Viestit

3861

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Vertailuja ???

« : 18.06.07 - klo:12.03 »

Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian. Silti Linux Mint toistaiseksi toimii loistavasti.

Noin kun väittää, pitäisi kyllä selventää, mitä tarkoittaa ”sekoamisella”, ja mielellään selvittää myös, mistä se oikeasti johtuu. Kaikissa distroissa on käytännössä samat työkalut tai ainakin samat työkalut saa niihin optiona. Eroa on vain siinä, millainen kokoonpano niistä on valittu.

Minullakin *ubuntut ovat aiheuttaneet ongelmia läppärissä, joka ei ole suostunut käynnistymään ainoallakaan 7.04:n aikaiselle kernelillä; oletan kuitenkin, että sama ongelma vaivaisi Linux Mintiä ja kaikkia muitakin Ubuntu-pohjaisia distroja juuri kernelin takia. Onnekseni asensin läppärin jo 6.10:n aikaan, joten voin muuten 7.04-sarjaa olevassa koneessa edelleen käyttää vanhaa, 6.10:n aikaista kerneliä...

3862

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Singularity v1.0

« : 17.06.07 - klo:12.22 »

Pitäiskö lähettää vinkki tiede- ja kulttuuriministerille?

Harmi vain, ettei Karp... Saarela ole enää kulttuuriministeri. Hänelle Microsoftin ei olisi tarvinnut kuin tarjota pullakahvit, niin oltaisiin saatu lakiesitys, jossa tämä Microsoftin ”tuleva” tuote julistettaisiin pakolliseksi Suomen kaikissa valtionlaitoksissa.

3863

Yleistä keskustelua / Vs: Ikuinen sota - KDE vai Gnome?

« : 16.06.07 - klo:22.06 »

Nyt oli pakko laskea: 48 kohtaa Konsolen merkkimuunnos-valinnassa ml. kolme thain ja viisi kiinan merkkimuunnosvaihtoehtoa. Miljardille kiinalaiselle ihan kiva, mutta mun KDE:n pitäisi olla suomenkielinen. Ja sieltä jostain pitää aina vuoronperään etsiä utf-8 tai iso8859-15.

Sinulla on kovin kapea käsitys ”suomalaisista”!

Kieltämättä merkkimuunnos-alivalikkoa voisi jo hierarkisoida (Firefoxin tapaan), mutta kyllä niitä asetuksia jäisi kaipaamaan, jos ne puuttuisivat. Laskin kuitenkin vain päävalikkotason kohtia.

KDE ei ole minua varten... siis valikot on niin suolesta että ei mitään tolkkua.

Tätä en tajua mitenkään: jos sekä KDE:ssä että Gnomessa on valikot Tiedosto, Muokkaa, Näytä jne., miten ihmeessä ne voivat olla niin ”oudot” KDE:ssä, ettei niitä muka osaa käyttää?! Itsekin pärjään ihan hyvin Gnomen valikoiden kanssa, vaikka siellä puolella vain silloin tällöin käyn kurkistelemassa, koska ne ovat liki prikulleen identtiset KDE:n valikoiden kanssa.

3864

Yleistä keskustelua / Vs: Ikuinen sota - KDE vai Gnome?

« : 16.06.07 - klo:19.12 »

Mielestäni KDE (ja oletusohjelmat, mistä nyt puhun) on epäselvä, koska
a) K-valikko on aivan järkyttävän epäselvä, ainakin oletuksena.

Sehän on oletuksena liki kohdasta kohtaan sama kuin Gnomen Sovellukset-valikko (vai mikä sen nimi nyt olikaan)?! Toisin sanoen sisältää ohjelmaryhmiä, joissa on sisällä ohjelmia tai alivalikoina aliohjelmaryhmiä, ja siinä se? Mikä siinä on niin ”järkyttävän epäselvää”?

Valikkoeditori oli ainakin viimeksi kun testasin myös todella sekava.

Tätäkään en ymmärrä... On vaikea kuvitella, miten siitä helpompaakaan saisi. Vasemmalla on puu, johon työkalupalkin namiskoilla voi vaikuttaa: lisätä tai poistaa tai muokata ohjelmia, joiden tiedot näkyvät oikealla.

b) Mm. Konsole:n valikot ovat _järjettömän pitkiä_, ja asetuksia saa etsimällä etsiä.

