Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - Jere Sumell

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6
41
Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Windows 7 Professional ei tunnista DVD-RW -asemaa [RATKAISTU]
« : 16.01.22 - klo:08.56 »
Eilen illalla, mitä sain käyttämättomänä monta kuukautta nurkassa olleen tornikoneeni Windows 7 Professionalin asennettua, mitä kerroinkin positiivisen kokemukseni Gparted -LiveCD:stä, niin nythän sillä pystyisi pelaamaan noita konsolipelien alkuperäisiä pelilevyistä pelejä, mutta ongelma on se, että Win 7 ei tunnista DVD-asemaa.

En voi kytkeä konetta verkkoon, ja en ole sitä tehnytkään, mutta voin pistää kuvankaappauksen Ohjauspaneelin Järjesetelmän yhteenvedosta siitä laitelistasta, mikä sieltä loytyy, jos en saa sitä lopulta näkymään.

Olen tarkastanut levyaseman kytkennät, että ne on kunnossa, ja aseman jumpperi on oikein, ja kytkentäkaapeli emolevyssä kiinni, mutta silti tuolla järjestelmäyhteenvedossa näkyy jossain pci-controlleissa esimerkiksi keltaisia kysymysmerkkejä, ja jossain noissa tallennusmedioiden kohdissa, voi olla että niissä on jotain mätää.

Ostin pari vuotta takaperin koneen käytettyjen koneiden markkinoilta Salosta 40 eurolla, ja alkuperäinen omistaja oli vaihtanut alkuperäiskomponentteja koneessa, esim. päivittänyt SATA-kiintolevyyn, mutta kertoi koneen toimivan kuitenkin.

Voi olla, että Windowsissa ongelmaa ei saa ratkaistua, kun alunperinkään konetta ei voi bootata DVD-asemalta valikosta ennen käyttiksen ajoon lähtemistä, varmaan koneen pitäisi tunnistaa se jo siinä vaiheessa.

Mitä alunperin asensin Ubuntu Server 18.8 koneeseen, niin muistaakseni se tunnisti levyaseman, vaikka en netissä sillä silloinkaan ollut, joten vaikea sanoa, missä vika voisi olla.

Voin postata kuvankaappaukset ja ottaa valokuvat aseman liitännoista iltapäivemmällä ja lisätä ne tähän ketjuun jatkoksi, jos joku osaisi auttaa.

42
Yleistä keskustelua / CORS ja SOp -disabloimisesta selaimessa eduista ja haitoista
« : 12.12.21 - klo:11.02 »
Selasin nettiä melko laihoin tuloksin, kun tuli mieleen viime yonä, kun olin jo pistänyt koneeni kiinni ja menin nukkumaan, aamulla jatkoin metsästämistä netissä tästä aiheesta, niin katsoin hakukoneella CORS (Cross-Origin Resource Sharing) hakutemilläa "CORS pros" ja "CORS cons", mutta ei oikein loytynyt mitään, minulle myytiin autojen varaosia ja jarruja, ja sitten sukkia, eikä niinkään loytynyt mitään ajankohtaisempaa informaatiota tähän verkkosovellustietoturvaan liittyvän kontekstin tiimoilta.

Netistä loytyy pilvin pimein artikkeleita, joissa on ohjeet eri selaimille, miten saa otettua pois käytostä tuon nykyään jo varmaan kaikissa näissä yleismmissä selaimissa on tuo Same Origin policy -ominaisuus enabloitu defaulttina turvallisuussyistä, jotka tajuan, mutta tosiaan artikkeleita loytyy pilvin pimein miten sen saa eri selaimissa disabloitua.

Itse olen IT-ammatilaisena sitä mieltä, olen tullut siihen lopputulokseen, että tuo SOp -disablointi ainoastaan on kannattavaa verkkosovelluksen kehitysvaiheessa, jos verkkosovellus sisältää kolmannen osapuolen lähteistä dataa, jota halutaan esittää tai käyttää, mutta siinäkin tapauksessa verkkopiuhat irti kannattaa vetää, niinkuin mielestäni aina pitäisi ohjelmisokehitystä tehdä offline-tilassa, mitä tosin nyt en aina itsekään pidä nettireititintä suljettuna, jos devaan jotain. Tosin tekstinkäsittelyä tehdessä oman tietosuojan lisäämiseksi vedän nettikaapalin irti seinästä ja en tallenna yleensä pilvialustoille mitään sellaista tekstidokumenttia, enkä muutakaan, jota en halua jonkin tietomurron jälkeisen tietovuodon jälkeen julkiseksi.

Ehkä yksi mielenkiintoisimmista lähteistä, jota loysin, oil Davide Danelonin tälläinen White paper bedefended.com -lähteestä tuosta CORS-turvallisuusteemasta ja dokumentti nyt niin vanhakaan ole, kun se on julkaistu tammikuussa 2020.

Suora linkki valkoiseen paperiin on tässä.

https://www.bedefended.com/papers/cors-security-guide


43
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / HTML5 window.localStorage -JavaScript
« : 17.11.21 - klo:21.08 »
Ohjelmoin tänään HTML5/JavaScript -tekniikoilla HTML-värivalitsimen ja julkaisin sen nyt illalla kotisivuillani ja sain positiivista palautetta Ohjelmointiputkassa tästä, mutta minulle ehdotettiin, että suurempi hyöty käyttäjälle saavutettaisiin, jos hyödyntäisi tuota window.localStorage -luokan käyttöä, mutta se on uusi minulle, voisiko joku veistää rautalangasta, miten sitä käytetään ja miten se toimii.

Suora linkki HTML-värivalitsimeeni on
https://jeresumell.munsivu.fi/ohjelmat/htmlC.html

Lisäsin vielä nuo Radio-buttonit tuohon, että käyttäjä saa valita, vaikka sama se, kun toinen ohjelman esittämä väri on valitun värin vastaväri, opponent colour.

44
Yleistä keskustelua / Palindromi -datani ja Hikipedian aktiivisuus 2021
« : 06.11.21 - klo:17.07 »
Ylläpidin joitain vuosia AMK-opintojeni aikana aloitettua tuntikirjuri.net -sivustoa, mutta päätin lopettaa tämän suht epäkaupallisen sivuston ylläpitämisen jokin aika takaperin ja ilmoitin noin 7 vuotta palaavana ja maksavana asiakkaana ollen verkkoisännälleni, että lopetan palvelintilavuokran maksetun laskutuskauden loputtua, kun en enää jaksanut melko suureksi epäkaupalliseksi sisällöksi paisunutta sivukokonaisuutta ylläpitää.

