Viestit

61

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Miksi Ubuntu eikä easy peasy eeepclle?

« : 12.01.09 - klo:22.11 »

Serola tai joku muu 901:lla Ubuntua käyttävä:
Mitä näyttää powertop, kun näyttö ei ole ihan himmeimmällä, wlan on käytössä, ja esimerkiksi nettiselain (ilman flashia) pyörii taustalla?
Itselläni nyt:
Virrankäyttö (ACPI-arvio): 10,1 W (2,9 tuntia jäljellä) (keskikulutusarvio: 11,8 W,/2,5 h)

Archilla tuo oli n. 7.5W ja Ubuntulla on aiemmin ollut parhaimmillaan jotain 8.3W tms. Ilman wlania Archilla oli parhaimmillaan n. 5W.

Silläkin tuota eee-controlia tässä yritän tyrkyttää. Eräs tehokas virransäästöön vaikuttava tekijä on alikellottaminen. Eee-control asetuksista voi valita virransäästötilan, kun kone on akkukäytölllä. Sen ansiosta virrankulutus tippuu tuonne 7,5 watin tienoille, kun näytön kirkkaus n. 70%, WLAN päällä ja netissä kevyttä surffailua. Eee-controlin tuulettimen hallinta varmastikin vaikuttaa myös osaltaan, eli virrtaa säästyy, kun tuuletinta pyöritetään vain tavittaessa ja kohtuullisilla kierroksilla. Noin siis oli Ubuntu eee asennukssen aikoihin.

Huomasin että tuo n. 10W tehonkulutus johtui siitä, että tämä ei ole oletuksena matalajännite/low voltage -tilassa (ts. "cat /proc/eee/fsb tulostaa "XX 50 1" eikä "XX 50 0" niinkuin pitäisi). Surkealla eee-appletilla ei ollut vaikutusta tilanteeseen. Manuaalisesti komentamalla esim. "sudo sh -c "echo 80 50 0 > /proc/eee/fsb" tehonkulutus tippui lähes siedettävään 8.3W lukemaan.

Toki alikellotuksellakin on pieni merkitys virransäästöön, mutta tärkein tekijä siinä on juuri tuo volttien laskeminen. Monestihan se menee juuri niin, että mitä korkeampia kellotaajuuksia halutaan pitää, sitä kovemmat voltit tarvitaan. Omassa yksilössäni tosin low voltage -tila toimii kaikilla kellotaajuuksilla (/proc/eee/fsb:n ensimmäinen arvo 75-110, joka tarkoittanee (maksimi?-)kellotaajuutta prosentteina suhteessa normaaliin).

Täytyypä kokeilla vielä tuota eee-controllia, jos se sitten tekee tosiaan jotain magiaa, miitä omat manuaaliset ja automaattiset fsb&tuuletinasetukset eivät tee.

Olen aiemmin myös todennut, että ilmeisesti myös ext2:n valinta tiedostojärjestelmäksi auttaa virran pihistämisessä, koska prosessoritehoa säästyy SSD:lle kirjoittamisten ja lukujen vähentyessä. Eli minulla virrankulutus on tällä hetkellä jopa 7,3 watin luokkaa, kun näytön kirkkaus 70%, kone alikellotettu virransäästötilaan ja WLAN on päällä. Virranhallinnan arvio on tuolloin 5 tuntia 40 minuuttia, kun ext3:lla se oli 5 tunnin hujakoilla.

Todella hurja ero kyllä. Oliko EXT3:ssa käytössä "noatime, nodiratime"?

62

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Easy Peasyn työpöytä?

« : 12.01.09 - klo:19.15 »

Tähän vielä yksi toisensuuntainen mielipide. Kun kerran nämä pikkukoneet vaativat viilailua (array-kernel + skriptit), niin miksi asennella ne kaikki itse, kun valmiitakin paketteja löytyy. Kaiken lisäksi minä ihan oikeasti pidän NBR-käyttöliittymästä, niin sekin tulee valmiina.

Samma här. Valitettavasti yksi tärkeimmistä seikoista, virransäästön optimointi, on jäänyt näissä valmiiksi viritellyissäkin vielä puolitiehen.

Minun valintani ei ole kuitenkaan ole tämä EasyPeasy vaan eeebuntu, tätänykyä 8.10 -versio. Ubuntu Eee:tä (8.04) kokeilin jossain välissä pikaisesti, mutta siinä oli jotain piirteitä joista en oikein tykännyt (maximus, perinteisen gnome-käynnistysvalikon puuttuminen). Tarkoitus oli kokeilla EasyPeasy:a, mutta kun nyt kun tuossa koneessa jo pyörii eeebuntu 2.0  (8.10), niin enpä taida enää toimivaa systeemiä sotkea.

Korostamani kohdat ovat siis äärimmäisen helppo korjata. Maximus on tosin sellainen "vika", jota itse pidän ehdottomasti "ominaisuutena" näin pienessä koneessa. Compiz sitten zoomeineen ja kaikkie ikkunoiden näyttämisineen tuo helpotusta ohjelmien vaihtoon.

63

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Easy Peasyn työpöytä?

« : 12.01.09 - klo:19.08 »

Voit kyllä kokeilla poistaa sessionista netbook launcherin ja yrittää lisätä normaalit gnomen paneelit.

Ehdottomasti tämä on helpoin tapa, eikä vaadi mitään "kokeilua" tai "yrittämistä" ;-).

Itse suosittelen tuota parus-ubuntu-valikkoa. Ja siis ei mitään paneeleita tarvi lisätä, vaan paneeliin applett (paneelissa oikeaa nappi, "Lisää paneeliin" ja sieltä "Päävalikko").

