Ubuntu 24.04 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Liity Ubuntu Suomen seuraan: Facebook tai Twitter
Näytä kirjoitukset
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Seuraava iso kysymys onkin kuka on se taho joka kokee hyötyvänsä englanninkielisten ohjekirjojen suomentamisesta niin paljon, että maksaisi palkaa?
Mitkäs olikaa nykyiset PC markkinat? 500 miljoonaa? siitä ~15 miljoonaa fedora käyttäjää on jo 1.3% mukaa laskettais opensuse käyttäjät joka olisi toinen mokoma ja ubuntu käyttäjät joka olisi vähä alle 1% nii meillä olisi kasassa jo melkei yli neljä prossaa.
Ilmeisesti tästä pelästyneenä Microsoft on aloittanut lobbauksen kääntääkseen hallinnon takaisin Microsoft-myönteiseksi. Mutta lukekaapa millaiseen retoriikkaan Microsoftin eräs johtaja on jo joutunut turvautumaan:
"I’m an American; I believe in the American way, I worry if the government encourages open source, and I don’t think we’ve done enough education of policymakers to understand the threat.”
–Jim Allchin, President of Platforms & Services Division at Microsoft
Minusta sinä hukkaat pointin siinä vaiheessa kun puhut hehkulampuista ikään kuin ne olisivat ensisijainen lämmitysmuoto.Eikun yritin vain sitä sanoa, että ei noita hehkulamppuja voi kattolämmityksen periaatteeseen verrata. Tässä on nyt sodittu kaikennäköisistä asioista, niin ehkä tuo pointti on saattanut hiukan hämärtyä...
Oleellinen kysymys on meneekö hehkulampun tuottama lämpö hukkaan vai hyödyntyykö se lämmityksessä. Virallisen totuuden mukaan hehkulamppujen lämmitysvaikutus menee hukkaan ja niiden käyttäminen on syntiä.Nimenomaan. Olen sitä mieltä, että noista hehkulampuista ei ole hyötyä lämmityksen kannalta, se on varmaankin jo tullut selväksi. Ja paljon helpommalla pääsee energiansäästölampulla, niin ei tarvii arpoa, että mihinköhän se energia nyt sitte virtaa. Varsinkin jos on tasapainoinen lämmitys/ilmastointi järjestelmä, niin ei ole mitään mieltä turhaan lisätä lämmitystehoja lampuilla tai millään muullakaan. Voi olla, että huone ehkä vähän lämpenee turhaan tai sitten lämpö vedetään ilmastoinnista pihalle tms.
Esimerkiksi minulla on tässä pääni yläpuolella olevassa kattokruunussa viisi eri suuntiin alas osoittavia 40 watin hehkulamppuja. Lamput ovat noin kahden metrin korkeudessa eli varmaan reilut puoli metriä katosta. Puolentoista metrin päässä on ilmanvaihdon sisääntulo ja vastakkaisella puolella huonetta on ulosmeno (lämmöntalteenotto). Lämpö ei ole alunperinkään katossa ja lisäksi ilmamassat todennäköisesti kiertävät kohtuullisesti. En voi millään uskoa ettei tuosta syntyvä hukkalämpö päätyisi hyötykäyttöön ja sen seurauksena joko hukkalämmön määrän pitää kasvaa tai vaihtoehtoisesti lämmitystarpeen laskea.Kuulostaa ihan pätevältä, mutta oletko kokeillut vaihtaa kaikki lamppusi energian säästölamppuihin ja katsonut sähkömittaria ennen ja jälkeen. Takka ja kelit tietysti sekottaa pakkaa...
Tässä ei ole kyllä mielestäni mitään tolkkua. Tuosta saa käsityksen, että esim. polttoöljykäyttöinen koirankokoinen hallilämmitin ei olisi tehokas lämmitin. Siinä jos jossain on pienellä pinta-alalla paljon lämmittävää tehoa.
