Viestit

61

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Scrotwm (spectrwm) - Kevyt ja helppokäyttöinen tiling WM

« : 13.07.12 - klo:17.07 »

Tuolla olit maininnut, että gimppikin oli toiminut ja sen olisi näin äkkiseltään voinut ehkä kuvitella mutisevan jotain kun avautuu useampaan ikkunaan, mutta jos sekin toimi niin luulisi olevan aika hyvin toimiva silloin

Oletusasetuksissa on määritelty, että Gimp käynnistyy aina "floating" tilaan, eli kelluvina ikkunoina. Jos Gimppiä alkaa "laatoittamaan" niin voi toki arvata kuinka hirveä sitä on käyttää. Kelluvat ikkunathan käyttäytyvät ihan samalla tavalla kuin vaikka Openboxissakin, sillä erotuksella, että ikkunoita pitää siirtää mod-näppäin pohjassa ja ikkunoiden suurentaminen/pienentäminen tehdään mod+hiiren oikea yhdistelmällä - reunoista venyttelyn sijaan.

Asetustiedostoon voi tietysti tehdä vaikka 100 määritelmää, miten haluaa ohjelmiensa aukeavan. Esim. Gimp kelluvana, Nettiselain aina koko ruudulle, yms.

62

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Scrotwm (spectrwm) - Kevyt ja helppokäyttöinen tiling WM

« : 13.07.12 - klo:16.59 »

Itse siirryin jo kokeilunhalusta dwm:ään, mutta tuo aika mitä scrotwm:ää käytin, kaikki ohjelmat mitä itse käytin, toimivat ihan OK. Gimp, Chrome, Terminator, PCmanFM, Firefox, mplayer, xpdf, gpicviewer, gcalctool, skype, virtualbox jne jne jne.. No problemos.

Oma järjestelmä on tosin todella minimaalinen ja rakennettu suoriltaan Debianin netsinstallin päälle. En tiedä sitten miten pelittää koneessa jossa on asennettuna kokonainen työpöytäympäristö taustalle ja on sen tuhannenmiljoonaa kirjastoa, teemaa ja hässäkkää taustalla. Onhan siinä mahdollisuus että sen puolen konfiguroinnit, teemat yms. voisivat sekoittaa ohjelmien toimintaa scrotwm:n puolella.

Kokeilemallahan se selviää. Scrotwm ei taida kovin montaa megaa olla kaikkine riippuvuuksineen, asentuu hetkessä ja oletusasetukset toimii sellaisenaan, joten eihän sitä tarvitse kuin logout ja kokeilla scrotwm:n puolella kuinka omat ohjelmat pelittää

Oletus näppäinkomennot voivat tosin aiheuttaa vähän ongelmia, sillä oletuksena mod-näppäin on ALT. Eli esim. irssissä ei voi kannuja vaihtaa altilla, koska scrotwm omii sen itselleen. Muutenkin tuo alt melko suuressa roolissa ohjelmien näppäinoikoteissä. Mod-näppäimen vaihto vaikka super/windows-näppäimeen tietysti poistaa tämän "ongelman".

63

Multimedia ja grafiikka / Vs: Näytä työpöytäsi

« : 13.07.12 - klo:15.39 »

Vikkeläänhän tuo muuttuu.. Pelkistetympään suuntaan



Debian Sid + dwm 6.0

64

Laitealue / Vs: Ubuntu, Acer Aspire One (ZG5) ja hidas oselotti 11.10

« : 13.07.12 - klo:14.32 »

Ubuntua ei saa kokonaan RAMiin, mutta Chromen saat..

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=15417.0

Ei ole montaa päivää kun naputtelin tuonne jotain ohjeen tynkää. Lopussa ihan Chromelle omistettu osio. Tmpfs:n ja profile-sync-daemonin kanssa saa koko Chromen, profiileineen ja cacheineen ohjattua RAMin puolelle.

Noatime asetukset osioille voi myös jeesata (ettei aikaleimaa suotta kirjoiteta aina kun levyltä luetaan jotain)

Kevyen ikkunamanagerin käyttö (openbox, fluxbox jne) tietysti vähentää sitten niin muistinkäyttöä, prosessorikuormaa kuin näytönohjaimenkin taakkaa. Kaikenlaiset läpinäkyvyydet ja muutkin työpöytätehosteet kannattaa karsia suoriltaan pois ja palveluista karsia ylimääräiset.

Tiedostojärjestelmää voikin sitten twiikkailla fstabin ja hdparmin kanssa "loputtomiin" jos perehtyy aiheeseen ja hyväksyy sen tosiasian, että koneen sammuessa/kaatuessa hallitsemattomasti voidaan menettää paljonkin tuoretta dataa ja kohdata korruptoitumista.

Helpoimmalla pääsee kun valitsee oikean kevytdistron esim. CrunchBangin. Ubuntu+kevyt ikkunamanageri on huomattavasti kevyempi kuin Ubuntu+Gnome/Unity/KDE/XFCE mutta ei kuitenkaan pääse lähellekkään sitä keveyttä mikä vaikka CrunchBangillä saavutetaan, se kun on lähtökohtaisesti rakennettu kevyeksi.

CrunchBang ei tietenkään ole niitä helppokäyttöisimpiä distroja, mutta jos käyttö on lähinnä nettiselailua ja "chättäilyä" niin en usko, että isompia ongelmia tulee vastaan. Pohjautuu vakaaseen Debianiin (backports-versiolla saa uudemman kernelin, Xorgin yms.) joten suurimman osan Ubuntussa toimivista sovelluksista saa siihenkin ja pakettienhallinta toimii samalla tavalla.

65

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Chrome lakkasi toimimasta!

« : 12.07.12 - klo:20.25 »

Otin nyt tämän Xubuntu-läppärin tähän nenän eteen. Pöytäkoneella Debian niin huono neuvoa sen kanssa.

Kyseessä on 12.04 joka päivitetty tuossa pari päivää sitten, kuten tuli aikaisemmin jo mainittuakin. Koneelle ei ole mitään ihmeempiä asenneltu tai ihmeempiä viilauksia tehty. Käytännössä kohtalaisen puhdas asennus. Flash toimii Firefoxilla moitteetta.

