Aiheet

1

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Foorumin asettelu Konquerorissa

« : 27.05.10 - klo:15.46 »

Minulla on jo pidemmän aikaa tämmöinen ongelma ollut tämän foorumin ja Konquerorin yhteensopivuudessa, että sivun asettelu hajoaa aika pahasti käyttöä häiritsevällä tavalla.

Kuten liitteenä oleva kuvakaappaus selventää, tämä keskustelut sisältävä alue tulee jostain syystä lähes näytöllisen verran liian oikealle. Joka linkin klikkauksen jälkeen on tarpeen vierittää sivua oikealle, jotta tekstin saisi näkyviin.

Tähän olen mielestäni muissakin ympäristöissä törmännyt, mutta juuri nyt saan tämän toistettua tällaisilla ohjelmaversioilla:

• Käyttöjärjestelmä: Fedora 13 + uusimmat päivitykse
• Selain: Konqueror paketista kdebase-4.4.3-2.fc13.1.i686
• Fontti: Nimbus Sans L, vähimmäiskoko 8, keskikoko 10
• 96 DPI

[ylläpito on poistanut liitteen]

2

Laitealue / Wine (ja bittisyys) Oli:Vs: 3D-Tukea ei sitten millään!

« : 17.01.10 - klo:21.40 »

Onko missään kerättynä tietoa näistä näytönohjaimista+ajureista että millä saa mitäkin toimimaan? Kiinnostaisi kovasti että millä kortti+ajuri yhdistelmällä saisi ubuntussa winen toimimaan opengl-tuella, niin että 3D-grafiikkaa sisältävät ikkunat eivät jäisi tyhjäksi.

Winessä OpenGL toimii melko tarkalleen silloin, kun se toimii muissakin OpenGL:aa käyttävissä ohjelmissa. Wine ei siis siinä suhteessa ole mitenkään erityinen.

OpenGL-tuki taas löytyy kyllä lähes kaikille vähänkään tavallisemmille kuluttajanäytönohjaimille.

EDIT (Tomppeli): Aihe jaettu liian Offtopicin vuoksi. Toivottavasti sain oikeat tänne ja oikeat sinne alkuperäiseen aiheeseen. Otsikko muokattu.
Alk.per.aihe: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=31681.0

3

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Fedora 10

« : 16.05.08 - klo:21.15 »

Vastahan tuo Fedora 9 julkaistiin, mutta joillekin se tarkoittaa vain seuraavan Fedoran suunnittelun alkamista. Itse en näitä suunnittelijoita ole, mutta mielelläni kyllä seuraan, minkälaisia suunnitelmia kehittäjillä näyttäisi olevan.

Fedora 10:n ominaisuussivu on vielä tyhjä, mutta sinne varmaan alkaa lähiviikkoina ilmestyä jotain. Aikataulua Fedora 10:lle on jo suunniteltu, mutta ei vielä virallisesti vahvistettu.

4

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Poslixin kokoontuminen Oulussa lauantaina 23.2

« : 16.02.08 - klo:21.40 »

Pohjois-Suomen Linux-käyttäjät, Poslix, kokoontuu 23.2 Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön tiloissa klo 12:00 - 14:00.

Tarkemman kuvauksen aiheesta tein tuonne Ubuntu Suomen wikiin, jotta muidenkin olisi helppo päivittää sinne tietoja. Varsinainen tieto tapahtumasta tulee kuitenkin Poslixin omille sivuille. Tällä hetkellä siellä on vielä edellisen tapahtuman tiedot, mutta tilanne tullee paranemaan lähiaikoina

Tapahtuman ohjelma on vielä melkoisen auki, joten kaikki toiveet tämän tai tulevienkin tapahtumien sisällöstä otetaan mielenkiinnolla vastaan. Kommentteja voi laittaa vaikka tähän säikeeseen.

Poslixin omat keskustelukanavat ovat tällä hetkellä Poslixin sivulta löytyvä sähköpostilista ja #poslix -kanava IRCnetissä. Myös niille voi vapaasti tulla kyselemään ja kommentoimaan.

Tulkaahan nyt ainakin Oululaiset Linux-ihmiset paikalle, mikäli kiinnostaa muitakin alueen käyttäjiä nähdä.

