Viestit

21

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Olioiden tallennus vs tietokanta

« : 19.08.23 - klo:12.04 »

Moi!

Aloin suunnittelemaan uutta ohjelmaa, joka olisi eräänlainen tietokortisto. Siinä siis käyttäjä syöttää ohjelmaan tietoa, ja sitten kykenee sitä myöhemmin hakemaan. Tietokorttien (<1000kpl) lisäksi ohjelmaan tulee eräänalainen luokitus, jolla samaan aihepiiriin kuuluvia kortteja voi koota yhteen. Eli toiminta melko simppeliä.

Nyt sitten seuraava askel olisi pohtia ohjelman rakennetta, missä homma hieman jumittaa. Tekisin nuo kortit mielellään olioina, mutta tiedon tallennuksen haluaisin hoitaa sqlite-tietokannalla. Ja tässä törmään ongelmaan, että onko mielekästä ylipäätään käyttää olioita, jos tarvittava tieto on jo jäsenneltynä tietokannassa?

Eli olisiko tällaisessa tapauksessa hyvä tapa käytää ihan perinteistä proseduraalista rakennetta ja siitä suoraan hakuja ja tallennuksia tietokantaan?

Jos taas päädyn olio-rakenteeseen, niin tiedosto olisi kai oikeampi tallennusmuoto. Tällöin tosin kaikki tieto pitää ladata käyttömuistiin ennen ohjelman käyttöä. Tietokantamallilla käyttömuistia tarvitaan paljon vähemmän.

Kyseessä on siis myös ohjelmoinnin harjoitustyö, jolloin ei riitä pelkkä toimivuus, vaan käytetyt valinnat pitää kyetä perustelemaan arviojalle. Ohjelmointikielenä on Python ja graafinen asu tehdään Tkinterillä.

Mielipiteitä tällaiseen ongelmaan?

22

Yleistä keskustelua / Vs: Sulautettuja ja Arduinoja

« : 18.08.23 - klo:15.18 »

Jonkun verran perehtynyt kirjallisuutta lukemalla tuohon Esineiden Internet ja vissiin muita paljoa ole, tai ainakin varhaisimmista yksi hyvä kotimainenkin teos on olemassa ihan otsikolla "Teollinen Internet".

Sekin rajoittaa tai rajaa sitä aikajanaa kauemmas, mitä yksi edellytys on vähintään 5G-yhteyksien saatavuus jos nyt Suomen ssäpuolelle rajataan tämä, niin verkon peittoalue pitäisi kattaa paljon laajemmin mitä tällä hetkellä tämä 5G - on saatavilla jo, mutta ei koko Suomessa.

Mä erottaisin nämä kolme asiaa toisistaan: Arduinot, IoT:n ja 5G:n.

On totta, että IoT yhteiskunnallisessa laajuudessa tarvitse 5G:n kapasiteettia, mutta teknisesti se tarvitsee vain jonkun datayhteyden. Monissa sovelluksissa käytetään toista laitaa edustavaa LoraWan verkkoa, jossa tiedonsiirtonopeudet ovat luokkaa 0,3–50 Kb/s (esim. Digita). Tämä etuna on erittäin pieni virrankulutus ja kuitenkin suhteelisen hyvä kantama, joitain kymmeniä km.

Arduino on taas itsenäinen mikrokontrolleri, jolla voi tehdä paljon muutakin kuin asentaa se IoT.n osaksi. Sillä voi ohjata mitä moninaisimin tavoin elektronikkaa. Arduinoista on kirjastoissa hyviä oppaita saatavissa. Tai heidän omansa:

https://archive.org/details/arduino_projects_book

Tuolla on hyvä simulaattori, jolla pääsee ohjelmoimaan Arduinoja ilman Arduinoa.

https://www.tinkercad.com/

23

Yleistä keskustelua / Vs: Sulautettuja ja Arduinoja

« : 15.08.23 - klo:15.45 »

Kyllä liitäntä Internettiin voi IOT:ssä olla langallinen ja tällaisia  langallisesti tai langattomasti Internettiin liitettyjä sulautettuja järjestelmiä oli jo ennen termin IOT "keksimistä*. Sulautettuja järjestemiäkin oli olemassa ennen termin 'Embedded systems' keksimistä.

