Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - anttimr

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 82
41
12.04 -> 12.10 päivityksissä eräs huomioitava seikka on, että tuettuja eivät ole päivitykset 12.04.3:stä tai sellaisesta 12.04:stä, ...

Ubuntun asennus- tai päivitysmedia 12.04.3 tarkoittaa 12.04:n uusinta versiota, joka sisältää kaikki asennus/päivitysmedian julkaisuajankohtaan julkaistut päivitykset.
Kaikki ne Ubuntu 12.04 asennukset ovat jo aikoja päivitetty ko. "versioksi".
...
Mutta pitääkö vieläkin muistuttaa, ettei juurikaan ole perusteita 'Herran Vuonna 2013' päivittää johonkin Ubuntu-jakelun 12.10-versioon! (Oli se sitten yhä hetken aikaa tuettu tai ei).

10.04 LTS toimi vielä kuten kerroit, eli kaikki pistejulkaisun sisältämät päivitykset löytyivät ajan tasalla pidetystä alkuperäisestä julkaisusta asennetusta järjestelmästä. 12.04 toi tähän pienen muutoksen, koska laitteistotukeen (kernel ja Xorg) tuodaan virallisia päivityksiä julkaisun elinkaaren mittaan toisin kuin menneiden LTS-julkaisujen aikana. Tuki voidaan joko pitää asennushetken tasalla tai päivittää pisteversion tasalle asentamalla tarvittavat metapaketit. Esimerkiksi 13.04:ää vastaava laitetuki LTS:ään saadaan asentamalla :
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get install --install-recommends linux-generic-lts-raring xserver-xorg-lts-raring libgl1-mesa-glx-lts-raring    
12.04.3 asennuslevy sisältää vain tuoreimman laitteistotuen.  

Kohdassa 13 sivulla:
https://wiki.ubuntu.com/Kernel/LTSEnablementStack#A12.04.3_.2B-_13.04_Hardware_Enablement_Stack_Policies_and_Procedures
 
Päivitys uudella laitteistotuella varustetusta 12.04:stä 12.10:een voi aiheuttaa "odottamattomia tuloksia", siis rikkoutuneen järjestelmän. Kernel ja Xorg-paketteja pitäsi päivityksen aikana downgreidata ja tämä ei nähtävästi toteudu hallitusti. [Ennen päivitystä on kuitenkin mahdollista asentaa 12.04:n alkuperäinen laitetuki, mutta se toisaalta voi olla toimimaton uuden raudan kanssa]

Koska 12.04.3 on näkyvin latausvaihtoehto mm. Ubuntu Suomen sivuilla, en ihmettelisi, jos joku nykyäänkin tämmöiseen päivitykseen uuden asennuksen sijasta ryhtyy - syystä tai toisesta - vaikkapa joku uusi käyttäjä aloitettuaan suositellusta Ubuntu-versiosta mennäkseen versio kerrallaan uusimpaan julkaisuun saakka.      

42

Kyllä minä tuon saman näen.... mutta kun mitään muuta yhteyttä oikeaan palveluntuottajaan ei tapahdu, niin kyllä jossain jotain vikaa on. Olen testannut yhteyttä monta kertaa eikä yhteyttä oikeaan palveluntuottajaan tapahdu vaikka sähköpostit putkahtaa perille. Miten tuo muilla pelittää?

Täytyyhän sen yhteyden tapahtua, koska posti kulkee. Toimitus on nopea ja sen jälkeen yhteys suljetaan joko palvelimen tai sähköpostiohjelman toimesta. Siksei näy netstatin listauksessa?

43
IP-osoitteen käyttäjästä voi hakea tietoa WHOIS-kyselyllä. Esimerkiksi:
http://dnstest.ficora.fi/whois.php?lang=fi

63.245.217.105:443 on HTTPS-yhteys Mozilla Corporationin palvelimelle.
93.184.220.29 osoitetta käyttää Edgecast, joka on Mozillan kanssa yhteistyössä oleva sisällönjakelija.
199.7.55.72 takana on Verisign, joka ylläpitää digitaalisia sertifikaatteja.

https://support.mozillamessaging.com/fi/kb/thunderbird-makes-unrequested-connections kertoo, että Thunderbird muodostaa yhteyksiä automaattisesti ylläpito-, päivitys- ja turvallisuustarkoituksissa.

Sähköpostiliikenteessä käytettävää yhteyttä tuossa ei edes näy.
Ei mitään epäilyttävää.    

44
12.04 -> 12.10 päivityksissä eräs huomioitava seikka on, että tuettuja eivät ole päivitykset 12.04.3:stä tai sellaisesta 12.04:stä, johon on asennettu 13.04:n (raringin) laitteistotuki.
Ei luultavasti kysyjän ongelmaa ole aiheuttanut. Mainitsenpa kuitenkin, koska keskustelu lähti käsittelemään yleisesti näitä 12.04 päivityksiä.