5

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Fedora 8

« : 25.10.07 - klo:19.06 »

Tuntuu kovasti kasautuneen näitä eri käyttöjärjestelmien julkaisuja tähän syksylle. Noh, Fedorasta tulee uutta versiota myös. Fedora 8 tarjoaa melko pitkälle sitä samaa kuin aikaisemmatkin Fedorat, mutta uudemmilla ohjelmilla toki.

Huomionarvoisia nyt mieleen tulevia uudistuksia ovat minusta:

Pulseaudio, eli ESoundin seuraajaksi kehitetty ääniserveri, joka mahdollistaa aiempaa paljon monipuolisemmat kontollit äänivirtojen hallintaan. Äänenvoimakkuuksia voi säätää sovelluskohtaisesti ja äänivirtoja voi uudelleenohjata "lennosta" eri kohteille. Pulseaudio on vielä aika aikaisessa kehitysvaiheessa, tällä hetkellä lähinnä itse perusta on kohtuullisen valmis, mutta järjestelmän tarjoamaa potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysin. Pulseaudion päälle olisi tarkoitus rakentaa ikäänkuin älykäs äänijärjestelmä, joka esimerkiksi Ekigaan puhelun tullessa vaimentaa muut ohjelmat ja ohjaa puheet oikealle laitteelle. Tällä hetkellä tarjolla on kuitenkin lähinnä käsin säätäminen mukana tulevan työkalun avulla.

IcedTea taasen on Sunin Javan vapautuneista osista ja niiden aukkoja paikkaavista muista vapaista komponenteita rakennettu javaympäristö, jolla muun muassa useimpien web-applettien pitäisi toimia melko ongelmitta. IcedTeassa ei vielä ole äänirajapintaa ja ainakin joitain salausalgoritmeja on jätetty pois.

Fedoran Network-manager ei toki sinänsä ole mitään hirveän uutta, mutta käytössä kuitenkin on versio 0.7.0, jonka kehittäjät väittävät olevan aiempia versioita selvästi parempi. Itselläni ei langatonta verkkoa ole, joten testaamaan en ole kyennyt.

Käyttäjälle näkyvä uudistus on Fedora 8:ssa Gnomessa oletuksena käyttöön tullut Nodoka -teema, joka tuo jakeluun omaa ilmettä hieman aiemmin käytettyä Clearlooks -teemaa enemmän. Itse ehkä enemmän pidän Clearlooksista, mutta ei tuo Nodokakaan huono ole. Muuten grafiikoiden puolesta jakelun tilanne ei näyttänyt aluksi ollenkaan niin hyvältä kuin aiemmin, Fedora Core 5:n, 6:n ja Fedora 7:n grafiikoista vastanneen artistin poistuttua Red Hatin palveluksesta. Fedora 8:n grafiikat ovat käyttäjäyhteisön tekemiä, ja vaikka Fedora 7:n komeat vuoristomaisemat vaihtuvatkin simppelimpään abstraktiin kaariviivahärveliin, on tulos minusta oikein onnistunut. Paljon heikommalta tilanne näytti vielä kesällä.

Paljon siis uutta ja hieman kokeellista ominaisuutta tuonne on saatu taas käyttöön. Fedora Projectilta on yleensä liiennyt aika vähän myötätuntoa suljettuja tai vanhentuneita tekniikoita kohtaan, minkä sijaan jakelussa painotettaan usein vapaita, "tulevaisuuden" tekniikoita. Ongelmia näistä aina joskus tulee, mutta itse ainakin koen mielenkiintoiseksi mahdollisuuden päästä testaamaan näitä Fedora 8:ssakin tulevia uusia ohjelmia, joiden kehityksessä sitten voin ehkä auttaa lähettämällä bugiraportteja. Ja vaikka niissä varmaan bugeja onkin, niin yleensä löytyy myös oikeasti hyviä ominaisuuksia.

8.11.2007 pitäisi julkistus olla, eli tasan kahden viikon päästä. Fedoran julkaisuilla toisaalta on ollut perinteenä myöhästyä viime hetkillä viikolla tai parilla, joten ainakin itse suhtaudun hyvin varauksella tuohon ilmoitettuun julkaisupäivään. Toisaalta Fedora 8 on jo oikein hyvällä mallilla, joten toivon tässä, että tällä kertaa saataisiin jakelu aikataulun mukaisesti käyttöön.

6

Yleistä keskustelua / Näistä avautujista...

