Viestit

21

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Windows käyttöön Ubuntussa (RATKAISTU)

« : 13.03.17 - klo:16.53 »

Mitäs tuolla ohjeella käytännössä tapahtuu? Käyttääkö virtuaalikone jatkossa tuota Windows levyä vai luodaanko siitä vain kopio ja käytetään sitä?
Käytännössä siis jos teen muutoksia järjestelmään tai tallentelen tiedostoja, jääkö ne vain virtuaalikoneen käyttöön vai tallentuuko ne fyysisesti windows levylle? Tuleeko ne "näkyville" myös windowsiin bootatessa?

Mites muuten lisenssi asiat, onko virtuaalikone enään sama kuin isäntäkone? Jos OEM lisenssi on isäntäkoneelle, niin saako siitä tehdä virtuaalikoneen? Siitäkin huolimatta, että virtuaalikonetta ajettaisiin vain K.O isännällä.  Entäs Retail-lisenssi?

22

Yleistä keskustelua / Vs: ASUS R417SA-WX235T 14" muuttaminen Linuxiin

« : 13.03.17 - klo:16.00 »

Jos halpaa läpääriä tarvitsee, niin kannattaa panna tilaukseen 90€ Pinebook. Tuon saatan itsellekin huvikseen tilata. Tallennustila vain on törkeän pieni.

Olisihan tuo ollut kiva, kunhan se joskus viimekuussa julkaistaisiin. Piti ilmestyä Helmikuun alkupuolella, sitten ilmoitettiin että onkin helmikuun puoliväli koska kiinalaiset pitävät lomaa. Sitten julkaisupäiväksi ilmoitettiin 22.2 (mutta minkä vuoden?) . Kuun lopussa ilmoitettiin emolevyn menneen uudelleen suunnittelupöydälle.

Ei siis ilmeisesti julkaista vähään aikaan, taitaa jäädä vaporwareksi tämäkin romu. Minä en ainakaan jää enään odottamaan.

23

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ohjelmien asentaminen sovellusvalokoiman ulkopuolelta

« : 21.02.17 - klo:16.33 »

Tuo antamasi linkki tarjosi minulle vain windowsin .exeä joten googlettelin softan ja latasin linux-paketin sitä kautta.
Saamani tar.gz ainakin sisälsi ihan suoraan ajettavan binäärin ja sovellus käynnistyi siitä sen kummemmin asentelemati / kääntelemättä.

By the way, niille kokeneemmille kavereille jotka enemmänkin asentelee softaa pakettivarastojen ulkopuolelta: Sovellukset pystyy myös paketoimaan ja asentamaan ne paketista. Etuna on että pakettienhallinnan kautta asennettuna niistä on helpompi pitää itse kirjaa, haittapuolena tosin pieni marginaalinen työlisä ja paketoimisen opettelu. Olisi myös kiva, että paketointikokemuksen kartuttua koittaisi lisätä ja ylläpitää näitä paketteja myös virallisiin levityskanaviin. Näin jokaisen ei tarvitsisi keksiä munaa uudestaan, kun kana olisi jo olemassa.

24

Ubuntu mobiililaitteissa / Vs: Bq Aquaris E4.5 Ubuntu vs Android

« : 21.02.17 - klo:11.24 »

Milläs tavalla tuollaisen Ubuntu puhelimen saa päivitettyä Androidiksi?
Yritin omaan E5:seen tunkea sisään lineageOS:ää samalla tavalla kun normaaliin Android luuriin.
Ongelmaksi muodostui, etten saanut recoveryä vaihdettua twrp:hen

Koitin kiertää ongelmaa asentamalla ensin bq:n virallisen lolipopin. Sovelsin löytämiäni Windows-ohjeita linux puolelle mutta sain vain herjauksen ettei puhelimen flashilla ole sopivia osioita.

25

Laitealue / Vs: Verkkokortin kaistanleveys ja nopeus

« : 21.02.17 - klo:10.48 »

Tietämättä koneidesi kokoonpanosta sen enempää, veikkaan tämän:

width: 32 bits
clock: 33MHz

Viittaavan, että verkkokorttisi käyttää vanhanaikaista PCI-väylää. Tällöin teoreettinen maksiminopeus on 133MB/s eli noin 1Gbit/s. En usko, että VDSL-yhteytesi pääsee noihin nopeuksiin.

