Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Ubumpi

Sivuja: 1 ... 12 13 [14] 15
261
Yleistä keskustelua / Skype linuxiin tuli video
« : 09.11.07 - klo:14.53 »
Tässä todistusaineistoa:
http://share.skype.com/sites/linux/2007/11/skype_20_beta_for_linux_with_video.html

Skypen lataussivuilla sivuilla tosin kerrotaan, että beta-versiota suositellaan ainoastaan kokeneille käyttäjille.
http://www.skype.com/download/skype/linux/


Ajattelin ensin muotoilla tämän jonkinlaiseksi kyselyksi, että mitä väki tuumaa tuosta uutisesta. Onhan skypelle paljon erilaisia vaihtoehtoja, joita  kukaan tosin ei käytä. Myönnän tuon provoksi, mutta mikähän olisi skypelle oikeasti vaihtoehto; yhtä helppokäyttöinen ja toimiva, yhtä vähän alkusäätöjä vaativa ja suojatulla yhteydellä, eikä haittaisi sekään vaikka ohjelmalla olisi jo enemmän kuin vain muutama käyttäjä.

262
IMO: Alamittaisilla muistella varustettujen koneiden myynti pitäisi sanktioida >:(
T:Jallu59

Mulla on läppärissä 64M muistia, muistia ei voi järkevästi lisätä ja kone toimii lähinnä vain kirjoituskoneena. Musiikkia voi kuunnella muun työskentelyn ohessa ja kone on vakaa. Koneessa on käyttiksenä Vectorlinux 5.1, joka tosiaan pyöritti vanhaakin rautaa lujaa. Valitettavasti vain vectorin uudemmat käyttikset vaativat enemmän muistia.


263
Säästäkäämme Asmoa. Ratkaisen ongelmasi ilmaiseksi (free as beer).

Ja siitä tuesta on oikeus ja kohtuus saada korvaus.

Olen näet tekemässä tästä asiasta henkilökohtaista ongelmaa.

Jos minä osaan LTSP-systeemin ja asennan sen ilmaiseksi, niin teenkö oikein vai väärin?
Vienkö joltakin työn, josta hän voisi saada elannon? Olenko rakentamassa täysin vääränlaista kuvaa?

Yrittäjän pitää sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja nämähän eivät tunnetusti aina ole yrittäjän valittavissa. Kysymyksenasettelusi henkii huumorismielessä esitettyä pohdiskelua, mutta siksi paljon monet kummallisuudet ovat alkaneet olla osana standardiajattelua, että todettakoon nyt kuinka hyvän tekeminen ei ole pahaa. Sehän on toinen asia ja problematiikan alue että mikä miksikin määritellään ja että saavutetaanko valituilla toimenpitäeillä toivottu tulos.


Lainaus
Minullahan on jo yksi työ - siksi voin tehdä ilmaiseksi LTSP-asennuksia. Olenko jonkinlainen loinen tässä ekosysteemissä, jota kutsutaan markkinataloudeksi? Vai Robin Hood - keneltä minä ryöstän ja kenellä minä lahjoitan?

Vai onko niin, että kun kukaan ei noita LTSP-asennuksia kuitenkaan osaisi tehdä, niin siksi minä voin tehdä ne ilmaiseksi - moraalinen oikeutus.

Vai haluanko olla anarkisti, joka saa kapitalismin näytämään siltä mitä se on?
---
Ryöstäminen ja lahjoittaminen ovat suoria tapahtumia, vaikka kummallakin on seurannaisvaikutuksensa. Mikäli seurannaiset koskevat asianomaista itseään ja niiden ajatellaan kumuloituvan miinuksesta plussalle ts. lopulta alkuperäisen lahjoittajan hyväksi, niin silloinhan kyseessä on laskelmointi, joskin lahjoituksena (pr-arvo) esitetty. Anarkismisi, aktiivisuutesi, filantropiasi, eettisen normistosi ja itsetuntemuksesi luokittelen ylläpidon  vastuualueelle.


PS.  Minulla ei ole aavistustakaan mikä on ltsp.

264
juuh ei tosiaan kovin toimiva homma tuo gutsy.