Toki voi olla. Mutta nuo langattomat alkavat olemaan niin käteviä ja helppoja, ettei sen langan vetäminen useinkaan ole kannattavaa. Ehkä jossain tehtaassa helppoa, mutta sitten taas ulkona maastossa melko vaikeaa.

Nämä termit ovat melko epämääräisiä, mutta ei taida olla parempiakaan käytössä. Siksi nettiin dataa keräävät mokkulat ovat kaikki IoT:ta jotenkin nähtynä.

24

Yleistä keskustelua / Vs: Sulautettuja ja Arduinoja

« : 13.08.23 - klo:12.14 »

Muitakin antureita on tilattu Aliexpressistä halvalla: mm. ilmanpaine, lämpötila ja kosteus -anturi BME280 ja tietenkin ihan tavallinen lämpötila-anturi 18B20, jolla voi mitata kaikkia lämpötilaan liittyviä mielenkiintoisia ilmiöitä. On suorastaan hämmästyttävää, miten paljon asioista saa selville pelkästään mittaamalla lämpötilaa online...   

Tässä suhteessa oikeastaan vain taivas on rajana. Perinteisten ympäristöarvojen lisäksi voi mitata esim. kosteutta maaperästä tai puusta, vedenpainetta (syvyyttä), erilaisia optisia arvoja (veden sameus, erilaiset palokaasut), nopeutta, kiihtyvyyttä tai vaikka veden virtausta (ainemäärää). GPS-kortin kanssa myös varsin tarkkaa paikannusta tai paikan muutosta,  IR-anturilla etäisyyttä jostain kohteesta, mikrofonilla ääntä jne.

Oman käsitykseni mukaan tämä homma muuttuu IoT:ksi siinä vaiheessa, kun tuo mittausjärjestelmä alkaa lähettämään sitä dataa nettiin. Eli käytännössä mittauskortiin liitetään joku wlan, LoRa tai muu langaton linkki.

25

Yleistä keskustelua / Vs: Sulautettuja ja Arduinoja

« : 12.08.23 - klo:22.07 »

Sinulla on siis jo joku Arduino-korttii? Mikä niistä?

On mulla yksi Uno ja yksi Nano, mutta toistaiseksi olen enemmän pyörittänyt tätä simulaattoria.

https://www.tinkercad.com/things?type=circuits

Tuon avulla on varsin helppo perehtyä ainakin näiden Arduinojen maailmaan.

Onko sinulla mitään ideaa mitä sinä ohjaisit Arduinollasi?.

Ei varsinaisesti. Enemmänkin kiinnostaa erilainen datan kerääminen ja sen käsittely, kuin minkään ohjaus.

26

Yleistä keskustelua / Vs: Sulautettuja ja Arduinoja

« : 12.08.23 - klo:17.40 »

Arduino IDE ja "Arduino" prosessorikortit ovat nykyään kaksi eri asiaa, vaikka niiden juuret on yhteiset. Arduino IDE:llä voi ohjelmoida myös mm. ESP8266, ESP32, ARM pohjaisia kortteja.

Tuotapa en tiennytkään. Pitää perehtyä asiaan.

Sulautettuja kuotsutaan nykyään IOT:ksi, mutta kyllä IOT on vain sulautettu verkkoyhteydellä...

En tiedä, onko asiasta sen virallisempaa tulkintaa. Minä miellän sulautetuiksi nämä "pesukoneet", en niinkään mikrokontrollerien käyttämistä vaikkapa datan keruuseen tai tiedonsiirtoon verkon ylitse. Siinä se on ihan tietokone, olkoonkin aika pieni.

Ketjun aloitus on minusta aika laaja kysymys, johon ihan lyhyesti vastaaminen on hankalaa...

Aloitus ei ollut varsinaisesti kysymys, vaan enemmänkin keskustelunavaus. Itse kun vasta opiskelen alaa, niin yritän hieman tarkemmin hahmottaa, mitä tässä kannattaisi opiskella. Voi olla, ettei tuosta rekisteritason ohjelmoinnista ole minulle koskaan mitään hyötyä (paitsi toki ymmärrys asiasta). Jos tuolla Arduino IDE:llä ja C++:lla saa käytännössä aikaan sen mitä haluaa, niin ne bittitason manööverit voi melkein unohtaa, ellei ihan varta vasten tarvitse.