Prosessorin vaihdolla en usko olevan vaikutuksia yhteyden nopeuteen ellei kone käy niin isolla kuormalla että vääntö loppuu. Ennemmin syyttäisin vanhan koneen hitaudesta jotain muita komponentteja, huonoja ajureita tai jotain muuta softapuolen mustaa magiaa.

26

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Commodore 64 -emulaattoria Ubuntulle?

« : 07.02.17 - klo:16.59 »

Jos joku jää pohtimaan mistä nuo ROM-tiedostot Viceen saa, niin esim. Windows versiossa ne on tullut mukana, sieltä vain kopioi.

27

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: 32 bittisestä 64 -versioon

« : 01.02.17 - klo:18.12 »

Muistettava kuitenkin että kehitys ajaa ohi 32-systeemistä, yhä enemmän sovelluksia ja jakeluita tehdään/tuetaan vain 64bittisenä versiona.

Jep. Monelle suuri hyöty tulee jo siitä että Chromen nykyiset versiot saa toimimaan, eikä tarvitse kikkailla videosivustoja toimimaan muilla selaimilla.

Ja tämä on yksi peruste sille miksi suljettua koodia EI tule tukea!

28

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Swapin merkitys SSD-aikakaudella

« : 27.01.17 - klo:16.02 »

Heh... nyt varmaan kaikkia naurattaa, mutta minulla on "lempikoneena" tämä "lasten tietokone" Asus eee-901, jonka kanssa on mukava sohvalla löhötä, vaikka parempiakin laitteita olisi. Tabletitkaan eivät oikein ole asiaansa ajavia.

Uutena ostin Asus EeePC 4G. eli tuttavammin eee701. 4GB SSD levy ja 512MB rammia. Toimii vieläkin, enkä ole sen jälkeen läppäriä ostanut.

RAM on nykyään halpaa, joten sitä vain koneeseen niin paljon, ettei tarvi swapata. Jos kuitenkin tarvii Swapata niin SSD-levylle laitettu swappi on iso tehonlisä HDD-verrattuna. SSD-levytkin on nykyään niin paljon edullisempia ja sisäinen ohjelmisto parempaa, ettei swappaamisessa HDD:lle ole mitään järkeä. Edellyttäen että SSD on vaihdettavissa. EeePC:ssäni se ei ole vaihdettavissa ilman kolvaamista, joten sd-kortille tehdään tarvittaessa swap-tiedosto.

29

Yleistä keskustelua / Vs: Ubuntun sovelluskauppa

« : 12.12.16 - klo:10.30 »

Mites tuo GNU-lisenssi ja kaupallisuus muuten kaikilta osilta käytännössä toimii.

Minullahan on oikeus ottaa lähdekoodi ja muokata sitä omiin tarpeisiini. Jos alan kuitenkin myös levittämään uutta muokattua versiota, niin silloinhan minun tarvitsee jakaa myös lähdekoodi.

Mites tilanne muuttuu jos alan pyytämään maksua valmiiksi käännetystä binääristä? Jos henkilöX ostaa minulta tuon binäärin, niin saako hän levittää sitä muokkaamattomana vapaasti eteenpäin vai onko hänen käännettävä oma binääri lähdekoodista? Lähdekoodihan minun on pyydettäessä hänelle annettava.

Entä jos henkilöX haluaakin pelkän lähdekoodin ilman binääriä? Onko lähdekoodi annettava silloin ilmaiseksi, vai voinko vaatia häntä ostamaan binäärin?

Mikäänhän ei myöskään estä henkilöäX tämän jälkeen levittämästä lähdekoodia eteenpäin sellaisenaan tai muokattuna.

30

Ubuntu mobiililaitteissa / Vs: Ubuntu tabletti

« : 30.11.16 - klo:12.58 »

Tekeekös tällaisella Ubuntu tabletilla tänäpäivänä mitään? Ja jos tekee niin mitä? Ubuntu puhelinta olen kokeillut ja se tuntui sopivan vain aattellisten ihmisten leluksi.

Olen käsittänyt, että Ubuntu tablettia voi telkkariin kytkemällä käyttää kuten normaalia työpöytäversiota. Onnistuuko sama myös ilman telkkaria, niin että tekisi tabletista läppärin korvaajan. Ymmärrän toki eri prosessoriarkkitehtuurin aiheuttamat haasteet suljetulle lähdekoodille.