Itselläni on ollut ubuntun puolella vuosien varrella joitakin major crash -ongelmia, jollaiseksi voi sanoa vaikkapa sen että kone ei enää käynnisty. OpenSuse teki saman muutaman kerran, aivan kuten ubuntukin. Yritin vakuutella itselleni, että vika oli minussa eikä luotettavassa linuxissa. Asia jäi avoimeksi. Kerroin tämän siksi, että vaikka nyt peräänkuulutankin omien touhujesi kyseenalaistamista, en ainakaan trollaa. Olenhan piehtaroinut itsesäälin ja linux-syyttelyn suossa melko syvälläkin.

Lainaus
"olen aika monelle ihmiselle asentanut ubuntun ja nyt kun tuli gutsyn päivitys niin suurin osa on myös päivittänyt, ja siitäkös on riemu syntynyt kun puhelin soi jatkuvasti milloin minkäkin ongelman takia. ongelmia on kaikenlaisia kuten firefox ei toimi, verkko ei toimi, työpöytä ei sovi näyttöön tai kone ei käynnisty graafiseen tilaan.
yritä nyt tässä sitten todistella että "kyllä se ubuntu on aivan hyvä" kun ei voi itsekään uskoa tuohon.

Eivät ne niitä bugeja sinne tahallaan jätä. Beta-testaus on hyvästä, mutta ei seulo kaikkia ongelmia pois. Kyllähän sinä tämän tiedät. Vaikka itse kokisit hypekiksit uudesta julkaisusta, niin miksi edes suositella sellaista mistä et voi mennä kokemustesi puolelta takuuseen? Uusi julkaisu ei nimittäin sitä missään tapauksessa ole, vaikka edelliset olisivatkin toimineet aina kivuttomasti.

Puntaroi tarkkaan kannattaako kuulua alfa-, beta-, rc-, vai uunituoreen versiojulkaisun käyttäjäkuntaan, kun sinulla on mahdollisuus pitää jäitä hatussa ja antaa hätäisempien polkea miinat esiin. Vaikka ubuntun versio 6.06 eli pitkän tuen - ja korjattujen bugien - olisi siinä mielessä optimi, niin täytyy myöntää kuinka siinä vielä on puutteita, tai sanokaamme ettei ainakaan niitä herkkuja mitä esim. 7.04:ssa on. Jos se nyt pitää olla 7.10 vaikkapa paremman tulostin- ja ntfs-tuen takia, niin eiköhän sitä jo parin kuukauden kuluttua julkaisupäivämäärästä ole saatu närkästyttävimmät bugit aisoihin.

Bugejahan ne on nämäkin, vaikka käyttäjät ei niitä sellaisiksi kokisikaan:
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=31773&tyyppi=1
Sitäpaitsi, sattuuhan sitä siis myös rahastukseen keskittyneille putiikeille.


Lainaus
en tarkoita että olisin luopumassa ubuntusta mutta onhan tuo aivan penaalista kun koneet tilttaa päivityksen takia, minun mielestä noin epävakaata päivitystä ei pitäisi tarjota kenelläkään. hävettää ubuntun puolesta.
Kuten tuossa jo tuli esille, niin voit olla varma testauksia kuitenkin ubuntulla tehdyn, koska ovat ilenneet sen työntää maailmallekin. Ehkäpä sinun olisi syytä tehdä samoin, tai antaa siis suuren käyttäjäkunnan tehdä ko. työ jos kerran pidät häpeältä välttymistä tavoiteltavana. Käsittääkseni sinä suosittelit ubuntua ja asensit sen tuttaviesi koneisiin, eikö vain?

265
Lainaus
Ymmärränhän minä toki ettei se ole linuxin vika kuinka win-ohjelmat eivät toimi linuxissa ym. mutta kuten junavaunuissakin, niin myös windowskäyttäjissä lukee usein "saattaen vaihdettava".

Tätä en välttämättä ihan käsittänyt. Tarkoitatko, että Windows-käyttäjistä iso osa ei halua ratkoa ongelmiaan itse, vaan haluaa muilta vetoapua?


Yritän valaista asiaa esimerkin avulla. Kun eräälle win-käyttäjälle laitoin tämän entisen maksullisen palomuurin tilalle ilmaisen zone alarmin, niin kone kyseli alkuun eri sovelluksista että päästetäänkö tämä ja tämä sovellus trusted -alueelle, internettiin ja peräti serveriksikö. Zone alarm oli win-käyttäjästä huono, koska edellinen palomuuri "tiesi" mitä piti tehdä ja mitä ei. Järkipuhe ei auttanut sillä kyseessä oli tunneblokkaus ja tuudittautuminen, että kyllä kone (palomuuri) tietää, jos se on kelvollinen (=maksullinen).