Jonkin aikaa opintojeni loppupuolella ohjelmoin PHP:llä jonkinlaisen Palindromi-koneen sivulleni, johon kuka tahansa sai syöttää avimeen 255 merkkiä mahdollistavaan avoimeen tekstikenttään HTML-lomakkeessa oman palindrominsa, ja sitten ohjelma tarkasti, onko palindromi jo tietokannassa, ja jos oli, piti keksiä uusi, eikä sitä lisätty sinne.

Panostin siinä määrin turvallisuuteen, että varmaan kaikki, jotka löysivät palindromikoneeni, yrittivät jotain haxia siihen, niin ainakin SQL-injektiolta olin suojautunut ohjelmallisesti, kun panostin jossain määrin turvallisuuteen, ja kone ei ollut eikä sivuni alhaalla missään kohtaa tuon palindromikoneeni takia.

Sain lopulta kerättyä 593 -erilaista palindromia, joka lienee yksi tällä hetkellä Suomen suurimmista palindromi-tietokannoista, ja ennen kuin poistin sivuni ja koneeni netistä, talletin tekstitiedostoon 593 erilaista palindromia ja järjestin ne aakkosjärjestyksessä laskevaan järjestykseen.

Mielessäni kävi, kun katselin noita "Palindromi kone" -hakutermillä hakukoneella, niin Hikipediassa taitaa olla vielä suurempi määrä noita eri Internet-käyttäjien sinne lisäämiä palindromeja, kuin tuo 593. Ohjelmointiputkassakin tämä palindromikoneesta keskustelu oli, ja totesin siellä, että ei ole mieltä alkaa itse ylläpitämään täysiveristä palindromikone-palvelua netissä, koska jos poissulkee mainostulot ja eikä ole valmis tekemään kaupallista yhteistyötä jonkin yrityksen kanssa, niin nettipalvelulla on vaikeaa tehdä rahaa, koska Palindromi-datalla, vaikka olisikin Suomen tai vaikka Maailman suurin tietokanta omistuksessa, palindromidatalla ole mitään kaupallista arvoa, sitä lienee mahdoton myydä kenellekään, koska en tajua, kenelle sitä voisi myydä.

Päätysin siihen, että ainoastaan, jos verkkopalvelulle löytää jonkin sopivan ostajan, niin voi toimittaa SAAS -toimintaperiaattella laskuttaa ohjelmistosta jotain, ja sitten ylläpidosta voitollisesti, vaikka itse ulkoistaisi johonkin pilvialustalle sen, ja sitten työllistyisi sen palvelun ohjelmiston kehittämisessä ohjelmistokehittäjä/yrittäjänä, mutta Suomessa on tasan kaksi tahoa käsittääkseni, jotka voisivat olla kiinnostuneita moisesta, lähetin saatekirjeen tarjousluonnoksen kera Sanasepot Ry:lle ja Erkki Vuokilan perustamalle Sanaris Oy:lle, ja sain vastauksen aika piankin Sanasepoilta, ja he kertoivat, että idea on mielenkiintoinen, mutta ei oikein heidän alaa, ja hekin vinkkasivat, että ainoa, joka saattaisi olla kiinnosunut on Sanaris Oy. Sieltä ei lopulta tullut mitään vastausta, ja tästä on nyt jo ei ihan vuotta aikaa, kun lähetin sinne sähköpostin.

Ajattelin, että voisin lähettää Hikipedian ylläpidolle tuon Palindromi-aineistoni, kun olen jakanut sen julkisesti Dropboxissa kaikille avoimeksi, mutta ongelma on se, että tuo tiedosto siinä on kaikki yhtä suomihalpahevosmakkaraa, eli merkkijonot pitäisi rivi riviltä parseroida tyhjät välilyönnit sanojen väliin ja sitten karsia sieltä sellaiset pois, joita Hikipediassa jo on.

Hikipediassa ihan jees artikkeleita, mitä olen sitä lukenut jonkin verran, mutta en löytänyt mistään Hikipedian ylläpidon yhteystietoja, että oisin lähettänyt mailiosoitetta tai viestinyt jotenkin muun välineen kautta tuon Dropbox-jakolinkkini, ja ehdottanut, että parseroisivat ja lisäisivät Hikipediassa jo olevat ja tuossa käyttäjien toimesta tietokantaani lisätyt sieltä puuttuvat palindromit Hikipediaan. Tuohon listaani lopulta päätyi ihan mielenkiintoisiakin.

Suora linkki Palindromi-aineistooni, joka sisältää 593 erilaista palindromia aakkosjärjestyksessä, löytyy jakamastani osoitteesta suora URL:
https://www.dropbox.com/s/5efa6j1c6t11fx2/593_Palindromia.txt?dl=0

Katselin tuosta Hikipedian "Ajankohtaista" -sivua, niin sielläkin on viimeiset päivitykset ja ylläpidon tiedotteet vuodelta 2010, joten onko Hikipedia enää 2021 edes aktiivinen? Harmi, jos ei ole. Hikipedia on vaihtoehto-wikitietosanakirja vailla vertaa!

Syy, miksi en ole kiinnostunut kaupalliseen yhteistyöhön netissä, koska en pidä erityisemmin mainoksista, kuten olen aiemminkin sanonut, että mielummin ad-blockeria käytetään, että ei tarvitse mainontaa selata ja seurantaevästeiden myötä minulle tuputettaisiin kaikenlaista, mutta elämä on pitkä, ja Internet on ikuinen, niin minulla ei ole juridisia valmiuksia tai koulutusta seurata niitä mainoskumppanuussopimuksia, joihin pitäisi sitoutua jos tuollaisen Palindromikoneen aloittaisi itse ylläpitämään kaupallisessa mielessä tai minkä tahansa muun verkkopalvelun, jonka ansaintalogiikka perustuu mainostuloihin.