Vaikka hehkulampun 100W teho olisi jaettu katon kokoiselle pinta-alalle, niin eihän se teho/vaikutus edellenkään muutu isommaksi tai sitten olisi jo keksitty ikiliikkuja kun tehoa ilmestyisi tyhjästä. Ilma johtaa lämpöä ja sillä mikä on käytettävä pinta-ala ei ole merkitystä, kun teho edelleen on vakio. Valo kyllä muuttuu lämmöksi tai laser ei voisi edes teoreettisesti toimia.
Korjatkaa jos olen väärässä. Thermodynamiikan ja lämpöopin tunneista on jo kyllä vuosia.
Normaali kattolämmitys on lämpöelementti tavallisten pintamateriaalien alla. Se ei siis ole sen enempää tuunattu lähettämään lämpösäteilyä, kuin mitä lämmitetty pinta muutenkin lähettää. Lämpö myös johtuu siitä ilmaan ihan tavalliseen tapaan.Lämpösäteilyä kasvatetaan säteilevää pintaa kasvattamalla + haetaan pinnalle optimi lämpötila.
Hehkulamppu lähettää säteilyä, joka vastaa about mustan kappaleen säteilyä 3000K lämpötilassa. Tästä toinen pää osuu näkyvän valon aallonpituudelle (380-750nm), mutta valtaosa energiasta muuttuu infrapunasäteilyksi alueelle 750-3000nm. Tällä, kuten muillakin pintaan imeytyvillä säteilyillä, on juuri se lämpövaikutus, kuin mikä on säteilyn pintaan siirtämän energian määrä. Ihmisen ihoon imeytyy lämpösäteilystä 1 mikrometrin aallonpituudella noin 80% ja vieläkin enemmän sitä suuremmilla aallonpituuksilla, joilla hehkulamppu yhä lähettää merkittävästi infrapunasäteilyä.Pointti on siinä, että kattolämmityksen lämpösäteily on juuri optimaalisella aallonpituudella. Tähän verrattuna hehkulamppu häviää reippaasti vaikutuksessa.
Heijastuva säteilykään ei mene hukkaan, vaan imeytyy muihin pintoihin lämmittäen tilaa. Väitteet hehkulampun lämpösäteilyn hyödyttömyydestä eivät siis kestä lähempää tarkastelua.Se, että hehkulamppu lämmittää tilaa ei hyödytä siinä määrin kun mitä vastaava suora lämpösäteily hyödyttää.
Tässä törmätään siihen, että kattolämmityksessä kyseinen ongelma olisi useampaa kertaluokkaa suurempi koko lämmityksen tapahtuessa katossa. Tämä myös edellyttäisi selkeää lämpötilaeron muodostumista ylhäällä ja muualla huoneessa olevan ilmamassan välille, enkä itse ainakaan ole koskaan sellaista tavallisessa asunnossa havainnut (tosin enpä ole kattolämmitteisessä talossa tuota tutkaillut..).Kattolämmityksessä elementtien lämpötila on alhainen ja gradientti siis hyvin pieni verrattuna esim. hehkulampun 2700 Kelviniin tai vaikkapa pattereihin. Kuuma ilma nousee aika äkäisesti ylös ja imeytyy ilmanvaihdosta pihalle. Sen lisäksi kattolämmityksessä kannattaa käyttää lisälämpönä lattialämmitystä, jolloin lämmön tasaisuus on vieläkin parempi.