Koodia: [Valitse]

dpkg --get-selections | grep flash
flashplugin-installer                             install
Ja: (koska en tiennyt mitä paketteja asennus on oletuksena asentanut)

Koodia: [Valitse]

dpkg --get-selections | grep restricted
ubuntu-restricted-addons                          install
Google-haku osoittaa, että paketti 'flashplugin-installer' kuuluu pakettiin 'ubuntu-restricted-addons'.

Ok! Komennot toimii kuten pitääkin ja flash toimii. Otin ja poistin restricted-addons ja flasplugin paketit:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get remove --purge ubuntu-restricted-addons flashblugin-installer
Avasin Firefoxin ja kokeilin katsella flash-videoita. Flash ei toimi!

Asensin (vain ja ainoastaan - enkä mitään muuta)

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get install xubuntu-restricted-extras
(joka hakee oletuksena myös paketin xubuntu-restricted-addons koska se kuuluu riippuvuuksiin (joka taasen sisältää paketin flasplugin-installer)).

Asennuksen jälkeen avasin jälleen Firefoxin ja tuloksena:   Flash toimii. Myös IL-TV!

Ja jälleen flashplugin-installer on asennettu ja näkyy aiemmin käytetyllä komennolla:

Koodia: [Valitse]

dpkg --get-selections | grep flash
flashplugin-installer                             install
Menin vielä Ubuntun sovellusvalikoimaan, kirjoitin hakukenttään 'flash' ja ensimmäinen hakutulos:

"Adobe Flash-liitännäinen"

On asennettu. Samoin Xubuntun rajoitetut lisäosat joka näkyy listassa alempana.

Poistin vielä kertaalleen kaikki edellämainitut paketit:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get remove --purge xubuntu-restricted-extras xubuntu-restricted-addons flashplugin-installer
Kokeilin Firefoxilla: Flash ei toimi!

Menin Ubuntun sovellusvalikoimaan, lisäsin hakukenttään "flash" ja asensin ensimmäisen hakutuloksen "Adobe Flash-liitännäinen" suoraan Ubuntun sovellusvalikoiman kautta (enkä mitään muuta)

Kokeilin jälleen Firefoxilla: Flash toimii! Myös IL-TV!

Koodia: [Valitse]

dpkg --get-selections | grep flash
flashplugin-installer                             install
On jälleen asennettu.

Kokeilin tässä nyt yhdeltä istumalta kahta eri tapaa asentaa flash (molemmat tavat neuvottu tässä ketjussa) ja molemmilla Flash toimii Firefoxilla ja myös IL-TV näkyy kuten pitääkin.

Koska minulla ei ollut Chromiumia asennettuna, asensin senkin ja kokeilin toimiiko flash sillä. Toimii! Myös IL-TV!

Ehkä kannattaa vielä kokeilla kertaalleen ihan alusta. Ei tässä oikein muutakaan osaa neuvoa. Poista jälleen kaikki flash-paketit ja restricted-extras ja restricted-addons.

Sitten asennat paketin xubuntu-retricted-extras ja kokeilet Firefoxilla. Kaiken järjen (ja edellä olevan testailun perusteella flashin pitäisi toimia moitteetta ja myös IL-TV toimii kuten pitääkin)

Jos ei toimi, niin itseltä alkaa käymään neuvot vähiin.

Kopioi nyt tällä kerralla vaikka kaikki mitä pääte suoltaa tähän ketjuun code-tagien väliin (löytyy tuosta viestin kirjoituskentän yläpuolelta risuaitamerkin takaa) ihan alusta loppuun saakka. Voit vielä käynnistää Firefoxin/Chromiumin siltä päätteeltä ja kopioida senkin tulosteen tänne. Jos sieltä löytyisi jotain Erroreita jotka selittäisivät asiaa.

Siis siinä tapauksessa, ettei se flash vieläkään toimi.

Voi tietysti olla, että asennuksessasi on nyt jotain pahasti solmussa, tarvittavia pakettilähteitä ei ole asennettu tai jotain muuta mikä ei ole vielä tässä tullut ilmi. Paha sanoa.

Onko kyseessä puhtaat asennukset vai upgradet 10.04:stä? Tuokin voi vaikuttaa.

66

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Chrome lakkasi toimimasta!

« : 11.07.12 - klo:22.25 »

Jos olet asentanut ubuntu-restricted-extras paketin niin flash on asennettu, sillä tuo kyseinen paketti asentaa myös sen.

Silloin kun flashia ei ole asennettu lainkaan, (eli ei myöskään ubuntu-restricted-extras-pakettia) voit edelleenkin katsoa osaa youtube-videoista html5:lla.

En tiedä missä vaiheessa Youtuben html5-tuki on, mutta se ei välttämättä tarvitse mitään erityistä html5-kokeiluun liittymistä enää tässä vaiheessa. Youtube voi hyvinkin tarjota videoiden html5-versioita kun "haistelee" ettei flashiä ole asennettu ja siksi osa videoista näkyy.

67

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Chrome lakkasi toimimasta!

« : 11.07.12 - klo:20.10 »

IL:n videot näköjään 11.3.300 ja viimeisin Linuxille julkaistu flash-player on versionumeroa 11.2.202.. Olisiko tuolla sitten väliä, eli vaatiiko tuo IL-TV vaan oikeasti 11.3 sarjalaisen flash-playerin. Ei oikein muuta tule heti mieleen. Jos kerran muut flashvideot toimivat niin silloin se vika ei oikein muussa voi olla kuin flash-playerin versiossa.

Chromehan on ja tulee olemaan ainut tapa saada käyttöönsä ajantasainen Flash Linuxilla, sillä Adobe linuxin tukemisen lopetti tuohon 11.2 versioon.. (jos en ihan väärin ole ymmärtänyt).

Tuo Athlon XP on tosissaan liian vanha tuolle Chromen flashille. Toivottavasti saavat korjattua piakkoin ja nimenomaan korjattua, eivätkä vain tyydy diabloimaan koko Flashiä vanhemmilta koneilta.

