät noiden kaupallisten toimijoiden pääasiassa tuottamaa koodia.
Jotkut vain yrittävät edelleenkin uskotella, ja toiset uskoa, että Linuxia koodattaisiin pääasiassa ilmaisella harrastutyöllä. Sehän on täysi harhaluulo. Sitäpaitsi suuri osa Linuxin kehittämisen taustalla olevista yrityksistä on Jenkki-yrityksiä - asia on vieläpä avoimesti kerrottu Linux Kernel Orgin sivustollakin.

Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mitähän Linux Kernel Orgia tarkoitat? Olisiko tarjota linkkiä, ettei tule erehdyksiä lähteen suhteen. Se on kuitenkin ihan täysin jakelukohtaista, että kuka on minkäkin kernelin laatinut. Suuri osa ohjelmien kehittäjistä löytyy kuitenkin parhaiten täältä: https://launchpad.net/ . Siellä sitten voi itse kukin urkkia ihan yksittäisten henkilöiden taustoja ja tarkoitusperiä.

Mikä ihmeen pakkotarve täällä foorumilla on koko ajan haukkua Windowsia ja maksullisia ohjelmia ja verrata niihin? Täällähän toistellaan trollaten tuhansissa viesteissä samoja haukkumisia, väittämiä ja epätotuuksia. Ja sitten yritetään väittää trolliksi niitä, jotka uskaltavat niihin vähänkin avoimesti puuttua. Samaa harrastetaan typeränä ajanhukkana trollaten kaikilla muillakin foorumeilla. Linux-käyttäjät erottuvat niissä pakkomielteisellä trollauksellaan, ja ristiriitaisella vaihtoehtovaatimuksellaan samalla sanomisissan vaahdoten haukkuen perättömästi muita vaihtoehtoja ja kaunistellen omaa yhtä vaihtoehtoaan. Lisäksi ollaan niin herkkänahkaisia ettei kyetä keskustelemaan sen omista ongelmista, vaan nähdään ongelmia vain muissa. Ajattelu on kamalan mustavalkoista.

Ei yhtään sen suurempi tarve kuin sinulla näköjään jatkuvasti yleistää, liioitella ja toistaa havaisemiasi ilmiöitä. Suosittelen tarkemmin katsomaan ketkä kaikki muutamat nimimerkit täällä kuittailevat sinulle takaisin. Tämä on varmaankin vain seurausta aiemmasta historiastasi foorumilla. Olet itse omalla käytökselläsi saanut trollin leiman, johon muutamat tarttuvan yhtä itsepäisesti kuin täi tervaan. Tämän perusteella ei kuitenkaan kannata lähteä yleistämään käyttäytymistä kaikkiin foorumilaisiin, saatikka sitten kaikkiin Linuxin käyttäjiin. On tietysti turvallista yleistää, jolloin kukaan ei ainakaan voi väittää henkilökohtaisuuksiin menemisestä. Valitettavasti minuakin on kuitenkin sen verran pienenä gramofonin neulalla rokotettu, että yleistäminen on minulle punainen vaate, johon en malta olla puuttumatta.

109

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Paras disrto Acer aspire one:lle?

« : 28.05.09 - klo:14.49 »

Tänäiltana pistän sitten sen, joka olisi pitänyt jo aikoja sitten koettaa: ubuntu netbook remix. Niin no easy peasy on kyllä aika läheistä sukua ja sitähän koetin heti ensimmäisenä. Noh kuitenkin. UNR:iä tukee iso määrä dokumentaatiota ja hardware support sivulla aa1 näytti olevan aivan riittävän hyvässä jamassa.

Sanoisinpa jopa: "mitäs minä sanoin!", ja sanoinkin 

Itse Easy Peasy tuotantoon sekaantuneena joudun harmikseni toteamaan, että niin mainio kin Easy Peasy onkin juuri minikannettavia ajatellen, niin valitettavasti se joutuu koko ajan kamppailemaan työvoiman puutteessa. Easy Peasy 1.* on edelleen "Ubuntu Intrepid asteella", joten se toki tarjoaa avun monille minikannettavien ystäville. Ubuntu Jaunty UNR on kuitenkin ottanut aimo harppauksen minikannettavien tuen parantamiseksi, ja menee joillain osa-alueilla nykyisen Easy Peasyn ohi, jolta tosin on myös tulossa lähiaikoina Jaunty versio, eli EP 1.5 nimeltään.