Siis, tarjoilen tuossa 593 erilaista suomen kielen palindromia, joka käsittääkseni on Hikipedian jälkeen suomen Toiseksi suurin palindromi-aineistotietokanta, joka on kerätty eri Internet-käyttäjien toimesta, joiden alkuperäistä henkilöllisyyttä en edes tiedä. Palindromikoneeni oli avoin kaikille. Lisäksi pari tiedustlua tässä säikeen avauspostauksessa liittyi Hikipediaan, onko se yhä aktiivinen, ja miten tavottaisi ylläpidon, niin voisi lähettää tuon palindromiaineiston sinne, jos tykkäävät vähän nähdä ohjelmointityön vaivaa saadakseen palindromit -tietosanakirjan wikisivustostaan laajemman.

45
Yleistä keskustelua / Edullisin paikka ostaa laserkasetit Samsungin printteriin
« : 31.10.21 - klo:07.01 »
Aika pian on edessä Samsungin 2022 Xpress -laser mustavalkotulostimeen uuden laserkasetin hankinta ja vaihto, mutta netissä on aika paljon noita tulostintarvikkeita myyviä verkkokauppoja. Ajattelin tilata jostain kotimaisesta verkkokaupasta, mutta ensin selvittää esimerkiksi täältäkin foorumilta kysäisten kokemuksia, mikä olisi paras liike tilata nuo hinta/laatu/toimitus -sujuvuuden kannalta. Tärkein kriteeri ei ole pelkkä edullinen hinta, vaan myos se, että tuote toimitetaan kohtuullisessa ajassa, ja mielellään Suomesta varastosta toimitettuna Suomeen.

Tuossa Samsungin hallintapaneelissa on Samsungin oman kaupan mainos, mistä saa tilattua tuon kasetin, mutta se ei liene edullisimmasta päästä.

Mistä tilaatte tulostintarvikkeet kasetit, mustepatruunat yms. palaavina asiakkaina ja miksi. Mitä kokemuksia eri noista verkkokaupoista foorumilaisilla on, olisi kiva vähän vertailun ja ostopäätosten tueksi liikettä valittaessa kuulla, niin olisi sitten yksi liike, mistä jatkossakin voi tilata samasta.

46
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Python tkinter -kirjaston hyödyistä?
« : 16.10.21 - klo:22.02 »
Käytin tänään lauantaina päivällä jonkin verran aikaa, kun selasin Pythonin graafisen käyttöliittymän ohjelmointiin suunniteltuja kirjastoja. Mitä jokin aika takaperin julkaisin täällä tuon puolisummain -ohjelman verkkoselain-käyttöliittymällä, jossa back-end -ratkaisu oli ohjelmoituna Flaskilla, niin mikä tekee tkinter-kirjastosta niin suositellun? Tuntuu, että useassa lähteessä se listataan ensimmäisenä ja suositeltavimpana vaihtoehtona, ja eräässä 12 vuotta vanhassa StackOverFlow -keskustelun avauksessa lienee kirjoittajan subjektiivinen mielipide, mutta siinäklin oli verkkoselain -käyttöliittymä vasta sijalla 6.

Tkinter, vaikka se on poikki-alustallinen (cross-platform), niin kyllähän machintoseissa MacOS:ssä siis, Linuxissa ja Windowsissa on jo nykyään modernit nettiselaimet, ja jos verkkokäyttöliittymän toteuttaa responsiivisena, niin missä tilanteissa tuo tkinterin käyttö puoltaa paikkaansa. Jäi se käsitys, mitä sen historiaa kaivelin esille, että se on ollut Pythonissa alusta lähtien, ainakin ttk ollut jo 1990 vai 1991 vuodesta saakka mukana, jolloin elettiin aikaa ennen HTML5:ttä tai oikeastaan mitään HTML:ää, TypeScript taisi olla jo tuolloin, mikä on tuo esiaste JavaScriptistä, mitä ja käytetään noissa verkkoselainkäyttöliittymissä toiminnallisuuden ohjelmoimiseen.

Nyt illalla katsoin hakutermillä "Disadvantages of Python Flask", niin sain sen käsityksen, että soveltuu pienimuotoisiin verkkosovellusten back-end -ohjelmointiin, mutta Django on laajempi, ja se tarjoaa laajemmat mahdollisuudet kehittäjälle.

Voisi olla aiheellista alkaa Flaskin sijaan ottamaan haltuun Djangoa noista Python web application Frameworkeistä, mutta mitä etua on tkinterin käytöstä käyttöliittymää ohjelmoidessa verrattuna verkkoselaimella toimivaan käyttöliittymään? Siihen oikein en löytänyt vastausta.

47
Yleistä keskustelua / Yleistä keskustelua tulostimista (Oli: Miten ajuri asennetaan...)
« : 10.09.21 - klo:16.49 »
Lainaus käyttäjältä: nm - 07.09.21 - klo:12.52
Uudemmissa jakeluversioissa on avoimet ajurit suurimmalle osalle Canonin mustesuihkuista, jolloin tulostin toimii suoraan. Ei riipu siitä, onko kyseessä Linux Mint vai Ubuntu.

Kiva kun kerroit. Siis tuttuni tulostin on muistaakseni Hewlett-packard, ja itselläni on Samsungin mustavalkolaser 2023, omat kokemukseni on Canonin monitoimilaitteista ihan positiiviset sen suhteen, miten kuvanlukijalla voi Linuxissa skannata dokumentteja, mutta jokin laitevika tulostuspäissä, tai sellaisessa osassa, joka olisi pitänyt valtuuteusta Canon - huollosta ostaa ja se maksoi enemmän, mitä tuo mustesuihku-monitoimilaite, vaikka kone ei ollut niin halpa, että siihen kannatti kyllä mustekasetit vaihtaa, ne maksoi vähemmän, mitä tuo laite. Olen kyllä joskus omistanut pelkän mustesuihkutulostimen, joka oli halvempi, mitä nuo mustekasetit, mutta ostin aina siihen ja vaihdoin mustekasetit, koska se on luontoa ja ympäristoa  enemmän säästävää toimintaa ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa.

lase-tulostin ihan mielekäs, kun tekee ihan tarkkaa jälkeä, kun enimmäkseen on ollut tarvetta tekstidokumenttien tulostamiselle, ja sitten olen tulostanut sillä mustavalkoisia nuotti A4-arkkeja klassisen kitaramusiikin osalta, niin tekee tarkkaa jälkeä.