68

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Chrome lakkasi toimimasta!

« : 11.07.12 - klo:11.23 »

Päivitin juuri eilen tuon läppärin Xubuntun ja Chrome toimii moitteetta siinä missä ennenkin. Virallinen, Googlen sivuilta ladattu 64-bit. Samaten tällä pöytäkoneella uusin Chrome toimii ihan kuten pitääkin, alustana Debian sid (okei, jouduin downgradettamaan libcairo2:en versioon 1.8... kun oli vähän jähmeä käyttää, mutta se ei liity Ubuntuun, eikä vaikuta Chromen käynnistymiseen)

Villi veikkaus tässä vaiheessa on, että kun olet tuon flashin kanssa tapellut, niin siellä koneella on nyt useampia flashplugareita jotka sekoilevat keskenään ja sen takia ei mikään tai vain osa toimii.

Koodia: [Valitse]

dpkg --get-selections | grep flash
Tuolla saat näppärästi etsittyä järjestelmästä kaikki flashiin liittyvät asennetut paketit, jos et kaikkea asentamaasi muista. Sitten ihan kylmästi:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get remove --purge ne kaikki flashiin liittyvät paketit tähän
Ja poista vielä se Google Chromekin samalla

Koodia: [Valitse]

sudo atp-get remove --purge google-chrome
Sitten voisit päivittää koko järjestelmän (kuten sanottua, päivitin eilen 12.04 Xubuntun dist-upgradella ja uusin Chrome toimii moitteetta):

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get update
sudo apt-get dist-upgrade
Sitten latailet Chromen sieltä Googlen sivuilta muttet lähde asentelemaan sitä minkään Sovellusvalikoiman kautta vaan komennat päätteeltä niin nähdään suoriltaan heittääkö asennus jotain erroreita:

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg -i /hakemisto/johon/tallensit/chromen/google.chrome.....deb
Jos tuo komento antaa minkäänlaista erroria niin aja perään vielä

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get -f install
Nyt pitäisi kaiken järjen mukaan Chrome toimia moitteetta, ellei asennuksessasi ole jotain pahemmin hajalla. Jos ei toimi niin voit tietysti pasteta tuon dpkg:n antamat errorit tänne (ja mahdollisesti nekin mitä apt-get -f install antaa) niin on edes jotain pohjaa vähän katsoa mikä sen Chromen kanssa mättää.

tai

Jos sen Chromen kanssa ei kiinnosta tapella, voit palata flashin kanssa tappeluun, mutta pidä huolta, että asennat vain yhden plugarin kerrallaan ja jokaisen kokeilun jälkeen poistat sen edellisellä kerralla kokeilemasi plugarin mikäli se ei toiminut.

Sanottakoon vielä sen verran että ainakin omissa 12.04 asennuksissa flash on toiminut suoraan, asentelematta mitään ylimääräistä. Jos et sitten ole valinnut ei-vapaita ohjelmia asennettavaksi asennuksen yhteydessä niin Ubuntu (samalla tietysti myös Xubuntu) 12.04:ssä flashin pitäisi toimia Firefoxilla ja suurimmalla osalla "vaihtoehtoselaimista" menemällä Sovellusvalikoimaan, kirjoittamalla hakukenttään "flash" ja asentamalla sen tarjomat paketit. Reboot on aina hyvä, astuu varmasti kaikki muutokset voimaan. Vähintään selaimen uudelleenkäynnistys asennuksen jälkeen.

Voi kuitenkin olla hyvä aloittaa poistamalla xubuntu-restricted-extras kaikkien muiden flash-pakettien kanssa ja asentaa se uudelleen, ennenkuin kokeilee asentaa mitään muuta.

Edit:

Based on the details so far, it's looking like an issue with older CPUs, possibly ones that don't support sse2 instructions. The Pepper Flash plugin probably won't support such systems, and we may just have to disable it if the necessary CPU capabilities aren't detected. For now, users who are experiencing this problem should run with the "--disable-bundled-ppapi-flash" flag.

Voithan silti asentaa piruuttaan vielä uudelleen. Eipä siinä mitään häviä. Hyvällä tuurilla kyseinen bugi olisi saatu kojrattua (en jaksanut kahlata kaikkia viestejä läpi).. Luonnollisesti jos rauta ei tue, niin rauta ei tue, sille ei sitten mitään mahda. Onko mikä prosessori koneessa?

69

Laitealue / Vs: Uutta konetta harkitsemassa

« : 10.07.12 - klo:12.28 »

Mä ainakin haluan että mailit, selaimen cache jne, homet tms on SSD:llä.

SSD-levyn käyttöä datalle rajoittaa vain sen hinta. Ehdottomasti kaikki "välimuisti" (listaa oli yllä), joita /homessa on monessa paikassa riippuen softista joita käyttää, kannattaa olla SSD:llä.

Cache ja tempit kannattaa heittää keskusmuistin puolelle.

Syitä on parikin:

Ensinnäkin, keskusmuisti on aina nopeampaa kuin minkäänlainen kiintolevy. Nopeimmatkaan pci-väyläiset SSD:t eivät pysty samoihin nopeuksiin kuin keskusmuisti.

Selaimen cache yms. vastaava data ovat harvemmin sen laatuista, että niitä oikeasti tarvitsisi erityisemmin säilöä mihinkään. Niille voidaan ihan hyvin heittää hyvästit bootin yhteydessä joten keskusmuisti väliaikaisena säilytyspaikkana on vallan mainio.

SSD:n elinikä lasketaan kirjoituskerroissa. Jos otetaan vaikka esimerkiksi Chrome-selain ja Spotify, niin molemmat kirjoittavat cache-tiedostoja jatkuvalla syötöllä kun ne ovat käytössä. Esim. videoita katsellessa Chrome kirjoittaa yllättävän nopeasti kymmeniä megoja cachea levylle. Yleensäkkin tälläiset cachetiedostot ovat juurikin niitä "levyntappajia". Dataa ei kirjoiteta verrattain paljon, mutta sitä kirjoitetaan todella tiuhaan.

