Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Jantunen

Sivuja: 1 ... 11 12 [13]
241
Elikkäs miten saan pakotettua paint() metodin kutsun, niin että saan säikeistetyn ohjelman päivittämään ruudun (JDialog) sisällön sopivin väliajoin.

Teen siis kopiointi-ikkunaa jonka pitäisi päivittää progress-baria sopivin väliajoin, tällä hetkellä tapahtuu seuraavaa:

1) Avaan ko. dialogin, joka käynnistää kopiointi-säikeen
2) kopiointisäie kutsuu joka tiedoston kopioinnin jälkeen JDialogini setProgressPercentage(int percentage) -metodia antaen arvon väliltä 0 - 100
3) setProgressPercentage() -metodi kutsuu repaint()-metodia, paint(Graphics g) vastaavasti piirtää progress-barin ruutuun.

ongelma on, että ruutu päivittyy vain alussa ja seuraavan kerran vasta kun kopiointi on valmis. Paint-metodi kyllä huutaa debugit ulos komentoriville kiltisti, mutta tosiaan tuo ruutu ei päivity... olen jopa kokeillut pakottaa tuota ruudun päivittämistä seuraavasti:

Koodia: [Valitse]
if(this.getGraphics() != null)
this.paint(this.getGraphics());

Tämäkään ei muuta tilannetta. Googlesta olen kaivellut tietoa sekä säikeistä että repaint() -metodin pakottamisesta - tuloksetta...

Ja ei, en voi käyttää valmiita gui-palikoita, koska sovelluksesta tulee erittäin "skinitetty"...

-edit-
Kokeilin tosiaan myös kaksoispuskuroida tuon piirron. Omituisinta tuossa on se, ettei ikkunan sisältö päivity oikein vaikka pyöräytän jotain toista ikkunaa tuon ikkunan päällä, jolloin paint-metodin luulisi välittävän piirtokäskyt loppuun asti?!?

-edit2-
Jep, niinhän se menee, että kun debugataan, kannattanee debugata oikeita asioita (esim miten kokonaislukujen jakolasku pyöristyy jne) eli piirto toimi oikein, prosenttilaskut meni mönkään... Perjantaipäivät pitäisi muuttaa arkipyhiksi tai ainakin palkallisiksi vapaapäiviksi... :D

242
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Oma palvelin..
« : 05.04.07 - klo:08.04 »
Itse suosittelen käyttämään LogWatch-nimistä ohjelmaa lokien seurantaan.
Firmassamme jokaisella pannulla on tuo asennettuna niin, että se lähettää päivittäin sähköpostilla koosteen lokeista webmaster-osoitteeseen.

http://packages.ubuntulinux.org/warty/admin/logwatch

243
Nyt pitäisi tietää tarkemmin tuon verkon rakennetta, mutta ensi hätään voisi kokeilla vastaako tuo ubuntu-kone kotoasi pingiin, eli mitä sanoo:

Koodia: [Valitse]
ping 213.141.[loput tähän]
Eli jos tuo vastaa pingiin oikein, muttet silti saa yhteyttä VNC:llä on mahdollista, että esim palveluntarjoaja blokkaa tuon vnc:n portin tms...

244
Siis onko Ubuntu-kone tuolla isäsi työpaikalla ja yrität päästä siihen käsiksi kotoa käsin?
Tällöin sinun täytyisi tehdä isäsi työpaikan palomuurikoneeseen port-forwarding vnc:n käyttämästä
portista tuohon ubuntu-koneesi osoitteeseen, jolla lienee nyt sisäinen osoite (esim 192.168. alkuinen tai 10.0. alkuinen).
Sitten otat kotoasi yhteyden vnc:llä itseasiassa siihen palomuurikoneeseen, joka sitten hoitaa tuon homman eteenpäin...

Olenko kartalla? :)

245
Kokeileppa tuota:

Koodia: [Valitse]
<?php

$output shell_exec("df -h | grep /dev/sda1");  //itselläni SATA-levy tuolla

$output_palaset preg_split("/[\s]+/"$output);


print('<pre>');print_r($output_palaset);print('</pre>');
?>


Eli tuo preg_split noilla parametreilla pilkkoo merkkijonon palasiksi white-space-merkkien kohdalta (välilyönnit, sarkaimet jne)

jonkun kansion tiedot saat vastaavasti muuttamalla tuon komennon muotoon

Koodia: [Valitse]
du /home/tiedosto -s -h

246
Eli temppu helpottuu kummasti, kun palvelimen pitää "vain" näyttää oman levyosion/osioiden tilankäyttö.

tuolta http://fi2.php.net/manual/en/function.shell-exec.php saat vinkkejä komennon suorittamiseen sekä tulosteen talteenottoon.