45
Haittaohjelman sisältävä paketti oli jaossa gnome-look.org sivustolla, ei Ubuntun repositorioissa.

46
Väitetään pakettivarastojenkin olevan turvallisia, mutta ei tästä kovin montaa vuotta ole, kun, oliko Debianin pakettivarastoihin vai oliko sittenkin Ubuntun omiin, päästiin murtautumaan, ja haitakkeita pääsi koneisiin koska käyttäjä luonnollisesti antoi niille salasanallaan pääsyn(tuon ennustin jo noihin MEPISin aikoihin). Tuon murron seuraukset ilmeisesti siivottiin, mutta Ubuntulta ne minut karkoitti(juu, Ubuntu se taisikin olla..).

Älä valehtele.

47
Hei,

Mitä apt-get dist-upgrade oikeasti tekee ?

Se päivittää myös ne paketit, joiden riippuvuudet ovat muuttuneet siten, että niihin on tullut uusia paketteja tai poistamista vaativia paketteja tehden samalla tarvittavat uudet asennukset ja poistot. Pelkkä apt-get upgrade jättää nämä päivittämättä.

Lainaus
Minulla on kubuntu 12.04 ja lisättynä mm. Kubuntu/Backports -ppa.
Nykyisin minulla on KDE 4.8.5. Ilmeisesti backportissa on tuoreempi KDE, mutta se ei päivity upgrade-komennolla.

Mitä tapahtuu, jos teen dist-upgraden ? En halua päivittää koko järjestelmää 13.10 -versioon, vaan pysyä 12.04 LTS-käyttäjänä.

Voit tarkistaa päivitykset ennen niiden varsinaista toteuttamista komennolla
Koodia: [Valitse]
sudo apt-get -s dist-upgrade
Vipu -s tarkoittaa simuloi eli päätteeseen tulostuu muutokset, joita apt tekisi, mikäli -s jätetään pois.

48
Laitealue / Vs: Muistikortin pelastaminen
« : 23.10.13 - klo:20.27 »
Vastataan siis uudelleen, että Photorec. Se on tarkoitettu nimenomaan tiedostojen kaivamiseen vioittuneista tiedostojärjestelmistä. Olen käyttänyt samalnaisessa tilanteessa, puhelimella otettujen kuvien pelastamisessa.

Löytyy Ubuntun sovellusvalikoimasta.

49
Laitealue / Vs: Muistikortin pelastaminen
« : 22.10.13 - klo:16.30 »
Photorec

50
Onko /var/crash hakemistossa tavaraa kaatumisten jäljiltä.
Precisen uusin kerneli 3.2.0-39-generic-pae jumauttaa jostain syytä i5 koneen, samantapaisilla oireilla. Kaatumisraportti löytyy liittyen xserver-xorg-video-intel pakettiin, mutta kernelistä tuo jotenkin johtuu, koska vanhemmalle versiolla toimii.

Viat eivät todennäköisesti liity, koska 12.04 vs. 13.04 kerneleissä on toki suuri ero - mutta jaksamatta kaivella muutoslokeja - jotain uudistuksista on voitu backportata myös 12.04 kerneliin.

51
Jos taulukko pitää kutinsa, mp3-pakatut äänet on vain huonolaatuisimmissa videoissa - joita emme halua tallennella. 64 kbit/s  :-[

http://en.wikipedia.org/wiki/YouTube#Quality_and_codecs

Youtube-dl lataa myös Youtube-soittolistojen perusteella, joten se on sopiva massalatauksiin. Ohjelmassa on Youtuben tiheiden muutosten vuoksi sisäinen itsepäivitys:
Koodia: [Valitse]
youtube-dl -U  

53
Joku tämmöinen palvelu on varmaan helpoin:
http://www.lataayoutube.com/

Komentoriviohjelma youtube-dl on myös kelpo. Asenna tuore versio vaikka ohjelman omalta sivulta. Perusrepojen versiot eivät usein toimi, koska Youtubessa on tapahtunut muutoksia repoversioiden julkaisun jälkeen.
http://rg3.github.com/youtube-dl/

Ääneten irrotus - jos latausohjelmassa ei ole valmista vipua - esimerkiksi ffmpegillä.


54
Kieltämättä näin. Ihmetyttää aina, miksi paketin pitää olla restricted-extrasissa mukana, koska tuo poikkeuksellinen lisenssikysely päätteessä aiheuttaa monille ongelmia ja onko nuo fontit niin oleellisia, kun hienoja vapaitakin vaihtoehtoja on.

Nähtävästi on ajateltu,että porukka ei voi elää ilman maailmankaikkeuden tyylikkäintä fonttia, Comic Sansia...

55
Kilkkaat TAB-näppäintä, pääset kohtaan OK, hyväksyt enterillä. Seuraa toinen kysymys, jossa jälleen siirryt tabilla kohtaan OK ja hyväksyt. Sen jälkeen Microsoftin fonttien asennus menee loppuun asti ja samoin muiden pakettien asennukset.