« : 26.08.07 - klo:11.54 »

Eli vastahan tässä näitä tuli parikin kipaletta:

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=12221.0
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=12196.0

Ja onhan noita ennenkin nähty ties miten paljon. Ärsyttäviä ovat, kun pitää niin vihaisesti tulla valittamaan semmoisesta, mikä ilmaiseksi ja suurelta osin vapaaehtoistyönä tuodaan suorastaan tarjottimella nenän eteen. Eihän sitä pakko ole kuitenkaan käyttää, että turha sitä on Linux -käyttäjille tai kehittäjille suuttua.

Joskus sitä miettii, että mitä niille sitten käy. Voisihan sitä kuvitella, että vaikka he nyt ovatkin suorastaan verisesti loukkattuja esim. Ubuntun toimivuudella ja sillä ihmeellisellä tosiasialla, ettei se olekaan ihan Windows, niin tulevatko ne kuitenkin takaisin? Mitäs, jos myöhemmin alkaa se verenpaine taas laskea, ja vaikka jonkun Windows -viruksen päästessä yllättämään alkaisi taas se Linux kiinnostamaan?  Entä sitten, jos uuden kokeilun aika tulee? Josko olisivat edellisestä kokeilusta viisastuneet, ja muistaisivat sitä apua kysyä, tai ainakin etsiä?

Kehtaisikos kukaan tunnustaa, että joskus on tuommoisen avautumisen jonnekin Linux -foorumille tai vastaavaan pistänyt, ettei

minun koneilleni tule enää IKINÄ linux käyttöjärjestelmää.

, mutta nykyään onkin aktiivinen käyttäjä? Johtuiko mielenmuutos Linuxin ja ohjelmien kehityksestä, vai liittyikö siihen vain ajan kuluminen, muistojen kultautuminen, muuten vaan henkinen kasvaminen tai vaikka mielenkiinnon loppuminen PC-peleistä?

Vai ovatko nämä kaikki tosiaan niin hattuuntuneita Linuxiin, etteivät tosiaan koskaan palaa?

7

Yleistä keskustelua / Tietokoneliikkeissä Linuxia sähläämässä

« : 02.01.07 - klo:03.46 »

Viime keväänä joskus toukokuussa olin uutta tietokonetta vailla. Jonkin verran läppäriäkin teki mieli, vaikka pöytäkoneeseen lopulta päädyin. Windows-lisenssitöntä läppäriä ei tuolloin oikein näyttänyt löytyvän mistään, mutta kävin kuitenkin eri liikkeissä semmoista kyselemässä.

Mustassa Pörssissä ollessa tuli kanssa ensin kyseltyä, että saako ilman Windowsia, ja jos ei niin miksi ei. Mitään kovin järkevää selitystä asiantilaan ei sieltäkään tullut, mutta myyjä sattui olemaan melko mukavaa sorttia. Oli kuulemma joskus itsekin kokeillut Linuxia, ja vaikkei ollutkaan seurannut kehitystä viime aikoina, oli ihan kiinnostuneen oloinen kun selitin, miksi en Windowsia ollut tarvitsemassa.

Mukana sattui sitten olemaan "sattumalta" muutama Linux, levy, ja tulin kysyneeksi, passaisiko jollain heidän tietokoneellaan kokeilla niiden laitteiston ja Linuxin yhteensopivuutta. Oletin, että vastauksena tulisi jokin samantyyppinen kiertokaartoei kuin alkuperäiseen Windows -kysymykseenkin, mutta yllättäen myyjä edelleen oli ihan myönteisen oloinen.

Muutamaa läppäriä sitten yritettiin, mutta mokomat olivat niin hyvin pöytään pultattuja, ettei cd-asemiin saanut laitettua mitään sisään. Ehdotin, että kokeiltaisiin kuitenkin pöytäkoneella. Sekin passasi myyjälle, joten käynnistettiin sitten yksi pöytäkone sitä vierestä Dapperin betaversion livecd:llä. Kerroin, että käyttis on vielä vähän beta ja silleen, mutta ei se tainnut pahasti häiritä. Homma meni sitten jopa oikein hyvin, Ubuntu käynnistyi suoraan työpöydälle ilman virittelyjä ja näytti ihan edustavalta tunnistaessaan esimerkiksi USB -muistin automaattisesti.

Sen verran tyylikkäästi se homma sillä kertaa meni, että varmaan se myyjäsetä myös havaitsi kehitystä tapahtuneen aika kovasti. Otti se jonkun Livecd:nkin muistaakseni itselleen kokeiltavaksi. Tiedä sitten, näyttikö se vain palvelualan ammattilaisena hymynaamaa, mutta ainakin itselle jäi reissusta ihan hyvä mieli.