Tässä tapauksessa komento df antanee sopivamman tulosteen, eli esim itselläni:

Koodia: [Valitse]
$ df /dev/sda1
Filesystem           1K-blocks      Used Available Use% Mounted on
/dev/sda1            307663812 197462168  94573212  68% /home

Eli käytännössä tavalla tai toisella pilkot tuon toisen rivin välilyöntien/sarkainten kohdalta osiin (explode-funktio tai preg_splitillä http://fi2.php.net/manual/en/function.preg-split.php) ja näytät saadun taulukon solut 2 ja 3.

Näillä vinkeillä päässet varmaan alkuun, google sekä varsin erinomainen ja kattava php-manuaali (http://fi2.php.net/manual/en/) jelppinee lopussa. :)

247
Et hirveän tarkasti määritellyt varsinaista tarvetta tai sitä, millaisena haluat tuon levytilankäytön näkyvän, mutta ensimmäisenä tulisi mieleen käyttää du-komentoa sekä cronia.

esim croniin asettaa jotain tällaista:
Koodia: [Valitse]
du /home/käyttäjä/jotain > levytilankaytto.txt
Näin saat tuon levynkäytön talteen, ja jää enää jäljelle tuon siirtäminen palvelimelle, eli jos uppimisella tarkoitat ftp-siirtoa ja php-ohjelmointi on tuttua sekä koneessasi on php asennettuna komentorivitulkkina, kannattaa katsoa tuolta:

http://fi2.php.net/manual/en/ref.ftp.php

php:tä käyttämällä on myös mahdollista käynnistää tuo du-komentto ja ottaa sen tuloste talteen (vaikkapa väliaikaistiedostoon), jonka jälkeen se voidaan upata halutulle palvelimelle.

248
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Gnomen gedit vs. Kde:n Kate
« : 06.03.07 - klo:14.44 »
Lisäksi Kate ei ymmärrä tätä ubuntun "Connect to server" toiminnolla luotua yhteyttä (ainakaan ssh:n kanssa). Lisäksi kate ei suostunut toimimaan läppärissäni asennettuani siihen Berylin (en vaan osaa?)

Joudun Tosiaan jatkuvasti muokkaamaan etänä noita tiedostoja enkä lisäksi saanut Katea toimimaan tuossa toisessa koneessa asennettuani siihen berylin. Kuten todettu, voi olla etten vaan osaa... :)

Mutta tuo gphpedit näyttäisi nyt olevan toistaiseksi paras, kun taisin nuo muut ehdotetut käydä lävitse - (g)vimiä lukuunottamatta, kun haiskahti vaikealta opetella (komentoriviltäkin käytän mieluummin nanoa)

Gphpeditissäkään en saanut drag & droppia toimimaan - itse asiassa en ollenkaan, joten alan epäillä vian tähän löytyvän näppiksen ja tuolin selkänojan välistä.

Syy siihen, miksi hehkutan tuota drag & droppia on siinä, että minulla on työpöytällä kaksi monitoria, joista ensimmäisellä on koodatessa selain ja filebrowseri ja toisella näytöllä on editori. Eli tuo drag & drop on vain oikeastaan huono tapa, kun saman asian voi hoitaa tuplaklikkauksella tai painamalla enteriä kun tiedosto on valittuna - joskin silloin täytyy vielä kertoa sille filebrowserille, mitä tiedostolle haluan tehdä...

249
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Gnomen gedit vs. Kde:n Kate
« : 06.03.07 - klo:09.21 »
Testasin juuri tuota Scribesiä. Se on tosiaan mitä lupaa, ehkä liiankin yksinkertainen... :)
Heti kättelyssä säikähdin tuota valikkojen puuttumista sekä sitä, ettei useaa riviä voi (jälleen) sisentää sarkaimella.
Tuossa on aika "raju" bracket matching -toiminto ja on lähinnä makuasia pitääkö siitä, että editori maalaa koko komentolohkon kursorin ollessa kaarisulkeiden tms kohdalla, itse voisin kuvitella pienellä totuttelulla pitäväni siitä.