Mustesuihkutulostin olisi tietenkin parempi jos tulostaa valokuvia, mutta olen päätynyt siihen, että omalla tulostimella kannata paljoa kalliita väripatruunoiden nestettä kuluttaa, kun teetän fyysisiä valokuvia nykyisin pelkästään digikuvistani Ifolorilla, niin maksaa 0,09 senttiä per valokuva + vajaat pari euroa postikulut, niin kyllä se nyt edullisemmaksi melkein tulee sen sijaan, että ostaisi valokuvapaperit, ja värit tulostimeen, jotta saisi saman laadun, mitä valokuvakehittämosta.

 

48
Yleistä keskustelua / DNA -liittymästä puhelut ulkomaille halvemmalla?
« : 21.08.21 - klo:23.07 »
Tarkistelin tuossa hakukoneella ja DNA:n ulkomaan puhelujen hintoja, mitä tätinikin asuu Göteborgin lähellä eikä omista tietokonetta mitä teki Volvon tehtailla 60-luvulta lähtien työuransa ja viettää ansaittuja vanhuuseläkepäiviä siellä, niin mitä DNA luokittelee Ruotsinkin ulkomaille soittamiseen, mitä Ruotsi ei ole mielestäni välttämättä ulkomaita, ajattelin alkaa ottaa tässä yhteyksiä sukulaisiini, mitä on ripoteltuna ympäri maailmaa mitä Sumell on lopulta immigrant family, mitä esiesiesiisäni lähtivät Suomesta pohjanmaalta Yhdysvaltoihin 1800-luvulla leveämmän leivän perässä, niin DNA jotenkin veloittaa mitä olin backbpacker -kulttuurissa pari kertaa kävin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenyksen lopussa Liverpoolissa aluksi Beatlsein takia ja tein vielä toisen reissun Manchesterissä, niin mitä ne humaanit ystävät, joihin tutustuin ja matkapuhelin keskitty, niin välillä soitellaan toisillemme puolin ja toisin, ja enimmäkseen brittiystäväni puhuvat jalkapallosta enimmän ajan.

Huolettaa vähän nuo puhelinlaskut, kun nyt korona-aikana soitin Britanniaan matkapuhelimeen sentään DNA-liittymästä matkapuhelimesta puhelun ihan kuulumisia, niin alkoi juttua tulemaan Messin siirrosta Barcelonan jalkapallojoukkueesta PSG:hen, ja puhelu venyi tuon teeman osalta noin puolituntiseksi, ja sitten koko puhelu kesti noin tunnin.

Tarkistin DNA:n hintaluettelosta netistä, että Britteihin soitettuna maksaa noin 0,52 euroa minuutti matkapuhelimeen soitettuna sama mitä Amerikkaan soittaisi, niin tietääkö joku, onko DNA:lla mitään edullisempaa keinoa soittaa ulkomaille puheluita?

Joskus muistan 1990-luvulla oli se 999-koodi ennen kuin pisti maakoodin ja virallisen puhelinnumeron, niin puhelu oli puhelinlaitoksen laskuttamana vähän halvempi. Mahtaako DNA-operaattorilla olla mitään alkukoodia ennen maanumeroa, että saisi puhelut vähän edullisemmin?

Toisaalta, pysyvät ja ihmissuhteiden ja sukulaissuhteiden sosiaalinen ylläpito on itselleni tärkeämpää, mitä lopulta raha mikä on juonteena tuolle kertyneen laskun lopputulemana, mutta mielestäni millään kotimaisella (suomalaisella) puhelinoperaattorilla taida olla mitään edullisempaa ulkomaanpuheluihin keskittyvää hinnoittelua missään liittymässä, vai olenko väärässä? Semmoiselle olisi kysyntää paljonkin, ja nyt vain täytyy mukisemati maksaa laskut.

49
Yleistä keskustelua / 5G - nettiliittymä on Asiaa
« : 10.08.21 - klo:21.36 »
Aloitin verkkohistoriani 97/98 -vuonna virallisesti hitaalla puhelinmodeemiyhteydellä ottaen yhteyttä sen aikaisen Mikrobitti -lehden kestotilaajana kyseisen lehden vuosittain jaeltavan Mikrobitti huvi ja hyöty-korpun, joka oli tosiaan se 3,5" korppu vielä, niin siinä oli mukana se yhteysohjelma, jossa oli valmiina soittonumerot silloiseen MBNet -BBS:ään. Latasi sieltä aina lehdessä uusimpana julkasituja yhden aukeaman artikkelissa esitelytjä uutuuspelejä, kuten Åkesoftin lanseeraman makkaratehtailijapojan Invataxi - pelin.

Soitin myös Pelit - lehden silloisena kestotilaajana Pelit-l,ehden purkkiin ennen WWW:n todellistta läpimurtoa oliko se 1997/1998 mitä aloin yöt ja päivät hengaamaan IRC:ssä ja Kiss FM:än chatissa eri roolit tajusin jo silloin. Quakea pelattiin maikkarin ja Soneran Quake-palveimilla, vaikka pingit oli jotain 200-300 -luokkaa ja yhteys katkesi välillä, kun Turun puhelimella oli pelkkä sykäysmaksu iltasetsemästä aamuseitsemään.

Päivitin tänä aamuna mokkulani 5G - aikaan, mitä täällä Turun Runosmäessä 5G - yhteydet, joista on povattu hurjaa tulevaisuutta, niin aiempaan 4G - liittymään suhteuttena tämä on hyvät nopeudet tässä liittymmäsä. Tarvitse lainkaan odottaa kuvien tai videoiden latautumista, eikä muutakaan HTML5-esityspohjan latautumista, joa pornosivuilla kävin, mitä en käy päivätoimineni, niin neki videot avautuivat saman tien.