Valikkopalkin (Sovellukset | Sijainnit | Järjestelmä) voi toki myös lisätä, mutta mielestäni se syö aivan liian paljon tilaa jo muutenkin pieneltä näytöltä.

Netbook Launcherin taas voi joko poistaa Synapticilla tai ottaa pois käytöstä Järjestlmä->Asetukset->Istunnot ja sieltä raksi pois kohdasta Netbook Launcher.

64

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Miksi Ubuntu eikä easy peasy eeepclle?

« : 12.01.09 - klo:18.55 »

Täältä ääni ehdottomasti Easy Peasylle, mikäli vaihtoehtona on perus-Ubuntun asentaminen. Perustelut: Easy Peasy on yksinkertaisesti perus-Ubuntu 8.10 + muutama muutos, jotka täytyy joka tapauksessa tehdä.

Easy Peasyn jälkisäätö on siis täsmälleen samanlaista kuin Ubuntu 8.10:n jälkisäätö. Kokeilin Serolan tavoin myös Ubuntu Eee:tä (hardyyn perustuva Easy Peasyn edeltäjä), mutta se ei samalla tapaa vakuuttanut.

Asennatte sitten perus-Ubuntun tai Easy Peasyn, yhtä lailla kannattaa pudottaa turhia palveluita pois päältä. Itse otin myös tuon naurettavan (ja yhä hieman raskaan sekä compizin kanssa epäyhteensopivan) netbook launcherin pois käytöstä, ja laitoin sen tilalle perus-gnome-valikon, joka toimii oikein hyvin. Maximus ja tuo tabinäkymä sensijaan on vähintäänkin jees ja saa kaikin mokomin olla.

Easy Peasyn ongelma on sama kuin perus-Ubuntunkin: todella heikko akunkesto verrattuna huolella säädettyyn Archiin, joka minulla tässä oli. Normikäytössä tuollainen 5h on tietysti kannettavalle paljon, mutta kun Archilla se oli n. 7h, niin _jotain_ on vialla.

Näkisin kolme realistista vaihtoehtoa Eee 901:n käyttöjärjestelmäksi:

1. Easy Peasy 1.0 (== valmiiksi säädetty Ubuntu Intrepid 8.10), asennus+säätöaika 30-60min
2. Ubuntu Intrepid 8.10 + säätöä, asennus+säätöaika osaavalta muutamia tunteja, jos halutaan päästä yhtä hyvään tulokseen kuin yllä
3. Arch Linux. Todella kevyt Linux, johon löytyy oikeasti hyvin säädelty ja virtapihi kerneli, eikää mitään Adammin räpellyksiä. Asennus+säätöaika pari päivää... repikää siitä. Ja ei missään tapauksessa sovi alottelijalle.

Koska kohtien 1. ja 2. lopputulos on identtinen, en voi suositella kenellekään vaihtoehtoa 2. Varsinkin kun vaihtoehto 1. sujuu ihan jokaiselta ilman mitään erityisiä ohjeita.

Täytyy tutustua tuohon eee-controlliin, josko saisi virrankäyttöä edes vähän lähemmäksi tuota Archin tasoa.

Serola tai joku muu 901:lla Ubuntua käyttävä:
Mitä näyttää powertop, kun näyttö ei ole ihan himmeimmällä, wlan on käytössä, ja esimerkiksi nettiselain (ilman flashia) pyörii taustalla?
Itselläni nyt:
Virrankäyttö (ACPI-arvio): 10,1 W (2,9 tuntia jäljellä) (keskikulutusarvio: 11,8 W,/2,5 h)

Archilla tuo oli n. 7.5W ja Ubuntulla on aiemmin ollut parhaimmillaan jotain 8.3W tms. Ilman wlania Archilla oli parhaimmillaan n. 5W.

Ikävä kyllä Adammin kernelistä on jostain syystä debuggitiedot pois päältä, joten powertop ei osaa kertoa tarkalleen, mitkä prosessit vievät eniten virtaskaa.

65

Pelit / Vs: richard burns rally

« : 10.01.09 - klo:14.32 »

Olen otsikossa mainittua peliä yrittänyt saada toimimaan Winessä. Sain pelin asennettua ja se käynnistyy, mutta se kaatuu ennenkuin pääsee valikoihin.

Olisiko kenelläkään neuvoja tähän ongelmaan?

Itselläni peli on aina toiminut lennosta Winellä. Onko peli alkuperäinen? Suosittelen, että päivität pelin uusimpaan versioon ja asennat no-cd-crackin (vai tarvikos tuo crackia).

Kuvaamasi tapaista kaatumista on kuitenkin saattanut ilmetä varsinkin Windows XP:llä, kun en ollut vielä päivittänyt peliä.

Yksi selkeä ongelma tuossa on kuitenkin ollut Winellä: puut katoavat näkyvistä jonkin ajan kuluttua ajamisen aloittamisesta. Jos vikaa ei ole Wineen vielä korjattu, sen sai jollakin rekisterimuutoksella toimimaan oikein. Ratkaisu löytyi JJK:n mainitsemalta sivulta.

Nyt kun vihdoin löysin kateissa olleen voimapalauteratin muuntajan, voisin kokeilla josko force feedback tosiaan toimii Winellä. Jostain luin, että sen pitäisi nykyään toimia. RBRally on aika vaikea ja vaisukin peli ilman tuntumaa. FF-ratilla se lienee edelleen parasta mitä löytyy.

66

Yleistä keskustelua / Vs: Linux saamassa usb 3.0 -tuen ensimmäisenä

« : 05.01.09 - klo:15.06 »

Ei se USB:n virta riitä vielä kiintolevylle (2,5" vaatii kaksi USB piuhaa).

