Itse olen ottanut tässä viime päivinä ensituntumaa "laatoittaviin" ikkunamanagereihin ja tykästyinkin melko nopeasti Scrotwm:ään (uusimmat versiot kulkevat nimellä spectrwm).
Kyseessä on kevyt (ei kevyin, mutta kevyempi kuin esim. openbox) automaattisesti ikkunat järjestelevä ikkunamanageri. Vastaavia ovat mm. ratpoison, awesome ja xmonad. Yhteistä "laatoittaville" ikkunamanagereille on, että useimmiten niiden käyttöönotto vaatii paljon manuaalista säätöä ja vääntöä sekä jokusen hetken ohje-sivustoilla, ennenkuin käyttö luonnistuu ollenkaan.
Scrotwm eroaa porukasta helppokäyttöisyydellään. Asennus onnistuu repoista ja käytännössä minkäänlaista manuaalista työtä ei tarvitse tehdä saadakseen ikkunamanagerin toimimaan. Scrotwm ilmestyy automaattisesti kirjautumisikkunaan ja luo tarvittavat tiedostot jotta sessio aukeaa kuten pitääkin. Myös oletusasetukset ovat yllättävän toimivat ja helppoja käyttää.
Asennemuutosta kuitenkin tarvitaan. Scrotwm on käytännössä vain pieni "infobar" ja nippu näppäinkomentoja. Työpöydältä ei löydy paneelia, tray-valikkoa, ikkunoissa ei ole reunoja joista raahata, paneelista ei löydy valikkoa josta käynnistellä ohjelmia, Ikkunoita ei voi pienentää paneeliin tai kalenteria availla tray-valikosta. Käytännössä kaikki ikkunamanageriin kohdistuva komennus tapahtuu näppäimistöltä.
Kuullostaa hirmu vaikealta ja sekavalta? Noh, siltähän se kuullostaa, mutta ei ole sitä käytännössä.
Nythän Unityn käyttäjät ovat tottuneet käynnistämään ohjelmia dashista painelemalla super-näppäintä, antamalla pari kirjainta halutun ohjelman nimestä ja painamalla entteriä? Scrotwm ei paljon eroa tästä. Superin sijaan painetaan mod+p, kirjoitetaan pari kirjainta halutun ohjelman nimestä ja painetaan entteriä. Scortwm:n toteutus ei tosin ole ihan niin kiiltävä ja kimmeltävä kuin Unityn dash, mutta samaan lopputulokseen päästään.
Tämän jälkeen ohjelma käynnistyy koko ruudulle. Käynnistettäessä lisää ohjelmia Scrotwm jakaa näytön ensin kahtia, sitten toisen pystysarakkeen kahtia ja sen jälkeen koko ruudun neljään osaan. "Laatoitusta" voi ohjata mod+välilöynti compolla, (pystysarakkeet, vaakasarakkeet, koko ruutu) ikkunoiden paikkoja, kokoa ja ruudun jakoa komennellaan näppäinyhdistelmillä. Halutessaan voi lyödä mod-näppäimen pohjaan ja raahata ikkunaa pitkin näyttöä ihan kuten esim. openboxissa.
Samalla näytöllä voi olla "laatoitettuja" ja "kelluvia" ikkunoita samanaikaisesti ja ikkunoita voidaan "laatoittaa" ja "kelluttaa" näppäinyhdistelmällä mod+t missä vaiheessa tahansa. Scortwm määrää ikkunoiden sijainnin ja koon asetustiedostostaan kaivamien parametrien mukaan (joita voit siis tekstieditorilla muokkailla vapaasti). Työtiloja löytyy oletuksena kymmenen ja ikkunoita voi siirrellä vapaasti näiden välillä (näppäinkomennoilla tietenkin!). Asetustiedostoa näpräilemällä voipi myös asettaa automaattisesti käynnistettäviä ohjelmia (ennalta määrättyihin työtiloihin), pakotta tietyt ohjelmat käynnistymään aina "kelluvina" yms. kaikkea pikkukivaa. Näppäinkomentoja voi luonnollisesti muokata mieleisiksiin ja luoda tarvittaessa uusia.
Kaikenkaikkiaan Scrotwm:n sisäistää todella nopeasti. "Laatoittavan" ikkunamanagerin idean ja hyödyt ymmärtää nopeasti kun alkaa availemaan ohjelmia enemmälti auki. Ei enää ikkunoiden raahailua, järjestelyä, hiirellä kulmasta kulmaan suihkimista, vaan yksinkertaisia, helposti muistettavia näppäinkomentoja ja ikkunamanageri joka järjestelee ne ikkunat puolestasi (ja juuri siten miten itse haluat, kunhan paneudut asetustiedostoon).
Ei tietenkään pidä unohtaa myöskään scrotwm:n nopeutta ja keveyttä. Itselläni Debian haukkaa scrotwm:n kanssa alle 100 mb muistia bootin jälkeen ja käyttö on mutkatonta, nopeaa ja sujuvaa. Unitystä tiputtautuminen näin pelkistettyyn ikkunamanageriin voi toki olla todella raju muutos, mutta mikäli oppimishalua löytyy niin nopeasti huomaa, ettei sitä kimmeltävää työpöytäympäristöä isommin tarvitse. Etenkään jos tulee toimeen päätteen kanssa.
Samalla vapautetaan koneen resursseja niille oikeille ohjelmille.
Voin oikeasti suositella lämpimästi ja kehua helppokäyttöiseksi. Useimmilta (kuten itseltänikin aiemmin) jää nämä laatoittavat kokeilematta niiden vaatiman manuaalityön takia, mutta kuten sanottua, scrotwm toimii oletuksillakin melko kivasti. Kannattaa kokeilla!
Kuvia:
http://www.google.com/images?q=scrotwm&hl=en&sa=X&oi=image_result_groupKotisivut:
http://www.peereboom.us/scrotwm/html/scrotwm.htmlArchwiki:
https://wiki.archlinux.org/index.php/Spectrwm#! Foorumin "30 ikkunamanageria 30:ssä päivässä"-ketju:
http://crunchbanglinux.org/forums/post/199992/#p199992Avataan tässä samalla vähän ikkunamanageri keskustelua (täällä kun keskustelu lähinnä keskittyy noihin monipuolisempiin työpöytäympäristöihin)
Edit: lisätään vielä, että luonnollisesti voi halutessaan Scrotwm:n kanssa käyttää myös paneelia (vaikka tint2) tai erillistä tray-valikkoa, mutta se ei sisällä niitä vakiona. Eikä se välttämättä tarvitse niitä ollenkaan. Infobariin voi myös lisäillä esim. conkyllä tietoja järjestelmästä, mikäli sellaisia kaipaa.
Näytä kirjoitukset
Grubista päästään loginiin 6-10sek (perinteiseltä SATA2 kiintolevyltä) ja x latailee itsensä sekunnissa kahdessa startx:n jälkeen.