Ihmiset eivät halua tietoa sillä "koneet ovat käyttämistä varten ja nörtit on erikseen". Siten ei monienkaan kohdalla kannata yrittää argumentoida, vaan viedä nämä ongelmien ohi ja ratkaisun (pakettivarasto) äärelle ja antaa näiden silti ottaa se oma tuttu ja turvallisuudentunnetta tuova lempilelu mukanaan. Kyllä nämä jossakin vaiheessa sitten huomaavat pakettivaraston olemassaolon.

Olisi tärkeätä ymmärtää kuinka "helppo" asia on paljon vaikeampi kuin jo kertaalleen opittu, joskin työllä ja tuskalla, mutta joka nykyisin on  statuksella "just do it". Siten ei tule mitenkään vähätellä win-pakolaisten ongelmia linux-ympäristössä ja win-ikäväänsä.



Lainaus
Minusta tällä hetkellä, ennen kuin aloitteleva Linux-käyttäjä tekee koneellaan mitään muuta, hänet tulee tutustuttaa pakettienhallintaan. Ainakin ennen yhdenkään ohjelman asentamista. Jos hyvin toimiva järjestelmä pitää ensin särkeä väärillä tavoilla puutteellisin taidoin asennetuilla ohjelmilla, ei siitä välttämättä jää kovin positiivista vaikutelmaa.

Ja se Wine ei ole emulaattori.
Winen haluavat käyttäjät kuitenkin saavat sen varastoistaan helposti, joten en ymmärrä, mikä tässä on niin iso ongelma.

Otin joitakin rivejä pois tuosta tekstistäsi, toivottavasti en häiritsevästi.


Offtopiccia, vaan palasit jo n. kerran aiheeseen "wine ei ole emulaattori". Tätä täytynee siis jonkin verran käsitellä.
Aiemmin mainitsin tietäväni sanan "wine" olevan akronyymi, mutta pyrin olemaan johdonmukainen sille linjalle jolla aloitin. Siinähän vain siteerasin nettilehden mukaisesti sitä mitä Mark S. sanoi Winestä ja muista emulaattoreista. Tekniset yksityiskohdat eivät ole tässä siis nyt lainkaan huomion kohteena, vaan kyseistenlaisten ohjelmien käyttötarkoitus, joka on yhteinen ns. oikeille emulaattoreille ja winelle. Mikä sitten lie yhteisnimitys näille yhdistetysti, en tiedä, joten käytän näille yhteisnimitystä emulaattori, aivan kuten Mark kyseisen lehden mukaan.

Olet aivan oikeassa siinä että win-tulokas olisi hyvä heti tutustuttaa pakettienhallintaan, vaikka tuossa hieman ylempänä en sitä pitänyt aivan prioriteettina. Win-tulokkaita on innokkaiden ja oppimishaluisten lisäksi myös nämä jotka pitäisivät windowsia hyvänä käyttiksenä, paitsi että se maksaa ja kuinka sen tietoturvakin on mitä sattuu. Näille uuden oppiminen ei välttämättä ole riemukasta ja epäilyksiäkin heillä varmaan on. Nämä pitää karistaa pois mahdollisuuksien mukaan, mutta ei katteettomin lupauksin. Itsellänikin on kokemuksia open officesta, jotka eivät ole aina kovin riemukkaita. Tässäpä pari:

- Powerpoint-esitys ei pyöri O.O:ssa, vaikka naksutellen saakin seuraavan sivun esille. Esitys olisi hyvä saada auki sellaisena kuin mitä tekijä on sen tarkoittanut.

- Eräiden tärkeiden ja erittäin pitkien lomakepohjien täyttäminen piti tehdä Wordilla sillä O.O. sotki joidenkin kenttien asetteluita ja jopa poisti muutamasta kohdasta täyttämäni vastaukset kun avasin tiedoston seuraavan kerran. Sama toistui enkä saanut ongelmaa ratkaistuksi linuxissa. Onneksi en ollut vielä heittänyt koneella lojunutta xp:tä pois, jolla sain tehtyä työn loppuun.


Joillekin nämä olisivat jo varsin riittäviä syitä karttaa linuxia. Tietenkin olisi parempi, että O.O. kehittyisi paremmaksi rajapinnaksi win-tuotteiden kanssa ja mitään emulaattoria ei tarvittaisi, mutta yhtälailla emulaattorin kehittyminen on parempi kuin pakko pitää windows koneella linuxin rinnalla ja joutua käynnistämään kone aina uudelleen kun on win-puolen tarpeita.