Osalle riittää, osalle ei. Omista 2,5" siirrettävistä levyistä kaksi toimii ihan yhden USB-piuhan varassa (kunhan koneen USB-littin antaa tarpeeksi virtaa), kolmas vaatii lisävirtapiuhan.

Jep. Omassakin siirrettävässä levyssä tuli tuo lisävirtapiuha mukana juuri siksi, että jotkut kokoonpanot eivät mahdollisesti anna riittävästi virtaa. Tokikaan en ole tuota lisävirtapiuhaa koskaan joutunut käyttämään, mutta kaiketi sellaisiakin kokoonpanoja löytyy.

LaCien 80-gigainen 2,5" USB 2.0 -malli siis käytössä.

Kiintolevyn mukana tuli varsin lyhyt piuha, joka myös toimii. Kameran pidempi USB-2.0 -piuha taas ei jostain syystä toimi. Tuli pieneen mieleeni, että pidemmän ja mahdollisesti ohuemman kaapelin marginaalisesti suurempi jännitehäviö tietysti saattaisi olla syynä tuohon.

67

Laitealue / Vs: Kuinka voin luoda kunnollisen xorg.confin?

« : 07.12.08 - klo:00.11 »

Mikä Ubuntun versio?

Oletko kokeillut käyttää kokonaan ilman xorg.conffia, ja antaa Ubuntun itse etsiä toimivat resoluutiot? Ainahan tämäkään ei täysin toimi, varsinkaan joidenkin vanhojen CRT-näyttöjen kanssa.

Seuraavalla komennolla voit automaattisesti generoida X:n asetukset, joissa ainakaan itselläni ei ollut mitään näyttökohtaista "roskaa" mukana:

Koodia: [Valitse]

sudo dpkg-reconfigure -phigh xserver-xorg
Mikäli X-käynnistyy, ja näyttö ilmoittaa mainitsemaasi viestiä, pääset kirjoittamaan ylläolevan komennon konsoliin painamalla ensin Ctrl+Alt+F2.

Mainitsemani komento generoi itselleni seuraavan näköisen xorg.conf:n (voit toki kopioida tästä itsellesi tuon "Screen"-osion olennaista kai tässä on se, ettei mitään Herzejä tai muita näytön ominaisuuksia värisyvyyttä (tässä 24-bittiä) lukuunottamatta ole asetettu.):

Koodia: [Valitse]

# xorg.conf (X.Org X Window System server configuration file)
#
# This file was generated by dexconf, the Debian X Configuration tool, using
# values from the debconf database.
#
# Edit this file with caution, and see the xorg.conf manual page.
# (Type "man xorg.conf" at the shell prompt.)
#
# This file is automatically updated on xserver-xorg package upgrades *only*
# if it has not been modified since the last upgrade of the xserver-xorg
# package.
#
# Note that some configuration settings that could be done previously
# in this file, now are automatically configured by the server and settings
# here are ignored.
#
# If you have edited this file but would like it to be automatically updated
# again, run the following command:
#   sudo dpkg-reconfigure -phigh xserver-xorg

Section "Monitor"
        Identifier      "Configured Monitor"
EndSection

Section "Screen"
        Identifier      "Default Screen"
        Monitor         "Configured Monitor"
        Device          "Configured Video Device"
        DefaultDepth    24
EndSection

Section "Module"
        Load    "glx"
        Disable "dri2"
EndSection

Section "Device"
        Identifier      "Configured Video Device"
        Driver  "nvidia"
        Option  "NoLogo"        "True"
EndSection
Mikäli itselläsi on kovasti kustomoitu xorg.conf, ei tokikaan kannata ylikirjoittaa koko tiedostoa, vaan pelkkä "Screen"-osio.

68

Laitealue / Vs: Varmatoiminen ja hiljainen Linux kone seniorille

« : 06.12.08 - klo:23.54 »

Olen edelleen viilaillut konepakettia. Tässä ehkä loppullinen?
EMOLEVY      ASUS AM2+ NF730ADDR2SATA2GBLAN 8CH (tuotekoodi M3N78-EH,
         piirisarja NDIVIA GF 8200)
PROSESSORI      AMD Athlon X2 4850E (45W)
NÄYTÖNOHJAIN   NVIDIA Geforce 9400GT (Silent)
KOTELO+PSU      ANTEC NSK 6580-EC 430W
MUISTIT      CORSAIR XM S2-6400 2x1GB DDR2 CL5 DHX
KIINTOLEVYT      2xSAMSUNG SPINPOINT FI 320GB
DVD          DVD+RW DL 20x Sata, musta (esim.Lite-one)

Varsin asiallisen oloinen kokoonpano. Kahden kiintolevyn järkevyydestä voi olla montaa mieltä, lisääpä se ainakin virrankulutusta ja ääntä jonkin verran. (Kiintolevy on muutenkin yksi kovimmista mölyäjistä, omassa laitteistossani kovin. Siitäkin huolimatta, että itselläni on hiljainen kannettavan kiintolevy (2,5-tuumainen) ja sekin vielä vaimennettu...)

Näytönohjain on tokin nopeampi peleissä kuin vaikkapa Intelin integroitu, mutta mainitsemassasi KDE 4.1:ssä nVidiat toimivat edelleenkin huonosti. Eli vaikka jopa Intelin integroiduilla KDE 4:ssa tehosteet toimivat moitteetta, nVidian tehokkaimmillakin korteilla on ongelmia. Tosin ongelmat ovat olleet nVidian tiedossa jo niin kauan, että niiden pikainen korjaus lienee odotettavissa. Kyseessä ei ole siis nVidian korttien teho sinänsä, vaan joiltain osin puutteelliset ajurit.