Tein DNA - nopeustestin ensimmäisenä vuorostaan, niim download nopeus on jopa yli 450 Megatavua sekunnissa, vaikka hyvästä lähteestä lataisikin torrentverkosta, niin 4G - yhteys vaikka sekin mikä itselläni oli aiemmin, niin se oli nopea yhteys, niin tämän kaltaiset pingit, kun pelaa Counter-Strikea frendin kanssa, jonka tuntee reaalielämässä, niin tämän kaltainen viive oli ainoastaan unelmien asteella 90-luvun lopussa verkko FPS-räisinnässä hitaalla modeemipuhelin-yhteydellä pelatesssa--

Tämä on ehdottomasti, vaikka tämä 5G - yhteydet omaa ja lupaa hurjan tulevaisuuden, niin kyllä tämä on ehdottomasti jo elokuussa 2021 hintansa väärti, myöd DNA - puheinoperaattorilta ostettuna, eikä Linux Mint -käyttiskään yhtään syrju tätä verkkoyhteyttä, vaikka lähtsii automaattisesti yhdistämään tähän! Voi Suositela kaikille tätä lähitulevaiuudessa breikkaavaa yhteys-standardia!

50
Yleistä keskustelua / Onko olemassa 2021 täysin robustia tietokone-ohjelmaa?
« : 25.07.21 - klo:20.38 »
Keskustelin taannoin jokin kuukausi takaperin shakkitietokoneen ohjelmoinnista Ohjelmointiputkassa avaten siitä oman säikeensä siellä, niin tuli tuollainen kysymys mieleeni, että voiko tietokone-ohjelma tai algoritmi olla käytännössä koskaan 100% robusti?

Kun tuli juttua ohjelmoinnin teoriassa koodin vaativusmääritelmistä, eli lähinnä että ohjelmakoodi on

a.) mahdollisimman uudelleenkäytettävää (re-usability), mikä yleensä saavutetaan modulaarisoimalla top-down -menetelmällä pilkommalla suuremmat ongelmat yhä pienempiin osa-ongelmiin, kunnes jäljellä on enää niin yksinkertainen metodi, joka todella on moneen tilanteeseen sopiva.
b.) Mahdollisimman vähän koodin toistoa sisältävää (code redudancy), lähinnä turhien toistojen ja ehtolauseiden minimointia, mutta proseduraalisissa ohjelmoinnissa ja rakenteisessa ohjelmoinnissa esiintyy uudelleen toistoa paljonkin, ja mitä mennään ohjelmoinnin historiaan, niin 1950/1960 -luvulla tämä ei ollut mitenkään voinut olla vaatimuksena.

Päädyin miettimään tuollaista, että voiko ylipäätään, jos ongelma on algoritmisesti ratkeava suotuisassa ajassa, kuinka todellista reaalimaailman sovelluksissa ohjelmiston robustisuus käytännössä toteutuneena on?

Päädyin pohdinnassa siihen, että jos ottaa kaikkien ohjelmien emo/isä-ohjelman tarkasteluun, jollaisena käyttöjärjestelmää voidaan ainakin jossain määrin pitää, kun tietokoneella oikein voi tehdä mitään järkevää ilman, että siinä olisi asennettuna jokin kyseisessä sähkölaitteessa toimiva käyttöjärjestelmä, niin Windows nyt ei ainakaan ole lähelläkään robustia, mutta pohtisin, että mahtoiko 1990 vuonna ensimmäinen Linux-versio olla melko lähellä sitä?

Linuxin kehittäjäyhteisö on paisunut ja kehitystyö niin laajaksi, että Linux:kaan, jota voi pitää hyvänä käyttöjärjestelmänä tekniikkansa osalta, niin ei tämäkään mikään täysin robusti käyttöjärjestelmä-ohjelmisto ole käsittääkseni?

Tästä nousee siis kysymys, onko mahdollista ohjelmoida käyttöjärjestelmää jollekin sähkölaitteelle, joka olisi täysin robusti?

Varmaan mikro-ohjelmointitasolla mitä joskus joku täälläkin palstalla totesi, että varmaan prosessoritehtaalla mikro-ohjelmoitu C-kääntäjä Intelin tehtailla poltetaan piirilevyyn kiinni, niin ne varmaan aika tavalla järkeviä analyyseja virhesyötteistä antaa, mutta korkeamman tason vähän kompleksiemmista ohjelmista, en ole nähnyt missään alan kirjallisuudessa ohjelmointiteoriasta puhuttaessa, että koodin pitäisi olla parhaimmillaan myös täysin robusti ratkaisu.

Näin ei varmaan käytännössäkkään ole? Onko muilla palstalaisilla tähän jotain ajatusta heittää?

51
Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Kernel -päivitykset laahaa jäljessä mintUpdatella päivittäessä?
« : 18.07.21 - klo:21.33 »
Päivitän Mint -koneeni GNOME-työpöytäympäristössä olevalla mintUpdatella usein, mutta joskus myös päätteeltä, mutta yleensä graafisella työkalulla.

Mikä siinä on, kun viimeisin vakaa Linux Kernel on tätä kirjoittaessa  5.13.2 (stable)

Ja tarkistin, mikä minulla on järjestelmässäni asennettuna, niin sain seuraavat tulokset:

Koodia: [Valitse]
vieras@kone:~$ uname -r
5.4.0-77-generic

Näyttäisi siltä, että tuo ei ole lähimainkaan uudemmasta päästä. Pitäisikö tästä olla huolissaan?

52
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Git -kysymys (tai pari) [RATKAISTU]
« : 16.07.21 - klo:15.10 »
Nyt korona - aikana ohjelmistokehitys -etäprojektia pukkaa, jossa lähdekooditiedostot on github-repossa.

Kävin aamulla hakukoneen välityksellä pikapreppauksen Linux terminal git guide -hakusanoilla ja sitten etsisin eroa fork ja clone -avainsanoille.  Onko käytännössä niin, jos otan osaa etänä ohjelmistoprojektiin, jossa on useita devaajia mukana, kannattaa tuon haarukoinnin, forkkauksen sijaan kloonata projekti omalle koneelle työhakemistoon?

Entä riittääkö pelkkä push sitten kun lähetän tiedostoja git-palvelimelle, josta sitten projektin ylläpitäjä varmaankin tarkistaa koodin, vai pitääkö se vielä minun commitoida?

Itselläni on tähän asti vain vähän kokemusta omien projektien luomisesta nollasta, eikä AMK:n www-ohjelmointi -kurssillakaan käsitelty tuota remote working on project, vaan sielläkin luotiin oma ylläpidettävä lähde hajautettuun versionhallinta-järjestelmään.

