Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Timo Jyrinki

Sivuja: 1 ... 57 58 [59] 60 61 ... 63
1161
Voisiko linkin tuohon dualboot-ohjeeseen laittaa jo heti artikkelin alkuun. Siinä on kuitenkin paljon sellaista asiaa, mikä on syytä huomioida ennen asennuksen aloittamista?

No niin, tämän tosiaan muutin jo aikaa sitten. Laitoin tuossa nyt Niilon tarjoamat ISORecorder-kuvat ubuntu-fi.org:iin (kiitos!) ja kirjoitin ohjetekstit. Levykuvan kirjoittaminen -sivulle on nyt linkki etusivulta. Joten koko prosessi ISO:n lataamisesta sen polttamiseen ja Ubuntun asentamiseen on jokseenkin dokumentoitu. Vähän harmillista kyllä ettei tuo ISORecorder toimi XP:tä vanhemmissa Windowseissa, mutta ehkäpä aika moni pystyy muutenkin selvittämään miten se tehdään.

edit: viikonloppuna myös rajasin osaa noista asennusoppaan kuvista

1162
Yleistä keskustelua / Re: Gnome vai KDE
« : 03.02.06 - klo:15.54 »
Ehdottomasti KDE on käytettävämpi työpöytäympäristönä kuin gnome.

Ominaisuuksia siinä riittää, mutta käytettävyydessä mielestäni tärkeintä on ettei työpöytäympäristö tule tielle. Käytin kyllä KDE:ta kuusi vuotta ainoana työpöytäympäristönä, ja hauskahan sitä oli säätää kun oli aiemmin tottunut säätämään Windowsissakin kaikkia ohjelmistoja. Mutta Gnome on enemmän tausta-alalla, ja vain tarvittavat valinnat on oletuksena näkyvillä ohjelmissa joilla kuitenkin saan tehtyä 95% tarvittavasta työstä. Yksinkertaisesti, jos minun tarvitsee tehdä jotain monimutkaisempaa/erikoisempaa, käytän nykyään komentoriviä - se on kuitenkin tehokkaampi kuin mikään GUI vaikka vipuja, valikoita ja ruksattavia kohtia olisi kymmenen sivun verran. Windowsin puolella on toki aina ollut paljon graafisia ohjelmia joista löytyy paljon ominaisuuksia, ja luulen että se on joillekin syynä miksi KDE miellyttää entisiä Windows-tehokäyttäjiä jotka haluavat tehdä "kaiken" hiiren napsautuksella.

Sekä KDE:n että Gnomen fanittamisessa on paljon ymmärrettävää, mutta mielestäni olisi hyvä unohtaa se oma, säätämiseen tottuneen tietokonekäyttäjän rooli _jos_ suositellaan yleiseen käyttöön käytettävää työpöytäympäristöön. Aloittelijoille ainakin Ubuntun Gnome-implementaatio on paljon selkeämpi kuin Kubuntun tai SUSEn oletusnäkymä ja -valikot. Parempaan alkuvaikutelmaan riittää se että valikkorakenteessa on vain olennainen, työpöytä on tyhjä ja järjestelmätyökalut on paremmin erillisessä paikassa (etenkin dapperissa) ja niitä on vähemmän (Työpöytä/Asetukset-valikko alkaa olla liian pitkä, toivottavasti tulee yhdistelyä). Lisäksi esim. Konqueror ja Control Center, yhdet tärkeimmistä ohjelmista, muistuttavat liikaa "insinöörin suunnittelemia" ohjelmia juuri tässä ominaisuus/valikko/valintapaljoudessa. KDE 4.0 voi olla ratkaisevasti parempi kohtuullisen kokoisilla muutoksilla joita on ilmeisesti myös tulossa. Lisäksi jos Kubuntussa keskityttäisiin enemmän perus-KDE:n pieniin mutta tärkeisiin viilailuihin (kuten Gnomeenkin on tehty), niin se voisi olla parempi.

KDE:sta on erittäin hyvä kertoa kokeneille Windows-käyttäjille, ja muillekin, mutta ymmärrän miksi Gnome on nimenomaan tässä pää-Ubuntussa.

Täällä on kyllä ihan mukava ettei ole pahemmin lähdetty taistelemaan näiden kahden välillä. Se on turhaa, ja toisaalta sekä KDE:n tietyt tekniset ominaisuudet (ei sillä etteikö Gnomessakin olisi varsin edistyksellisiä ominaisuuksia paljon) että Gnomen hyvät tavoitteet (ei sillä etteikö KDE:lla olisi myös) on kohtuullisen helppo molempien käyttäjien ymmärtää. Käsittääkseni yksi suuri syy maailmalla silloin tällöin tapahtuvaan fleimaamiseen on Gnomen 2.x-sarjan pitkä, synkähkö historia kun ominaisuudet hävisivät ja bugeja riitti. Itsekään en tiedä asennoituisinko ihan yhtä lempeästi Gnomeen jos olisin yrittänyt sitä käyttää ennen ensimmäistä Ubuntua / Gnome 2.8:aa (joka oli ehkä ensimmäinen Gnome 2.x-sarjan tuote joka alkoi lunastaa lupauksia).

Gnomen kehityksen nopeus on muuten ollut jonkinlainen pettymys itselleni, mutta onneksi tärkeitä parannuksia tulee joka versiossa ja tosiaan taustalla on nykyään aika paljon resursseja. KDE on ollut enemmän tuomassa uusimpia hienouksia esille ensimmäisenä, mutta jotkut perusasiat ovat ehkä unohtuneet.

