Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - mniem

Sivuja: 1 [2] 3
21
Mikä tuntuu työläältä Bash:lla on yleensä simppeliä Pythonilla. Esim. tässä on käytetty Pythonia TCP-liikenteen lukemiseen: https://stackoverflow.com/questions/41522439/python-trying-to-read-data-from-tcp-ip-port-on-windows-but-assignment-is-wron

22
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Pitääkö vaihtaa?
« : 10.07.22 - klo:14.58 »
Ei ollut asennettuna, mutta kyllä se asentui ihan ongelmitta ja näyttäisi toimivankin. Geditille kyllä löytyy vaihtoehtoisiakin editoreita,  jos ongelma ei tunnu lähtevän korjaantumaan. Itse olen suosinut Geanya ja äkkiseltään tarkasteltuna se näyttää jopa monipuolisemmalta kuin Gedit.

23
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Pitääkö vaihtaa?
« : 10.07.22 - klo:03.00 »
Suosittelen päivittämään. Itselläkin 16.04.7 LTS alla, joka olisi pitänyt päivittää jo aikaa sitten.  Ubuntu 22.04.1 ilmestyy elokuun alussa, mutta taidain tehdä päivityksen jo lähiaikoina ja jatkaa eteenpäin HWE-kernelillä.. Seuraava 'not-point-release'-päivitys sitten joskus 6v päästä  ;D

24
Testasin että kuva tallentuu ja äänikin, jos ääni tulee ulos suoraan läppärin kauttimista. Kuitenkin ääni häviää, kun läppäriin on kytketty nappikuulokkeet. Joudun olemaan itse live-tilaisuudessa läsnä, joten ääni tulisi ohjata nappikuulokkeisiin, että se ei häiritse itse tilaisuutta. Miten tuota komentoa pitäisi fiksata, jotta ääni ohjautuu oikeasta paikasta?

Vaihda äänilähteeksi alsan tilalle pulse:

Koodia: [Valitse]
ffmpeg -video_size 1920x1080 -framerate 25 -f x11grab -i :0.0 -f pulse -ac 2 -i default -c:v libx264 -crf 22 -preset ultrafast -c:a copy foo.mkv
Jos koneen suorituskyky riittää, x264:n ultrafast-presetin sijaan voi kokeilla myös presettiä veryfast tai fast. Niillä saa jonkin verran parempaa laatua (tai pienemmän tiedostokoon), mutta videopakkauksen prosessorikuorma on korkeampi.
Asensin Pulseaudion uudestaan koneeseen ja nyt toimii sekä alsa että pulse äänilähteellä. Kävin vielä lävitse aikaisempia nauhoituksia ja niissä kuului taustalla epämääräistä rohinaa. Eli todennäköisesti aikaisemmin ffmpeg kaappasi äänen läppärin sisäänrakennetusta mikrofonista. Tämä selittää sen miksi ääni kuului ensimmäisissä kokeiluissa kaiuttimien kautta, mutta ei nappikuulokkeista.

Testasin myös SimpleScreenRecorderia ja ohjelma on siitä kätevä, että se antaa valita äänilähteen suoraan valikosta.

25
Hei,

Testasin että kuva tallentuu ja äänikin, jos ääni tulee ulos suoraan läppärin kauttimista. Kuitenkin ääni häviää, kun läppäriin on kytketty nappikuulokkeet. Joudun olemaan itse live-tilaisuudessa läsnä, joten ääni tulisi ohjata nappikuulokkeisiin, että se ei häiritse itse tilaisuutta. Miten tuota komentoa pitäisi fiksata, jotta ääni ohjautuu oikeasta paikasta?