Jos taas verrataan Gnomen Päätteeseen, en näe oikeastaan mitään eroa. Konsolen pisimmässä eli asetusvalikossa on 16 kohtaa siististi ryhmiin järjesteltynä. Okei, se on enemmän kuin gnome-terminalissa (välilehtivalikossa 6 kohtaa), mutta toisaalta asetuksiin pääseekin Konsolessa heti valikoista, tarvitsematta ensin mutkikkaalla tavalla mennä profiilieditoriin.

c) KControlCenter on uskomattoman sekava mielestäni

Siinä on paljon tavaraa nimenomaan jotta ne löytää – toisin kuin Gnomessa, jossa suurin osa asetuksista (jos niihin edes pystyy vaikuttamaan!) on piilotettu Windowsin rekisterieditoria muistuttavan härväkkeen taakse.

3865

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Ubuntu Tutuksi Wiki-kirjan PDF

« : 16.06.07 - klo:16.45 »

Minä korjaisin kyllä nyt ensimmäiseksi ihan tuota suomen kieltä   Aloin jo melkein huvikseni laskea, montako eri versiota itse kirjan nimen kirjoitusasusta löytyy!

Oikein olisi esim. ”Ubuntu tutuksi -wikikirja” (tai ”Ubuntu tutuksi -wiki-kirja”, jos wiki katsotaan vielä sitaattilainan kaltaiseksi). Nyt jo kansilehdeltä löytyy kaksi erilaista, yhtä totaalisen väärää kirjoitusasua.

3866

Yleistä keskustelua / Vs: Ikuinen sota - KDE vai Gnome?

« : 16.06.07 - klo:16.38 »

Ulkonäkökysymykset ovat mielestäni aika turhanaikaisia, koska niin Gnomen kuin KDE:nkin saa näyttämään muulta. Tosin ulkonäkö minua alkuaan KDE:hen vetikin, koska Gnome näytti niin esihistorialliselta... Kuin Windows joskus vuonna puukko ja keihäs.

KDE:n ulkoasua voi vielä säätääkin paremmin, koska asioihin pääsee todella vaikuttamaan: esim. paneelit eivät aina vie yhtä ruudun reunaa vaan ne voi säätää minkä kokoisiksi haluaa ja sijoittaa mihin haluaa.

Suurin ja merkittävin ero KDE:n ja Gnomen välillä on kuitenkin mielestäni Gnomen sietämättömän käyttökelvottomat tiedostodialogit, joita Gnomen sietämättömän kelvottomat tiedostonhallintaohjelmat sitten jäljittelevät (ja valitettavasti myös KDE4:n tuleva Dolphin ).

3867

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Python/Perl ja sääntöilmaukset...

« : 15.06.07 - klo:17.56 »

Mitä muuten tulee tuon toteutukseen niin itse olisin varmaan kerännyt arvot listaan, yhdistänyt listan plus-merkeillä ja suorittanut keskiarvolaskun yhdellä expr-kutsulla. Joku kieltä oikeasti osaava tekisi sen varmaan vieläkin tyylikkäämmin.

Tuo on hyvä pointti: noinhan minäkin toteutin jutun Lispissä. Uutta kieltä kokeillessa pitäisi aina opetella myös kielen ”filosofia”, jottei väännä koodia väen väkisin jonkin toisesta kielestä varastetun mallin mukaan.

Keskiarvoprojektin sisarprojektin, lottorivin arvonnan, taustalla on muuten hauska tarina. Yksi ystäväni suoritti Java-kurssia ja halusi rakentaa itselleen lottorivin arpovan ohjelman ihan tositarpeeseen.

Lopulta hänen Java-taitonsa eivät hankkeeseen riittäneet, joten hän käytti jotain Basiciä – ja siinäkin algoritmi oli aika erikoinen. Hän tarvitsi nimittäin jokaista arvottua lukua varten uuden muuttujan, siis yhteensä seitsemän muuttujaa, ja jokaisen arvonnan jälkeen piti if-lauseella tarkistaa, ettei yksikään jo käytetyistä muuttujista sisältänyt vasta-arvottua lukua. Viimeinen if-lauseista olikin sitten aika pitkä ja kömpelö

Oma projektini lähti liikkeelle siitä, että yritin näyttää hänelle vähän älykkäämpiä algoritmeja ongelman ratkaisemiseksi.

3868

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Python/Perl ja sääntöilmaukset...

« : 15.06.07 - klo:15.09 »

Tuolla on virheitä Tcl-koodissa. Ei toimi ainakaan 8.4-sarjalla ja epäilen että toimii millään vanhemmallakaan.

