Viestit

81

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian 12 julkistus 10.6

« : 25.06.23 - klo:10.52 »

Ei se kyllä ole mahdollista. Ihan samanlainen se asennus on virtualisoituna tai ei.

Ei aivan: nykyään VirtualBox tarjoaa ainakin joillekin jakeluille automatisoidun asennuksen, jossa ei kysellä juuri mitään. Tällöin voi olla, että saa paketista odottamattomia oletuksia.

82

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Kuinka auttaa KDE:tä ja luoda uraa avoimen koodin kehittäjänä

« : 23.05.23 - klo:21.58 »

Joitakin niistä erikseen mainittuna:

Kmail, Kleopatra (jopa NATO käyttää näitä).

Aika jännä, että KMail. Olen itse kyllä pitkäaikainen käyttäjä, mutta olen välillä saanut kuvan, että KMailia oltaisiin jopa koodipohjaltaan liian mutkikkaana hylkäämässä. Tosin samoja huhujahan kuulee aina myös Thunderbirdistä. Sähköposti tuntuu voivan huonosti, koska Micro$oft meni ja pilasi sen.

83

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora tiputtaa X11:n pois Plasma 6:sta

« : 23.05.23 - klo:16.23 »

2000-luvun alussa eräässä ammattikorkeakoulussa se oli HTML:n ja Javan yhteydessä paheksuttu.

Itse asiassa siinä kontekstissa se ei välttämättä olekaan huono sanavalinta: jos koodaaja käyttää käytöstä poistuviksi jo merkittyjä elementtejä, häntä sopii paheksua.

Lähinnä huomautin, jottei kenellekään tule oloa, että jatkossa Fedorassa X11-käyttäjää katsottaisiin jotenkin nenänvartta pitkin. Esimerkiksi Plasman käyttäjät (Plasma-Fedorahan löytyy yhteisölähteistä) tuskin vielä ovat valmiita sankoin joukoin vaihtamaan X11:tä Waylandiin.

84

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Fedora tiputtaa X11:n pois Plasma 6:sta

« : 23.05.23 - klo:13.01 »

Deprecated ei kylläkään ole suomeksi niinkään paheksuttu kuin ’vanhentuneeksi tuomittu, hylättävä, käytöstä poistuva’. Tarkkaa käännöstä on usein käännösjonoihinkin vaikea keksiä, joten useimmiten taidetaan kääntää vain vanhentuneeksi.

85

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Kuinka auttaa KDE:tä ja luoda uraa avoimen koodin kehittäjänä

« : 23.05.23 - klo:12.58 »

Huomautettakoon, että ”Makedonian yliopisto” sijaitsee Kreikassa

Kreikka taitaa olla Euroopan ainoa maa, jolla on nahinaa joka ikisen naapurinsa kanssa.

86

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ubuntun jatkuva jumitus

« : 23.05.23 - klo:12.57 »

Kurkistapa /etc/hosts-tiedostoon. Jotkin ohjelmat, ennen kaikkea LibreOffice, on minulla joskus mennyt täysin junturaan, kun hosts-tiedostosta puuttuu localhost-rivi tai se on väärin.

87

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kirjoitusoikeus

« : 16.05.23 - klo:12.24 »

ext4 ja levy liitetty.

Levyn tiedostojärjestelmä on tärkeä sikäli, että jollei se tue Un*xmaisia käyttöoikeuksia, ne täytyy asettaa jo liitettäessä mount-komennon (tai /etc/fstab-tiedoston) valitsimin. ext4 on kuitenkin tämän suhteen OK.

Varmista sen kansion käyttöoikeudet, johon levyn liität. Aseta kansion omistaja tai omistava ryhmä halutuksi chown-tai chgrp-komennolla tai anna kaikille kaikki oikeudet komennolla ”chmod ugo+rwx /kaänsion/polku”. Viimeisintä vaihtoehtoa en kylläkään varsinaisesti suosittele

PS: Tuli vielä mieleen, että toki kyse voi olla muustakin. Asema voi olla liitetty ilman kirjoitusoikeuksia tai se on tarkistusta vaativassa tilassa.

88

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kirjoitusoikeus

« : 16.05.23 - klo:10.08 »

Joko liitosvalinnat tai ulkoisen levyn oikeudet, vähän siitä riippuen mikä tiedostojärjestelmä sillä on.

89

Yleistä keskustelua / Vs: Tilastotietoa foorumista

« : 26.04.23 - klo:15.54 »

Juuri noinhan se menee.