Noäh, aika tylsä juttu tämä. Mutta ajattelin nyt kuiten laittaa, kun oli se minusta ihan mielenkiintoinen, ja varmaan jollakulla muullakin on jotain samanaiheista säätöä ollut, kun on Windowsia välittävien kauppiaiden kanssa vuorovaikutellut.

Minusta tämmöinenkin on varmaan pidemmän päälle ihan hyödyllistä, ainakin se Windowsin vaihtoehtojen perään kysely kaupoissa. Livecd:tä näyttämällä sitten voi minusta aika hyvin perustella sen, miksi Windowsia ei tarvitse.

8

Yleistä keskustelua / Firefox 3.0a1 ja AIGLX -parannusta

« : 13.12.06 - klo:22.56 »

Eli ainakin minulla tuon Aiglx:n kanssa on tullut vastaan semmoinen ärsyttävä piirre, että Firefoxissa esimerkiksi sivujen vierittäminen on ollut tuskaisen hidasta. Konetehoa tässä kyllä piisaa, siitä ei ole kiinni, mutta taitaa olla vielä tuo tekniikka vähän keskeneräistä ja varmaan tuossa vapaassa ati-ajurissakin on vielä melkoisesti puutteita.

Nyt tuossa sitten muutama päivä sitten tuli saataville Firefox 3.0:n alphaversio. Käyttöliittymään ei ole vielä tehty mitään muutoksia, mutta alla oleva Gecko -moottori on päivitetty versioon 1.9, joka siis käyttää cairo -vektorigrafiikkakirjastoa sivujen piirtämiseen.

Peruskäyttäjillä tätä versiota ei todellakaan ole tarkoitettu, ja useammastakin suunnasta olen kuullut, että elkää ihmeessä käyttäkö, sehän on samanlainen kuin 2.0. Noh, minulla kuiten eroa tuntuisi olevan huomattavastikin, sillä nyt tämän kanssa kestää jo AIGLX pitää päällä. Vieritys taitaa vieläkin hidastua ihan selkeästi tehosteiden ollessa päällä, mutta hidastuminen ei enää ole häiritsevää. Eli tämmöiselle Linux -virittelijälle tuolla alphaversiolla on ihan selkeitä hyviä puolia.

Onkos kukaan muu huomannut samaa? Voihan se olla, että kuvittelen vain. Jos kuitenkin näin hyvin jo nyt on tullut parannusta, niin aika mielenkiinnolla odottelen tuon Firefox 3.0:n valmistumista. Joskus toukokuussahan sitä vasta aletaan oikeasti odottelemaan, mutta tämä alphaversiokin on minulla toiminut oikein mainiosti. Mitään huonoja puolia huonon laajennustuen lisäksi en ole vielä löytänyt.

9

Pelit / Overgod

« : 31.10.06 - klo:14.31 »

Fedora Core 6:n livedvd-versiota pyöritellessä törmäsin tämmöiseen peliin:

Overgod
http://www.allegro.cc/depot/project.php?_id=1550

Kyseessä ei ole vissiin ihan pelin virallinen sivu eikä se siellä oleva kuvakaan minusta anna kovin hyvää kuvaa itse pelistä, vaan mieluummin kannattaisi Edgyn käyttäjien asentaa kyseinen peli repoista. Varsin uusi tuotos taitaa olla kyseessä, sillä esim. Dapperin varastoista ei tuota näytä löytyvän.

Overgodissa siis lennellään vähän luolalentelypelien tyyliin neliskanttisella kentällä, ammuskellaan isoja vihollisaluksia ja kerätään bonuksia, joista saa parempia aseita ja jotain. Väripallojen keräämisen tarkoitusta en vielä ihan tajunnut, mutta eiköhän se tästä. Peli on ainakin näin alkuun aika vaikea, vihollisia tuppaa tulemaan aika paljon ja kaikki tykkäävät ampua kohti samaan aikaan.

Grafiikka on aika omaperäistä, itse pidän tällaisesta abstraktimmasta tyylistä erittäin paljon. Itsekin jos osaisin pelejä tehdä, niin tuommoiseen pyrkisin.

Noh joo, ei minusta varmaan peliarvostelijaksi ole. Mutta ajattelin nyt kuiten täällä käydä ehottelemassa, että kokeilkaa joku muukin tuota. Kivalle se vaikutti.