Hiljaiseen koneeseen mainitsemaasi käyttöön toki valitsisin ilman muuta Intelin integroidun, vaikka itselläni tuo nVidian Geforce 7300 GT (silent) onkin. Vaikka valitsemasi näytönohjain on toki virrankulutukseltaan maltillinen, vie se kuitenkin virtaa ja tuottaa lämpöä (ja sitä kautta välillisesti ääntä) ihan riittämiin.

Myös AMD:n uusin 790-sarjan emolevylle integroitu näytönohjain voisi olla hyvä vaihtoehto. Kokonaispaketti paljon Inteliä halvempi, integroitu näytönohjain monta kertaa Intelin vastaavaa tehokkaampi, piirisarja virtapihimpi ja käsittääkseni toimii myös Linuxissa ihan nätisti.

Kotelon täytyy olla jonkin verran iso, kun olet kaksi kiintolevyä valinnut. Muuten paras vaihtoehto hiljaista haluavalle olisi varmaankin ollut Antecin NSK 3480, mutta siihen sopii varsin huonosti kahta kiintolevyä. Epähuomiossa kasasin tutulle koneen Antecin NSK 4400-koteloon, joka näyttää kovasti tuolta 3400-sarjalaiselta, joka itsellänikin on. Valitettavasti vain 3400-sarjalaisen erittäin tukevat pellit olivat vaihtuneet rämiseviin rimpuloihin, mikä ymmärrettävästi ei ole vaimennuksen kannalta kovin hyvä juttu. Lisäksi 3400-sarjalaisessa virtalähde on sijoitettu omaan tunneliinsa, jolloin muun kotelon kuuma sisäilma ei rasita virtalähdettä, joka voi käydä viileämpänä ja hiljaisempana. Tätäkään ei ole 4400- ja valitsemassasi 6500-sarjalaisessa.

Prosessori on itselläni sama. Oikein hyvä hinta/teho-suhteeltaan ja myös virrankulutukseltaan pieni.

69

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Vuoden 2008 paras Linux jakelu (oli: 2007)

« : 02.12.08 - klo:15.03 »

@ Ijpp - Mitenkäs tuon bitburners.com tekijyyksien kanssa? Voisiko artikkeleihin mahdollisesti saada tekijöiden nimet, sillä mielipiteiden vaikuttavuus mielestäni kärsii, kun ei tiedä kuka (tai ketkä) mielipiteiden takana on.

Eiköhän tuo vertailu ole ljpp:n käsialaa? Ainakin OpenSUSE:n kuvankaappauksesta voisi näin päätellä...

Mielenkiintoinen aihe. Mikäli aikaa riittää, voisin ottaa kantaa laajemminkin.

Susen valikko on mielestäni pahasti epäonnistunut, jos sitä vertaa Ubuntun perusvalikkoihin, jotka ovat staattisia. Kaunishan tuo SUSE-valikko on, mutta käytettävyyttä se ei tarjoa.

Mitä taas tulee yhtenäiseen asetuskeskukseen, sellainenhan Ubuntusta löytyy. Sen nimi on suomenkielisessä Ubuntussa "Järjestelmä" ja englanninkielisessä "System". Yhden valikon alla on kahteen eri ryhmään (käyttäjän asetukset / koko järjestelmän asetukset) jaettuna kaikki säädettävät asiat. Useimmiten asetuksia säädetään juuri niin, että "hei, haluan säätää näytön tarkkuutta". Tällöin "asetuskeskuksen" kautta kulkeminen vain hidastaa, eikä tarjoa mitään lisäarvoa. Toki jos on joku alun nopea säätörupeama, jossa halutaan koskea n+1:n asetukseen, tuollainen keskus olisi kiva, mutta kun sille ei ole Ubuntussa mielestäni tarvetta.

Ubuntun todelliset ongelmat:
* Ulkoasua pitäisi vielä selkeyttää. Esimerkiksi New Human -teemasta saisi vaaleana versiona todella hyvän, "integroidun" ulkoasun, jossa ruskea rantu olisi vain aivan ikkunan yläreunassa, ja otsikko&valikkopalkit sulautuisivat saumattomasti yhteen.
* Nopeutta, keveyttä ja akunkestoa lisää! Ei oikein kestä vertailua jonkin Arch Linuxin kanssa tällä hetkellä. OpenSUSE nyt taitaa olla vielä huonompi tässä
* Rolling release -malli olisi paras. Periaatteessa  nämä LTS-versiot voisivat olla suunnilleen tätä, mikäli vain keskeisistää ohjelmista tuotaisiin rohkeasti uusimpia versioita käyttöön. (Firefox, OpenOffice jne.) Toki nykyiselläänkin voi aina vaihtaa seuraavaan versioon, mutta uudet versiot tuntuvat aina hetken vähän betoilta. Yksi muutos kerrallaan (Esim. OO.org 3) voisi olla turvallisempaakin kuin nämä "muutetaan nyt kaikkia vähän" -julkaisut.
* Muita?

70

Laitealue / Vs: Asus EEE PC - Pieni linux läppäri

« : 17.11.08 - klo:20.17 »

Kannattaa kokeilla LXDE:tä. Kevyt, nopea, mutta silti sisältää paljon ominaisuuksia. Tosin lxnm kannattaa korvata nm-appletilla.

http://lxde.org/

Hei, hieno löytö! Oikeat lähtökohdat muutenkin tuossa projektissa, ei ole yritetty pyörää keksiä uudelleen, vaan käytetään openboxia (vakiona).