Streami luultavasti avautuu tilaisuuden alettua (vaatii hiiren klikkauksen) ja siihen ei mahdollisesti pääse käsiksi jälkeenpäin.
Hei,

Jos jollakin löytyy ohjeita tähän edellä mainittuun tilanteeseen, niin ottaisin niitä mielellään vastaan. Jos vastaus on, että ei onnistu, niin sekin kelpaa. :D

P.S. Tiedän jo nyt sanoa, että streami ei ole toistettavissa jälkeenpäin. Eli homman nimi tämä: paikalle tilaisuuteen, streami auki, ääni nappikuulokkeisiin ja kone reppuun nauhoittamaan (läppärin kannen voi sulkea, kun estää virransäästötilan).

Kyse tästä moniviestinpalvelusta: https://moniviestin.jyu.fi/

26
Hei,

Testasin että kuva tallentuu ja äänikin, jos ääni tulee ulos suoraan läppärin kauttimista. Kuitenkin ääni häviää, kun läppäriin on kytketty nappikuulokkeet. Joudun olemaan itse live-tilaisuudessa läsnä, joten ääni tulisi ohjata nappikuulokkeisiin, että se ei häiritse itse tilaisuutta. Miten tuota komentoa pitäisi fiksata, jotta ääni ohjautuu oikeasta paikasta?

Streami luultavasti avautuu tilaisuuden alettua (vaatii hiiren klikkauksen) ja siihen ei mahdollisesti pääse käsiksi jälkeenpäin.

27
Hei,

Onko Linuxille olemassa jotain ohjelmaa, jolla pystyisi tallentamaan näytöllä näkyvää kuvaa ja kaiuttimista tulevaa ääntä? Tallennuksen pituus mahdollisesti jopa useita tunteja eli näytöllä näkyvän videokuvan pakkaus tulisi tehdä lennosta, jotta lopputuloksena ei syntyisi kymmenien Gigatavujen tiedostoa.

Kenelläkään kokemuksia näistä(?):
https://itsfoss.com/best-linux-screen-recorders/

28
Et kykene tekemään yksin patenttia vaikka olisit kuinka nero (en nyt viittaa ÄO-osamäärääsi). Käytännössä homma hoituu, niin että pestaudut töihin johonkin yritykseen, jossa ideoidaan/keksitään uutta ja lopputulokselle haetaan patenttia. Kun sinulla työhistoria, sanotaanko karkeasti 5-10 vuotta, niin voit irtisanoutua yrityksestä ja perustaa oman patenttitoimiston. Tuossa mainitsemassani ajassa opit ymmärtämään, mitä kaikkea prosessi vaatii. Eli työkokemuksesta on tässäkin asiassa hyötyä. Lisäksi sinun tulee olla veitsenterällä nykyteknologioista, jotta voisit ylipäätäsi keksiä jotain uutta ja merkitsevää.

Mikäli yritysmaailma ei nappaa, niin on olemassa korkeakouluja, jossa itsenäistä tutkimustyötä voi harjoittaa tietyin edellytyksin. AMK:ssa tutkimustyönmäärä on hyvin rajattua (työ on enemmän opetuskeskeistä) verrattuna yliopistoihin. Yliopistossa taas joudut kilpailemaan rahoituksesta, koska on muitakin idearikkaita ihmisiä.

 Sitten on se vaikein polku eli yrität keksiä ideoita itseksesi ja toivoa että joku kiinnostuisi niistä ja tarjoaisi apua patentin laatimiseen.

Lisäyksenä vielä edelliseen: Toki eri aloilla on eri käytännöt. Hyvä historiallinen esimerkki on Spede Pasanen,  joka onnistui luomaan peräti kymmenelle keksinnölleen patentit täysin omatoimisesti.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Spede_Pasanen#Keksint%C3%B6j%C3%A4

29
Mietit vähän kummallisia. En usko, että ainakaan IEEE on sopiva lähde. Itse kaivelisin enemminkin RFC-standardeja ja patentteja. Useimmissa tapauksissa keksinnöt on jonkun yrityksen nimissä, jossa on tehty tutkimustyötä.

