Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - kamara

Sivuja: 1 ... 113 114 [115] 116 117 ... 148
2281
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Paras tekstieditori?
« : 19.02.15 - klo:21.48 »
nano:kin hallitsee, vaikka aika sekaista se on.

Edit - hexdumpilla voi katsella sitä, mutta ei editoida, joku hexaeditori varmaan auttaisi myös asiaan.

2282
Taitaa muistikuva 10 bitistä tulla jostakin RS-232:n ajoilta, en muista enää.

Olet oikeassa, sillä RS232:ssa on aloitusbitti ja vähintään yksi stop-bitti, jolloin 8-bittinen merkki lähettää vähintään 10 bittiä. Joku tietävämpi voi tarkentaa...

Kuva wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/RS-232#mediaviewer/File:Rs232_oscilloscope_trace.svg

2283
Joo olen tietoinen Canonin ongelmallisesta suhtautumisesta Linuxiin, mutta tuossa on näyttö ja kortinlukija, jolla luulisin pärjääväni. Ongelmaksi saattaa tulla valokuvan suurennosten puute ja laitekohtainen korttikasettien pysyminen tuettuina.

Linuxilla toimivan skannerin omistan jo muutenkin, joten se ei ole kynnyskysymys. Tosin silläkin on melko pitkä elinkaari skannauksissa.


2284
Kyseessä on siis ilmeisesti lähinnä valokuvatulostimen hankinta?

Lainaus
Tulostelen sillä varsin harvoin, koska omistan myös laserin, jolla tulostelen vedokset.

Juurikin näin.

Onko jollain kokemuksia sublimaatiotulostimista ?
Esim. tästä: http://www.verkkokauppa.com/fi/product/41346/drchj/Canon-SELPHY-CP910-kuvatulostin-valkoinen#BVRRWidgetID

2285
Mustesuihkari olisi hakusessa. Löytyykö sellaisia PS-tulostimia kohtuu hintaan (100-200 €) ?

Myös pilvitulostimet kiinnostaa, jotta voisi kännykällä tulostella (Android).

Tulostelen sillä varsin harvoin, koska omistan myös laserin, jolla tulostelen vedokset.

2286
Multimedia ja grafiikka / Vs: Vesileima © kuviin
« : 16.02.15 - klo:14.09 »
Kyseinen toimii php:n ja gd-kirjaston avulla.

ImageMagick:llä asian voi tehdä lyhyemmin, mutta en jaksa vaivautua kertomaan...

Googlasin..

http://www.linuxjournal.com/content/easy-watermarking-imagemagick

2287
Multimedia ja grafiikka / Vs: Vesileima © kuviin
« : 16.02.15 - klo:14.07 »
Kelpaako php-scripti. Se toimii järjestelmästä riippumatta. Myös ImageMagick:n avulla ovi tehdä scriptin vesileimoihin.

Huomioitavaa on, että vesileima on helppo "murtaa".

Koodia: [Valitse]
<?php
function watermark($photoname$logo$logowidth$logoheight,$photoname$quality) {
$logo imagecreatefrompng($logo);
header("Content-type: image/jpeg");
$logowidth=$xlogowidth;
$logoheight=$xlogoheight;

        
$photo imagecreatefromjpeg($photoname);
if ($logoheight==0) {
$logowidth=imagesx($photo);
$logoheight=imagesy($photo);
}
        
imagealphablending($phototrue);

        
imagecopyresized($photo$logo$marginhorizontal$marginvertical00$logowidth$logoheightimagesx($logo), imagesy($logo));
print imagejpeg($photo''$quality);
        
imagedestroy($photo);
imagedestroy($logo);
}

$g=$_GET;
$photoname="../kuvia/".basename($g['file']);
$logo="../kuvia/logo/logo.png";
$logowidth=0;
$logoheight=0;
$quality=100;
$writetofile=1;
$writeall=0;
watermark($photoname$logo$logowidth$logoheight,$photoname$quality); ?>


Ei toimivuustakua. (Tämäkin tosin tekee vain yhden kuvan kerrallaan, mutta yksinkertaisella for-lauseella joko bash-scriptinä tai php:nä saa tekemään moniakin kuvia).

2288
ostin juuri raspberryn,enkä tiedä mitä mun pitää tehdä että saisin youtuben tai areenan näkyviin,kysyy jotain liitännäistä jota en saa asennettua.käyttiksenä debian ja python)

En tiedä saako Yleä näkyviin, jos jostain repoista löytyy yle-dl, niin sitten ehkä.