Nykyinen setuppi toimii itselleni erittäin hyvin (ulkoasu muuten parantunut tuosta edellisestä), mutta voisin joitain komponentteja kokeilla tuosta LXDE:stä. Vähän olen tiedostomanageria tässä arponut, mutta ehkä se on taas kokeiltava PCManFM:ää, joskin siinä on ainakin aiemmin ollut ärsyttävä bugi: ei päivitä kansioiden sisältöjä, jos ei välillä vaihda toiseen kansioon ja takaisin.

Fluxissa ja muissakin suosittelen muuten usein käytettyjen ohjelmien laittamista pikavalintoihin. Itselläni esim super + T avaa terminaalin, + F firefoxin, + K xkillin ja + G gimpin. Samoin virtuaalityöpöydän vaihtoon on pikanäppäimet. Tällöin ei hirveästi edes tarvitse mitään ylimääräisiä valikkohärpäkkeitä, launchereita tai mitään muitakaan turhakkeita. Näppäinasetukset ovat tiedostossa ~/.fluxbox/keys tähän tapaan:

Koodia: [Valitse]

Mod4 F :exec firefox
Mod4 Left :PrevWorkspace

71

Laitealue / Vs: Asus EEE PC - Pieni linux läppäri

« : 17.11.08 - klo:17.02 »

Tässä mainitsemani Fluxbox-konfiguraatio:



Fluxboxin tyyli oli alunperin "Leopard", mutta viilasin sen tarkoituksiini sopivaksi, mm. kaikki kuvat. Pohjana olleet kuvat on Applen omaisuutta, joten tämä on vain yksityiskäyttöön. Jos joku välttämättä tuon haluaa,

gtk-tyyli ja monet viritykset (esim. tiedostonvalintadialogi varsin aidon OS X:n oloinen) tuli yhdessä paketissa:
http://sourceforge.net/projects/mac4lin

Taustakuva, jota ei näy on Think Linux, joka sopii hienosti teemaan:
http://www.wallpaperpimper.com/wallpaper/Computer/Linux/Think-Linux-1-MSKPLWAOH7-1024x768.jpg

72

Laitealue / Vs: Asus EEE PC - Pieni linux läppäri

« : 17.11.08 - klo:16.24 »

Käsittääkseni Ubuntu-jakeluissa Marxin eee-control parantaa tilannetta merkittävästi, sillä sen avulla mahdollistuu näytön kirkkauden, prosessoritehon ja tuulettimen hallinta jopa automaattisesti valiutuen sen mukaan, onko kone akkukäytöllä vai laturissa kiinni.

Pidin Ubuntua kaikkein virtapiheimmillä asetuksilla (fsb 75 50 0, "on-demand", näyttö himmeällä). Lisäksi tein powertopin ehdottamat muokkaukset, joilla tilanne parantuikin jonkin verran. Silti "sudo powertop" ilmoitti wlanin kanssa peruskevyessä käytössä lukemia 8-9w, kun Archissa näyttää lähes watin parempia tuloksia. (ilman wlania Arch taipuu parhaimmillaan n. 5w:n tuntumaan / 3,5w näyttö sammutettuna ;-)

901:n wlan on aika virtasyöppö, jotkut ovatkin vaihtaneet intelin kortin tilalle.

Nyt on kone laturissa kiinni, joten en voi tarkistaa antamaasi komentoa. Sen verran vain kommentoin, että mielestäni ei kannata normikäytössä pitää prosessoria "normaalilla" kellotaajuudella, kun tämä 75 50 0 -asetus toimii paremmin kuin hyvin. Samoin kovemmillakin kellotaajuuksilla, esim. ylikelloilla 110 50 0 (normaalisti 110 50 1) pidän "low voltage"-tilan päällä (viimeinen numero == 0), eli volttikorotuksessa ei ainakaan ole pienintäkään järkeä.

Boottiaika:
Kokonaisaika virtanapin painalluksesta täysin valmiille työpöydälle: 34,4 sekuntia,
josta itse Archin + X + Fluxin käynnistymisaika 25,7 sekuntia, jolloin "raudan lämpenemiseen" ja BIOSiin hukkaantuu n. 9 sekuntia.

EDIT: boottiaika on siis täysin vakio, että sitä ei ole mitenkään optimoitu. Mitä nyt loggaus tapahtuu automaattisesti suoraan X:ään ilman gdm:ää tai muutakaan manageria. Tämä on täysin henkilökohtainen tietokone...

73

Laitealue / Vs: Asus EEE PC - Pieni linux läppäri

« : 17.11.08 - klo:09.48 »

'Ubuntu eee':tä tunnutaan parjaavan mennen tullen esimerkiksi Eeeuser foorumilla, tai näin ovat ainakin tehneet muutamat tuolla foorumilla aktiivisesti kirjoittavat. En täysin ymmärrä, että miksi. Toivottavasti 'Ubuntu eee':n nimenvaihdos saadaan nopeasti pois päiväjärjestyksestä, niin sittenpä ainakin luulisi vähenevän mielestäni kyseenalainen rinnastaminen perus-Ubuntuun.

Omat kokemukseni uusimmasta Ubuntu Eee:stä eivät ole olleet kovin kaksisia. Perus Intrepid pienellä säädöllä ei tuntunut ainakaan huonommalta. Molemmissa oli silti sama ongelma, joka lienee Adammin kernelistä lähtöisin: akunkesto on paljon huonompi, kuin ArchWikin ohjeilla viritetyssä Arch Linuxissa nimimerkki Robertekin kernelillä. "sudo powertop" kertoo aika karua kieltään tuosta Ubuntu + Adamm + Eee -yhdistelmästä, enkä tosiaan ymmärrä missä se vika on.