30
En ole voinut valita vanhempiani ja syntymäajankohtaani, vaikka olisin halunut elääkin ehkä 1970-luvulla, mitä tulee tietojenkäsittelyyn ja musiikkibisnekseen, mutta se ei ollut minun valintani.
Itse taas toivoisin olevani nuorempi (olen myös 80-luvun kasvatteja). Sain kunnolla ensi kosketuksen tietokoneisiin ja internetiin vasta alakoulun viimeisellä, koska tuohon aikaan tietokoneet olivat harvinaisia ja köyhemmillä perheillä ei ollut varaa moisiin. Lisäksi internet oli tuolloin uusia asia.  Koodaamaan opin yläkoulussa, joskus 14-15v vanhana. Tässäkin asiassa kävi mäihä, koska ainoastaan yksi opettajista osasi koodata tuolloin ja sai järjestetyksi pari Pascal-kurssia, joidenka pohjila etenin eteenpäin Javaan yms. muihin kieliin.

31
Multimedia ja grafiikka / Vs: Facebook-dl
« : 11.04.22 - klo:22.45 »
YouTubeen on olemassa youtube-dl, joka lataa siellä olevan videon omalle koneelle. Onko FaceBookiin olemassa samanlaista? Vielä pitäisi olla sellainen, joka osaa ladata myös videon saamat kommentit! Osaako tuo youtube-dl ladata myös kommentit videoon?
Tuommoinen löytyi eka googletuksella:
https://fdown.net/
Ei mitään hajua toimiiko :-D

32
Itse olen nykyisin suosinut LTS.1-versioita. Ennen kaikki piti olla "bleeding edge", kun sittemmin olen oppinut arvostamaan enemmän järjestelmän vakautta. Aika ei yksinkertaisesti riitä selvittelemään turhia bugeja, jotka mahdollisesti paikataan käyttäjien raportoidessa ongelmista. Mikäli mielii Linux-developeriksi, niin ensimmäinen vaihtoehto on vahvasti perusteltavissa. Lisäksi ymmärrän joidenkin käyttäjien uutuuden viehätyksen. Itseäni kuitenkin nuo ylimääräiset kilkkeet enemmänkin vain häiritsee peruskäyttöä.

Yli 10 vuotta testailin Ubuntun kehitysversioita, eikä niistä todellakaan voi puhua  minään bleeding edge versioina  :) Kun aletaan puhumaan bleeding edge touhuista, niin silloin koneeseen asennetaan Manjaron unstable https://github.com/manjaro-plasma/download/releases ja päitykset tehdään unstable repoista  :) Tuo on ollut uutena harrasteena jo vuosia Ubuntun jälkeen, eikä tuossa ole mitään isoja ongelmia ollut  :) Jos testailuissa käy, että kone ei boottaa päivityksen jälkeen, tuolloin on vain odotettava korjauspäivitystä ja sitten homma taas kunnossa, eli ei mitään rakettitiedettä  :) Jos ja kun Manjaro kaatuu jostain päivityksestä, siksi koneen kakkos levyllä on hätävarana Win 11 pro insiders versio  :)
Voi olla, että "bleeding edge" vertaus ontuu Ubuntun kehitysversion osalta. Pointtina oli vain se, että nuo LTS-versiot ovat parhaiten tuettuja ja niiden kanssa käyttäjillä esiintyy vähiten ongelmia. Toisin sanoen kyseessä on toinen ääripää "bleeding edge" tyyppisille distroille.

33
Itse olen nykyisin suosinut LTS.1-versioita. Ennen kaikki piti olla "bleeding edge", kun sittemmin olen oppinut arvostamaan enemmän järjestelmän vakautta. Aika ei yksinkertaisesti riitä selvittelemään turhia bugeja, jotka mahdollisesti paikataan käyttäjien raportoidessa ongelmista. Mikäli mielii Linux-developeriksi, niin ensimmäinen vaihtoehto on vahvasti perusteltavissa. Lisäksi ymmärrän joidenkin käyttäjien uutuuden viehätyksen. Itseäni kuitenkin nuo ylimääräiset kilkkeet enemmänkin vain häiritsee peruskäyttöä.