Kannattaa myös muistaa mitä edellisessä viestissäni sanoin, että Ubuntu pitää tiukasti kiinni avoimen koodin periaatteesta, joten kaikki suljetun koodin sovellukset joutuu lisäämään itse (ei tule asennuspaketin mukana). Easy Peasy puolestaan jatkaa omalla linjallaan, eli pyrkii tarjoamaan javan, flashin ja suosittujen suljetun koodin softien tarjoamisen valmiiksi asennettuna.

110

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Paras disrto Acer aspire one:lle?

« : 26.05.09 - klo:08.58 »

Vaimon AAO ZG5:lle paras ratkaisu oli Ubuntu 9.04 UNR. Paras siksi, että siinä toimi kaikki graafisen käyttöliittymän palaset heti ihan suomen kielellä. Ainut mitä tietysti joutuu aina Ubuntun kanssa säätämään on suljetun koodin apuohjelmien asentaminen (ubuntu-restricted-extras). Itse yleensä asennan erikseen Javan ja Flashin.

Mutta AAO masiinat eivät valitettavasti ole yhdestä puusta veistettyjä, eli verkkokortit sun muut laitteet vaihtelevat. Vähänkin erikoisemman laitteen takia siis saattaa aina joutua hakemaan virityksiä 

111

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: "kotisivu" HTML & JavaScript yhteistyö, kuinkas tää nyt mennee ??

« : 26.05.09 - klo:08.40 »

!DOCTYPE rivi todellakin saattaa olla kytköksissä ongelmaan, koska siinä määritellään standardi mitä ssivusi pitäisi noudattaa. Jos jokin koodista sitten poikkeaa säännöistä mitä !DOCTYPE rivillä sitoudut noudattamaan, niin poikkeamat ilmeisestikin sivuutetaan. Mikääb guru en ole W3C määritelmien suhteen, mutta oletan tavan millä käytät javascript lausekkeita rikkovan kyseistä !DOCTYPE sääntöä.

Koita hieman muokata javasript osuutta. Tämä on mielestäni väärin:

Koodia: [Valitse]

<script type="text/javascript">
##
##
##
##
</script>

Pitäisi mielestäni olla näin, jotta javascript osuus tulisi kunnolla "esitellyksi":

Koodia: [Valitse]

<script language="JavaScript" type="text/javascript"><!--
##
##
##
##
//--></script>

112

Yleistä keskustelua / Vs: Opera rokkaa!

« : 09.05.09 - klo:10.09 »

Hyvin on Opera palvellut, mutta suomen kielisen oikoluvun puuttumisen lisäksi löytyi nyt myös toinen puute. Isojen tiedostojen lataus tuntuu takkuavan ainakin Elisan Kaapelimodeemiyhteydellä. Lataus keskeytyy usein ilman mitään selvää syytä, eikä sitten ikinä enää jatku. Olen usean päivän ajan yrittänyt ladata Jauntyn miniläppäriversiota Operalla, eikä siitä näytä tulevan mitään. Nyt koitan Firefoxia, ja siinä näyttää lataustenhallinta toimivan huomattavasti paremmin.

113

Oppaiden kehittäminen / Vs: Matkapuhelin modeemina (datakaapeli&bluetooth)

« : 04.05.09 - klo:13.16 »

Edit: Tarkista vielä tämä jos haluat käyttää bluemania: https://launchpad.net/~blueman/+archive/ppa .

Tarkistettu on, kiitoksia vaan, mutta vaikka kuinka määrittelisin pakettilähteet ja avaimet, niin blueman ei ilmesty Synapticissa asennettavien ohjelmien listalle. Vikana ilmeisesti tuo yhteensopimaton (eli liian tuore) libbluetooth3.