Jos katsotte vähän optimointioppaita SSD:tä varten, niin useimmissa oppaissa juuri tälläistä pitemmällä aikajänteellä hyödytöntä ja tiuhaan kirjoitettavaa dataa pyritään ohjaamaan joko toiselle levylle tai keskusmuistiin jotta SSD:n elinikää saadaan pidennettyä.

Vaikka ajateltaisiinkin että nykyaikainen SSD kestää niin paljon kirjoituskertoja ettei sen elinikä isommin huoleta ja cachet/tempit jätetään SSD:n puolelle, menetetään kuitenkin keskusmuistin nopeus - joka on SSD:nkin verrattuna huimasti nopeampaa.

Riippuu lähinnä verkkoyhteyden ja levyn nopeuden suhteesta. mm. mokkulan kanssa on älytöntä ladata toistuvasti sivuja joilla on samat 5 megan kuvat joka latauskerralla uudelleen tuon hitaan netin läpi. Jos taas on matalan latenssin 100 megabitin kuituyhteys, niin silloin cachen merkitys on luonnollisesti paljon pienempi. (Olettaen että lähdeserverit on lähellä ja niiden suorituskyky on hyvä.)

Toki jos ollaan hitaan mokkulayhteyden perässä niin cachet on hyvä olla kiintolevyllä. Nykyaikaisella kuitu/kaapeli/adsl yhteydellä en usko että eroa huomaa. Henkilökohtaisesti olen tälläkin hetkellä mokkulan perässä ja kaiki cache on ohjattu keskusmuistiin. Ripeästi surffailu luonnistuu siltikin.

Vaikka cachet keskusmuistilla ovatkin, niin eihän niitä kuitenkaan ladata "joka kerta uudelleen". Käytännössä sivu ladataan kerran per käynnistys. Se datahan siellä keskusmuistissa pysyy aina boottaukseen saakka. Halutessaan voidaan myös tehdä niin, että kun kone käynnistetään cachet ladataan keskusmuistiin ja jälleen koneen sammutuksen yhteydessä cachet kirjoitetaan talteen levylle. Tällöin cachet ovat todella nopeasti saatavilla keskusmuistista, cacheja ei turhan päiten kirjoitella jatkuvasti levylle, mutta cachet saadaan kuitenkin säilytettyä boottien välissä.

Mutta joo, nämä ovat näitä virittelyitä Nykyaikaisella SSD:llä näitä tehdään lähinnä loppuunpalamisen pelossa, mutta perinteisillä, hitaamman pään kiintolevyillä keskusmuistia hyödyntämällä voidaan oikeasti saada huimasti liukkaampi käyttökokemus. Itse tietysti ajattelee enemmälti sen pohjalta että kun kikan osaa ja nopeuseron tietää, niin miksei sitä hyödyntäisi. Etenkin kun vielä pelotellaan kalliin SSD:n ennenaikaisella loppuunpalamisella. 

70

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ohjelmien avautuminen käynnistyksen jälkeen.

« : 10.07.12 - klo:11.54 »

Ensimmäisellä käynnistyskerralla kone joutuu lukemaan kaiken ohjelmien tarvitsevan datan kiintolevyltä välimuistiin. Perinteinen kiintolevy on sen verran hidas, että odottelemaan joutuu.

Kun olet sammuttanut ohjelmat ja käynnistät ne uudelleen, järjestelmä on jo ladannut ohjelman osia välimuistiin josta ne ovat paljon nopeammin saatavilla eikä järjestelmän tarvitse ladata jälleen kaikkea dataa hitaalta kiintolevyltä.

71

Multimedia ja grafiikka / Vs: Spotify tyyppinen Linuxilla ?

« : 10.07.12 - klo:00.05 »

Katsos. Ovat saaneet tuon HTML5 version valmiiksi.. Viimeksi kun katsoin niin oli pahasti kesken ja toimi miten sattuu.

Toimii tosissaan todella sulavasti, ainakin Chromella. Siinä missä Flashillä toteutetut vastaavat haukkaavat useimmiten omalta koneelta pahimmillaan 15-25% per ydin, tämä ei kasvata prosessorikuormaa lainkaan. Hienoa!
(Omasta puolesta Flashin saisi kuopata kokonaan ja sivustojen olisi korkea aika siirtyä suuremmissa määrin HTML5:een...)

Opera on aina vähän kinkkinen koska harvempia webbisivuja sille optimoidaan. :/ Sääli, koska muuten Opera on ainakin omasta mielestäni todella mainio selain.

72

Laitealue / Vs: Uutta konetta harkitsemassa

« : 09.07.12 - klo:23.08 »

Kokoilin nopeasti Jimmystä vastaavia palikoita. Tällä hetkellä kokonaissumma 640€ ja kasassa kaikin puolin parempaa rautaa - hiljaisuus silmällä pitäen.. Pistän kohta screenshottia edittinä kunhan saan gimpin asennettua

Anyway, näihin "valmiisiin" paketteihin ei kannata sortua. Hinnassa on ilmaa ja komponentit useimmiten vanhoja/edullisimpia sarjassaan. Näiltä koneilta on ihan turha esim. odottaa sellaisia ominaisuuksia kuin ulkonäkö ja hiljaisuus

Edit:

Noniin, nyt on tuo kuvankaappauskin mukana. Virtalähteeksi suositelisin:

http://www.silentrig.com/product/947/super-flower-golden-green-pro-450w

GOLD-sertifioitu hyötysuhde (pienempi virrankulutus, vähemmän lämpöä, hiljaisempi)
Laadukas ja yleisesti kehuttu. Ominaisuuksiinsa ja laatuunsa nähden naurettavan edullinen.

Tuota mallia ei ole Jimssillä ollenkaan tarjolla, mutta kyseessä on sen verran hyvä virtalähde, että kannattaa melkein vaivautua tilaamaan toisesta paikasta kuin tyytyä johonkin huonompaan Jimssin valikoimista.

Selvennystä komponenteista.