27

Yleistä keskustelua / Sulautettuja ja Arduinoja

« : 12.08.23 - klo:09.16 »

Moi!

Onko palstalla sulautettujen osaajia? Itse olen alkanut noita hieman opiskelemaan ja pari kurssia jo takana. Yksi Arduinoista ja yksi ihan C-kielellä ja kääntäjällä. Em. lisäksi olen lukenut nipun kirjoja, opinnäytetöitä ja pari ihan tieteellistäkin tutkimusta aiheesta.

Nyt kiinnostaisi sellainen kysymys, että kuinka pitkälle tuohon maailmaan pääsee ihan noilla Arduinoilla? Tuntuu, että se maailma kehittyy melkoisella vauhdilla ja korvaa perinteistä sularikoodausta sen nopeuden ja helppouden vuoksi. Onko tulkintani oikea?

Uudet, etenkin 32-bittiset mikrokontrollerit oheiskortteineen tuntuvat olevan jo niin päteviä, että niitä käytetään ihan teollisuudessa prosessien mittaamiseen ja linjastojen valvontaan. Ei ehkä ainoina laitteina, mutta ainakin niillä tutkitaan tuotannon tilaa jo paljon. Samoin nämä laitteet tuntuvat olevan varsin yleisiä IoT-maailmassa, jossa tehdään yksilöllisiä ratkaisuja. Ei siis enää pelkkä harrasteprojektien alusta.

"Oikeasta" sularikoodauksesta en vielä paljoa tiedä, mutta tuntuu olevan (lukemani perusteella) koko ajan enemmän varsinaisiin tuotteisiin liittyvää ohjelmointia: Esim. pesukoneen ohjaus, työkalun näyttö, abs-jarru tms. selkeästi tuotesidonnainen juttu, joissa valmistumäärät suuria.

Onko tulkintani oikean suuntainen,  että nuo arduinot valtaavat alaa protoiluissa, tutkimuksessa ja jopa tuotannossa ja varsinainen suoraan rekistereihin viittaava C-kieli pelkistyy sarjatuotantolaitteisiin?

Ajatuksia aiheesta?

28

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kovalevyn tyhjennys

« : 11.08.23 - klo:20.14 »

Kiveenkin pystyy jos on sellainen laikka.

Mutta mun piti joskus halkaista iso kivi etanadynamiitilla. Sitä varten piti porata muutama 28mm reikä ja noin 20-30cm syviä. Opin, että kivi on KOVAA!  Kädet aivan tohjona, vaikka käytössä kunnollinen 1kW  Metabo. Betoniin uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.

Eli lisätään järeä poravasara potentiaaliseksi datanpostotyökaluksi (Ei ole tulityötä, eikä naapuri soita poliisia seuraamaan bitinpoistoa).

29

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kovalevyn tyhjennys

« : 11.08.23 - klo:17.12 »

Olettaisin, että katkeaa rälläkällä alle 30 sekunnissa.

Eipä ole tullut mieleen, mutta oiva keino jos vaan omistaa moisen hienosäätölaitteen.
Kirveellä olen mättänyt muutaman kiekon, silloin kun viimeksi oli moinen laite käytössä.
Nyt ei ole kun asun kerrostalossa. Vaikka onhan täällä askarteluhuone.
Pitänee ostaa leka tai kirves (hamarapuolella). Rälläkätkään ei paljoa esim Tokmannissa maksa.

Levyjä on 5-6...

Rälläköinti on sitten tulityötä, joten älä polta sitä kerhohuonetta - tai taloanne.

Rautasahaakin voisi kokeilla, koska eivät nuo mitään umpirautaa ole. Tuskin tulee hiki silläkään. Tai ameriikan malliin kolmenollakasilla, kellä semmoinen on.

30

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kovalevyn tyhjennys

« : 11.08.23 - klo:16.59 »

Dbanin tapaiset ohjelmat on ikäviä käyttää hitauden takia.
Olen joskus jonkun HDD-levyn irrottanut koneesta ja rikkonut sen fyysisesti.Ongelma oli saada levyä suojaava kotelo auki tai rikki kun se oli näköjään hyvin tukevasti niitattu kiinni.