En enää edes tiedä, onko Firefoxilla/Mozillalla suomenkielistä keskustelualuetta, mutta ainakin silloin oli hyvin vilkaskin sellainen, kun Firefox oli vasta saapumassa. Käyttäjillä oli jatkuvia ongelmia ja vaikeuksia, ja suomennostyökin oli vaiheessa. Sitten kun kaikki rupesi toimimaan, alue hiljeni.

90

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: htmlkoodi, alkeiskysymys

« : 26.04.23 - klo:15.52 »

Ongelmahan on sikäli vaivaton, että href-määritteen arvo on yksinkertaisesti Unix-polkunimi eli noudattaa samoja sääntöjä.

Stackin mukaan paikalliseen tiedostoon linkkaaminen tapahtuisi näin:

<a href="file:///C:\Programs\sort.mw">Link 1</a>
<a href="file:///C:\Videos\lecture.mp4">Link 2</a>

Tuommoisia on joskus nähty kyllä palvelimellakin toimimattomina samoin kuin toimitettu eteenpäin tiedostoina Siinä on sitten usein vähän selittämistä ATK-lahjattomalle lähettäjälle, kun hänen koneellaan kaikki näkyy oikein mutta vastaanottajalla ei näy mitään. Olen joskus yrittänyt rautalangasta vääntäen selittää, mutta lähettäjä vain urputtaa, että vika on minun koneellani, koska hän on moneen kertaan asian tarkistanut ja se toimii!

91

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Outo eriparinen pvm-esitys

« : 02.04.23 - klo:15.51 »

Ainakin KDE Plasmassa Dolphin siirtyi hiljattain tuohon ns. suhteelliseen esitysmuotoon, jota ls-komentorivikomento on aina käyttänyt: täysi päivämäärä annetaan vain riittävän kaukana menneisyydessä olevista ajoista, muuten käytetään jotakin lyhyempää muotoa. Olisiko tapa leviämässä hiljalleen muihin työpöytäympäristöihin?

92

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kyrilliset kirjaimet

« : 30.03.23 - klo:22.17 »

Oikeastaan en ymmärrä, minne venäjänkielen foneettiset näppäimistöt ovat kadonneet. Aikaisemmin oli useitakin vaihtoehtoja. Yritin hakea netistä "venäjän foneettinen näppäimistö", mutta en saanut kunnon osumia. Täytyy ilmeisesti etsiä paremmin.

Ainakin X11:ssä ne toki yhä ovat, mutta olisiko Wayland muuttanut tilannetta?

93

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 22.03.23 - klo:10.21 »

No myönnettäköön, että se on "mielenkiintoinen" näkökanta sekin. Joskaan ei ehkä ihan sellainen jota itse allekirjoittaisin.

Kannattaa pohtia asiaa siltä kannalta, mihin enimmäkseen itse päivittäin kieltä käytät. Ylivoimainen enemmistö kielenkäytöstä on tilantäytettä – höpötystä joka ei siirrä mitään suuria ”ajatuksia” vaan pitää vain yllä sosiaalista tasapainoa tai luo uusia suhteita. Länsimainen filosofia tosin pitkään keskittyi vain siihen ”ajatusten välittämisen” funktioon, mikä johti kielentutkijoitakin harhaan kielen luonteesta.

Toinen kilpaileva kanta ”ajatusten välittämiselle” on muuten se, että kieli itsessään on ajattelun väline eli kieli on olemassa pikemmin yksilön sisäistä kuin yksilöiden välistä puhetta varten. Tätä on ajanut ainakin yksi kielen evoluution tutkija, jonka nimi on juuri nyt minulta hukassa Derek Bickerton.

MUOKS: Kävin kirjahyllyllä

94

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:23.53 »

Ei aivan. Itse asiassa ne kielen teoreetikot, joiden mukaan kieli edes ensi sijassa olisi ”ajatusten” välittämisen väline, ovat aika lailla vähemmistö.

Ihan mielenkiinnosta mikä se nykyinen enemmistökanta tuohon sitten on? Mikä sen kielen tarkoitus on jos ei ajatustenvaihto?

Enemmistön kanta luultavasti olisi, että kieli toimii faattisen viestinnän välineenä: luo sosiaalisia yhteyksiä. Kielen evoluution teoriassa tämä kulkee grooming-teorian nimellä, koska silloin kielen alkuperä yhdistetään ihmisapinoiden sosiaaliseen karvansukimiseen.

95

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:22.23 »

Tämä oikeakielisyyskysymys nyt näytti saavan tässä turhankin suuren roolin.