Voi olla... Kuten sanottu, kaikkia en ole päässyt testaamaankaan. Tosin minulla on muistikuva, että Tcl-härpäkkeeni olisi tullut testatuksi.

Ilmeisesti siis Rubyssakin on parempi sääntölausekkeitten käsittely kuin Pythonissa

Missä kielessä ei ole?

Niinpä   Mikä on kiusallista, koska Python on muuten minun käyttööni täydellinen kieli.

3869

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Python/Perl ja sääntöilmaukset...

« : 15.06.07 - klo:14.36 »

Tällaisten pienten koodipätkien toteutus on (ainakin minusta) mukava nähdä eri kielillä.

Heh, niin minustakin.

Ilmeisesti siis Rubyssakin on parempi sääntölausekkeitten käsittely kuin Pythonissa

Toisaalta Ruby on syntaksiltaan paljon Perliä miellyttävämpää, joten ties vaikka kääntyisin vielä sen kannalle...

3870

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Python/Perl ja sääntöilmaukset...

« : 15.06.07 - klo:09.30 »

Olen kyllä vannoutunut Pythonin suosija enkä Perliin mielelläni kajoa, mutta... Sain eilen lopulta ratkaistuksi pitkään kiusanneen ongelman, joka osoitti, kuinka vahvaa Perlin sääntölausekkeiden käsittely on. Olkoon siis opiksi ja ojennukseksi kaikille!

Tavoitteena oli muuttaa URLeissa olevia kyselylausekkeita tekstiksi. Kyselylausekkeissa mm. ääkköset oli merkitty muotoon % + heksaluku, siis esim. ä = %e4.

Perlillä homma menee näin:

Koodia: [Valitse]

$value =~ s/%([a-fA-F0-9][a-fA-F0-9])/pack("C", hex($1))/eg;

Ts. etsitään %heksaluku-jonot, joista itse heksaluku merkitään ryhmäksi suluin, ja sitten muutetaan luku vastaavaksi merkiksi. Taikatempun tekee s-operaattorin e-valitsin, jonka ansiosta korvaava merkkijono voi olla suoritettava lauseke.

Pythonilla homma ei mene kuten seuraavassa esimerkissä, koska re.sub-funktion toisen argumentin on oltava literaali merkkijono – jos merkkijonoa yrittää jatkokäsitellä funktiossa, \n-viittaukset menettävät ”taikansa":

Koodia: [Valitse]

value = re.sub(r'%([A-Fa-f0-9][A-Fa-f0-9])', chr(int('\1', 16)), value)

Mutta tokihan myös re.subissa on taikakonsti: jos kakkosargumenttina on funktio (ei siis kutsu vaan viittaus), sitä funktiota kutsutaan suorittamaan muunnos; ja toki funktiona voi olla myös lambda, kuten tässä:

Koodia: [Valitse]

value = re.sub(r'%([A-Fa-f0-9][A-Fa-f0-9])', lambda m: chr(int(m.group(1), 16)), value)

Hoituuhan tuo siis Pythonillakin, mutta kyllä on myönnettävä sääntölausekkeiden käsittelyn olevan koko lailla vaivattomampaa Perlissä – niin ällö kieli kuin muuten onkin

3871

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Open Officen käyttö...

« : 14.06.07 - klo:21.42 »

Itse asiassa minulla oli mukana gigainen tikku, jossa oli buuttaava Ubuntu 7.04 mutten viitsinyt 20-minuuttisen esityksen takia ruveta käynnistelemään konetta siltä.

3872

Yleistä keskustelua / Vs: Keskustelun käyttäjien ikä?

« : 14.06.07 - klo:14.11 »

Saanen kysyä, mitä sinä näillä tiedoilla teet?

Hän kehittää tietenkin täsmämarkkinointisoftaa, joka valikoi kullekin ikäsegmentille sopivia mainosbannereita. HALOO!

3873

Yleistä keskustelua / Vs: Microsoft ja Linspire-Linux yhteistyöhön

« : 14.06.07 - klo:14.10 »

yks hyvä syy on se että pääsevät helpommin tutkimaan koodeja

Ja kun kyseessä on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, se onkin varmaan tavattoman vaikeaa muulla tavalla?

3874

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Open Officen käyttö...

« : 14.06.07 - klo:12.19 »

Sitten on vielä HTML-optio, mutta en ole koskaan tullut kokeilleeksi, millaista HTML:ää OO Impress tekee.