Edit - http://linux.fi/wiki/Yle-dl

2289
Oppaiden kehittäminen / Vs: Ubuntu live CD
« : 13.02.15 - klo:20.04 »
Pääsivulta, sitten hanki Ubuntu.
http://www.ubuntu-fi.org/

Edit - Ohjeet ja Tuki kannattaa myös katsastaa...

2290
Yleistä keskustelua / Vs: ARM-prosessori ja cache-muisti
« : 12.02.15 - klo:09.44 »
Onko tuossa i7:ssa siis 4 fyysistä ydintä? (2 säiettä/ydin.) Käsittääkseni ydinten suorituskyky on noussut melkoisesti riippumatta suorittimien kellotaajuuksista. Jos videonpakkaus sujuu 26-kertaa nopeammin, se tarkoittaa sitä, että jokainen i7-ydin tekee työtä 6,5 kertaa tehokkaammin kuin yksi P4 ydin. Vaikka laskisikin nuo 'virtuaaliytimet' suorittimiksi, olisi i7-ydin 3,25 kertaa nopeampi. Se ei selvästikään selity pelkästään kellotaajuudella, joka on vain n. 8% suurempi.

Jep 4 fyysistä ydintä, mutta kyseiset arvot ovat muistini mukaan. Nykyisin käytän eri algoritmia videon pakkaukseen, joten molemmat arvot ovat muistini mukaan.
Muistini, joka on tunnetustikin huono.  8)

Pitäisi kaivella todella vanhoja säikeitä esiin, jotta voisin varmistaa sen P4:n videonpakkausajan.

Edit - Muistin oikein P4:lla 5 framea/sekunti. Samalla käskyllä muisteleisin olevan ainakin 50 framea/sekunti I7:llä.

Edit 2 - Tuota I7:llä kuluvaa aikaa kyseisellä algoritmilla ei enää voi testata, kun nykyiselle mencoderille ei käy sellaisenaan samat parametrit, kuin silloiseen aikaan.

2291
Yleistä keskustelua / Vs: ARM-prosessori ja cache-muisti
« : 12.02.15 - klo:07.21 »
Kun nyt moniydinprossuista yms. puhutaan, mietinkin tuossa, että miten nyt vaikkapa jonkun Hasswell tai Broadwell sukupolven Intelien (vaikka nyt sitten i5 ja i7) yksiydinsuorituskyky vertautuu loppupään Pentium 4:sten kanssa? Niiden siis jotka vetivät sillä liki 4 gigahertsin taajuudella. Ollaanko samalla tasolla, vai onko ydinkohtainen suorituskyky itseasiassa heikompi?

Omat kokemukset oli, kun vaihdoin P4:sta I7:ään, niin videonpakkaus muuttui 13 tunnista 0,5 tuntiin, joten siitä voisi vetää jotakin johtopäätöstä.

I7 näkyy 8 ytimisenä, mutta kuitenkin vaikka P4:n ajan kertoisi 8:lla, niin se on hitaampi. P4:nen oli muistaakseni 2,4 GHz, ja I7 2,6 GHz, joten suorittimien ero johtuu vain P4:n huonommasta nopeudesta.

En tosin tiedä hyödyntääkö videonpakkaus myös grafiikkasuoritinta.

Tämä tietenkin on vain henkilökohtainen huomio, eikä siitä voi vetää liian suoria johtopäätöksiä. Lisäksi muistikin saattaa tehdä kepposen, kun siitä P4 ajasta on jo muutama vuosi.

2292
Multimedia ja grafiikka / Vs: Havainnekuvien teko
« : 10.02.15 - klo:13.06 »
Kuulostaa sen verran haastavalta projektilta, että kohtuullisella vaivalla tuo onnistuu vain tarkoitukseen suunnitellulla softalla. Sellaiset ovat myös kohtuullisen kalliita, eivätkä välttämättä toimi Linuxissa.

SketchUp voisi olla helpoin ratkaisu, joskin hieman ylimitoitettu, jos haluat tehdä vain kaksiulotteisen kuvan. SketchUp on Windows-sovellus, eikä toimi täysin Winellä, mutta tällä ohjeella voit kokeilla: http://ubuntuhandbook.org/index.php/2014/06/install-google-sketchup-ubuntu1404/

Ketsuppi 8 on helpointa asentaa winetricks:llä.

2293
Kirjoitan tämän, vaikka todennäköisesti tiedätkin kyseisen käskyn...

Tämä tappaa kaikki ohjelma-nimiset säikeet.
Koodia: [Valitse]
killall ohjelma

Sen jälkeen kannattaa käynnistää haluttu ohjelma uudestaan käyntiin.