Ubuntu Netbook Remix taas on muuten kiva, mutta se ume-launcher on kyllä heikko esitys. Aivan liian raskas mihinkään järkevään. Tosin tuon launcherin poisto, ja perus gnome-valikon lisäys tekee käyttöliittymästä jo sinänsä erinomaiseen.

Ubuntu Eee olisi kiva, mutta akunkesto ei vakuuta, ja toisaalta gnomekin on hieman raskas. Archilla taas tuosta koneesta saa kaikki mehut irti, mutta todellakin vaatii sitten säätöä... Periaatteessa unelmaratkaisu olisi valmis viritelty Arch-asennus imagesta, mutta kukas sellaista nyt missään tarjoaisi.

Olen tainnut jo aiemminkin ehdottaa, mutta näissä netbookeissa suosittelen, että vaihtaa tuon Gnomen Fluxboxiin, ja tämä onnistuu niin Ubuntussa kuin muissakin jakeluissa. Oikeastaan ainoa iso ikävyys Fluxissa on aloittelijalle tuo valikon generointi. Esimerkiksi Debianissa/Ubuntussa luotava perusvalikko on aivan hirveä, eikä monet muutkaan viritykset ole kummoisia. Onneksi Marchfluxmenu tuo tilanteeseen helpotuksen:

Marchfluxmenu is an attempt to have the fluxbox menu emulate the Gnome (or XFCE) menu, in both looks and functionallity.

Aika pätevän käyttöliittymän olen mielestäni saanut aikaan Fluxbox + nm-applet + Firefox -yhdistelmällä. Fluxia ei tarvi juuri säätää: paneeli ylös ja leveydeksi n. 80% (niin, että suurennetun ikkunan painikkeet näkyvät oikealla) ja sallii ikkunoiden mennä paneelin alle osittain piiloon (== sama efekti kuin Ubuntu Netbook Remixissä. Flux muistaa ikkunoiden sijainnit, joten Maximus ei ole millään tavalla tarpeellinen, vaikka sitäkin voi käyttää). Ikkunoiden yläreunat kannattaa olla pyöristettyinä, jolloin koko ruudulle suurennetut ikkunat eivät estä työpöytävalikon (hiiren oikea näppäin) käyttöä.

Ulkonäköä voi sitten viilata sopivaksi (Olikohan valikosta Configure->Styles tms.). Itse olen käyttänyt jotain rauhallista tummaa taustakuvaa ja yksinkertaisimpia tyylejä (esim. Bora black), ja laittanut kaikki läpinäkyvyydet tappiin (poislukien valikon läpinäkyvyys).

En muuten ole ollenkaan varma, käynnistyykö vakio Xandros juuri sen nopeammin kuin tämä. Ilman turhaa gdm:ää oma Eee 901 käynnistyy erittäin nopeasti suoraa työpöydälle, pitäisi varmaan kellottaa aika joskus. Tärkeintä on kuitenkin nopea nukahtaminen ja herääminen valmiustilasta, ja tämä onnistuu myös Ubuntussa oikein hyvin (itseasiassa kivuttomammin kuin itselläni Archissa..).

EDIT: lisätään nyt pakollinen huomautus: jos olet aloittelija, älä edes harkitse Archia, jollei joku sitä sinulle ensin säädä valmiiksi. Jos oikeasti kiinnostaa, ArchWiki on onneksi loistava apu. Eee 901:lle ei kuitenkaan ole ihan 1-2-3 -tyylisiä ohjeita, vaikka oma wiki-sivunsa onkin. Käyttö ja ohjelmien asennus ei sitten ole sen ihmeellisempää, vaikka Archin vastineet Synapticille ovatkin aika heikkoja.

74

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Windows xp teema?

« : 16.11.08 - klo:16.52 »

Yök, mikset sitten käytä äkspeetä

Ehkä minun olisi parempi olla sanomatta mitään tässä kohtaa. Todella sapettaa moiset kommentit. XP-, OS X-, BeOS-, Atari- tai vaikka Win 3.11 -imitaatioille voisi olla vaikka 1000+1 syytä. Eikä sekään paha ole, jos täytyy saada naapurin mummolle vakuutettua, että kyllä se intternetti löytyy kuvakkeena tästäkin systeemistä. Ei-teknisiä ihmisiä monesti pelottaa kaikki muutokset, oli ne sitten vaikka parempaan päin. Onhan XP:n luna-tyyli vähän ehkä lapsekas, mutta melko hyvin harkittu kokonaisuus kuitenkin.

Ja mitä kysymykseen tulee, en ole ainakaan itse löytänyt mistään mitään yksittäistä pakettia, jolla KDE:n, gnomen tai vaikkapa XFCE:n saisi näyttämään XP:ltä. Yleensä joutuu vähän palapelia rakentaa. XFCE:ssä saa asetusvalikosta Redmont (XP)-teemat päälle, jolloin paneelia lukuunottamatta teema on vähän sinnepäin, ja ainakin itselleni aivan riittävä.

Gnomea koetin virittää Windows XP "-orientoituneeseen" perheeseen WinXP-tyyliseksi, mutta menestys ei ollut niin kehuttava. Kokeilin useita XP-tyylejä, mutta useimmat olivat hyvin kaukana todellisesta.

KDE:ta en ole tainnut koskaan yrittää viritellä XP-tyyliseksi, mutta eiköhän sekin jotenkin onnistu.

Jos joku bongaa oikeasti hyvän ja siedettävästi asennettavan XP-teeman (mieluiten gnomelle), voisi postata tähän ketjuun.