10

Yleistä keskustelua / Pakettivarastojen ulkopuolisten ohjelmien asennustaktiikat.

« : 26.10.06 - klo:20.24 »

Eli kun sitä aina joskus tekee mieli laittaa jotain semmoisiakin ohjelmia koneelle, mitä ei pakettivarastoista löydy, niin ajattelin tämmöistä vähän kysellä. Eli ainakin seuraavat tavat laittaa ohjelmia ovat ihan yleisiä, luulisin:

1) Asennus kotihakemiston alle

Tämä taitaa olla näistä vaihtoehdoista turvallisin. Tässähän ei edes root-oikeuksia välttämättä tarvitse, jos vaan asennettavan ohjelman riippuvuudet on ennestään täytetty, joten systeemiä harvemmin onnistuu pahemmin sekoittamaan. Oman kotihakemistonsa toki voi sotkea, mutta minusta tämä ei ole erityisen vaarallista, jos tietää, mitä tekee. Monesti olen ensin asentanut itse kääntämäni ohjelmat kotihakemistoon ja sitten myöhemmin /usr/localin alle, jos ohjelmalla tuntuisi olevan laajempaakin tarvetta.

Haittapuolena on ehkä ylimääräisten hakemistojen syntyminen kotihakemiston alle, minkä tosin itse olen melkein ratkaissut tekemällä ensinnä hakemiston ~/Ohjelmat/ , jonka alle olen sitten antanut ohjelmien laittaa tiedostojaan normaalin Unix -tyyppisen hierarkian mukaan. Lisäksi olen sitten joskus linkittänyt ~/Ohjelmat/bin -hakemiston tiedostoja ~/bin -hakemistoon, jolloin niitä pääsee kätevämmin käyttämään komentoriviltä. Tällöinhän selviää kahdella ylimääräisellä hakemistolla kotihakemiston juuressa. Useinhan ~/bin sisältyy PATH -ympäristömuuttujaan, jolloin siellä olevia ohjelmia voikin käynnistellä aivan samoin kuin muitakin. Ubuntussa tosin oletuksena näin ei taida olla?

2) Asennus /usr/local -hakemistoon

Tämä sitten onkin jo vähän riskialttiimpaa, koska root -oikeudet ovat tarpeen systeemihakemistoja puukotettaessa. Suurimmat vaarat ovat varmaankin omissa töppäilyissä, mutta toki ohjelmien Makefile saattaa jotain ikävääkin, joko vahingossa tai tahallaan, sisältää. Sehän periaatteessa pitäisi kai itse aina etukäteen katsoa, mitä make install -komento sitten tekeekään, mutta harvemmin sitä kuitenkaan tulee katsottua.

Tässä aluksi asensin ohjelmat suoraan /usr/localin juureen, jolloin sen tiedostot päätyivät tietenkin siellä olevan hierarkian alle, mikä vaikutti minusta ihan kohtuuhyvältä.

Myöhemmin sitten alkoi ärsyttämään se, että jos halusin joko poistaa tai päivittää jonkun ohjelman sieltä /usr/localin syövereistä, niin sen vanhan version hävittäminen kokonaan oli usein ongelmallista. Ei sinne systeemihakemistoon kuitenkaan haluttanut jättää mitään ylimääräistäkään.

Tähän sitten olen nyt käyttänyt semmoista taktiikkaa, että olen jokaiselle ohjelmalle antanut sinne /usr/localin alle oman hakemistonsa, jonka alle sitten saavat sen oman hierarkiansa laittaa. Sitten olen linkkejä näiden bin -kansioissa oleviin tiedostoihin laittanut /usr/local/bin -hakemistoon, jolloin ne ovat suoraan PATH -muuttujan listassa mukana ja suoraan käytettävissä. Myös monen eri version asentaminen samasta ohjelmasta helpottuu mukavasti.

Eli esim. Warzone 2100 minulla on asennettuna hakemistoon /usr/local/warzone2100-2.0.5-rc1. /usr/local/bin/warzone2100 on sitten linkki /usr/local/warzone2100-2.0.5-rc1/bin/warzone2100 -tiedostoon, joten pelin saa helposti aina käyntiin warzone2100 -komennolla.