Itse teen tuollaiset esitykset mieluiten käsin HTML:ksi. Ei riskitöntä sekään, jollei muista kokeilla esitystään IE 6:lla   On käynyt niinkin, että oman Kubuntu-läppärini kaikilla selaimilla kauniina toistunut esitys näytti paljon ikävämmältä kohdeyleisön edessä, koska käytössä oli vain tilaisuuden järjestäjän WinXP-kone ja siinä IE 6.

3875

Yleistä keskustelua / Vs: Microsoft ja Linspire-Linux yhteistyöhön

« : 14.06.07 - klo:12.16 »

Mitähän tästäkin seuraa? ei varmaan hyvää..

Microsoftin viimeaikaisessa toiminnassa on kuitenkin myönteinenkin puoli: ilmeisesti Redmondissa on nyt todettu, ettei Linuxia voi sen paremmin vaieta kuin muka-tutkimuksin valehdellakaan kuoliaaksi. Uuden strategian pääpointtia analysoivat varmaan minua viisaammat kohta kiivaasti Slashdotissa

3876

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Open Officen käyttö...

« : 14.06.07 - klo:09.09 »

Luultavasti järkevintä OpenOfficessa on tehdä esityksestä PDF – sen nyt ainakin luulisi toimivan kaikkialla.

3877

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Vertailuja ???

« : 12.06.07 - klo:10.55 »

eli sen teidän, että Kubuntussa on eri työpöytä, KDE, kuin Ubuntussa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä Eli onko syvällisempää dokumentaatiota olemassa jossain olemassa ??

Tuskin kukaan todellakaan on mitään ”syvällistä” dokumenttia työpöytäympäristöjen välisistä eroista kirjoittanut. Oikeastaan ainoa tapa saada tietää mistä pitää, on kokeilla itse.

(Jos muilta mielipiteitä tivaat, saat aikaan vain fleimisodan Mutta kerrotaan nyt, että minusta Gnome on joustamaton ja jäykkä mutta vähemmän buginen kuin KDE, jota käytän ihan vain sen takia, ettei Gnomen pakkopaita miellytä. Plus että Gnomen tiedostonhallinta ja tiedostodialogit ovat p*eestä.)

3878

Ubuntu tietokoneissa / Vs: find'in parametrit

« : 10.06.07 - klo:21.39 »

Uups... pieni bugi  Skriptissäni pitää jokainen sys.argv[n] tietysti ensin muuttaa luvuksi. Korjattu rivi:

Koodia: [Valitse]

d0 = date(int(sys.argv[1]), int(sys.argv[2], int(sys.argv[3]))


Jännä juttu muuten tämä liinux - jotkut aivan uskomattomat hommat menee ihan luonnostaan ja sitten jossain taas tökkäsee ihan triviaalintuntuiseen asiaan.

En nyt tiedä, missä määrin tämä on ”triviaalia”. Itse asiassa, eikö varmuuskopioinnissa tms. ole luontevampaakin käyttää suhteellista kuin absoluuttista ajanmääritystä? Ethän sinä halua 1.4.2007 alkaen kopioita kuin kerran, seuraavaksi kopioidessasi päivämäärä on taas jokin muu.

3879

Ubuntu tietokoneissa / Vs: find'in parametrit

« : 10.06.07 - klo:19.00 »

Jesh. No, kun en viitsi räpeltää daten, bc:n ja vastaavien kanssa, tässä hätäinen Python-ratkaisu:

Koodia: [Valitse]

import sys
from datetime import date

d0 = date(sys.argv[1], sys.argv[2], sys.argv[3])
d1 = date.today()
print (d1 - d0).days

Tuolle siis komentoriviargumentteina esim. "2007 4 1" eli se haluttu päivämäärä. Pienellä lisävaivalla komentoriviargumentin voisi antaa mukavammassakin muodossa (ja sille voisi tehdä vaikka joitain tarkistuksia ). ”Uloste” syötetään siis sitten findin -mtime-parametrille.

3880

Ubuntu tietokoneissa / Vs: find'in parametrit

« : 10.06.07 - klo:16.02 »

findissä semmoista vipua ei tosiaan ole. Ainoa äkkiseltään mieleen tullut komentorivikikkakin oli turhan monimutkainen: ensin pitäisi hakea date-komennolla kahden annetun päivämäärän (nykyhetki, hetki jonka jälkeiset tiedostot haluat kopioida) ”vuodenpäivät” ja vähentää toisesta toinen, sitten antaa erotus findille. Liian vaikeaa ainakin minulle.