Jos kattolämmitteisessä talossa ei ala jalat palelemaan pöydän alla, niin kattolämmityskin ensisijaisesti lämmittää koko huonetta ja siinä olevaa ilmaa suoran säteilyn ollessa korkeintaan pieni lisä verrattuna muihin lämmitysmenetelmiin.Kyllä eron huomaa, varsinkin paljaalla iholla ja ohuissa vaatteissa. Jos sinulla on takka, niin voit testata lämpösäteilyn voimaa. Takka lämmittää huomattavankin kaukaa lämpösäteilyn ansiosta. Lämmitä takkaa muutama tunti ja anna sen palaa hiilloksille asti. Menet parin metrin päähän siitä ja sitten muutat tilannetta pistämällä jotakin takan ja itsesi väliin. Alumiinifolio on esimerkiksi hyvä, se heijastaa noita mokomia, sen takia saunan seinätkin vuorataan sillä tavaralla.
Huoneen ilmamassan lämmittämisessä ei ole mitään vikaa. Juuri niin lämmitys kuuluukin tapahtua. Lämmityksen tapahtuminen ylhäällä ei tarkoita että lämpö sinne jäisi, sillä se ilma sekoittuu ja lämpö tasautuu huoneessa.Ei se ehdi mihinkään sekottua kun se jo imetään ilmastoinnilla veks. Ei niitä pattereita huvikseen ruuvailla ikkunoiden alle.
Huoneen sähkölaitteiden kuluttama energia muuttuu lämmöksi ja lämmittää huonetta - siten se siis on hyötykäytössä jos lämmölle on tarvetta. Poistoilman lämmönvaihto taas on kokonaan toinen asia eikä varsinaisesti liity siihen onko huoneen lämpö tuotettu lampulla, sähkölaitteilla vai tarkoitusta varten asennetulla lämmitysjärjestelmällä.
Se kattolämmityksessä on nimenomaan ideana. Saadaan ikäänkuin aurinko paistamaan katosta. Kuvitteleppa kaunista kesäpäivää, 20 astetta lämmintä ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Äkkiä tuleekin pilvi eteen. Lämpötila on edelleen 20, mutta sää tuntuu huomattavasti viileämmältä.Kun puhun lämpövaikutuksesta, niin puhun siitä, että miltä se tuntuu iholla.Ei tässä ole tarkoituksena ketään grillata. Sitä varten on infrapunasaunat.
Hehkulamppujen teho on sen verran pieni etteivät ne missään tapauksessa kilpaile lämmitysjärjestelmien kanssa, mutta ne omalta osaltaan täydentävät sitä kuten kaikki muutkin sähkölaitteet. Esimerkiksi sinun kommenttisi ovat jo ampuneet alas Motivan väitteet, joissa annetaan ymmärtää että hehkulampun lämpöenergia keskittyisi pelkästään katonrajaan lampun välittömään läheisyyteen.En tiedä mistä olet tuon johtopäätöksen kiskaissut. Olen alun perin ollut juuri sitä mieltä, että suurin osa lampun energiasta menee ilmamassan lämmittämiseen ja tämä on siis sama kun ruuvailisi niitä pattereita kattoon kiinni. Tein tämän heti selväksi ensimmäisessä vastauksessani sulle. Sitten tuli näitä säteilyhemmoja selittämään kaikenlaisia tarinoita energian säilymislaeista ja säteilyabsortioista sun muista, joita sitten pyrin parhaani mukaan oikomaan.
Ilmanvaihtojärjestelmät todennäköisesti suunnitellaan siinä mielessä ettei kaikki hyötylämpö ensimmäisenä päädy sen kautta ulos. Esimerkiksi meillä on olohuoneessa takan yläpuolella poistoventtiili josta tapahtuu lämmön talteenotto ja kierrätys takaisin huoneilmaan.Aika kovat viritelmät saa tehdä, että saa kaiken sähkölaitteista tulevan lämpöenergian hyötykäyttöön. Takassa tommoset ovat vielä hyvä juttu, mutta meinaakko sä siis, että jokaisen lampun taakke väsätään poistoilma samalla tavalla kun siihen sun takkaas
. Noi lisää sitäpaitsi vetoa, joka edesauttaa kylmänolontunnetta.Aaa, mutta minä en olekaan noin hätäinen. En ole missään vaiheessa allekirjoittanut Motivan väitteitä enkä myöskään allekirjoita tuota yllä olevaakaan. Tuo oli tarkoitettu lähinnä kuittailuksi Motivan markkinointimateriaalin suuntaan.Niin siinä kuitenkin käy.