34
Ubuntu on todennäköisesti se Linux-jakelu, josta aloitteleva käyttäjä kuulee ensimmäisenä. Luentevin valinta aloittelevalla käyttäjälle on perus Ubuntu. Mikäli aloittelijaa sotkettaisiin heti alussa termeillä Ubuntu Gnome, Ubuntu KDE, Ubuntu XFCE, Ubuntu LXDE, niin kynnys aloittaa Linuxin käyttäminen kasvaisi, koska nuo termit ovat uudelle käyttäjälle vieraita. Tämän vuoksi pidän nykyistä nimeämiskäytäntöä varsin hyvänä ja selkeänä. Termit tulevat kyllä tutuiksi ajan saatossa. En tosin ottaisi hernettä nenään, jos joku keskustelisi esimerkiksi foorumeilla laajennetuilla termeillä.   

Jos Ubuntun nimi pidetään, niin muissahan kyllä voisi sitten olla se työpöydän nimi perässä. En vastustaisi. 
Tämä voisi  toki olla toinen tapa nimeämiseen.

Terminä esimerkiksi "Ubuntu KDE" on ehkä hieman laajempi käsite kuin Kubuntu, koska käyttöjärjestelmänä voi tässä tapauksessa olla myös Ubuntu Gnomen päälle kasattu KDE eli samalla tavalla voisi pohtia onko oikein käyttää nimeämistä Ubuntu Gnome KDE. : )

35
Laitealue / Vs: Maksimimäärä muistia tietokoneessa
« : 16.03.22 - klo:10.42 »
Kone tulisi serverikäyttöön ja mielellään hintahaarukka järkevissä lukemissa. Kokolaite korkeintaan 5000 euroa.

Mitä serveillä on tarkoitus tehdä, mihin tarvitaan paljon muistia (vai tarvitaanko) ?
Lähtökohtaisesti kaikki suuren datan käsittely on paljon muistia vievää. Nykyään on paljon puhuttu hajautetusta laskennasta, koska yhden koneen tehot eivät riitä. Ajattelin, että asia liittyy muistin kulutukseen, koska nykyajan moniydinprosessorit ovat jo varsin tehokkaita, puhumattakaan näytönohjaimilla tapahtuvasta laskennasta. Tarkoituksena olisi valjastaa yksi tehokas työjuhta, joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta, mikäli koodarin omat taidot vain riittävät.

36
Laitealue / Vs: Maksimimäärä muistia tietokoneessa
« : 14.03.22 - klo:19.19 »
Kone tulisi serverikäyttöön ja mielellään hintahaarukka järkevissä lukemissa. Kokolaite korkeintaan 5000 euroa.

37
Laitealue / Maksimimäärä muistia tietokoneessa
« : 14.03.22 - klo:19.05 »
Hei,

Mikä mahtaa olla teoreettinen maksimäärä muistia, jonka saa liitettyä yhteen tietokoneeseen? Ilmeisesti valittu emolevy vaikuttaa muistipaikkojen määrään? Vaikuttaako myös valittu prosessori muistin maksimimäärään?

38
Lainaus
Katsoin myos tuon John Mac Farlanen käyntikortin netissä, niin aika kattava akateemisten julkaisujen meriittihistoria miehellä, mutta toisaalta mies on Berkeleyn yliopiston filosofian professori, eli kaiken kaikkiaan ei mikään ihme, kun katsoo tuota melko kattavaa julkaisulistaa, mitä mies esittää sivuillaan, niin kyse on melko uniikista tieteentekijästä lopulta, tai ei nyt niin poikkeuksellista, mutta ei ihme, että mies on oppituolin haltijana Californiassa Berkeleyssä tällä hetkellä.
Erikoisen miehestä tekee se, että hän on kirjoittanut yksin kaikki paperit. Jos otat Google Scholaritsa summamutikassa minkä hyvänsä satunnaisen julkaisun, niin kirjoittajia yleensä vähintään kaksi. Tämän vuoksi professoreilla on tyypillisesti kolminumeroinen luku julkaisuja.