XP-tyylejä etsivälle hakusanat: xp luna redmont

75

Yleistä keskustelua / Vs: Sovellusmonopoli vaiko vaihtoehdot Ubuntun asennussovelluksissa?

« : 04.11.08 - klo:20.57 »

Ubuntuhan se hurja monopoli on, kun asentaa oletuksena Firefoxin, Evolutionin, Geditin ja OpenOfficen. Xubuntu on vielä hurjempi, kun asentaa Firefoxin lisäksi Thunderbirdin, Mousepadin(vai Leafpadin?) ja gnome officen (Abiword, Gnumeric). Kubuntun kohdalla mennään jo äärimmäisyyksiin tuossa lautapelissä: selaimena Konqueror, sähköpostiohjelmana Kmail, editorina Kate ja toimisto-ohjelmistona Koffice asentuu vakiona.

Puhumattakaan näistä muista vaihtoehdoista, kuten Ubuntun Alternate- tai Server -asennukset. Ubuntu Minimal löytyy myös.

"Monopolistisessa" Ubuntussa tuo ohjelmien lisäys ja poistokin on piilotettu oikeen valikkoon "Sovellukset" ettei kukaan vaan raksita pois OpenOfficea tuolta.

Ketään ei varsinaisesti yllätä, että Windowseissa selaimena on aina vaan versiosta riippumatta IE, sähköpostiohjelmana Outlook (tai joku sen inkarnaatioista), editorina hurjan hyvä Notepad ja toimisto-ohjelmistoihin löytyy käytännössä yksi vaihtoehto. Lisäksi lienee turha mainitakaan, että nämä Windowsin kylkiäiset & kaverit on 100% MS:n omaa tuotantoa, kun taas Ubuntun mainituista kylkiäisistä 0% on Canonicalin tuotantoa.

rhino, olet oikeasti erittäin surullinen ilmestys.

(rhino esiintyy eri foorumeilla mm. nimimerkeillä Mina ITse ja Linux LOVES Vista. Varmaan jo arvasittekin, että nimimerkistä huolimatta asiasisältö aina sama: Ubuntu on [tähän negatiivista], Ubuntu-käyttäjät ovat valehtelijoita, Linuxille on lukemattomia viruksia jne.)

76

Pelit / Vs: Playdeb - Uusi ohjelmavarasto(repo) peleille

« : 16.10.08 - klo:10.28 »

Mä olen vähän koko apt-url-konseptia vastaan. Kun kerran on ohjeet lähteiden lisäämiseen muutenkin, niin voisiko/pitäisikö tuota välttää. Nimim. Pieleen menee muutenkin. Parempi että sorsissa on vaikka "Lisää palvelimesi tähän" kuin että samat töpöt (aloittelija: lue hosuva aloittelija) asentavat kaikkea pitkin nettiä. Mielipiteitä?

Repoistahan nuo asennetaan joka tapauksessa, eli homma tehdään oikein. Tosi on, että tuo vaikuttaa käyttäjästä siltä, että ohjelmat asennettaisiin nettisivulta. Kuitenkin tuolla sivuilla pelit ovat houkuttelevasti esillä, ja kuvaukset yms. ovat paremmat, joten en osaa hirveän pahana pitää.

Moderaattorit:
Voisiko tämän aiheen naulata ylös? Kuitenkin tämä on aika merkittävä aihe, joka koskettaa isoa määrää pelejä. Ja näitä pelejä muuten asennellaan sieltä täältä ja kysytään sitten neuvoa, kun joku installeri ei toiminutkaan kuten piti.

Toki tuota avausviestiä voisi jotenkin parempaan muotoon vääntää.

77

Pelit / Vs: Steam Linuxille! [Ratkaistu]

« : 16.10.08 - klo:10.17 »

Mikäs tää o ?? voisko joku auttaa .
ei meinaa mennä servuille

Mulla tais joskus kanssa olla joku vastaava ongelma. Steamin kanssa on kuulemma Windowsissakin toisinaan tuollaista. Bootti auttanee. Voit myös kokeilla wineserverin tappamista, mutta se ei aina riitä. Winen saat tapettua komennolla "pkill -9 wine*" (alt+f2 avaa komentorivin).

78

Laitealue / Vs: Asus EEE 901

« : 06.10.08 - klo:23.01 »

lueskelin uudesta Bitistä miniläppärivertailua, ja huomasin sen olevan aika puolueellinen 90x:n hyväksi, ihmettelin tätä, kunnes pääsin jonnekin lehden puolenvälin tienoille; 20 sivun mittainen ASUS -mainos.

Luin kanssa tuon. En tosin ole puolueellisuudesta ollenkaan samaa mieltä. Lisäksi jutussa oli selkeä virhe: Eee 701 ei ole "jopa alle 300e tms.", vaan ainakin kahdesta kaupasta 199e.

Syy 901:n ylivoimaan ei tosin ole pelkästään laitteessa, vaan vertailun asettelussa: pientä kokoa ja akunkestoa suosittiin erityisesti. Jos lisäksi ominaisuuslistaa vertaa, ei muiden pikkuläppärien eduksi jää juuri mitään. Windissä on isompi ja suurilla tiedostoilla nopeampi kovalevy, mutta toisaalta perinteinen kovalevy on samalla suuri miinus. Aspire One taas on melko äänekäs ja vähän hempulan oloinen. Akunkesto on heikko, kosketuslevy melko huono. Kaiken kaikkiaan ominaisuuslista jää Aspiressa jälkeen.