Mieluiten siis olisi täysin riippumaton ja kaikkia tarpeita tyydyttävä itsenäinen linux. Jos ei onnistu, niin sitten win-puolen ominaisuuksia ja ohjelmia lähtökohtaisesti tukeva linux. Mikäli tämäkään ei käy, niin sitten ollaan nykytilanteessa, mikä valitettavasti tarkoittaa monelle sitä että pysytään windowsissa kokonaan tai osittain. Nämä nyt vain ovat niitä realiteetteja, vaikka emme niistä pitäisikään.

Toivon tietysti, että Markilla olisi jokin ratkaisu asian korjaamiseksi. Hän ei ole sitä tietääkseni kuitenkaan esittänyt ja siksi pidän virhearviona emulaattorien väheksymistä.


Keskustelussa on myös tuotu esille eettinen puoli, avoimen lisenssin näkökulma. No, vaikka se on tärkeää, se ei silti ole se tärkein asia käyttöjärjestelmän kannalta. Käyttöjärjestelmän tulee toimia ja ideologia on vasta toisarvoinen seikka, vaikka ei toista ilman toista.







266
Vaikka varmasti moni Windows-ohjelma toimisikin Winen avulla, niin mielestäni sitä ei oletuksena kuuluisi asentaa. Parempi olisi mielestäni tehdä ihmisille yksinkertaisesti selväksi, ettei Linuxilla Windows-ohjelmat toimi

Tuolla lähinnä kerrottaisiin ettei kannata tulla linux-maailmaan hankkimaan ikävyyksiä ja kuinka kaikki muu sitten onkin taas vaikeaa. Kun useimmille käyttäjille tietokone = windows, niin mitä sitä heitä hämmentämään. On ihan kohtuullista, että käyttäjä olettaa tietokoneen toimivan ohjelmineen päivineen. Ymmärränhän minä toki ettei se ole linuxin vika kuinka win-ohjelmat eivät toimi linuxissa ym. mutta kuten junavaunuissakin, niin myös windowskäyttäjissä lukee usein "saattaen vaihdettava". Nämä nyt vain ovat niitä hanttihommia joita linux-väen tulisi tehdä windows-lähimmäisten hyväksi. Emulaattorille olisi aloittelijalle käyttöä heti, siis jo ennen kuin tämä ehtii oivaltamaankaan pakettivaraston syvintä olemusta.

267
1. Missä tapauksessa Winen käyttö on pakollista?
2. Miksi käyttää wineä kun on olemassa windows, jossa ohjelma toimii natiivisti?

Yhtäkään muuta sovellusta en ole ajanut, koska minun käyttöön kaikki löytyvät jo linuxille natiivina. Ja jos jokin sovellus on vain windows only niin sitten siihen pitää hommata se windowskin. Jos se "huippu" ja "suvereeni ykkönen" windows sovellus maksaa 100-200€ tai enemmän niin ei se windowsin hinta siinä enää paljoa paina.

Yksinkertaista.

1. Muotoillaan tuo pakollisuus sellaiseksi tilanteeksi, että käyttöjärjestelmästä päättävä olisi kovasti linuxiin kallellaan, mutta jostakin syystä juuri jokin tietty sovellus ei pelittäisi linuxissa. Olen siinä käsityksessä, että silloin emulaattorista voisi olla hyötyä.


2. Yksittäisen ohjelman takia tuo natiiviuden argumentti on tietenkin arvioita tapauskohtaisesti, että miten kyseinen sovellus pelittää linuxin puolella emuloituna. Emulointimahdollisuus jää helposti monelta kokeilematta ja silloin synkkä yksinpuhelu mennee näin: "Olisin siirtynyt linuxiin, mutta..."

Aika monet ovat valitelleet yritystoiminnassa tarvittavan linux-softan puutteellisuutta. 

Ei tuo 100-200 ole ainakaan liiketoiminnassa mikään kriteeri,  seuraavat tuhannet. Linuxin puolella on paljon lupaavia ohjelmia, jotka eivät ole aivan vielä täydessä iskukunnossa ja joista jotkin kehittyvät ainakin osapuilleen kelvollisiksi. Siirtyminen käyttöjärjestelmästä toiseen ei tapahtune koko organisaatiossa kertarysäyksellä vaan suunnitellusti, ajattelen positiivisesti.