39
Kauppapaikka / Vs: Mihin kierrättää toimiva kapula?
« : 10.03.22 - klo:11.57 »
Eiköhän tässä tapauksessa riitä, kun käyt talvikalastusreissulla ja laitat verkon painoksi tai sitten hauki lainaa sen mieluusti. : )
Vitsi tai ei. Elektroniikkalaitteet ovat ongelmajätettä, joka pitää poistaa asianmukaisesti.
Laitteissa on komponentteja (mineraaleja?), jotka soveltuvat uusiokäyttöön.
Yleensäottaen olisi hyvä olla jemmassa yksi (puoliksi)toimiva kapula pahan päivän varalle ja sama pätee tietokoneeseenkin. Itseltä löytyy kolmekin puhelimen raatoa, joista tosin kahdessa laturimen liitin rikki. 

40
Kauppapaikka / Vs: Mihin kierrättää toimiva kapula?
« : 08.03.22 - klo:18.05 »
Itsellänikin vielä 2016 hankittu Samsungin J5 -puhelin ainoana matkapuhelimenani, ja olen kyllästynyt sen hitauteen käynnistyä.

En ole perehtynyt matkapuhelimen tietojen palautusmetodeihin, niitäkin aivan varmasti on aivan kuten formatoidun kiintolevynkin saa palautettua tiedot tavallisesti, jos kiintolevy ei ole fyysisesti rikkoutunut, en tiedä sitten, jos kirjoittaa kiintolevyn nollia täyteen, niin onko palautusmahdollisuutta, mutta ongelmallista näissä älypuhelinten kierrätyksessä on se, että vaikka itse poistaisi kaikki omat tilit ja tiedot sieltä, ja palauttaisi koneen tehdasasetuksiin alkutekijöihin, niin jos myy käytettynä kapulan yksityiselle henkilölle, ole mitään takeita, palauttaako tämä tietoja sieltä vai ei.

Varmaan itse päädyn siihen, kun saan 350 euroa kasaan, niin tyhjennän puhelimeni, palautan tehdasasetukset ja rikon varasan iskuilla fyysisesti rikki puhelimeni ja sitten vien Turun Ekotorille, joka uudelleenkierrättää elektroniikkajätteen mutta vasta sitten, kun toteavat, että eivät saa myyntikelpoista tuotetta sinne jonkun jättämästä sähkölaitteesta. Siinä kohtaa, kun on fyysisesti hajoittanut komponentit osiksi ja näytön pistänyt säpäleiksi, niin ole sitä pelkoa, että mikään kolmannen sektorin kierrätyskeskus, varmaan niitä on muitakin Suomessa,mutta tuo Turun Ekotori nyt itselleni tutuin niistä ihan kivijalkapisteenä, niin tuskin lähtevät korjaamaan puhelinta enää tuossa jamassa myyntikuntoon.

Olen monesti pohtinut tuota sähkölaitteiden ja kulutuselektroniikka-jätteen loppusijoitusongelmaa, mutta jokin SER-kierrätys mihin monet toimijat kierrättävät varmaan raadot, niin voi olla jokin sellainen näin ensi tuntumalta.

Oman puhelinoperaattorin kivijalkamyymälä siinä mielessä "turvallisen" oloinen kierrätyspaikka, että tuskin jaksavat palauttaa sieltä mitään, niin ainakin itse luotan, että ihan asiallinen palautuspaikka käytetylle puhelimelle, mitä DNA:kin markkinoinnissaan välillä lupaa jopa todella vanhoista puhelimista vähintään 20 euron hyvitystä uuteen vaihdettaessa.
Eiköhän tässä tapauksessa riitä, kun käyt talvikalastusreissulla ja laitat verkon painoksi tai sitten hauki lainaa sen mieluusti. : )

Sivuja: 1 [2] 3