Uusimmalla z77 piirisarjalla varustettu mATX emolevy hyvillä liitännöillä.

Samsung 830 64GB SSD-levy. Yksi suorituskykyisimmistä hintaluokassaan. Vahvoilla juurikin "todellisissa" luku- ja kirjoitusoperaatioissa (monet mallit ovat hyviä lähinnä testiohjelmissa, mutta eivät suoriudu käytännössä niin hyvin kuin annetaan ymmärtää) - Tähän voisin kuitenkin suositella saman valmistajan isompaa 128Gb mallia

8Gb DDR3:sta on enemmän kuin tarpeeksi, mutta  siihen kannattaa investoida nyt kun se on halpaa kuin saippua.

Prosessorina INtelin Ivy Bridge prosessori neljällä ytimellä. Uusi pienempi valmistustekniikka ja 3D-transistoriteknologia takaa pienemmän virrankulutuksen ja pienemmän lämmöntuoton. Kellotettavissa. Hinta/teho-suhteeltaan melkolailla lyömätön ja laskentatehoa riittääkin "mihin vain". Sisältää Intelin viimeisimmän integroidun HD 4000 näytönohjaimen.

True Spirit on edullinen, mutta yllättävän suorituskykyinen prosessorijäähdytin. Pärjännyt hyvin muropaketin testissä ja kehuttu hiljaiseksi. Tuulettimen voi toki myös vaihtaa vielä hiljaisempaan, niin halutessaan.

Kaikki tämä pakattuna Fractal Designin äänieristettyyn mATX koppaan joka on mukavan hillitty ulkomuodoiltaan ja hinnaltaan järkevä.

Hiljaisuutta silmällä pitäen voidaan koneeseen sitten valita hiljaisempia kotelotuulettimia/tuuletinsäädin jolla kierrosnopeudet voi säätää minimiin.

- Virtalähteen ja tuon paremman prosessorin kanssa loppusumma ~750 + postit. Kasaus sitten päälle, ellei itseltä onnistu. Mitään rakettitiedettähän se ei oikeasti ole, joten suotta siitä isommin toiselle maksaa.

---

Tämä kone iskee oikeastaan suorituskyvyssä jo kovasti yläkanttiin, mutta eipä ole tarvetta päivitellä hetkeen. Tästä voidaan vielä jatkaa lisäämällä esim. passiivinen erillinen näytönohjain ja isompi SSD. Loppusumma pysyy silti lähellä tuota alunperin katsomaasi mikromafian pakettia.

Mikäli ryhdytään säästölinjalle, niin tuollaisen i3 kokoonpanon kokoaakin sitten siihen ~650€ pintaan. Jos karsitaan varastolevyn koossa, SSD:n nopeudessa, muistin määrässä ja siitä hiljaisuudesta niin tuostakin voinee tiputtaa vielä 50-100€ pois.

Silti koneet ovat aina yhtä jähmeitä ja hitaan oloisia.

Tämä johtuu juurikin siitä, että kiintolevyt ovat olleet pullonkaulana. Nykyisellään SSD lisää nimeomaan sitä käytön sujuvuutta ja nopeutta ja poistaa yleistä "tahmailua" joka aiheutuu kun kiintolevy ei pysy muun koneen perässä

Edit 2: kuvankaappaus ja tekstiä päivitetty. Ei kannattaisi "kiireellä" näitä postailla kun joutuu aina jälkikäteen korjailemaan...  

73

Laitealue / Vs: Uutta konetta harkitsemassa

« : 09.07.12 - klo:21.36 »

Mistään intelin integroidusta on tosin turha odottaa tukea neljälle näytölle saatika potkua piirtääkkin niille jotain fullhd-resoluutiolla.

Vaihtoehtoja on siis kaksi. nVidia tai AMD. nVidian avoimet ajurit on surkeat kun taas AMD:n avoimet ovat kelvolliset. nVidian suljetut ajurit taas ovat hyvät kun AMD:n suljetut ajurit ovat ala-arvoiset.

nVidian ajurit saattavat vaatia manuaalista säätöä, mutta jos haluaa saada käyttöönsä niitä kortin tuoreampia ominaisuuksia ja saada kortista edes suurinpiirtein saman suorituskyvyn irti Linuxilla kuin Windowsilla on se nVidia aikalailla ehdoton valinta. Itsellä on sinällään ollut aina hyvä tilanne nVidian korttien kanssa, että kunhan suljetut ajurit on asentanut niin kaikki on toiminut moitteetta ilman säätämistä.

AMD-tuki on itselle pieni arvoitus. Se on kuulemma kehittynyt huimasti mutta ei kuitenkaan ole vielä sillä tasolla kuin nVidian suljetut. Ehkä kannattaa googletella ihan kansainvälisemmiltäkin palstoilta ja katsella kokemuksia.

SLI-tuesta en sano mitään. SLI / CrossFire toimii Windowsillakin miten sattuu, en uskalla edes veikata mikä sotku Linuxin puolella siitä seuraa x)

Jotta saat yhdellä kortilla kommennettua neljää näyttöä tarvitset nVidian puolelta vähintään GTX 6xx sarjalaisen. AMD:lta taas riittää 5xxx sarjalainen (kolmen näytön tuki)(kolme sukupolvea vanhempaa sarjaa) joka on tietysti huimasti edullisempi. Siitä en tosin sano taas mitään, onnistukko nuo +2 näytön tuet kuinka helposti kummassakaan leirissä Linuxin puolella. Mutta rauta ainakin tukee..

Tähän hätään en muista kuinka montaa näyttöä AMD:n 6xxx ja 7xxx sarjalaiset tukevat...?

74

Laitealue / Vs: Uutta konetta harkitsemassa

« : 09.07.12 - klo:19.49 »

-hp omni 120-1000 on näppärä kun siinä kaikki on integroituna näyttöön. Mutta onko tuon kanssa jotain yhteensopivuusongelmia ubuntun kanssa? Saattaahan tuo olla meikäläisen käyttöön hieman kevytkin, tosin varmasti nykyistä Sempron 3000+ prossua ja 2gt rammia nopeampi.