Ja sit vielä "sudon" merkityksestä, kun käytät hiukan epätarkasti ilmaisua "päivitys sudolla". Sudo-komennon merkitys on vain nostaa tarvittaettassa oikeudet tavallisesta käyttäjästä pääkäyttäjäksi (rootiksi). Pakettienhallinta ja päivitykset tapahtuvat apt:in tai tässä tapauksessa apt-get:in avulla. Sitä et voi tehdä tavallisen käyttäjän oikeuksilla, siksi sudo tarvitaan komennon alkuun.

56
Siis tuli ennen 12.04 julkaistuissa. Ei tule enää. Valinta "Lisäosat" asentaa metapaketin (k)ubuntu-restricted-addons, joka on puolestaan (k/x)ubuntu-restricted-extras paketin riippuvuus.

Koodia: [Valitse]
$ apt-cache depends ubuntu-restricted-extras
ubuntu-restricted-extras
  Riippuvuudet: ubuntu-restricted-addons
  Suosittelut: ttf-mscorefonts-installer
  Suosittelut: unrar
  Suosittelut: gstreamer0.10-plugins-bad-multiverse
  Suosittelut: libavcodec-extra-53

Ymmärtäisin tämän niin, että nuo rajoitetut softat on jostain syystä haluttu pilkkoa 2 ryhmään: niihin joita tarjotaan asennuksen yhteydessä ja muihin.

57
Java-selainliitännäistä ei muuten ole ollut restricted-extras-paketeissa 11.10. jälkeen.
Asiat muuttuvat vauhdilla! :)

https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/ubuntu-restricted-addons/+bug/889171
ubuntu-restricted-addons (9) precise; urgency=low

  * Drop icedtea6-plugin for security reasons (LP: #889171):
    - it's not restricted, unlike sun-java6-plugin which it replaced
    - use of java applets on the web has dropped off
    - the plugin finder service easily lets users install it if needed
    - this package gets installed for a large number of users because of
      the checkbox in the installer
    - the java plugin is one of the most attacked components by malware
 -- Marc Deslauriers <email address hidden> Fri, 11 Nov 2011 11:29:26 -0500

58
Eikö teistä Firefox 19:n mukana tuleva PDF-lukija ole ihan hyödyllinen? Suurina etuina on, että PDF:t aukeavat nopeasti, koska erillistä liitännäistä ei tarvitse ladata ja liitännäisiin liittyviä turvallisuusriskejä ei enää ole (myönnettäköön, että tietyt PDF:t saattavat näkyä väärin muilla kuin Adoben lukijalla, mutta sellaisethan voi tallentaa koneelle ja katsoa erikseen Adobe Readerillä)

Johtuisivatko tallennusongelmat siitä, että koitatte tallentaa reittiä "Tallenna sivu nimellä..."
Kun PDF on avautunut Firefox 19:n lukijaan, sen voi tallentaa PDF:nä  "sivun" oikeassa yläkulmassa, olevalla lataa-painikkeella.
Google Chrome:n käytäjät ovat jo pitkään voineet totutella vastaaviin selaimen PDF-lukijan painikkeisiin ja tuskin kokevat uutta käytäntöä yhtä ongelmalliseksi.

Toisaalta:
Tuliketun "Tallenna sivu nimellä" PDF-dokumentin kanssa näyttäisi kyllä olevan hiukan rikki, koska HTML-sivu, jonka se tallentaa ei aukea selaimiin. Omituisesti valittaessa "verkkosivu, pelkkä HTML" tallentuukin PDF, mutta oletusarvoisesti html-tiedostonimipäätteellä. EDIT. Sitten vielä voidaan valita "kaikki tiedostot", pyyhkiä .html pääte pois ja PDF tallentuu oikein. 

59
Kyllä se on tuosta DNS-viasta kiinni. Tietokoneella verkon hallinnasta kannattaa yhteys katkaista ja avata uudelleen muutoksen jälkeen.
Mitäs sanoo nyt?
Koodia: [Valitse]
ping -c 3 sonera.fi

60
Netti toimisi muuten, mutta nimenselvityksessä (DNS) on vikaa. Eli siinä toiminnossa, joka muuttaa esimerkiksi sonera.fi osoitteen ip-osoitteeksi 194.251.244.241

Uskoisin, että Mintin verkkojen hallinta on samanlainen kuin Ubuntussa. Väliaikaisena ratkaisuna voit asettaa DNS-palvelimen osoitteen manuaalisesti alla olevan ohjeen tapaan. Käytä samaa / samoja 8.8.8.8 ja 8.8.4.4 osoitteita, ne ovat Googlen julkisia DNS-palvelimia.
 
http://askubuntu.com/a/90263
 
Asetuksesi ovat sinänsä oikein - vika lienee puhelinoperaattorin päässä.
Mutta miksi puhelimessa nettiosoitteet ratkeavat oikein, koneella eivät? Oma arvaukseni on, että ne ovat Androidissa DNS-cachessa.

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 82