53
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Tietokannan koodin luonti generointiohjelmaa luokkakaaviosta
« : 20.06.21 - klo:07.41 »
Onko kenelläkään antaa mitään vinkkiä, onko Linuxille saatavissa jotain Rise Editorin tyylistä, mitä Windows-ympäristossä on, jolla voisi mallintaa tietokannan kaavion graafisella käyttoliittymällä, ja joka osaisi generoida SQL-koodin .sql-tiedostoon, jonka sitten voisi syottää tulostusvirroilla mysliin.

Katsoin tuolta Rise Editorin sivulta, niin ei ole saatavilla kyseisestä ohjelmasta, kuin Windows-versio.

54
Yleistä keskustelua / Vinkkejä tietojenkäsittelijälle naisystävän loytämiseksi?
« : 23.05.21 - klo:10.40 »
Välillä illat tuntuu yksinäisiltä. Olisi lopulta 37 -vuotiaana mukavaa tutustua vähän naisnäkokulman saamiseksi keskusteluissa johonkin mukavaan naisihmiseen ihmiseltä ihmiselle, myos keskusteluseuran ja fyysisen läsnäolon tähden. Aina tietokonepiireissä on ollut hyvin miesvoittoista osallistujakunta, ja AMK-opinnoissakaan enää loppupuolella ollut yhtään naisopiskelijaa loppuvaiheessa kursseilla.

Naissuhteet tuottaneet koko elämäni aikana ongelmia elämässäni, jotain irto- ja yhden yon suhteita on tottakai ollut, mutta kaipaisin jotain vakituisempaa. pisin parisuhde-viritelmäni on kestänyt noin kaksi viikkoa, mutta se kaatui rahattomuuteeni, ja myos luottamuksen saavuttamisen puutteeseen.

Onko täällä palstalaisilla antaa jotain vinkkejä, miten voisi parantaa todennäkoisyyksiä loytää parempi puolisko elämään nimenomaan miesnäkokulmasta, että loytäisi naisen muualtakin, kuin yhden yon suhteen ravintolasta jatkoille ilmaiseksi poislukien ravintola-iltaan investoitu pääoma, tai netin treffipalstoilta maksua vastaan? Ennenhän ne maksullisia palveluita tarjoavien naisten ilmoitukset oli varmaan miestenlehdissä, mutta netin noi seuranhakupalstat täynnä tarjontaa, jos on valmis maksamaan pelkästä seksistä, josta en ensisijaisesti ole.

Minkälainen hakualgoritmi pitäisi suunnitella, ja sitten vielä varmaan pitäisi syvyyshaku -menetelmä laajentaa leveyshakuun, mitä tulee hakuongelmiin? pitäisi varmaan myos jalkautua ihan reaalielämään, kokemukseni mukaan tosiaan netistä loydy mitään vakavampaa.


55
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Pyhton Flask HTTP 405 Method Not Allowed
« : 08.05.21 - klo:22.31 »
Voisiko joku kommentoida, miksi tulee tässä koodissa HTTP -koodi 405 ja selaimessa  teksti "Method Not Allowed", kun en näe mitään virhettä koodissa.

HTML-UI -koodi
Koodia: [Valitse]
<!DOCTYPE html>

<html lang="fi">
<head>
<title>Puolisummain -laskuri</title>
<meta charset="UTF-8">
<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1.0">
</head>
<body>
<h1>Puolisummain -simulaattori</h1>
    <form action = "http://127.0.0.1:5000/halfadder" method = "post">
        <p>Inputs (x and y):</p>
        <p><b>X</b> - 0<input type="range" min="0" max="1" value="0" class="slider" id="xValue">1</p>
        <p><b>Y</b> - 0<input type="range" min="0" max="1" value="0" class="slider" id="YValue">1</p>
        <p><input type = "submit" value = "Valmis!" /></p>
    </form>
</body>
</html>
Ja Python-koodini
Koodia: [Valitse]
from flask import Flask,url_for, request
app = Flask(__name__)
@app.route("/halfadder")
def puolisummain(x,y):
m=0
s=1
if x+y > 1:
m=1
s=0
else:
m=0
s=1
return (m,s)

def index():
print (app.puolisummain(request.form['xValue'].x,request.form['YValue']))

56
Yleistä keskustelua / "Hello World" -postaukset ja yritysten yrityskuvan ylläpitäminen
« : 08.05.21 - klo:22.14 »
Palasin tänään aikani kuluksi opinnäytetyössänikin vahvasti esillä olleeseen WordPress -aiheeseen, mitä en maininnut sanallakaan WP REST APIa marraskuussa 2016 Turun AMK:n kirjastolle palauttamassani hyväksytyssä opinnäytetutkielmassani. WordPress REST API on ollut joulukuussa 2016 julkaistussa WP-versiossa ensimmäistä kertaa, jossa oletuksena on JSON-data julkisena. Sekin ihmetyttää, miksi WP-kehittäjät ovat lopulliseen versioon julkisena sen pistänyt oletuksena, vaikka samat tiedothan sieltä saa eri muodossa vain, mitä julkisesti on muutoinkin saatavilla yrityksen tai yksityishenkilön kotisivulla, jos käyttää WordPressiä CMS:änä sisällön alustana, niin siinä mielessä ei kannata välttämättä yöunia menettää valkohattu-turvallisuuden kannalta.

Tuollainen heräsi mieleen, kun liiketoiminnan ihan perusteita on yrityskuvan ylläpito ja julkisuuteen viestintä osana sitä, puhutaan kai syvemmälle mentäessä yrityskuvan luonnin jälkeen brändin ylläpidosta, ainakin yksittäisten tuotteiden tai tuoteperheiden osalta, jota yritys valmistaa ja myy. Katsoin tänään piruuttani Google-hakutermillä "Hello World wp-admin site:.fi", ja sieltä tuli 10 800 hakutulosta. Vielä, kun valta-osalla sivuista, mitä katsoin muutamaa alkupään tulossivua, niin kirjautumissivu on oletuspaikassa, ja JSON-data on julkista. Mitä haittaa tämänkaltaisessa yrityksen toiminnassa on, jos halutaan viestittää ja aikaansaada luotettavan yrityksen maine asiakkaalle tai potentiaalisille asiakkaille, kohderyhmälle? Voisi kuvitella taviksena, että jotain muutakin on pielessä yrityksen muissa toimintaprosesseissa, jos tämän kaltaisia Hei Maailma -postauksia löytyy yrityksen verkkokäyntikortista?