Kaikki pintaan imeytyvä säteily lämmittää, edes sillä ei ole merkitystä onko tämä säteily valoa vai infrapunasäteilyä. Jotkin säteilyn lajit läpäisevät kappaleen (kuten radioaallot) ja osa heijastuu pois (esim. valo, jos pinta ei ole täysin musta), mutta siis ei ole olemassa mitään tiettyä lämmittävää säteilyä.
Eiköhän lähes kaikki hehkulampun tuottama säteily muutu huoneessa jossakin vaiheessa lämmöksi.
Samaa mieltä mgronberin ja ehehin kanssa. Jos mökkiin halutaan lämpöä, niin tavalla tai toisella lämpö fysiikanlakien mukaan pyrkii ylemmäksi ja se on käytännössä edellytys, että lämpötila nousee alempana huoneessa. Jos on käynyt saunassa, niin tietää mitä tapahtuu
*edit*
Tarkoitan siis lyhyesti, että ei ole niinkään merkitystä miten sitä lämpöä tuodaan. Kyse on enemmänkin mielestäni tässä tapauksessa energiansäilymislaeista.
Mihin se energia sitten häviää jos sillä ei ole lämpövaikutusta?Kun puhun lämpövaikutuksesta, niin puhun siitä, että miltä se tuntuu iholla. Eli tietyllä aallonpituuksilla sähkömagneettisen säteilyn energia absorboituu paremmin toisilla se heijastuu, toisilla menee läpi. Jos huoneessa on paljon aallonpituudeltaan sopivaa säteilyä, niin homma toimii tehokkaammin.
Jos se lämmittää seinää niin eikö seinä puolestaan lämmitä huonetta? Perustuuhan kattolämmityskin siihen että säteily luovutetaan lattian, pöytien ja muiden pintojen ja esineiden kautta huoneilmaan.Niin säteilyllä halutaan huoneilman tuntuvan lämpimämmältä mitä se on. Jos taas keskitytään lämmittelemään seiniä ja kattoa ja sen lähellä olevaa ilmaa, niin se ei paljon asukkaita auta. Oletetaan siis, että ilmastointi on olemassa.
Seinillä olevat lämmityspatteritkin lämmittävät seinän vieressä olevaa ilmaa (ja sitä seinää). Hätäisempi voisi todeta sen ilman nousevan seinän viertä ylös ja kulkevan katonrajassa ilmanvaihdon kautta harakoille vähän samalla tavalla kuin Motiva väittää käyvän hehkulamppujen tuottamalle lämmölle.
Edelleenkään en ymmärrä väitettä, että hehkulampun tuottama lämpö menisi hukkaan lämmityksessä. Lämpö poistuu hehkulampusta säteilemällä, jolloin se lämmittää ympäristön pintoja ja johtumalla, jolloin sen kohdalta ilma lämpenee, lämmetessään nousee kattoa kohti ja sieltä hiljakseen sekoittuu huoneilmaan sitä mukaa kuin ilmaa nousee ylös lampun kohdalta (tämä tilanne siis ilman muita virtauksia, liikkuminen huoneessa ja muu ilman pyörteily vain auttaa lämpimän ilman sekoittumista). Lämmön siirtyminen kyllä nopeutuu lämpötilaeron suurentuessa, eli jos kattoon pääsee muodostumaan muuta huonetta lämpimämpi ilmamassa, niin lämpöä karkaa enemmän. En kuitenkaan (ainakaan laskematta) usko, että normaalissa huoneessa tuosta saa sellaista eroa aikaiseksi, jolla olisi mitään käytännön merkitystä lämmityksessä. Toinen vaihtoehto sitten on se että lämmin ilma pumpataan katonrajasta ulos ennen kuin se sekoittuu muuhun huoneilmaan, mutta tuokin, ainakin minun kokemuksellani, tuntuu ennemminkin erikoistapaukselta kuin normaalilta tilanteelta.