268
"MS:lla on ketunhäntä kainalossa."
Vaikea sanoa panostavatko he emulointiin tosissaan, vai näön vuoksi, mutta ainakin ovat ajan hermolla. Rahankeruufirmahan MS on, vaan se on toinen juttu se, kaikkine sivujuonteineen.
"Microsoft myynyt Linux-tuotteita 100 miljoonalla"
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=31488&tyyppi=1
Hyväntekeväisyydestä ei siis kyse ole heillekään, enkä väitä ubuntunkaan sitä olevan Canonical Ab:lle, mutta toivoisin ettei minun tarvitsisi vaihtaa syyttä suotta distrosta toiseen. Mieluitenhan sitä pysyisi samassa ja silti parhaassa.

Miksi sitten olisi oleellista jonkin emulaattorin (kyllä-kyllä, tiedetään winen olevan rekursiivinen akronyymi, mutta minähän vain siteerasin) olevan suoraan asennuksen jälkeen selkeästi esillä eikä vain pakettivarastossa. Emulaattori toimii parhaimmillaan lääkkeenä vieroitusoireisiin. On hyvä ainakin tietää, että tarvittaessa voi käyttää tuttua ympäristöä ja tuttuja ohjelmia. Epävarmuus ja ennakkoluulot nimittäin ovat niitä joita vastaan tässä taistellaan, mikäli oikeasti halutaan rutkasti lisää linuxin käyttäjiä. Tilanne olisi toinen, jos suurimmalla osalla ei olisi mitään käyttöjärjestelmää entuudestaan. Koska kuitenkin windows on käytännössä standardi, niin standardi ei muutu kun  pelkästään jo kielenkäyttö linuxin puolella vaikuttaa win-käyttäjästä kummalliselta., olkoonkin että nuo käsitteet ovat alkukankeuden jälkeen tulleet tutuiksi.

 Emulaattoripelko ehkä kumpuaa ajatuksesta, että win-käyttäjä ei koskaan lopulta vaihtaisi linuxiin, mutta näitä telaketjumielipiteillä varustettuja win-käyttäjiä saisi tuskin edes kokeilemaan mitään linuxia. Ne, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita, ymmärtävät kyllä emulaattorin tarkoituksen ja käyttävät sitä ylimenoajan.

Aiemmin käyttämääni esimerkkiä täydentäen, pidän pakettivarastoon laitettua emulaattoria samanlaisena ratkaisuna kuin itse tukittua porrastasannetta ja ohjetta käyttää palotikkaita, kunhan ne ensin löytää... onhan sinne ohjeet ja voi saada apuakin, kun hätäänsä kysyy. Se nyt vaan ei houkuttele semmoinen talo noin omaksi asumispaikaksi, ajattelee moni toimivuuteen tottunut.

269
Mark Shuttleworth perusteli miksi

- "hän ei pidä mielekkäänä Windows-sovellusten käyttämistä Ubuntun alla mielekkäänä"
- "Dellin tuleviin Ubuntu-koneisiin ei tule Wineä eikä muutakaan emulaattoria, joilla Windows-sovellusten ajo onnistuu Linux-ympäristössä."
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30400

Kuitenkin jopa windows tekee jonkin verran töitä yhteensopivuuden eteen. Shuttleworth on kunnianhimoisesti ja ansiokkaasti edistänyt ubuntua windowsin korvaajaksi, mutta jättää huomioimatta kuinka käyttöjärjestelmästä toiseen siirtyminen on monissa tapauksissa asteittainen prosessi. Jos esimerkiksi yrityksen toiminnot on tähän asti suoritettu MS:n tuotteella, niin tulee tapahtumaan jatkossakin mikäli vaikkapa vain jokin yksittäinen spesifi sovellus edellyttää windows-ympäristöä ja korvaavaa ei linuxista löydy. Tämä pätee usein myös peruskäyttäjään. 

On totta, että peruskäyttäjä voi asentaa linuxin windowsin rinnalle ja että windowseissa käytetty ntfs-tiedostonhallintajärjestelmä ei enää ole linuxille ongelma, vaan linux pystyy lukemaan ja kirjoittamaan ntfs:lle oikein mukavasti. Käytettävyyden kannalta olisi kuitenkin mukavampaa, jos ei tarvitsisi vaihdella käyttöjärjestelmää tuon tuostakin ja miettiä olivatko ne ja ne tiedostot nyt linuxin vai windowsin puolelle tallennettu.