114

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Apua kotisivujen tekemiseen.

« : 29.04.09 - klo:13.52 »

Itselläni on tuossa kans kotisivujen teko projekti kesken.

Lähinnä ärsyttää tämä käyttäjätili rumba, koska haluan sen verran joustavuutta että voin antaa useamman käyttäjätunnksen ihmisille jotka niin haluavat (muutama tiedossa)

Miten kotisivujen teko ja käyttäjätilit liittyvät toisiinsa?

Tuntematta asiaa tuon tarkemmin, veikkaan kuitenkin tässä tarkoitettavan verkosivustoa joka sallii usean käyttäjän ylläpitoa. Suosittelen tällöin käyttämään esimerkiksi Googlen sivustoja, mikä tarjoaa mahdollisuuden sekä usean käyttäjän ylläpidolle että wikin kaltaiselle versioiden hallinnalle.

Ominatakeisempaa ryhmäsovellusta kaipaavalle taasen sopinee vaikkapa Wordpress (wordpress.org) omalle palvelimelle asennettuna. Vaan onhan noita sisällönhallintajärjestelmiä tarjolla pilvin pimein...

115

Yleistä keskustelua / Vs: Miksi jakelussa käytetään .iso arkistointia?

« : 28.04.09 - klo:11.03 »

miksi ylipäänsä haluat purkaa levykuvan koneelle?

En halua purkaa levykuvaa koneelle, vaan löytää korvaavia vaihtoehtoja levykuvan "purkamiseksi" tai kopioimiseksi USB tikulle. Nyt olen kuitenkin perehtynyt asiaan hieman paremmin, ja oppinut ymmärtämään, ettei käynnistyvän USB asennustikun luominen ole ihan niin yksinkertaista.

Lisäksi Freenoden #easypeasy kanavalla on nimimerkki Skaperen ystävällisesti tarjonnut omaa ratkaisuaan, joka on niin sanottu "hybridi-iso". Sen pystyy joko polttamaan sellaisenaan DVD:lle (levykuvat ei kohta enää mahdu CD:lle), "purkamaan" Unetbootin ohjelmalla USB tikulle, tai kopioimaan dd:llä USB tikulle:
http://wiki.geteasypeasy.com/Hybrid_iso_installer_tests

Eli julistan avaamani ketjun ratkaistuksi 

116

Oppaiden kehittäminen / Vs: Matkapuhelin modeemina (datakaapeli&bluetooth)

« : 28.04.09 - klo:10.46 »

Itsellä lähti toimimaan eee 901:ssä (Intrepid) bluetoothin yli yhteys Blueman 0.6 kanssa ilman sen kummempia säätöjä, parituksen jälkeen pisti services/serial + autoconnect päälle ja DUN-portin asetuksiin ruksin tämä on 3g -yhteys. Uusi network manager tukee suoraan tätä, ei edes Pidgin valita yhteydestä. Puhelin on N82.

Itsellä Intrepidiin perustuva Easy Peasy 1.1 ja koitan epätoivoisesti saada bluetooth modeemin toimimaan. Koitin asentaa wiki-ohjeen mukaisesti Bluemanin, mutta koko blueman ei edes ilmesty Synapticissa listalle  Saamani vihjeen perusteella johtuu puttuvasta libbluetooth2 riippuvuudesta. Tuoreempi libbluetooth3 löytyy, vaan uskaltaako ja miten vaihtaa vanhempaan libbluetooth2:een?

Suuresti ihmettelen, miksi Intrepidiin kehitettiin hienot sovellukset mokkuloiden helpon asentamisen ja toimivuuden takaamiseksi, mutta bluetooth modeemit unohdettiin tykkänään...

Ja juu, tätä kesksutelua ei varmaankaan pitäisi käydä täällä oppaiden kehittämisalueella, vaan minkäs teet, kun tässä oppaassa on koko ajan parantamisen tarvetta.