Kait se on annettava periksi ja kokeiltava jotain spesifimpää keksintöä tuohon PHP-editointiin, eli gphpedit tulee lataukseen seuraavaksi...

Tuo "Editable menu shortcut keys" toiminto oli muuten ihan uusi juttu mulle, ja ei, se ei toiminut sarkaimen kanssa... :)

250
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Gnomen gedit vs. Kde:n Kate
« : 05.03.07 - klo:13.44 »
Bluefishiä nyt muutaman tunnin käyttäneenä täytyy antaa risuja seuraavista (tai sitten en taas vain osaa :) ):
-Syntax Highlight täytyy verestää käsin suhteellisen usein (F5), ehkä tämä on hinta mikä pitää maksaa nopeudesta
-löytyy "to uppercase" sekä "to lowercase" toiminnot, mutta mistä näille saa pikanäppäimet?!? Edit valikosta löytyy kyllä "save shortcut keys" mutta...
-samaten pikanäppäin sisennykselle ja sisennyksen poistolle ovat älyttömät, tuo sarkain ja shift + sarkain ovat käsittääkseni standardeja
-en vieläkään keksinyt tuota bracket matching -toiminnon sijaintia, se on varmaan "liian lähellä" jossain

annan Bluefishille vielä toistaiseksi mahdollisuuden, täytyy katsoa luonnollisesti muitakin vaihtoehtoja. Tavoite olisi tietysti että olisi yksi editori, joka osaisi kaikki nuo temput perus koodaamiseen, eikä tarvitsisi bash-skriptejä tehdessään käyttää yhtä, php:tä koodatessa toista jne. Eri asia on sitten jos käyttää jotain ohjelmointiympäristöä (kuten Lazarus tms) raskaampaan ohjelmistokehitykseen...

251
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Gnomen gedit vs. Kde:n Kate
« : 05.03.07 - klo:09.26 »
Kiitoksia vastauksista, testasin ensimmäisenä tuota SciTEä, jonka tosin hylkäsin välittömästi kun se ei myöskään hanskannut tuota ssh:/ protokollaa. Seuraavaksi kokeilin Bluefishiä, joka heti vaikutti kotoisalta ja taitaa olla tästä eteenpäin The Editor mulle.
Vielä kun löytäisin jostain tuon "bracket matching" -ominaisuuden, niin alkaisi olemaan homma hanskassa, pikainen google vilkaisu ei vielä tuottanut tulosta.

Teen suhteellisen laajoja www-sovelluksia pääasiassa PHP:llä ja nämä sovellukset sijaitsevat usein siellä sun täällä eri palvelimilla SSH yhteyden päässä.
Nopeus tosiaan tulee vastaan, kun toisinaan skripteistä tulee väkisellä todella pitkiä ja monimutkaisia.

Aiheuttaakohan Ubuntun suhtautuminen asetusten säätämiseen tosiaan jonkin sortin degeneroitumista, kun on tottunut ensin KDE:ssä säätämään kaikkea ja sittemmin Gnomessa ei mitään, ei osaa enää edes etsiä asetuksia...  :)

252
Ubuntu tietokoneissa / Gnomen gedit vs. Kde:n Kate
« : 02.03.07 - klo:11.51 »
Elikkäs aloitin Linuxin käytön alunperin Kubuntulla josta sitten päädyin Ubuntuun käyttäjäystävällisyyden takia. Yksi asia, joka on jäänyt häiritsemään on se, että Kate yksinkertaisesti pesee Gnomen geditin 10-0. Olenkin käyttänyt Katea ubuntussakin, mutta kuten suositus kuuluu: Kde ohjelmia ajetaan Kde:ssa ja Gnomen Gnomessa. Lisäksi Kate ei ymmärrä tätä ubuntun "Connect to server" toiminnolla luotua yhteyttä (ainakaan ssh:n kanssa). Lisäksi kate ei suostunut toimimaan läppärissäni asennettuani siihen Berylin (en vaan osaa?)