Suurilla toteutuskykyisillä visionääreillä vahva tahto edistää hankkeita, mutta jokin päähänpinttymä voi koitua kohtaloksi. Jos windows-pohjakerroksesta halutaan saada väki ubuntun näköalatasanteelle, niin lienee järjetöntä tukkia jokin kerrostasanne täysin, vaikka talossa olisikin upeat hissit ja liukuportaat.

Kukapa puhuisi nyt Markille järkeä? Kyse on suurinpiirtein samanlaisesta arviointivirheestä kuin mikä microsoftilla oli ammoin. Microsoft ei katsonut tarpeelliseksi liittää internetselainta käyttöjärjestelmäänsä. Kuinka monessa käyttöjärjestelmässä nykyään ei ole selainta? Luultavasti luku on suurinpiirtein sama kuin niissä lähivuosien käyttiksissä, joissa ei ole eri käyttöjärjestelmiä yhteensovittavaa emulaattoria.



270
Ubuntu tietokoneissa / Suurten tiedostojen lähettäminen
« : 13.10.07 - klo:14.07 »
Sähköpostillahan ei yleensä saa kovin suuria tiedostoja lähetettyä, ei ainakaan gigojen kokoisia. Mikäpä olisi hyvä ratkaisu, kun vastaanottajallakaan ei välttämättä ole aina ole kummoista tietoteknistä osaamista/halua?

271
Edit. Tuosta 64-bittisestä en kyllä tiedä. Jos on sellainen, niin kannattaa asia tarkistaa. (Eli, toimiiko medibuntun skype 64-bittisessä.)

Suuret kiitokset pulmatehtävän ratkaisijoille;)


32-bittisessä läppärissä toimii nyt skype ja päivitykset ja 64-bit koneessa ne ovat toimineet jo pitkään, vaikka siinä ei olekaan medibuntua. Ehkä ei kannata sen skypeä mennä ropeltamaan, kun kerran pelittää, vai mitä. Huonommin tosin kuin windowsissa, puhelun toinen osapuoli valittaa äänen kiertävän paljon helpommin. No, sen kanssa elää.

272
Nykyinen Skype kannattaa poistaa ja asentaa Ubuntun skype tilalle. Että tälläinen ehdotus.
Ja muutoksien jälkeen Flash, Java ja multimedia-koodekit saat asentamalla paketin ubuntu-restricted-extras

Kiitos, nyt ainakin päivitykset taas toimivat. Mitenkäs tuo nykyinen skype poistetaan siten, että koneelle ei jää mitään tauhkaa?
Joskus meni koneet solmuun, kun laitoin jonkin mediakokonaisuuden koneelle, tosin taisi olla 64-bittiselle eli ei tälle mistä nyt on ollut kyse siinä piti olla skype, mutta sitten ilmeni ettei 64-versiossa olekaan, vaan ekiga. Nettiselailun perusteella muilla oli samanlaisia kokemuksia. Ei kai tämä medibuntu vain ollut se?

273
#
# deb cdrom:[Xubuntu 7.04 _Feisty Fawn_ - Release i386 (20070415)]/ feisty main restricted

# deb cdrom:[Xubuntu 7.04 _Feisty Fawn_ - Release i386 (20070415)]/ feisty main restricted
# See http://help.ubuntu.com/community/UpgradeNotes for how to upgrade to
# newer versions of the distribution.

deb http://archive.ubuntu.com/ubuntu/ feisty main universe

## Major bug fix updates produced after the final release of the
## distribution.
deb http://archive.ubuntu.com/ubuntu/ feisty-updates main universe

## N.B. software from this repository is ENTIRELY UNSUPPORTED by the Ubuntu
## team, and may not be under a free licence. Please satisfy yourself as to
## your rights to use the software. Also, please note that software in
## universe WILL NOT receive any review or updates from the Ubuntu security
## team.

## N.B. software from this repository is ENTIRELY UNSUPPORTED by the Ubuntu
## team, and may not be under a free licence. Please satisfy yourself as to
## your rights to use the software. Also, please note that software in
## multiverse WILL NOT receive any review or updates from the Ubuntu
## security team.