Nämä näyttöön integroidut koneet ovat usein samaa rautaa kuin mitä läppäreissäkin käytetään. Hankala päivittää, lämpöongelmia voi esiintyä herkästi (näyttö lämmittää komponentteja myös). Ainakin ne mallit mitä itse katsellu ovat myös olleet aivan järjettömän hintaisia. Tarjoavat siis läppäritason suorituskykyä ja keskinkertaisen näytön isolla rahalla.

(Minusta iMac on aika äänekäs, joten voin vain kuvitella kuinka äänekäs HP:n vastaava on )

-kannettava on kiva kun se on pieni ja huomaamaton, tosin päivityksiä ei oikeen tehdäkään, tosin en ole nykyiseenkään tehnyt muuta kuin rammin lisäystä.

-pöytäkone olisi kiva, mutta muistelen että edellinen pöytäkoneeni vei oikein kunnolla sähköä, virransäästö-tilasta se ei osannut herätä. Iso, äänekäs ja rumakin se oli.

Kannettavan ja pöytäkoneen välillä pitää sitten vain miettiä sitä käyttötarkoitusta. Onko koneen koko ja helppo siirreltävyys tärkeitä kriteereitä vai meneekö esim. raaka teho ja hyvä näyttö näiden edelle? Kannettavakin voi olla äänekäs. Läppäripuolella täytyy sitten taas miettiä mikä olisi se tärkein ominaisuus; koko, teho, näyttö vai kenties akkukesto?

-erittäin hiljainen (ei vesijäähyä), nopea (nykyiset käyttikset ovat vain niin raskaita että uudesta koneesta ei ole uudella käyttiksellä nopeus-eroa), virransäästötila toimii hyvin, ei rumenna olohuonetta ulkonäöllään.

Käytännössä kaikki nykyaikaisella raudalla varustetut läppärit ovat "nopeita" työpöytäkäytössä. Raskaampien sovellusten kanssa ei luonnollisesti päästä tehokannettavienkaan kanssa samalle tasolle pöytäkoneen kanssa.

Pöytäkoneesta voi rakentaa tasan sellaisen kun haluaa. Komponenttivalinnoilla pystytään vaikuttamaan tehon lisäksi myös siihen hiljaisuuteen ja virransäästöominaisuuksiin sekä virrankulutukseen ylipäätään. Kotelo tulee olemaan tärkeä osa mikäli ulkonäkö ja hiljaisuus ovat tärkeitä kriteereitä. Pöytäkonekin voi olla pieni, siro ja tyylikäs kunhan vain komponentit ja kotelo valitaan sen mukaan.

-Toimiiko ubuntussa ssd-kovalevyt? Käynnistyykö käyttöjärjestelmä ja ohjelmat selvästi nopeammin kuin vanhalta mekaaniselta kovalevyltä?

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Toimii ja Käynnistyy! SSD on mielestäni "ehdoton" nykyaikaisessa tietokoneessa.

SSD:n etuja ei voi tarpeeksi korostaa, mutta asiaa on hyvä pohtia siltä kantilta, että jo muutaman vuoden vanhassakin koneessa kovalevy on paha pullonkaula monissa sovelluksissa ja normaalissakin työpöytäkäytössä. SSD:llä saadaan nimenomaan sitä yleistä sujuvuutta ja nopeutta ihan  työpöytäkäyttöönkin.

-Onko uudemman ubuntun ja paketti-koneen, kannettavan tai itsekootun koneen kanssa jotain mitä tulisi välttää? Joskushan oli jotain näytönohjain-ongelmia, siis historiassa.

Nvidian Optimus-teknologia taitaa edelleen toimia todella heikosti linuxin kanssa. (Intel + Nvidia grafiikat samassa läppärissä) Uudet AMD:n APU-piireillä varustetut koneet voivat myös olla huonosti tuettuja.

-Kannattaako ostaa edullinen (jo vanhahtava) vai uudempi kalliimpi malli? Voiko ssd-kovon laittaa noihin kaikkiin jälkeenpäin?

Jos päivittää niin ennemmin päivittää kerralla "kunnolla". Etenkin jos hankkii läppärin jota on vaikea päivitellä ajan saatossa. Jos haluaa päästä halvemmalla niin kannattaa katsella käytettyjä laitteita. Valmiiksi "vanhahtavaa" ei kannata uutena ostaa oikein missään tilanteessa.

SSD:n voi laittaa käytännössä mihin tahansa pöytäkoneeseen, mutta osa sen suorituskyvystä voidaan menettää vanhempien liitäntöjen kanssa. Kannettavien puolella kaikki riippuu mallista.

--

Nyt lähinnä kannattaa miettiä lisää kriteereitä. Nopeutta, hiljaisuutta ja ulkonäköä saadaan haettua niin pöytäkoneella kuin läppärilläkin, joten seuraavaksi on mietittävä ne loput kriteerit. Näillä kriteereillä kun voi linkata 100 erilaista kannettavaa ja koota 15 erilaista työpöytäkokoonpanoa ehdotukseksi.

75

Oppaiden kehittäminen / Vs: Ubuntun_tuunaus

« : 09.07.12 - klo:19.13 »

EDIT: Ohjeet poistettu mahdollisten virheiden ja/tai vanhentumisen johdosta. Tmpfs:sää ja fstabin virittelyä pidetään ainakin täällä hyödyttömänä virittelynä, joten en käytä enempää vaivaa/aikaa ohjeiden päivittämiseen.

Kiinnostuneet voivat lukea aiheesta ja oppia itse esim. archwikin avulla:

https://wiki.archlinux.org/index.php/Fstab
https://wiki.archlinux.org/index.php/Fstab#tmpfs

76

Yleistä keskustelua / Vs: Mikä on lempi Unix-käskysi/ohjelmasi?