Muistuttaisin taas, että ”oikeakielisyys” (jota sanaa ei ole käytetty sitten 1960-luvun) on aivan eri asia kuin kielentutkimus. Asia ei kiinnosta minua kielenhuollon (joka on nykyään käytetty sana) vaan kielenkehityksen näkökulmasta.

Kieli on kuitenkin vain väline ajatusten välittämiselle.

Ei aivan. Itse asiassa ne kielen teoreetikot, joiden mukaan kieli edes ensi sijassa olisi ”ajatusten” välittämisen väline, ovat aika lailla vähemmistö.

Muuten, SuperOskar, oletko tyytyväinen tuohon kirjoittamaasi
"Olen juuri yhdessä paikkaa keskustellut siitä.."

Koska mitä? Inkongruentin rakenteenko tähden? Ne ovat kuuluneet suomen kieleen niin kauan kuin suomea on ollut olemassakaan!

96

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:20.11 »

Vielä kommentti tähän:

Tekoäly oppii kieltä siitä materiaalista, jota netti on pullollaan, mutta niin oppivat ihmisetkin.

Mielenkiintoinen onkin sitten kysymys negatiivisesta evidenssistä. Vaikka Noam Chomsky aikanaan (1960-luvulla) väitti, ettei ihmiskielessä sellaista ole, sen jälkeiset tutkijat ovat moneen kertaan osoittaneet paitsi sen olemassaolon myös yleisyyden ja tarpeellisuuden kielenomaksumisessa. Positiivinen evidenssi – havaittavissa olevat kielenilmaukset – ovat ilman muuta materiaalia sekä tekoälylle että ihmisille, mutta negatiivinen evidenssi eli väärien muotojen torjunta ja sanktiointi saattaa tekoälyltä vielä puuttua.

97

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:20.05 »

Niin no kielentutkimus ja oikeakielisyys ovat yksi asia,

Ei vaan kaksi asiaa

Eikä kielentutkijalle todellakaan tarvitse sanoa, että kielet elävät ja muuttuvat! Kuten suomalaisista kielentutkijoista Martti Rapola sanoi jo 1940-luvulla: ”Voisipa sanoa, että mikään ei ihmiskielessä ole ajasta aikaan ja kaikkialla yhtä varmasti toistuva ominaisuus kuin juuri muuttuvaisuus”.

Mutta mielenkiintoista on nimenomaan se, millaisia muutoksia tulee ja miten. Liittomuotojen tempusluonne on aina ollut epämääräinen, ja kun suomen passiivi ei muutenkaan koskaan ole ollut sama kuin indoeurooppalaisten kielten passiivi vaan siitä on puhuttu mm. neljäntenä persoonana ja impersonaalina, voi olla, että tämä muutos merkitsee koko pääluokkakategorian panemista uusiksi – mutta hyvin eri tavalla kuin ympäröivissä indoeurooppalaisissa kielissä.

98

Yleistä keskustelua / Vs: Tekoäly

« : 21.03.23 - klo:18.28 »

Kielentutkijaa kiinnostavan virheenkin tekoäly näkyy tekevän:

Koodia: [Valitse]

Olen kehitetty tekoälypohjaiseksi kielelliseksi malliksi,
Olen juuri yhdessä paikkaa keskustellut siitä, onko suomessa aitoja liittotempuksia lainkaan. Tuossakin iloisesti passiivin liittomuoto on kehitetty tulee korvatuksi aktiivimuotoisella kopulalla ja passiivin partisiipilla. Kehityksen lienevät aloittaneet TV-kääntäjät, jotka merkkimäärää supistaakseen päättivät, että teidät on pidätetty on muitta mutkitta korvattavissa sekamuotoisella olette pidätetty -muodosteella, jossa liittomuotoisuus on purettu.

99

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Onko pythonissa tapaa vapauttaa muistia kun ei muuttujaa enää tarvita ?

« : 15.03.23 - klo:13.40 »

Joku tiennee tekniset yksityiskohdat paremmin, mutta:

a) Pythonissa on automaattinen roskienkeruu.

b) Pythonin tyypit jakautuvat kahtia sen mukaan, miten ne parametreina funktioon välitetään. Listat ja sanastot välitetään viitteinä, ei kopioina.

100

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Makefile asennuksessa ja ehdolliset päätökset

« : 04.03.23 - klo:15.19 »

Itse itselleni vastaten… Ilmeisesti se mitä tavoittelen on makelle liian hienoa, mutta se onnistunee, että ensin asettaa makefilessä ehdoitta muuttujan arvon ja sitten muuttaa sitä komentoriviltä:

Koodia: [Valitse]

make install ADMINS=staff