Kilpailu on kovaa. Minikokoisten laitteiden joukossa 901:n hinta/laatusuhde on tällä hetkellä ylivoimainen. Aspire Onen pitäisi maksaa n. 200e, että hintalaatu olisi samaa luokkaa, tai nykyisessä reilussa 300e pitäisi olla kelvollinen akku mukana.

Wind taas ei kuulu miniluokkaan, vaikkei jättiläinen olekaan (edit: tästä monta perustelua mb:ssä. Itse olen tunkenut Eee:n joka paikkaan, mm. vaimon käsilaukkuun, ja se tosiaan mahtuu suurin piirtein mihin vaan. Lautasen viereen kahvilassa, pianon kannen päälle jne.). Oletettavasti paremman näppäimistön ansiosta varmaankin omiaan pienenä luentoläppärinä, vaikka akunkesto ei aivan 901-luokkaan yllä. (Käytän Eee 901:stä pienenä luentoläppärinä, eikä tällä kirjoittaminen ole mikään ongelma. Alkaa nopeuskin oleen jo melko hyvää, ja virheitä tulee hyvin harvoin.)

Eee 901:n miinuksia:
-nopeampi ssd saisi olla vähän isompi, mielellään 8gt. 6gt riittäisi mainiosti, mutta ei tuollaisia taida löytyä
-Z-näppäimen alta löytyvät ohjelmoinnissa tarpeelliset merkit hankala käyttää <- yhden näppäimen takaa löytyy viisi merkkiä, mitä ei muualta löydy...
-pienet ä- ja ö-kirjaimet
-wlan voisi kuluttaa vähemmän virtaa, vie >2w, joka on kevyellä käytöllä n. 25-30% kokonaiskulutuksesta. (ehkä sama homma muissakin netbookeissa)
-ei Ubuntua vakiona (häviää Dellille tässä)
-voisi painaa 200g vähemmän, mutta ilman hiilikuitua lopputuloksena saattaisi olla rimpula?
-taustavalo olisi kiva pimeässä, vaikka kymmensormijärjestelmällä naputtelenkin. Erikoismerkit on hankala saada aikaiseksi, kun ei näe, ja ovat totutusta poikkeavissa paikoissa.
-typerä kiiltopinta on aina likainen ja nyt jo naarmuilla. Varsinkin tuossa kämmenen alla tuo peilipinta ihmetyttää.

Lujaa tekoakin tämä on kuin mikä. Lapset heittäneet kaaressa lattialle pari kertaa, eikä mitään. (Tähän Asusin mainos)

79

Laitealue / Vs: Asus EEE PC - Pieni linux läppäri

« : 06.10.08 - klo:18.50 »

Ajattelin seuraavaksi kokeilla yhdistelmää fluxbox + gnomen paneeli (Window Picker, valikko ja pari muuta kivaa juttua) + maximus. Viimeinen kyllä huolettaa, että pelaako ollenkaan. Voipa olla pelkästään metacityn / compizin kanssa toimiva härpäke.

Hyvin tuntuisi toimivan, erittäinkin hyvin. On tässä yksi pieni bugi kuitenkin, maximus ei jostain syystä tajunnut, että mulla on gnomen paneeli ylhäällä eikä alhaalla, joten se jätti paneelin verran tyhjää tilaa alas. Heitin hätäratkaisuna paneelin alas, ja toimiihan se niinkin.

Edit: tuolta siis näyttää fluxbox + gnome-menu + maximus:


Lienee turha sanoakkaan, että tämä on "hieman" gnomea kevyempi...

MUTTA: vielä on puutteita:
1. Window Pickerin rastista ei saa suljettua näitä ohjelmia, vaikka WP muuten tuntuisikin toimivan ok
2. Paneelia en saa ylös niin, että maximus ei olisi väärin sijoiteltu
3. Maximus näyttää joskus hukkaavan ohjelman niin, että otsikkorivi palaa takaisin. (ei ole tähän mennessä tapahtunut kuin kerran)
4. Maximus tai gnome-panel pyöristää ikkunoiden reunukset, hyh

2. ja 3. ongelma ei ole vakavia, koska koko maximusin voi (fluxboxissa) korvata seuraavalla tavalla:
1. laitta gnomen paneeli ylös
2. säädää haluamiei ohjelmien koko ja sijainti tallentumaan lopetettaessa ja säädää nämä ohjelmat koko ruudun kokoisiksi ja sammuta. Ohjelman uudelleenkäynnistyksen yhteydessä ruksi pois kohdasta "tallenna lopetettaessa", niin asetus ei vahingossa muutu. Tai sitten rumban voi hoitaa konffitiedostosta käsin (~/.fluxbox/apps)
3. lopputuloksena ohjelmien otsikkorivin pitäisi olla gnome-paneelin alla piilossa, jolloin niiden olemassaolo ei häiritse.

80

Laitealue / Vs: Asus EEE PC - Pieni linux läppäri

« : 06.10.08 - klo:18.36 »

muoks. Tarkemmin mietittynä tuo maximus taitaa olla ikkunamanageri ja korvata kompiksen, metacityn ja muut.

Tuo maximus on ihan vaan ikkunat eräänlaiseen fullscreen-tilaan laittava härpäke, näin olen antanut itselleni ymmärtää. Ainakaan Compiz ei siitä häiriinny. Sen sijaan tuo ume-launcherin käyttö estää compizin toiminnan.

Ajattelin seuraavaksi kokeilla yhdistelmää fluxbox + gnomen paneeli (Window Picker, valikko ja pari muuta kivaa juttua) + maximus. Viimeinen kyllä huolettaa, että pelaako ollenkaan. Voipa olla pelkästään metacityn / compizin kanssa toimiva härpäke.