« : 09.07.12 - klo:18.01 »

Unixin ff:ää vastaava find linuxin puolella sekä Grep.

findillä tulee etsittyä asetustiedostot sun muut joiden polkuja ei muista (+ erot distrojen välillä)

Koodia: [Valitse]

find / -name google-chrome.desktop -print
/opt/google/chrome/google-chrome.desktop
/usr/share/applications/google-chrome.desktop

Grep on myös ahkerassa käytössä. Sillä kun pystyy esim. rajaamaan hakutuloksia..

Esim.

Koodia: [Valitse]

dpkg --get-selections | grep gnome
gnome-doc-utils install
gnome-icon-theme install
gnome-keyring install
gnome-mime-data install
gnome-user-guide install
libgnome-keyring0 install
libgnome2-0 install
libgnome2-common install
libgnomecanvas2-0 install
libgnomecanvas2-common install
libgnomeui-0 install
.
.
.
Edit:

Ohjelmista terminator on nykyisellään niitä ohjelmia mitä tulee asennettua ensimmäisenä. Erittäin kätevä ja monipuolinen pääteohjelma. Tukee mm. raahaa ja tiputa, tabeja, on jaettavissa pysty- ja vaakasuoraan niin moneen kertaan kuin itse mielii, "loppumaton" scrollback jne. Todella näppärä

77

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Xubuntun käyttöönotto

« : 09.07.12 - klo:14.47 »

Jos käynnistät ohjelmat päätteeltä niin ei ole mitään tarvetta käyttää gksudo:a. Gksudo on olemassa sitä varten, että graafisia ohjelmia voidaan käynnistää root-oikeuksilla avaamatta/lataamatta terminaalia. Terminaalilta kun  käynnistää ohjelmia niin se on jo ladattu ja valmiiksi auki ja samalla sudo on myös nopeampi kuin gksudo (joka lataa ja pompauttaa sen "Anna salasana" popupin ruudulle, sen sijaan että sen salasanan kirjoittaisi suoraan sinne terminaaliin.)

Gksudo on siis olemassa "Suorita ohjelma"-sovellusta ja itse järjestelmää varten.

Edit: taino:

gksudo sets HOME=~root, and copies .Xauthority to a tmp directory. This prevents files in your home directory becoming owned by Root. (AFAICT, this is all that's special about the environment of the started process with gksudo vs. sudo).

Itse olen aina käyttänyt pelkkää sudo:a eikä ole ongelmia esiintynyt.. Tiedä häntä sitten. Ei ole nykyisessä järjestelmässä edes koko gksudoa edes asennettuna   Ei sinällään mahdu minun kaaliini, että miten vaikkapa /etc/fstab avaaminen sudo gedit/leafpad/geany jne. voisi asettaa osan /home-hakemistostani rootin omistukseen...

Lieneekö vaara sitten olemassa vain esim. tiedostonhallinnan kanssa? Vai asettaako se sitten käytetyn ohjelman /home-hakemistossa sijaitsevien asetustiedostojen yms. omistuksen rootille?

78

Oppaiden kehittäminen / Vs: Wiki-oppaiden virheet ja vanhentuneet oppaat - ilmoita tässä toimimaton opas

« : 09.07.12 - klo:13.24 »

http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntun_tuunaus

Toimimattomat kohdat:

Poistetaan Usplash käytöstä, Grubin profilointi  -- asetustiedoston sijainti muuttunut

Päivittämisen tarpeessa:

 - OpenOfficen nopeuttaminen

Toimiiko sama LibreOfficella? Onko LibreOfficelle vastaavia nopeutuskeinoja?

 - Swifweasel, avoin prosessorikohtaisesti optimoitu Firefox

Nykyisellään taitaa olla parempi suositella oikeasti kevyempiä selaimia: midori, chromium, qupzilla, arora jne. sekä ohjeistaa flash- ja adblockkereiden käytössä. (mainokset ja flash ne selaimet jokatapauksessa tahmaa)

 - Ota irti hyöty dual-core prosessorista käynnistyksessä

Taitaa nykyisellään olla jo vakiona.

 - Ubuntu 7.10 ja "Failed to initalize HAL"

7.10 ei ole tuettu enää aikoihin.


Mukaan voisi ympätä tuunausvinkkejä joilla oikeasti kykenee nopeuttamaan järjestelmää nykykoneilla:

Lisätä voisi juttua ainakin Preloadista (prelink ehkä myös vaikka sen hyödyistä voikin olla montaa mieltä nykypäivänä), tmpfs:n käytöstä (/tmp, /var/tmp, selaimien välimuisti), tiedostojärjestelmän tuunauksesta fstabin avulla (noatime, (noatail ReiserFS), commit), levyosioinnin viilailusta (mahdollisesti erillinen /var ReiserFS:llä), journaloinnin poisto, profile-sync-daemon.

Nykyisellään kun useimpien vanhempien koneiden ja erityisesti läppäreiden hitain osa on se kiintolevy ja tmpfs:n käytöllä ja tiedostojärjestelmän tuunauksella saadaan ne merkittävimmät nopeushyödyt. Ajankohtaista myös SSD:n kanssa, koska ylimääräisistä kirjoituksista halutaan päästä eroon.

Samalla selkeä kehoitus siirtyä kevyempiin työpöytäympäristöihin/ikkunamanageriin ja linkitys olemassa oleviin ohjeisiin. Unitystä kun ei saa kevyttä tekemälläkään.

Täältä löytyy auttava käsi päivittelyihin, löytyy esimerkkitiedostoja ja 1000 ja 1 bookmarkkia aiheesta, mutta en usko että saan kirjoitettua kaikkea puhtaaksi niin että ulosannista ymmärtääkin jotain. + Ubuntuasennusta ei löydy joten esim. sijanteja en pysty itse tarkastamaan.

(Useammankin kerran käyttänyt tätä ohjetta 10.04 eteenpäin Ubuntulla, ja eihän tuosta ole suurin osa toiminut/vaikuttanut mitään enää muutamaan julkaisuun, joten voisi olla aika päivitellä )

79

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Desktop ei näy, ennen kuin käynnistän Nautiluksen (12.04, XFCE)

« : 08.07.12 - klo:21.18 »

En, haluan tehdä asiat helpoimmalla mahdollisella tavalla.