Itse en nyt niin kiinnostunut ole, kun en ole hommannut tuota WP REST AP-avainta itselleni, enkä näin ollen saa WPScanilla mitään dataa ulos, koska se vaatii tuon avaimen, mutta voisi kuvitella, että näitä katsellaan paljon. Omille kotisivuilleni tuo WPScan ei löytänyt mitään muuta, kuin HTTP 403 koodin, "Forbidden".

57
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Abstraktit tietorakeneet Jono ja Pino Pythonilla&Javalla - Kommentteja kaipaan
« : 21.04.21 - klo:20.12 »
Ohjelmoin tänään aikani kuluksi Pythonissa ja Javassa abstraktit tietorakenteet Jono ja Pino. Kaipaisin jotain kommenttia, jos joku voisi katsoa koodit läpi, ja tehdä jonkin huomautuksen, jos löytyy jotain silmiin pistävää virhettä.

Suora linkki Github Data Structures -repooni, jonka loin noita varten

https://github.com/jjsume/DataStructures

Tuossahan on nyt demonstraatio-ohjelmassa pinossa ja jonossa Integer-tietotyypin olioita muistipaikkoihin viittauksia, mitä lisäillään ja poistellaan noista rakenteista, ja pystyy seuraamaan listan kehitystä lisäys ja poistovaiheissa askel kerrallaan, opetusohjelma -näkökulmasta, mutta voihan ne olla käytännössä mitä olioita tahansa pienellä muokkauksella.

Miten muuten, kun nyt minulla on sisältöä jonossa ja pinossa, pitäisi lajitella seuraavaksi, jonka jälkeen pitäisi varmaankin leveyshaku ohjelmoida. Javassahan on Java 8:n API:sta katsoin, niin java.util -paketin tarjoama Arrays-tietotyypin toimintometodi .sort -joka tuon APIn informatiivisen kuvauksen mukaan perustuu timPetersin Tim Petersin kehittämään TimSort -lajittelualgoritmiin, joka perustuu tekniikkaan vuodelta 1993 esitettyyn jossain konferenssissa epäilisin.

Joku kommentoi Ohjelmointiputkassa, kun kysyin lomittelulajittelusta (merge sort), kun se ratkeaa logaritmisessa ajassa, mitä tulee algoritmin aikakompleksisuuteen, niin tuo TimSort olisi jokin sovellus tuosta mergesortista, ja joissain tilanteissa suoriutuisi jopa nopeammin. Javalla lienee järkevintä käyttää sitä, että ei lähde lajittelualgoritmiä itse kehittelemään? Lomituslajittelun itse ohjelmointi vaikuttaa tuon dokumentaation luettuani pyörän keksimiseltä uudestaan?

No ehkä lajittelun saan noissa tietorakenteissani kuntoon lomituslajittelun menetelmin, mutta entäs sitten tietyn muistipaikkaviittaus-päässä olevan olion löytäminen mahdollisimman nopeasti? Äärellinen hakuavaruus, ja leveyshaku lienee järkevin tapa toteuttaa se, jollei sitten käytä jotain sääntöjä, miten lajittelee järjestykseen nuo kokonaisluku-olio-muistipaikkaviittaukset. Javassa taitaa olla valmiina jo tähänkin ratkaisut?

Onko jollakulla sanoa varmana, kun en ole Pythonin dokumentaatiota lukenut listojen osalta, että mitä lajittelualgoritmiä ja hakualgoritmiä Python 3 käyttää Array -ilmentymien osalta?

https://docs.oracle.com/javase/8/docs/api/java/util/Arrays.html#sort-T:A-int-int-java.util.Comparator-




58
Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Windows 10 päivitykset 14.03.2021
« : 14.03.21 - klo:15.53 »
Otan nyt aiheen esille, kun tälläkin palstalla varmaan joukko käyttäjiä, jotka käyttävät 64-bittistä Windows 10 -käyttöjärjestelmää johtuen syystä, että käyttää ohjelmia, joiden toimivuuden kannalta välttyy yhteensopivuusongelmilta.

Pistin perjantain jälkeen ensimmäisen kerran winkkari10 -koneeni käyntiin tänään sunnuntaina iltapäivemmällä, ja Windows kertoi uusista päivityksistä, että niitä on saatavilla. Vaikka C-asemani on kapasiteetiltaan hyvinkin pieni, 120 gigatavun digitaalinen kiintolevy, ja sitten D-asema on teratavun erillinen levy tässä 10-kannettavassani, niin Windows ilmoitti, että päivitykset vaativat tilan vapauttamista, jotta ne voidaan ladata.

En oikein löytänyt mitään ohjelmia, pari löytyi, joista vähän pitkin hampain luovuin, mutta nyt kun sain tilaa vapautettua tarpeeksi, tuo "ominaisuuspäivitys Windows 10, versio 20H2" aika kookas, latauskin kestää melkomoisen kauan, vaikka Windows update ei mitään maksiminopeudella sitä käytössä olevan verkkoyhteyden osalta lataakkaan, ja tuo "NVIDIA - Display" kesti ja jonkun aikaa, lienee jokin grafiikkasuorittimeen liittyvä Windowsin päivitykseen liitetty ajuripäivitys.

Onko jollakulla kokemusta näistä nimenomaisista päivityksistä, vaikuttaako koneeseen päällisin puolin peruskäyttöön mitään ja toimiiko paljon grafiikkasuorittimelta vaativat pelit ennallaan päivitysten jälkeen? Olen pääsääntöisesti asentanut Windows 7 lähtien viimeistään kaikki Microsoftin esittämät uudet päivitykset sen enempää miettimättä, että koneen suorituskyky voisi heiketä, kun pidän pääsääntönä sitä, että tavallisesti järjestelmä kannattaa pitää ajan tasalla noiden päivitysten suhteen. En ole tosin koskaan törmännyt mihinkään ylitsepääsemättömään ongelmaan päivitysten jälkeen, Windows 10 aloin käyttämään vasta uuteen läppäriin 1500 euroa investoineena, enkä siis hyödyntänyt Windows 8.2 64 bittisen ilmaista 10-päivitystä.