2294
Yleistä keskustelua / Vs: Raspberry Pi
« : 07.02.15 - klo:16.23 »
Onko jotain muita puutteita mitä pitäisi miettiä? Toisaalta muitakin edullisia vaihtoehtoja saa ehdottaa, jos ne tarjoavat jotain etua. Tallenteet tulevat MythTV-palvelimelta ja edustaksi tulee sitten joko Kodi (XBMC) tai MythTV Frontend riippuen siitä mitä on käytettävissä.

En saanut Ylen tekstejä toimimaan h.264:lla (mkv ogg-äänillä).

2295
Toinen tapa on tehdä pdf imageMagick:n avulla, jolloin voi tehdä Scriptin, joka tekee halutut muutokset.

ImageMagick:llä pdf:n tekeminen tapahtuneen vastaavalla tavalla kuin Gimpillä, mutta komentorivillä.

Oletko kokeillut ImageMagick:llä ?

Minulla on sellainen käsitys, ettei pdf:n kuvien kokoa voi muuten kuin resoluution muuttamisella pienentämään (ImageMagick:llä -density vivulla saa muutettua resoluutiota).

Toinen vaihtoehto saattaisi olla, että tekisi kuvista mustavalkoisia, sillä operaatiolla kuvakokoa saa pienenettyä jonkin verran. Vähintäänkin harmaasävykuvaksi muuttaminenkin vähentää kolmannekseen tiedostokoon täyteen RGB:hen verrattuna.

Seuraava tehnee jpg-kuvasta suurin piirtein samankokoisen pdf:n.
Koodia: [Valitse]
convert kuva.jpg kuva.pdf


2296
Pienimmäksi kyseisen dokumentin saa, jos muuttaa kuvassa olevan tekstin tekstiksi, ja tekee siitä vaikka LibreOfficella pdf-dokumentin.

OCR:stä on keskustelua täällä:
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=48266.msg370375#msg370375
OCR:n jälkeen tosin joutuu muutamia virheitä paikkailemaan, mutta tulos on mielestäni paras.


Tosin silloin toki tiedoston ulkoasu muuttuu aika paljon, mutta tulosta on helpompi käsitellä kuin kuvaa.

Toinen tapa on tehdä pdf imageMagick:n avulla, jolloin voi tehdä Scriptin, joka tekee halutut muutokset.

ImageMagick:llä pdf:n tekeminen tapahtuneen vastaavalla tavalla kuin Gimpillä, mutta komentorivillä.

2297
Onko liian työlästä ottaa tiliote ja tallentaa se (Firefox:ssa) CTRL+U + CTRL+S:n avulla koodeineen kotikoneelle, sen jälkeen parsia scriptillä haluamaasi muotoon.

Jos se ei kelpaa, niin tulee mieleen käyttää wget:ttiä, mutta se on varsin hankala ohjelmoitava, joka onnistuneen bash-srciptillä, kun se näyttää tuntevan myös https-protokollan. Se on todella työläs tapa tehdä kyseinen yksinkertainen asia. Kehittämisen kanssa kannattaa käyttää myös firebug:ia, jotta saa kirjautumisen onnistumaan.

Siis wgetillä joutuisi ohjelmoimaan automaattiselaimen, joka ei ole ihan täysin triviaali osaavallekaan.

Edit - Varsinkaan, kun tuo ainakin OP:n verkkopankki käyttää JavaScriptiä.

2298
Olisikohan rsync haluamasi ohjelma ?


2299
En tiedä meneekö tämä OffTopic:ksi, mutta onko kukaan testannut seuraavia, ja onko ne hyviä?

Koodia: [Valitse]
jmtpfs - FUSE based filesystem for accessing MTP devices
mtpfs - FUSE filesystem for Media Transfer Protocol devices

Onko niillä eroja?

(Kyseiset paketit löytyy ainakin X/L/K/Ubuntusta)

2300
Lisäksi ihan perus xsane pystyy skannaamaan ja lukemaan tekstiksi, kunhan asetuksiin laittaa seuraavaa scriptiä...

xsane-asetukset->OCR: OCR-komento...
Koodia: [Valitse]
/polkuni/ocr.sh

ocr.sh:n tiedot
Koodia: [Valitse]
#!/bin/bash
tesseract -l fin $2 stdout >$4

Tallennus ja muutto ajettavaksi:
Koodia: [Valitse]
chmod 755 ocr.sh

Käyttö omalla vastuulla...

Sivuja: 1 ... 113 114 [115] 116 117 ... 148