Kysymys onkin siis lähinnä se, että löytyisikö gnomelle vastaavan tasoista tekstieditoria kuin Kate (lähinnä php-ohjelmointiin) tai sitten onko mahdollista saada muutama todella rasittava ominaisuus säädettyä Geditistä:

-se on hidas
-se on todella hidas
-Bracket Matching kasvattaa matchatyn rivin korkeutta, jolloin muokkaustila "mulkuttaa rasittavasti", minkä lisäksi sekin toiminto on hidas
-mistä saa määrättyä, millä charsetillä muokkaus tapahtuu?
-drag'n'drop toimii TODELLA epäintuitiivisesti (ja puutteellisesti) Nautiluksesta, eli tiedoston voi avata sitä käyttämällä vain pudottamalla sen avoimen dokumentin päälle, mitä jos oletkin sulkenut viimeisenkin avoimen dokumentin?
-se siis todella on hidas!

Tässä nyt vain jotain listattuina, eli kokemuksia muista kevyistä (gnome) editoreista jotka pärjäävät Katelle tai jotka ovat edes lähellä?

253
Verkon yli koko mysql:n kopioiminen onnistuu tosiaan seuraavasti (tässä esimerkissä alkup. koneesta käsin):

Koodia: [Valitse]
mysqldump -u [lähdekoneen käyttäjä] --password=[lähdek.salasana] --all-databases | mysql --host=[kohdekoneen ip] -u [kohdek.käyttäjätunnus] --password=[kohdek.salasana]
Eli siis tuo putkimerkin (|) vasemmalla puolella oleva täräyttää dumpin vanhasta kannasta tulosteeksi ja tuon putkimerkin ansiosta tuo oikeanpuoleinen komento kaappaa tuon tulosteen ja siis ajaa tuon mysql "koodin"

tämähän muistaakseni kopioi myös mysql-taulun, joten käyttäjät jne tulevat mukana...

254
Olisiko kenelläkään tähän apuja? Kahlattu brittikielistä sivustoa ilman tulosta.

Itselläni oli vähän aikaa Dell Latitude C600 jossa oli Ubuntu Edgy, oireet samat...

Yritin myöskin kaivella googlesta, notta saisiko tuon tapin hengiltä, mutta muutaman tunnin yrittämisen jälkeen päätin ottaa brute-force-konstit käyttöön ja irrotin tapin johdotukset. Muistaakseni läppärin alapuolelta on irroitettava ruuvi tai pari, jonka jälkeen tuon näppisosan saa irroitettua suhteellisen helposti, kun vain tietää, mihin suuntaan vääntää ja varoo katkomasta kaikkia liittimiä... :)

Se lattakaapeli osoittaa siis itseäsi päin jos läppäri on "käyttöasennossa" pöydällä joten varo siis rikkomasta sitä.
Näppäimistön oikeassa laidassa pitäisi olla sellainen "pikakiinnitys" lärpäke, jota täytyisi työntää sivuun samaan aikaan ruuvimeisselillä, kun nostaa sitä näppäimistöä toisella rukarilla. Temppu toistetaan vasemmalle puolelle, jonka jälkeen muistaakseni piti samaan aikaan sekä nostaa, että tavallaan vääntää vastapäivään, jotta se lattakaapeli pysyy ehjänä ja että se "ruuvien vastakappale" tulee pois kolosestaan. ÄLÄ KÄYTÄ VOIMAA ennen kuin tiedät oikeasti mihin suuntaan pitää vääntää... :)

Eli se tappihiiren johdotus on se nelisäikeinen lattakaapeli, joka on samassa liittimessä (molemmista päistä) kiinni emolevyllä kuin näppikset.
Eli kun sen nostamalla avattavan pikaliittimen saa auki ja vedettyä sen nelisäikeisen johdon pois, kannattaa ko. johto eristää varmuuden vuoksi vaikkapa sähköteipillä, jonka jälkeen laittaa vain sen näppis-johdon kiinni (mikäli sen irrotti samalla)

Sitten vaan testaat ensin että masiina lähtee käyntiin ja näppäimistö toimii ja kasaat takaisin.

Tuon dellin läppärin tappihiiren ongelmat johtuvat ilmeisesti siitä, että iän myötä koneen runko muuttuu todella veltoksi. Tappihiiren pois käytöstä otettuani nuo vaellusongelmat loppuivat, ja on muuten ihan kelpo peli ubuntun kanssa...

Luonnollisesti kaikki omalla vastuulla... ;)

Sivuja: 1 ... 11 12 [13]