Olettaisin, että katkeaa rälläkällä alle 30 sekunnissa.

31

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kovalevyn tyhjennys

« : 09.08.23 - klo:14.57 »

Tuohan riippuu kokonaan siitä, mitä se tyhjennys tarkoittaa. Mä olen käyttänyt sellaista muistitikulta toimivaa nuketus-ohjelmaa, joka toimi vielä dos:lla ja ylikirjoitti kovoa monta tuntia. Muistaakseni siinä oli vielä optiona, että moneenko kertaan ylikirjoitetaan. Mulla ei oo sitä enää, mutta jos joku tunnistaa, niin kertokaa mikä sen nimi on.

Edit: Tuo siis esim. läppärin kovon tyhjentämiseen, ei irtokovolle.

32

Laitealue / Vs: Prosessori-ihmettelyä

« : 29.07.23 - klo:11.45 »

Se on tolkuton homma vaihtaa tuo kovalevy, pitää asentaa kaikki uusiksi. Tosin sain juuri tiedostojeni siivousurakan hyvään malliin, että se hieman helpottaa.

Eihän tuo ole lainkaan pakollista jos kloonaa aseman. Kaikki kun menee putkeen niin noin tunnin parin homma.

Jaa, voisi kai toimiakin. En ole vaihtanut koskaan pelkkää kovoa, vain koko koneita, jolloin joutuu asentamaan kaiken alusta alkaen. Läppärit kun aika valmiita paketteja mulla ei ole ollut pöytäkonetta vuosikausiin.

33

Laitealue / Vs: Prosessori-ihmettelyä

« : 28.07.23 - klo:18.26 »

Näyttää olevan kyllä ihan hyvä SSD-asema kyseessä.
Kannattaa tsekkailla onko verkkokaupassa vielä noita Outlet akkuja. Omaan X250 malliin taisi löytyä sieltä reilusti alle 50e hintaan (siis se ulkoinen akku, sisäistä en vaihtanut kun muutenkin niin pieni). Siitä kyllä taitaa olla jo lähemmäksi vuosi kun ostin.

Se on tolkuton homma vaihtaa tuo kovalevy, pitää asentaa kaikki uusiksi. Tosin sain juuri tiedostojeni siivousurakan hyvään malliin, että se hieman helpottaa.

Täytyy vielä tutkin noita käytettyjä läppäreitä, mitä pitää maksaa, että prossuteho oikeasti paranee. Samallahan niissä yleensä tuo SDD ja ehkä 16G muistiakin. Ja toimiva akkukin.

34

Laitealue / Vs: Prosessori-ihmettelyä

« : 28.07.23 - klo:14.46 »

Eihän siinä vain ole jokin eMMC asema?

En minä tiedä. En ymmärrä näistä mitään. Tuollainen 180GB

https://www.intel.com/content/dam/www/public/us/en/documents/product-specifications/ssd-pro-1500-series-sata-specification.pdf

Mutta tuo kone lähinnä surffikäytössä, ja 2-3 selainta auki. Sama 8GB muistia eikä ole kyllä takkuillut. Lenovon X240.

Kattelin, että uusi akku + 250GB SSD olisi luokkaa 100€. Sillä varmaan pärjäisi muutaman vuoden ennen koneen vaihtoa. 

35

Laitealue / Vs: Prosessori-ihmettelyä

« : 27.07.23 - klo:23.36 »

Mulla on toisessa läppärissa tuollainen SSD, mutta en ole huomannut eroa kuin käynnistyksessä. Molemmissa 8GB muistia, ja pääosin alle 6GB käytössä.

Tässä on nyt sellainen harhakuvitelma, että mitään ei ole tapahtunut, kun muisti ei ole tullut täyteen. Vaan homma menee niin, että jos muistia olisi vaikka 16Gt, niin todennäköisesti sinulla olisi muistista käytössä silti tyyliin 80%, mutta se on välimuistia pitkälti, joka tekee käytännön jouhevuuteen varsin merkittävän eron.