Tässäkin lähestymistavassa varmaan on omat ongelmansa? Kirjastoja ei varmaan näin kannatakaan asennella, kun niiden on varmaan kätevämpi olla vähän vähemmän monessa paikassa. Tuolleen muutamalle ohjelmalle tuo ratkaisu on minusta kuitenkin ihan ok.



Eli tämmöistä... tuli aika pitkä pätkä tekstiä. Mitäs keinoja muut ovat käyttäneet? Checkinstall tietenkin on myös vaihtoehto, mutta itse mieluummin hoidan homman näin kuin tekemällä puolivillaisen (esim. riippuvuuksista huolehtiminen) paketin.

Jos jollekin on epäselvää se, miten asennushakemisto valitaan, niin selitän sen vielä tässä.

Eli kun normaalisti asennus menee suunnilleen mallilla:

Koodia: [Valitse]

./configure
make
sudo make install

niin nyt pitäisi se ./configure korvata komennolla ./configure --prefix=/polku/sinne/minne/asennetaan

Tämä toimii useimpien ohjelmien kanssa, yleensä kannattaan ensin ajaa
./configure --help
jolloin näkee, mitä kaikkea sillä scriptillä voi säätää.

11

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Fedora Core 6 julkaistu

« : 24.10.06 - klo:18.24 »

http://fedoraproject.org/wiki/
http://torrent.fedoraproject.org/


Elikkä tämmöinen tuli tänään kello 17.00 Suomen aikaa saataville ihan virallisesti. Itse olen aiemmin Fedora Core 5:lla ja vähän FC 6 pre-releasella askarrellut, ja varsinkin tämä kuutosversio vaikuttaisi oikein hyvältä. Kova odotus irc-kanavalla ainakin oli tuossa pari tuntia sitten, nyt on sitten torrentitkin hiukka jumissa. Mutta varmaan se tuosta ennenpitkää tännekin valuu.

Pre-releasea siis olen tässä hiukkasen käytellyt ja kyllä se ainakin hienolle näyttää. AIGLX toimii erinomaisesti ns. out of the box kortin ollessa sopivaa mallia ja uudet grafiikat ja taustakuvat yms ovat varsin näyttäviä. Asetusten säätäminen on varsin helppoa ja nyt verkkokortin vaihdettuani Fedora tunnistaa kaikki laitteet siinä missä Ubuntukin. Systeemi on jonkin verran nopeampi kuin aikaisemmat, esim. OOo:n writer ei enää splashiaan ehdi kauaa näyttää. Lisäkti Yum -paketinhallintasoftaan on tullut ihan tuntuvaa nopeutusta, vaikka ei se vielä ihan Apt:lle pärjääkään. Ohjelmat taitavat suurimmaksi osaksi olla samantyylistä settiä kuin ylihuomenna tulossa olevassa Ubuntu 6.10 Edgy Eftissäkin. Silleen ihan mielenkiintoinen tilanne, että sattuivat samalle viikolle sekä Ubuntun että Fedoran julkaisut. Paljon kivaa testattavaa kampetta saatavilla.

Ubuntun pakettivalikoimaahan Fedoralle ei ole suoraan saatavilla, mutta kyllä sitä tälläkin pärjää. Vaihtelun vuoksi lähinnä testailen ja luultavasti enemmän Ubuntu -yhteisön kuin Fedoran vastaan puolella tulen jatkossakin häiriköimään aina välillä. Mukava silti koettaa vaihtelun vuoksi jotain uuttakin.

Noh, onkos kukaan muu täällä vielä kerennyt tuota FC6:a testailemaan, tai ehkä vielä aikoisi kokeilla tai käyttää? Minusta ainakin kokeilemisen arvoinen systeemi tämä on, vaikka toki omat puutteensa tässä onkin.

12

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Kehitysversiolle oma alue?

« : 23.09.06 - klo:16.03 »

On tästä varmaan jo keskusteltu, mutta kyselen nyt kuitenkin.

Eli nytkin Edgyssä on aika omanlaisensa ongelmat, joihin tässä törmää. Lisäksi uusia ominaisuuksia, artworkkia ja muuta kivaa tulee aina välillä, ja niistä on sitten monesti kiva vääntää kättä, vetää herneitä nenään ja muuten vaan kommentoida noita uusia muutoksia ja samalla vaikka ratkoa niitä omia ongelmia.