## Uncomment the following two lines to add software from the 'backports'
## repository.
## N.B. software from this repository may not have been tested as
## extensively as that contained in the main release, although it includes
## newer versions of some applications which may provide useful features.
## Also, please note that software in backports WILL NOT receive any review
## or updates from the Ubuntu security team.
# deb http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ feisty-backports main restricted universe multiverse
# deb-src http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/ feisty-backports main restricted universe multiverse

deb http://archive.ubuntu.com/ubuntu/ feisty-security main universe
deb http://download.skype.com/linux/repos/debian/ stable non-free





274

Konrad kerkesi ensin, mutta.

Että ( jokin ) jotkin paketit eivät ole todennettuja viittaa siihen, että sinulla on käytössä epävirallisia pakettilähteitä, ( tai niitä puuttuu ) joten olisi hyvä tietää miltä sinun /etc/apt/sources.list  näyttää?



En ihan varmuudella tiedä mitä tarkoitat eli että pitäisikö minun komentoriviltä ottaa jokin tuloste, vai naksutella tuollaiseen sijaintiin kansioita pitkin ja laittaa jokin niistä kolmesta liki tuonnimisestä.

- ikinuuppi

275
Ubuntu tietokoneissa / EI TODENNETTU -päivitysongelma
« : 11.09.07 - klo:18.19 »
Kone herjaa päivitystä yrittäessä, että "EI TODENNETTU" Lisätietoja napin alta tulostuu:

app-install-data-commercial (versio 7.1) päivitetään versioon 7.2
cinepaint (versio 0.21-2-0ubuntu3) päivitetään versioon 0.21-2-0ubuntu4.1
cinepaint-data (versio 0.21-2-0ubuntu3) päivitetään versioon 0.21-2-0ubuntu4.1
dbus (versio 1.0.2-1ubuntu3) päivitetään versioon 1.0.2-1ubuntu4
dbus-1-utils (versio 1.0.2-1ubuntu3) päivitetään versioon 1.0.2-1ubuntu4
iptables (versio 1.3.6.0debian1-5ubuntu2) päivitetään versioon 1.3.6.0debian1-5ubuntu2.1
libcinepaint0 (versio 0.21-2-0ubuntu3) päivitetään versioon 0.21-2-0ubuntu4.1
libdbus-1-3 (versio 1.0.2-1ubuntu3) päivitetään versioon 1.0.2-1ubuntu4
libgl1-mesa-dri (versio 6.5.2-3ubuntu7) päivitetään versioon 6.5.2-3ubuntu8
libgl1-mesa-glx (versio 6.5.2-3ubuntu7) päivitetään versioon 6.5.2-3ubuntu8
libglu1-mesa (versio 6.5.2-3ubuntu7) päivitetään versioon 6.5.2-3ubuntu8
mesa-utils (versio 6.5.2-3ubuntu7) päivitetään versioon 6.5.2-3ubuntu8
python-launchpad-bugs (versio 0.1.13) päivitetään versioon 0.1.13.2
skype (versio 1.4.0.74-1) päivitetään versioon 1.4.0.99-1
tzdata (versio 2007e-0ubuntu0.7.04) päivitetään versioon 2007f-0ubuntu0.7.4
gimp-python (versio 2.2.13-1ubuntu4.3) asennetaan

Miksi todennus ei onnistu ja mitä pitäisi tehdä?

276
Laitealue / Vs: Lähiverkon pystytys ei onnistu
« : 08.09.07 - klo:23.38 »
"Olen muutamia ohjeita löytäny, mutta niissäkin aika ylimalkaisia juttuja"

Juuri näin. Ubuntun ohjeet kaikkineen kuuluvat sanasta sanaan näin:
"Verkon asetuksia pääset muokkamaan valitsemalla Järjestelmä -> Hallinta -> Verkkoasetukset."


"kun kirjoittaja pitää itsestään selvänä sellaiasia asiota mistä monella newbiellä ei ole hajuakaan."
Tuo on se toinen vaihtoehto. Pitäisi välttää terminologiaa, joka ei voi olla tulokkaalla hallussa. Ei kai niitä ohjeita ole tarkoitettu niille joilla pelit ja vehkeet toimii jo muutenkin.

Tietenkin voi sanoa, että hae kirjastosta jokin yleinen linux-eepos, mutta silloin voi pitää kyllä jättää kehumatta kuinka helppo ubuntu tai linux on. Saattaahan siinä käydä niinkin, että yleisen linux-kirjallisuuden nojalla jää jokin hyvä ja valmis ubuntu-ratkaisu hyödyntämättä, kun turhaan resuaa ongelmien kimpussa joita ei oikeastaan pitäisi edes olla.