31

Laitealue / Vs: 4g mokkula vai reititin?

« : 30.11.16 - klo:12.43 »

Minulla on käytössä VDSL-modeemi/reititin jossa USB-portin kautta tuki myös mokkulalle.

Tällaisella viritelmällä kodin sisäverkko voi olla kytketty reitittimeen ja siitä mokkulan kautta ulospäin. Mokkulan voi siitä helposti ottaa reissuun mukaan.

Näin saadaan yhdistettyä mokkulan helppo siirrettävyys ja kaikkien laitteiden tuki kotioloissa. Laitteiden ja mokkulan välistä yhteensopivuutta tarvitsee miettiä tällöin vain reissussa.

32

Yleistä keskustelua / Vs: Piristystä päivään

« : 19.11.16 - klo:18.26 »

Jossain oli juttua, että Windowsin laskin ei osaa laskea oikein 2+2*2.

Törmäsin samaan uutiseen, ettei win10 laskin laskisi tuota oikein nelilaskin tilassa. Testasin samaa win7 nelilaskimella, eikä osannut sekään.
Vika ei kuitenkaan ole windowsissa, vaan siinä, ettei nelilaskimet yleensäkkään osaa laskujärjestystä. Windowsin laskimet simuloi toimivasti nelilaskinta siis oikein.
 
Oikean tuloksen saamiseksi pitänee osata itse laskujärjestys tai käyttää funktiolaskinta. En tiedä Win10, mutta Win7 laskimen saa ainakin funktiolaskin tilaan ,tällöin myös tulos on oikein.

Edit:lisästty tieto siitä, että funktiolaskin toimii oikein.

33

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Työtilan vaihto hiiren rullalla pois?

« : 19.11.16 - klo:18.18 »

Hermojen säilymiseksi kannattaa myös tutkia miksi hiiri ajautuu aina reunaan. Jos tämä on oma syy, niin ei mitään hätää. Tosin Kiina-laatuisilla ja/tai elämänsä ehtoopuolella olevilla hiirillä olen huomannut taipumusta hakeutua oikeaan alareunaan. Pidemmän päälle tilanne saattaa pahentua ja muuttua oikeasti rasittavaksi.
T. nimimerkki: hunoista hiiristä kärsinyt.

34

Yleistä keskustelua / Vs: Taisin mennä halpaan

« : 19.11.16 - klo:18.11 »

En klikannut linkkiä, enkä klikkaa.
Onko tämän sivuston takana suomalainen yritys (koska .fi) vai onko tämä seurausta .fi tunnusten vapauttamisesta?
Aina ennen olen suomalaisten (ja .fi) verkkokauppojen kohdalla pyrkinyt tarkistamaan Y-tunnuksen. Jos Y-tunnusta ei ole löytynyt niin en ole luottanut, että yritys toimisi oikeasti suomessa. Ulkomaisten yritysten kanssa tämä vaatii tietysti ulkomaisten rekistereiden selvittämistä.

35

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Toimiiko Unityn työpöytä muissa versioissa kuin varsinaisessa Ubuntussa

« : 18.11.16 - klo:14.21 »

Veikkaan että jos jollain toisella työpöydällä olevaan buntuun Unityn asennat, muuttuu se yhtä raskaaksi kuin normaali ubuntu.

36

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Windows 10 pro Downgrade seiskaksi.

« : 18.11.16 - klo:07.10 »

Kuulin huhun, että Win10 pro:n pystyisi downgradettamaan Win7 Proksi, pitääkö tämä paikkansa? Löysin jotain juttua myös Microsoftin sivuilta, mutten siitä lontoon kielestä ottanut niin tolkkua.

Voinko siis mennä kauppaan, ostaa jonkun random koneen Win10 pro:lla ja downgradettaa Win7:ksi? Jos voin, niin miten tämä noin suomeksi tiivistettynä suurinpiirtein tapahtuu? Jostain "downgrade-eligible" asennusmediasta puhuvat Microsoftin sivuilla. Saakos tällaisen jostain, jossei tule koneen mukana?

Jos tämä downgrade-oikeus taas rajoittuu vain tiettyihin koneisiin, niin mistä tiedän mihinkä? Mites pystyykö koneeseen tämän jälkeen enään vuonna 2020 asentamaan takaisin Win10?