Niin näille olisi kiva olla oma alueensa. Samaan tyyliin, kuin englanninkieliselläkin foorumilla on. Tähän asti on täällä näyttänyt olevan tapana tehdä yksi säie kehitysversiota varten, johon sitten tulee pitkästi viestejä. Minusta oma alue olisi mukavempi, koska esimerkiksi havaittuihin ongelmiin voi kysellä apua ja esimerkiksi sitten jonkun päivityksen korjatessa asioita voisi asiaa käsittelevään säikeeseen käydä pistämässä infoa, että nyt on sekin homma korjattu tai rikottu.

Vai onkohan suomalaisia Ubuntun kehitysversion käyttäjiä liian vähän?

13

Yleistä keskustelua / Vapaiden grafiikka-ajureiden tila.

« : 03.09.06 - klo:21.28 »

Minusta siitä ei ole kauaakaan, kun vapaita 3D-kiihdytyksen tarjoavia näytönohjainajureita oli suunnilleen joillekin Raden 7xxx- 8500- ja 9200 -korteille ja joillekin Intelin piirisarjoille. Näitä ei kovinkaan monella Linux -käyttäjällä ollut saatavilla, joten suljettuihin ajureihin esim. minä itse jouduin turvautumaan mielestäni liian usein.

Nyt, kun hankin uuden tietokoneen, oli tarkoituksenani laittaa emolevyksi Intelin 945G -piirisarjalla varustettu malli, jossa olevaan integroituun GMA 950 -näytönohjaimeen olisi Xorg 7.1:ssa vapaat ajurit. Tällä piirisarjalla tuli kuitenkin yhteensopivuusongelmia prosessorin kanssa, joten liikkeen suosituksen mukaan vaihdoin emolevyn mallia sen verran, että näytönohjainta siitä ei enää löytynyt. Näytönohjaimeksi laitoin sitten Raden X300:n, koska Ubuntun 6.10 -versiossa kuului siihenkin olevan jonkinlainen tuki olemassa.

Kun kotona käynnistelin sitten koneessa Ubuntu Dapperia ensi kertaa livecd:ltä, oli aika positiivinen yllätys se, että 3D-kiihdytys toimi siinä suoraan. Nopeus ei todellakaan ole pelikäytössä ollenkaan sitä, mitä se ATin virallisella ajurilla olisi, mutta toimivuus on riittävä ja ajuri ei esimerkiksi ole nyt muutaman päivän lähes jatkuvan käytön jäljiltä kaatunut kertaakaan. Ajurin toimintakuntoon saattaminen ei siis vaatinut minulta mitään livecd:n käynnistysta monimutkaisempaa. Ja tämä tuki löytyi siis jo Dapperissa, joten Edgyssa ajuria on varmaan kehitetty edelleen parempaan suuntaan.

Noita R300 -sukupolven Radeoneita on aika paljon liikenteessä, joten minusta näyttäisi, että pian ainakin huomattava osa Ubuntun käyttäjistä saisi suoraan ensimmäisestä käynnistyksestä lähtien toimivan, vapaan ajurin näytönohjaimelleen. Suorituskyky tosin jää tietenkin kauas virallisesta ajurista, mutta se olisi silti suurelle osalle käyttäjistä riittävän hyvä. Lisäksi tämä mahdollistaa esimerksiksi AIGLX- systeemin aktivoimisen oletuksena niillä järjestelmillä, joita ajuri tukee.

Onko muilla ollut vastaavia kokemuksia? Jos tilanne saadaan muidenkin korttien osalta vastaavaksi kuin minun tapauksessani, eikö se olisi varsin loistava asia? Millä kaikilla laitteilla olette saaneet kiihdytyksen toimimaan ilman suljettua ajuria?

Onhan tämä toki vähän tämmöistä vapaaohjelma-hehkutusta, mutta minusta varsinkin itse käyttöjärjestelmän ytimessä on ikävä käyttää suljettuja osia. Tämä minun Radeonini toimii niin hyvin, että vähän rikkaampana ostaisin samantien vaikka toisen.

14

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Live -käyttötuen järjestäminen - mielekästä?

« : 20.04.06 - klo:23.48 »

Tämmöistä on jonkin verran tullut mietittyä, olisi minusta hyvä idea.