277
Laitealue / Vs: Lähiverkon pystytys ei onnistu
« : 08.09.07 - klo:19.00 »
Ei kai tuo lähiverkon rakentaminen ubuntun puolella niin kovin harvinaista ole. Eräs hyvin seikkaperäinen ohjehan täällä kyllä oli koulun verkon rakentamiseen, mutta kouluverkolta saatetaan vaatia paljon sellaistakin mitä kotikäyttäjä ei tarvitse. Sehän tarkoittaisi, että ko. ohje sisältää paljon turhaa ja jopa yhteensoveltumatontakin tietoa. Lisäksi kyseinen ohje sisälsi jossakin kohtaa maininnan, että eräs kohta on muistinvarainen ja saattaa olla väärin. Sen perusteella ohje ei houkuttele yrittämään, koska kaikkinainen hienosäätö jäisi edelleen tekemättä ja mistäs sitten saataisiin apua.

Siis edelleen, kai täällä joku voisi lähiverkkotietoaan jakaa. Kiitos silti vinkistäsi.

278
Laitealue / Lähiverkon pystytys ei onnistu
« : 08.09.07 - klo:02.55 »
1) Olen pidempään huhuillut apuja lähiverkon pystytykseen, vaan enpä ole onnistunut. Toivoisin, että saisin apua  tähän kotiverkon pystytysoperaatioon vaihe vaiheelta.

Kahden koneen välille, kummassakin ubuntu 7.04 64-bit, joita yhdistämässä on 5-port 10/100Mbps D-linkin kytkin mallia des-1005d. Firestarter aktivoituu toisessa koneessa terminaaliin sen nimen kirjoitettua, toinen herjaa että eth-0 ei ole valmis. Kummallakin koneella olen aiemmin ollut netissä, mutta nyt tuo d-linkin laite on uusi ostos ja koneet on tarkoitus pitää poissa netistä - ainakin toistaiseksi. Verkkoasetukset kaikkineen on minulle hepreaa.

2) Tarvitsen ilmeisesti myös sambaa, vai kuinka? Gsambad ilmoittaa lapsitiedoston puuttumisesta. Mitenkäs pitää menetellä, kun kuitenkin pitäisi saada kotifarmi aikaiseksi?

Windows ei houkuttele, mutta kieltämättä pitäisi asiat saada jotenkin hoidettua. Windowsissa kokeilin joskus pelkällä piuhalla yhdistää koneet ja siellä ainakin lähiverkko toimi. Jos asia ei muuten ratkea, niin onko kellään edes ehdottaa jotakin firmaa Helsingin suunnalla, joka osaisi laittaa kohtuuhinnalla asiakkaan kaipaamat linux-järjestelmät toimintakuntoon?



279
Tarkoitus olisi saada kaksi tai useampi konetta tekemään samaa renderöintiä. DrQueue on sitä varten tehty ohjelma, mutta sitä ennen pitäisi saada lähiverkkokin kaiketi toimimaan. Kyselen nyt pakettiratkaisua asialle.
Näin siksi, että kun joku kysyi täällä, että miten kaksi konetta voisi saada yhdistettyä, niin eräs vastaaja mainitsi kuinka pitäisi myös mainita koneiden käyttötarkoitus.

Miten siis pitäisi toimia, kun haluan otsikon mukaisesti yhdistää samallä pöydällä olevat koneet? Osaamiseni puolesta tarvitsen vaihe vaiheelta -ohjeita.

Zyxel prestige 600 -sarjan laatikko internetiä varten on tuossa pöydällä, enkä tiedä voinko sitä käyttää tarkoitukseen. Tietenkään en toivo tietoturvavuotoja nettiin ja eräs vaihtoehto olisi yhdistää nuo pari konetta piuhalla (ilman zyxeliä) toisiinsa, jolloin netin voisin suosiolla jättää näiden koneiden osalta väliin. En vain tiedä tuossakaan tapauksessa miten saada yhdistelmä toimimaan edes lähiverkon osalta.

280
Sivulla
http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Levykuva
on ohje "Levykuvan kirjoittaminen Windows XP -käyttöjärjestelmässä". Hyvä. Saisimmeko nähdä myös tällaisen: "Levykuvan kirjoittaminen Windows Vista -käyttöjärjestelmässä? Tämäkin kelpaisi: "Levykuvan kirjoittaminen Windows XP ja Vista -käyttöjärjestelmissä".

Sivuja: 1 ... 12 13 [14] 15