Kuulin viime vuoden lopulla, että 10-päivitys olisi vieläkin ilmainen 8:n jonkin version omistaville, vaikka Microsoft jossain kohtaa ilmoitti ilmaisen päivitysmahdollisuuden kymppiin loppuvan. No, tuo kasista kymppiin ilmaisuus on yhdentekevää tselleni, kun ei paljoa tule konsultointikeikkaa kasin omistajilta päivitysten tiimoilta. Linux-keikkaa tulee välillä pienten asioiden hoidossa.

Nykyisin muuten on tylsää, kun kaupasta ostaa uuden tietokoneen, niin ei tule recovery-DVD:itä mukana, eikä edes sillä tavalla, että ne voisi polttaa ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä DVD-aihiolle. Mitä esimerkiksi sitten teen, kun koneeni ei suostu boottamaan Windows 10:stä, enhän saa sitä mistään takaisin, Office-Student lisenssin mitä ostin koneen kylkeen, niin siinähän tuli ainoastaan kaupasta tuo lisenssiavain, että Officen pakettiin kuuluvat tiedostot saa ladattua Microsfin palvelimelta, ja tuotteen saa aktivoitua lisenssiavaimella verkon yli, joka paketissa myytiin. Edellisen kerran, kun hankkisin Office 2006 -version, siinä oli sentään vielä mukana ihan fyysinen levymedia.

Ajattelin pitää hamaan loppuun saakka tuon Office Student 2013 -lisenssin asennettuna, kun Windows -koneella ihan tarpeellista olla tekstinkäsittelyohjelma ja taulukkolaskenta, ja mitä powerpointtiakin tulee joskus käytettyä, ko O365 on jo sitten kuukausivelotteinen lisenssi. Mahtaakohan tuo 2013 Office -tuoteperheen sovellukset olla viimeinen lajiaan kertalisenssimaksulla.




59
Yleistä keskustelua / Artikkeli Otanniemen Kvanttitietokone -laboratiorsta (Turun Sanomat su 7.3.2021)
« : 07.03.21 - klo:11.27 »
Luin tämän aamun sunnuntain 7.3.2021 aamun printti - Turun Sanomista, jossa oli aukeaman ja puolen sivun artikkeli Espoon Otanniemestä kvanttitietokone-projektista, jollaiseen Suomen valtio on investoinut.

Artikkelissa todettiin, että käyttovalmiina se voisi olla tämän 2020-vuosikymmenen lopussa, mutta ennen kuin jotain reaalimaailman ongelmia sillä pystyttäisiin laskemaan tai ratkomaan, pitäisi loytää keino, jolla kubittien lukumäärä saataisiin 50- nostettua ylemmäs. Sata mainittiin tavoitteena.

Aikamoinen jäähdytys tuossa koneessa, kun kone on huoneen kokoinen, niin Kelvinin asteessahan komponentit on viilentymässä, jotta ei syttyisi tulipaloa. KElvinin aste sentään -273 Celsius -astetta.

Artikkelissa mainittiin myos Googlen kehitteillä oleva kone ja Kiinakin on onnistunut omalla kvanttitietokoneellaan supertietokonetta nopeammin jotain teoreettista ongelmaa, varmaan toki ei ainoastaan syotto tai tulostuslaitteena näytto ja näppäimisto, mutta myos muita mittauslaitteita tai teollisuuskoneita, tai mitä tahansa koneita, mutta varmaan Googlen kvanttitietokoneeseen on asennettu heidän oma Android -käyttis.

Kyllä varmaan Otanniemessäkin pyorii jokin Linux-distro, jolla ajetaan ohjelmakoodia tuolla kvanttikoneella sitten kun se on valmiina käyttoon.

Nyky kahden tilan tietokoneet toimivat kahden tilan periaatteella, että bitin arvo on 0 tai 1, ja sitten tuo kubidi voi omata yhtäaika molemmat arvot, niin ei varmaankaan ainakaan korkean tason kielillä ohjelmia laadittaessa, ohjelmoitaessa juuri muutoksia tule, tai ylipäätään jos laaditaan algoritmejä, joita kvanttitietokoneen on tarkoitus suorittaa, koska käsitin, että kubitissakaan ole kuin kaksi tilaa, joskin se poikkeaa näistä von Neumaan koneista siinä, että kubitin arvo voi olla yhtäaikaa molemmat.

60
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Syötteen tietotyypin tarkistus C:ssä [RATKAISTU]
« : 12.02.21 - klo:09.50 »
Mitenkäs C-kielessä voisi tarkistaa syötteen tietotyypin? Esimerkkinä tällainen ohjelma, kun laskee kertoman komentorivin parametrista, pitäisi tarkistaa, onko syöten int-tyyppiä, eikä negatiivinen eikä muumerkkijono

Koodia: [Valitse]
#include <stdio.h>

//Declaring function(s)
int kertoma(int x);

int kertoma(int x) {
    if (x<=0) {
    return 1;
    }
    return (x*kertoma(x-1));
}
//Main Method
int main(int argc, char *argv[]) {
    if (argc <=1) {
        printf("Syötä parametrina luku, jonka kertoman tuloksen haluat selvittää!");
    }
    else
    {
        int tulos;
        int input = atoi(argv[1]);
        tulos = kertoma(input);
        printf("%d",tulos);
    }
}
Minimalistisin keino olisi vähiten koodia että tarvitsisi kirjoittaa, lyhtentäisin koodia

Koodia: [Valitse]
#include <stdio.h>

//Declaring function(s)
int kertoma(int x);

int kertoma(int x) {
    if (x<=0) {
    return 1;
    }
    return (x*kertoma(x-1));
}
//Main Method
int main(int argc, char *argv[]) {
    if (argc <=1) {
        printf("Syötä parametrina luku, jonka kertoman tuloksen haluat selvittää!");
    }
    else
    {

        printf("%d",kertoma(atoi(argv[1]));
    }
}
Eli eliminoisin tarvittavien muuttujien sijoitusoperaatiot lauseella

Koodia: [Valitse]
printf("%d",kertoma(atoi(argv[1]));
Meneekö se ihan tuossa haarautumis-ehtolausekohdassa tuolla
if (argc <=1 ), vai miten tuon syötteen tyypin voisi tarkistaa, että jos käyttäjä syöttää esimerkiksi stringin


Sivuja: 1 2 [3] 4 5 6