Eli tämä foorumi toki on aivan mainio paikka kysyä apua GNU/Linuxin, varsinkin Ubuntun, käytössä, mutta varsinkin aloittelijalle olisi huomattavasti helpompaa saada käyttötukea ihan paikan päällä. Usein aloittelija ei kuitenkaan tiedä omalta alueeltaan ketään Linux-taitoista, joten internet-tuki jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Hyvin esitettyyn, selkeään kysymykseen täältä saakin paljon apua, mutta usein kysyjillä ei oikein sana ole hallussa ja on vaikeuksia hahmottaa, missä se koko vika oikein on. Tästähän ne "minun linux ei toimi" -tyyppiset kysymykset tulevat. Tämän seurauksena pitää ensin aloittelijalta esimerkiksi kysellä eri komentojen tulosteita ja toivoa samalla, että tämä ei turhaudu odotteluun ja koko systeemin toimimattomuuteen tai omatoimisella ongelmanratkaisulla väännä konettaan vielä pahempaan solmuun.

Henkilökohtaisella avustuksella voitaisiin tällaisia ongelmia vähentää. Osaavalla käyttäjällä menee esimerkiksi Ubuntun käyttökuntoon laittamiseen asennuksen jälkeen ehkä tunti tai alle, jolloin aloittelijan ei tarvitsisi turhautua avun hitauteen ja kömpelyyteen tai pelätä esimerkiksi osiointivaiheen sekavuutta. Jos avustaja tekisi samalla työnsä huolella ja selittäisi 'asiakkaalleen', mitä on tekemässä ja miksi, tämä saattaisi seuraavalla kerralla osata paremmin etsiä ongelmien syitä itse ja vaikkapa kirjoittaa laadukkampia kysymyksiä internet-foorumeille. Mikäli avustajalla ei vain hermot mene, jäisi hommasta ainakin luultavasti hyvä maku uudelle käyttäjälle. Minusta jo IRC on ollut paljon kätevämpi neuvojen antamisessa, koska sen kautta keskustelu on ollut välittömämpää ja on esim. ollut helppo selittää tekemisen ohessa, mitä ollaan tekemässä ja varmistaa, että oppi myös menee perille, ainakin hetkeksi.

Onko missään vaiheessa kukaan yrittänyt järjestää internetiin esimerkiksi jotain listaa, jolla olisi halukkaita auttajia eri paikkakunnilla? Itse esimerkiksi voisin mainiosti täällä Rovaniemellä tarjota jonkinlaista käyttötukea, sen mukaan mitä osaan. Uskoisin myös muitakin tällaisesta kiinnostuneita ihmisiä olevan.

En tullut tehneeksi nyt mitään varsinaista pohjatyötä tämän eteen, vaan ihan oman vähäisen kokemuksen pohjalta kirjoitan. Ongelmiakin toki voisi olla, esimerkiksi vastuukysymykset. Tällaisessa listassa tai tietokannassa kuitenkin haluaisin olevan eri alueiden tarjolla olevat ihmiset hyvin järjestettynä, ainakin siis nimi ja paikkakunta. Lisäksi ainakin sähköposti voisi olla pakollisena tietona ja sen lisänä voisi tarjota vaikka puhelinnumeroa ja eri pikaviestimien tunnuksia. Kunhan yhteys avustajan ja asiakkaan välille saataisiin, voisivat he keskenään sopia, miten loput hommista toteutettaisiin. Avustajilla tulisi myös olla mahdollisuus poistaa itsensä listalta halutessaan.

Homma olisi siis ihan vapaaehtoisuuteen perustuvaa, tarkoituksena helpottaa uusien käyttäjien vapaisiin ohjelmiin siirtymistä ja tuottaa auttamisen iloa.

15

Ubuntu tietokoneissa / Tärkeää - vaihtakaa oletuskäyttäjän salasana.

« : 13.03.06 - klo:00.24 »

http://www.ubuntuforums.org/showthread.php?t=143334

Tuossa taitaa olla alku tälle jutulle. Eli mahdollisesti Breezyn asennuksessa asetettu salasana löytyy kaikkien saatavilla olevasta lokitiedostosta.
/var/log/installer/cdebconf/questions.dat
ja
/var/log/debian-installer/cdebconf/questions.dat
.

Muun muassa minulla löytyi oma salasana tuosta ylemmästä lokista, eikä sen lukemiseen tarvittu ollenkaan erikoisoikeuksia, vaan ihan peruskäyttäjällä ne pystyi lukemaan...
Nuo lokitiedostot kannattaa poistaa ja lisäksi vaihtaa sen ekan käyttäjän salasana. Root- tunnus olisi myös hyvä uudelleendisabloida. komennolla

Koodia: [Valitse]

sudo passwd -l