37

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian ja resoluutio-ongelma *Osittain ratkaistu*

« : 17.11.16 - klo:17.08 »

Kiitoksia neuvoista. Tutkailin Debianin ja Lubuntun eroavaisuuksia Xorgin logeista ja silmiini osui vain eri xorg-serverin versio. Tämän johdosta päätin päivittää Debianin vakaasta testingiksi ja "yllätykseksi" isompi resoluutio alkoi toimimaan.

Kyseessä on siis televisio TCL MT5531, jonka natiiviresoluutio on kuin onkin 1360x768 ja Nouveau toimii siis sen suhteen aivan oikein.

Juju taisi piillä siinä, että tuo ei ole televisioni malli. Löysin televisioni  mallin ja ohjekirjan. Telkkari on Thomson 39FU5253C, jossa on ohjekirjan mukaan 1920x1080 resoluution paneeli. Tällaisena se on minulle myös myyty.
Kerrottakoon telkkarista nyt, että esim joskus raspberry pi:lla raspbianin tuorre asennus tarjoaa tuota pienempää resoluutiota ellei erikseen sitä isommaksi vaihda. Samalla laitteella kuitenkin openelec ja xbmc paukautti heti fullhd:n käyttöön.

Millä tavalla työpöytä nyt siis näkyy ruudulla? Kuinka paljon leikkautuu ulkopuolelle?

Työpöydästä näkyi arandrilla 1920x1080 sädäettäessä vain vasemmasta yläkulmasta silmämääräisesti noin 2/3osaa joka suuntaan.  Eli siis vain ensimmäiset 1360 pikseliä vaaka ja 768 pikseliä pysty-tasossa. Overscannista ei siis voi olla kyse.

Vaikka näyttis nyt toimiikin päivittämisen jälkeen "haluamallani" tavalla, jää silti yksi kysymys arvoitukseksi. Miksi suljetut ajurit eivät enään toimi?
Vielä loppusyksystä minulla oli tässä koneesa duabloot Win7 ja Debian8 suljetuilla ajureilla. Näyttö toimi normaalisti, mitä nyt käyttisten asennuksen yhteydessä ensin ehdotettiin tuota 720p resoluutiota, sen vaihto isommaksi oli kuitenkin kivuton operaatio. Alkusyksystä eräänä päivänä Debian kuitenkin kaatui lukitusruutuun ( lukitsee koneen jos käyttämättä). Väkivaltaisen rebootin jälkeen koneella pääsi vain Grubiin asti. Grubin jälkeen niin Win7 ja Debian tarjosi vain "ei signaalia" ruutua näytölle.
Annoin näyttiksen levätä pari päivää ja putsasin sen pölystä. Kuvan sain kuitenkin näkyviin vain asentamalla käyttikset uudestaan. Kyseisen episodin jälkeen windows on updaten kautta haetuilla ajureilla pistänyt randomisti muutaman tunnin välein näyttöä 10sec ajaksi mustaksi. Kun kuva palaa takaisin niin alapalkkiin tulee ilmoitus kaatuneista ajureista.
Debianiin ei enään suljetut ajurit sopineet vaan johti aina mustaan ruutuun, kuten myös muut testaamani jakelut (jotka luettelin pari viestiä aiemmin). Muut jakelut kuitenkin toimivat nouveaulla, toisinkun Debian jonka kanssa tämä ongelma ilmeni. TrueOS(entinen pc-bsd?) taisi jopa väittää ettei koneessani edes ole NVidian näytönohjainta.

Viimeksi tänä aamuna kun reboottasin koko yön päällä olleen debianin, ainoastaan windows käynnistyi. Koneella debianin lisäksi olleet ubuntu ja lubuntu kumpikin tarjosi vain mustaa ruutua. Työpäivän ajan levännyt kone ja kaikki jakelut boottasi taas normaalisti. Sain jopa nyt Debian Testingillä resoluution toimimaan. Olis se silti kiva jos se toimisi vakaallakin...

Voiko tämä olla jokin alkava rautavika näytönohjaimessa? Ainakin näyttis on viimeisen vuoden ajan bootatessa kaivannut muutaman powersyklin. Powersyklettäminen ei poistunut uudella powerilla, vaan seuraa näytönohjainta koneesta toiseen.

Vaikka pystyn kyllä elämään ilman suljettuja ajureitakin.