Kaikki hehkulampun kuluttama energia muuttuu lämmöksi ja siten auttaa lämmittämisessä. Väite, ettei hehkulamppu tuottaisi juurikaan lämpösäteilyä, on väärä. Valtaosa hehkulampun kuluttamasta energiasta muuttuu juurikin infrapunasäteilyksi.
Kaikki kappaleet lähettävät ympäristöönsä lämpösäteilyä. Energia ei voi kadota, eikä lämmennyt hehkulamppu ole lämpöenergian musta-aukko. Kuuma hehkulamppu siis lähettää lämpösäteilyä ympäristöönsä kuten valoansakin. Osa tästä säteilystä osuu kattoon, joka lämpiää ja sitten edelleen lähettää lämpösäteilyä ympäristöön ja johtamalla siirtää lämpöä huoneilmaan. Niinpä hehkulampun lämmittämä katto toimii kuten kattolämmitys ja hehkulampusta suoraan säteilevä lämpö lämmittää pintoja ympäri huonetta. Ainoa ero syntyy siitä, että kattolämmityksessä lämmön johtuminen rakenteissa ylöspäin katosta on kaiketi koitettu minimoida ja kenties ilmanvaihdossa on huomioitu lämmin katto niin ettei katonrajasta imetä laminaarivirtauksena lämmintä ilmaa harakoille. Hehkulamppu ei kuitenkaan lämmitä kattoa läheskään yhtä paljon kuin varsinainen kattolämmitys, joten energiahäviön kasvu katon lämpiämisestä on lienee minimaalista, vaikkei taloa ole suunniteltu kattolämmitystä huomioiden.
Käsittääkseni hehkulamppu toimii täysin vastaavalla tavalla lämpövaikutuksensa osalta.
Pelintekijöitä ei kiinnostane tehdä pelejä esim. palvelimille, joita oletettavasti olisi kohtuullinen osa noista. Eli jotenkin pitäisi saada eroteltua käyttötarkoituskin.
Aivan sama, kunhan on riittävästi kriittistä massaa kehityksen takaamiseksi. Kehitysvauhdista ja sen monimuotoisuudesta päätellen, kriittistä käyttäjä massaa kyllä löytyy.
Ei kai se ole, ainakaan ulospäin. Minullakin on ennen yleistä internettiä (yleensä) kaksi nattaavaa reititintä välissä, joten tuskin sen sattumanvaraisen verkkokortin mac-osoite ulkomaailmaan näkyy? Luultavasti kaikista näkyy ulos vain viimeisen reitittimen mac? Verkkokortteja on sitä paitsi enemmän kuin koneita: tässäkin kaksi emolevyllä, langaton pci-kortti ja yksi usb-liitännällä.
Toisaalta yhdestäkin fyysisestä koneesta saa virtuaalikoneen avulla useita eri yhteyksiä ulkomaailmaan samaan aikaan: esim: yksi kiinteä, yksi usb-wlanilla naapuriin ja muutama mokkuloilla/puhelimilla. Kokeilin tuota nimittäin viime viikolla.
Tässähän oli yksilöinnistä kyse eikä verkon toiminnasta. Käyttis yhdistää tilastointipalvelimeen vaikkapa kerran kuussa ja kertoo että täällä on tämmönen Linuksi käytössä ja verkkokortin mac on tämmöinen tai mac-soitteen avulla lasketaan jokin muu yksilöivä numerosarja. Sitten kun käytetään dual-boottina useampaa distroa niin yksi kone tilastoituu yhdeksi käyttäjäksi koska mac-osoite ei muutu.