Olet kuitenkin moneen kertaan tuonut esille, että olemassa olevat "helpot korjaukset" eivät kelpaa, sillä ne ovat oikopolkuja eivätkä ratkaise ongelmia sillä tasolla miten sinä haluaisit ongelmat korjata.

2. Miksi Debian LXDE versio käynnistyy käynnistyy 22 sekunnissa.

LXDE on riisutumpi, pienempi ja rajatumpi työpöytäympäristö. Debian on myös lähtökohtaisesti kevyempi kaikin puolin (siitä ei ole yritetty tehdä väkisin niin valmista kuin Ubuntusta)

Kyllä, samanlaisilta USB-tikuilta nuo käynnistin.

En lähtisi USB-tikulta boottausta juuri vertailemaan. Prosessina kuitenkin kohtalaisen oikukas. Jos haluaa vertailla, kannattaa se tehdä asentamalla käyttöjärjestelmä kiintolevylle. Live-istunnossa on paljon sellaista mitä "oikea" asennettu järjestelmä ei tarvitse.

Miten noilla voi olla noin sairaan suuri ero? Ehkä Ubuntun media on vaan eri tavalla kasattu ja tekee ihan jotain muuta kuin Debian? Mutta miksi?

Jotta Ubuntu toimisi mahdollisimman monella erilaisella kokoonpanolla edes jotenkuten. Debian luottaa siihen, että jos jokin ei toimi, käyttäjä osaa korjata ongelman itse. Jotta Ubuntu toimisi useimmilla kokoonpanoilla, sen täytyy sisältää ja ladata huomattavasti enemmän tavaraa toimiakseen.

Sitten niitä säätöjä mitä pitää tehdä uudelleen asennuksen jälkeen:

Olet oman käsitykseni mukaan tietotekniikan ammattilainen. Sinulla on listassasi myös varmuuskopiointi. Miksi siis sinulla ei ole ajastettuja varmuuskopiointia koko järjestelmästä ja täten toimivasta järjestelmästä asianmukaista levykuvaa, jotta voit palata toimivaan ja valmiiksi konfiguroituun järjestelmään tarvittaessa. Miksi asetustiedostoista ei ole asianmukaisia varmuuskopioita jolloin nämä on helppo liittää täysin puhtaaseenkin asennukseen ilman tuntien/päivien/viikkojen/kuukausien säätämistä.

Olet myös kokeillut nykyisessä asennuksessasi "niitä ja näitä" ottamatta asianmukaisia varmuuskopioita ja nyt järjestelmäsi on enemmän tai vähemmän "solmussa". Jos varmuuskopiointi olisi ollut kunnossa, olisit voinut tässä vaiheessa palata muutamassa minuuttissa valmiiksi konfiguroituun, toimivaan järjestelmään ja tätä ketjua ei olisi edes olemassa. Tai olisi, mutta tässä käsiteltäisiin sitä, miten XFCE asentuisi mahdollisimman helposti ja oikeaoppisesti, jotta järjestelmää ei tarvitsisi ajaa varmuuskopioilta taas uudestaan seuraavan rikkoontumisen vuoksi.

80

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Desktop ei näy, ennen kuin käynnistän Nautiluksen (12.04, XFCE)

« : 08.07.12 - klo:20.35 »

Asensit ilmeisesti suljetut ajurit? Kokeilitko "nvidia-xconfig" josko se olisi kirjoittanut xorg.configin kohdilleen automaagisesti? (toisaalta, onhan sitä käynyt muutamaan otteeseen niinkin, että on hävittänyt kuvan kokonaan kun on tuota yrittänyt "helpomman" tavan toivossa..)

Jos oikeasti haluat tehdä asiat "oikein" ja kerran "vaikeamman kautta" jotta kaikki toimii tulevaisuudessa juuri siten kuten sinä haluat, niin kannattanee lähteä rakentamaan sitä omaa asennusta mahdollisimman tyhjästä jonkin rolling-release distron päälle.

Ubuntut, Xubuntut, Lubuntut, Mintit yms. pyritään rakentamaan siltä pohjalta, että niistä löytyisi kaikki tarpeellinen ja ne toimisivat edes jotenkuten mahdollisimman monella erilaisella koneella ja konfiguraatiolla, mahdollisimman monen erilaisen lisälaitteen kanssa ja niin edelleen. Toisekseen tukea täytyy yrittää taikoa enemmän tai vähemmän valmiista ja vaillinaisista palikoista - laitevalmistajat kun eivät niitä ajureita itse tarjoa. Samalla kaikkea tarvittavaa ei voida sisältää "suoraan mukaan" "lakisäästeisten" kikkakolmosten takia. Sen takia sitten tarvitsee lisäillä ajureita ja paketteja sun muuta jälkikäteen.

Yleisesti ottaen valtajakelut, Ubuntu, Fedora, OpenSuse yms. toimivat yllättävän mainiosti todella laajalla laitekirjolla. Joskus on kuitenkin jaksettava lukea ohjeita - joita löytyy paljon ja jotka ovat yllättävän laadukkaita. Ohjeet ovat yleensä sitä luokkaa, että aivot narikkaan ja copypastea komentoriville. Näillä yleensä saa homman toimimaan kuten pitääkin.

Jos taas ohjeet eivät miellytä (eli haluaisit tehdä asiat perusteellisemmin, "vaikeamman kautta" ja ymmärtää samalla mitä teet, miksi ja miten mikäkin ohjeen kohta vaikuttaa järjestelmään ja varmistua siitä, että korjaus on mahdollisimman oikein toteutettu) voit aina perehtyä asiaan ja kehittää korjauksen (omasta mielestäsi oikeaoppisen) itse.

Linux-maailmassa kun on vapaus valita, opetella ja luoda itse

PS. empä ole ainakaan itse vielä Windows-asennusta tehnyt jonka hienosäätöön ei olisi mennyt vähintään samaa aikaa kuin vaikkapa Ubuntu-asennukseen, eli tiedä sitten onko se ruoho vihreämpää aidan tuollakaan puolen.