EDIT: Siis tämän kommentin voi tulkita myös palautteeksi, ja palaute on, että kohta II.a. ei toimi Intrepidiin perustuvassa Easy Peasy jakelussa, koska bluemania ei kertakaikkiaan pysty asentamaan Synapticissa. Tiedä sitten mitten toimii Vanilla Intrepid Ibexissä...

117

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Easy Peasy (ent. Ubuntu Eee)

« : 27.04.09 - klo:12.05 »

Easy Peasy pysyy ja paranee: http://wiki.geteasypeasy.com/Community_news

Tosin EP laahaa koko aika Ubuntu jakeluiden jäljessä. Tavoitteena on kuitenkin tarjota entistä enemmän jotain omintakeista nimenomaan minikannettavien käyttäjille, joten kannattaa seurata tilannetta.

118

Yleistä keskustelua / Vs: Miksi jakelussa käytetään .iso arkistointia?

« : 17.04.09 - klo:12.06 »

Kiitoksia kommenteista 

Olen tässä alkanut vihdoin hahmottamaan ongelman koko laajuudessaan. Löysin esimerkiksi seuraavan sangen selventävän sivun:
http://pseudocode.cc/tutorials/ubuntu-on-a-usb-flash-disk/

Eli tikku pitää saada buuttavaksi. Ihan täysin en tätä vieläkään ymärrä, kun jossain näin, että USB tikut ovat joka tapauksessa buuttavia nykyään.

Koitin sähläillä itsekin mm. .zip pakkausformaatilla, mutta ei tullut hyvää jälkeä... .exe tiedostot eivät esimerkiksi enää toimineet purkamisen jälkeen.

Toisessa foorumin ketjusa keskustellaan .img "levykuvan" (vai pitäisikö kohta ruveta puhumaan "asemakuvista") kopioimisesta dd komennon avulla USB tikulle. Muutoin ihan kiva vaihtoehto, mutta hiton vaarallinen noviisille! Eikä tuo edelleenkään auta Windows tai MAC käyttiksissä.

119

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Live-tikun teko .img tiedostosta

« : 17.04.09 - klo:09.40 »

Muuten... eikös yksi vaihtoehto ole /dev/sda(vaimikäsenytoli) sijasta määritellä /media/disk ?

Ei hajuakaan...

EDIT:

Koodia: [Valitse]

walto@Reveur-Com:~$ sudo fdisk -l

Levy /dev/sda: 80.0 Gt, 80060424192 tavua
255 päätä, 63 sektoria/ura, 9733 sylinteriä
Yksiköt = 16065 * 512 = 8225280 -tavuiset sylinterit
Levyn tunniste: 0x8ef631df                         

Tämä ei näytä osiotaululta
Valittuna on todennäköisesti väärä laite.

    Laite Käynn     Alku          Loppu    Lohkot   Id  Järjestelmä
/dev/sda1   ?      131500      253426   979374166   66  Tuntematon
Osion 1 loppu ei ole sylinterin rajalla.                           
/dev/sda2   ?      214713      460236  1972168331    7  HPFS/NTFS 
Osion 2 loppu ei ole sylinterin rajalla.
/dev/sda3   ?      204159      325757   976730017   7d  Tuntematon
Osion 3 loppu ei ole sylinterin rajalla.
/dev/sda4   ?      190289      190808     4161546+  6f  Tuntematon
Osion 4 loppu ei ole sylinterin rajalla.

Osiotaulumerkinnät eivät ole levyjärjestyksessä
ja korjaus?

Ja vielä

Koodia: [Valitse]

walto@Reveur-Com:~$ sudo grub-install /dev/sda
/dev/sdc1 does not have any corresponding BIOS drive.


Voisitko selittää vähän tarkemmin mitä olet tässä tekemässä. Tarkoitatko, ettet pysty enää asentamaan mitään asemalle sda? Ei kai vain sähläilyjen myötä mennyt BIOS sekaisin 

120

Yleistä keskustelua / Vs: Piristystä päivään

« : 16.04.09 - klo:17.00 »

Kävipäs köpelösti
http://www.youtube.com/watch?v=AerrLS1gdjk
 

Niin tässäkin http://www.youtube.com/watch?v=aQm7YpxgOnA