Jos tämä välimuisti on sama kuin tuo swap, niin se käyttö näkyy Task Managerissa. En ole tuota seurannut, mutta sanoisin ettei ole merkittävä alle 6/8 GB käyttöoasteella. Mutta toki se voi jonkin vertan hidastaa konetta.

36

Yleistä keskustelua / Vs: Kuinka merkkaatte USB-tikkujen sisältötiedot tikun pintaan?

« : 27.07.23 - klo:21.46 »

Muistitikut ovat paljon helpompia medioita verrattuna poltettaviin CD- ja DVD-levyihin. Minulla on niitäkin vino pino polttamatta. Tikut on paljon helpompi tapa varastoida tietoa. Niiden kapasiteetitkin ovat ihan toista luokkaa kuin noiden levyjen.

Ja tiedon ajallinen säilyvyys murto-osa HDD:n tai DVD:n säilyvyydestä.

Jos haluaa, että joku tieto on varmasti vielä tallessa 10v tai 20v päästä, on poltettava DVD erittäin hyvä vaihtoehto.

37

Laitealue / Vs: Prosessori-ihmettelyä

« : 27.07.23 - klo:21.43 »

Mulla on toisessa läppärissa tuollainen SSD, mutta en ole huomannut eroa kuin käynnistyksessä. Molemmissa 8GB muistia, ja pääosin alle 6GB käytössä.

Nyt ongelma on hieman siinä, että alkaako tuunaamaan vanhaa läppäriä vai laittaako ne rahat uudemaan. Ikuinen ongelma.

38

Laitealue / Vs: Prosessori-ihmettelyä

« : 27.07.23 - klo:10.20 »

Nyt ainoastaan nopeustestit kertovat prosesorien oikeat nopeudet. Itse käytän Passmarkin palvelua, jossa on erinomainen prosessorien megalista, josta voi hakea vertailuun näppärästi kiinnostavat prossut:

https://www.cpubenchmark.net/CPU_mega_page.html

Hain tuolla, niin järjestys muuttui

i5-4200M cpu-arvo 2798
i5-7300U cpu-arvo 3682

Ei tuo ero tosin mikään hurja ole, että voi olla ettei nykyistä läppäriä kannatakaan päivittää tuollaisen 300-400€ koneeseen. Kyllä tämä toimii, mutta akku sökö ja kovona 500HDD. Toisaalta koneessa vielä DVD-asema, mikä moonista uudemmista puuttuu ja minulle tarpeen.

39

Laitealue / Prosessori-ihmettelyä

« : 27.07.23 - klo:09.38 »

Moi!

Uusi läppäri on ns. hankinnassa, mutta ilman kiirettä. Aprikoin tässä noita prosessorien merkintöjä ja tehoja.

Nykyisessä koneessa on i5-4200M prossu ja kun katselin "uutta" (käytettyä yritysläppäriä) niin siinä oli i5-7300U prossu. Sitten vertailin noita tässä palvelussa

https://cpu.userbenchmark.com/Compare/Intel-Core-i5-4200M-vs-Intel-Core-i5-7300U/m2341vsm223355

...ja yllätyksekseni nykyinen on nopeampi kuin 4 vuotta uudempi malli. 

Mistä moinen johtuu?
Mitähän nuo Intelin numerot ja kirjaimet tarkoittavat?
Ymmärränkö oikein, että jos prosessorissa useampi ydin (core), niin se tehostaa tilannetta, jossa koneella auki useampi sovellus, mutta ei nopeuta yksittäisen sovelluksen toimintaa? 

40

Yleistä keskustelua / Vs: Kuinka merkkaatte USB-tikkujen sisältötiedot tikun pintaan?

« : 26.07.23 - klo:16.43 »

Aika vähän tulee merkkailtua, kun en noilla mitään säilytä, mutta jos hieman isompi tikku, niin teksti paperille ja ihan perinteisellä teipillä kiinni. Kestää kyllä kun ei uita missään.

Yksi tällainen oli vuosia ja siinä luki "Nuke", eli tikulta kun buuttasi, niin käynnistyi dos ja kovalevyn päällekirjoitusohjelma. Pitäisi varmaan joskus tehdä uusi, on hyvä lisäjuttu kun luopuu tietokoneesta.