Edit: Niin tietokone on telkkarissa kiinni dvi-hdmi kaapelilla. Telkkarin molempia hdmi-portteja on kokeiltu.

38

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian ja resoluutio-ongelma

« : 16.11.16 - klo:21.01 »

Mitä X:n loki kertoo?
Mitä tapahtuu, jos yrität vaihtaa tilaa xrandr:lla:

Koodia: [Valitse]

xrandr -s 1920x1080

Tuo xrandr -s 1920x1080 saa aikaan kaatumisen. Ensin näyttö ilmoittaa ettei ole signaalia, sen jälkeen tottelee erittäin pitkällä (10-20sekunttia) viiveellä ctrl+alt+F1 josta takaisin yrittäminen vain jäädyttää tuon virtuaaliterminaalin näytölle.

Xorgin logi on aika pitkä, mitähän sieltä pitäisi osata etsiä?

39

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian ja resoluutio-ongelma

« : 16.11.16 - klo:20.47 »

Tarkempi tieto laitteesta, näytönohjaimesta tai näyttölaitteesta helpottaisi ongelman ratkaisemisessa kuten nm tuolla lshw-komennolla koittaa vihjata. Mutta tiedothan löytyvät laitteiden manuaaleista.

Lisäys: toki voit koittaa etsiskellä vapaiden ajureiden sijaan Nvidian suljetut ajurit, josko toimisivat paremmin.
"Muissa jakeluissa toimii ...", ei kerro paljoakaan, missä jakeluissa laitteisto on toiminut jo oletusasetuksin. Debian ei tarjoa oletuksena suljettuja ajureita.

Näytönohjaimen tuossa jo mainitsin GeForce 8800 GTS ja siitä 320Mb versio. Näyttönä on joku Thomsonin 40" telkkari, tarkempaa mallia en pääse näkemään.
Suljettuja ajureita en ole pariin kuukauteen saanut toimimaan missään jakelussa, pimeätä ruutua vain tarjoaa. Windowsinkin puolella kaatuilee, jos käyttää Nvidian sivuilta ladattuja ajureita.
Muissa jakeluissa sama rauta ja nouveaun ajurit toimii. Oletuksena ekalla kerralla tarjoaa toki 1360x768, mutta arandr/xrandr käyttämällä resoluution saa vaihdettua isommaksi.
Muita kokeiltuja jakeluita mm: Slackware, Lubuntu, Puppy, Arch, Fedora, Manjaro, FreeBSD jne.. Kaikkia enään muistakkaan, mutta avoimilla ajureilla toiminut. Suljettuja en ole saanut toimimaan missään.

40

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian ja resoluutio-ongelma

« : 16.11.16 - klo:20.19 »

arandr on graafinen kikkare xrandrin käyttöön.

xrandr ilmoittaa:

Koodia: [Valitse]

Screen 0: minimum 320 x 200, current 1360 x 768, maximum 8192 x 8192
DVI-I-1 connected 1360x768+0+0 (normal left inverted right x axis y axis) 580mm x 320mm
   1360x768      60.02*+
   1920x1080     60.00    50.00    59.94    30.00    25.00    24.00    29.97    23.98 
   1920x1080i    60.00    60.00    50.00    59.94 
   1280x1024     75.02 
   1280x720      60.00    50.00    59.94 
   1440x576i     50.00 
   1024x768      75.08    60.00 
   1440x480i     60.00    59.94 
   800x600       75.00    60.32 
   720x576       50.00 
   720x480       60.00    59.94 
   640x480       60.00    59.94 
DVI-I-2 disconnected (normal left inverted right x axis y axis)

lshw sanoo:

Koodia: [Valitse]

*-display
       description: VGA compatible controller
       product: G80 [GeForce 8800 GTS]
       vendor: NVIDIA Corporation
       physical id: 0
       bus info: pci@0000:01:00.0
       version: a2
       width: 64 bits
       clock: 33MHz
       capabilities: pm msi pciexpress vga_controller bus_master cap_list rom
       configuration: driver=nouveau latency=0
       resources: irq:46 memory:fd000000-fdffffff memory:c0000000-cfffffff memory:fa000000-fbffffff ioport:9c00(size=128) memory:fe8e0000-fe8fffff

Näyttiksenä pikkuvikainen 8800 GTS ja vapaat ajurit.