1163
Tarkemmat ja suuremmat kuvat asennuksesta löytyvät tuolta:

Oliko tuo kannanotto tuohon suomenkieliseen asennusoppaaseen myös? Meinaan tuolla keskusteltiin asiasta minkä jälkeen pienensin nuo oppaan kuvat 75% alkuperäisestä, jotta ne eivät olisi niin suuria suhteessa muuhun tekstiin ja jotta sivusta tulisi edes jonkin verran lyhempi? Mutta jos tuntuu että tuo haittaa kuvissa olevien tekstien lukemista niin voin palauttaa ne alkuperäiskokoisetkin.

Yritän tässä joku ilta rajata niitä kuvia joissa vain keskellä ruutua on jotain tekstiä, jotta osa kuvista veisi vähemmän tilaa.

1164
Yleistä keskustelua / Re: Gnome vai KDE
« : 26.01.06 - klo:11.59 »
Tämä pistää odottamaan 2.16:lta kyllä todella paljon. Odotan nimenomaan huomattavaa nopeuden kasvamista.

On siihen 2.14:äänkin tulossa kohtuullinen määrä optimointia, niin käynnistysnopeudessa kuin muutenkin. Jo syksyllä aiheutti haloota nämä tietyt mittaukset ja miten kohtuullisen pienillä korjauksilla saatiin Gnome käynnistymään merkittävästi nopeammin. Näitä on tuossa 2.14:ssä. Mutta toivottavasti jatkuu ihmisten kiinnostu optimointiin, vaikka niitä ominaisuuksiakin on niin kiva tehdä.

1165
Tuolla oleva tieto olisi varmaan hyvä liittää myös tähän asennusoppaaseen: https://wiki.ubuntu.com/WindowsDualBootHowTo tai ainakin vähintään linkittää tuolle sivulle. Muuta ihmeellistä Ubuntun asentamisessa kun ei oikeastaan olekaan kuin tuo osiointivaihe.

Joka tapauksessa asennusoppaan kirjoittaminen tuli mielestäni todella tarpeeseen! Suomenkielistä dokumentaatiota on kuitenkin edelleen kovin vähän.

Kiitos kiitos! Laitoin nyt hätävaraksi tosiaan linkin tuohon sivuun sinne osiointikohtaan. Jossain vaiheessa sitten voisi tehdä jotain vähän lisää.

1166
Moi. Tein tässä Qemun avulla parina iltana asennusopasta. Se löytyy nyt etusivultamme linkattuna sekä osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Asennusopas. Jos teidän tarvitsee antaa opastusta jollekin Ubuntun asentamisessa, voi olla että riittää että osoitatte tuttavallanne tuon sivun. Sivua pitäisi vielä vähän päivittää, esim. kuvakaappaus osiointivalikosta jossa myös tämä "pienennä olemassa olevaa osiota automaattisesti"-valinta. Joitain kuvia voisi myös rajata (kaikki on nyt pienennetty 75%:iin).

Niin, palautetta saa antaa jos jotain tulee mieleen. Kubuntun asennus näyttää näemmä täysin samalta lukuunottamatta boottilogoa.

Pyysin juuri myös Ubuntu Suomen postituslistalla apua levykuvan polttoon liittyvistä kuvista eri käyttöjärjestelmissä. Itselläni kun ei ole Windowsia tai Mac OS:ää. Postituslistalta voi lukea lisää... jostain syystä tosin normaali arkistopalvelu ei toimi, mutta viesti löytyy myös tämän tiedoston lopusta, tosin rumana. Pitää yrittää uudestaan kysellä mitä tuolle arkistopalvelulle kuuluu ubuntu-fi:n osalta.

1167
Jakelujen ero on vain tuossa filosofiassa. Riippuu siis paljon käyttäjän tarpeista, kumpi näistä sisar-versiosta paremmin kullekin sopii.
Filosofiasta ???  Minulla on tieteellinen maailmankatsomus, joskin tietokoneet sitä yrittävät horjuttaa.

No Debianissa on kyse siitä että jokainen osa itse Debian-jakelua on varmasti vapaata lähdekoodia, jota voi vapaasti muokata, levittää ja käyttää (Debian Free Software Guidelines). Debianin on tarkoitus myös toimia lähes jokaisen tyyppisellä koneella jolle löytyy käyttäjiä, ei vain PC-, PC 64-bit- ja Mac (PowerPC) -koneilla. Debian on kokonaan vapaaehtoisten yhteisön rakentama, eikä sitä hallinnoi mikään yritys.

Ubuntu taas keskittyy enemmän "jokamiehen" (tavallisen tietokoneen käyttäjän, ei välttämättä kokemusta tietotekniikasta tai Linuxista) tarpeisiin. Siinä Debianista viilataan lukuisilla pienillä, mutta tärkeillä muutoksilla sellaista että se on helposti käytettävä alusta saakka. Lisäksi Ubuntussa sallitaan tietyt ei-vapaat komponentit, jotka erikseen merkitään "restricted"-nimellä - tämä sen vuoksi, että esim. useat langattomat verkkokortit tarvitsevat muutamaa ei-vapaata tiedostoa, ja esim. NVIDIA-näyttökorttien omistajat lähestulkoon pakosti tarvitsevat lähdekoodittomat näytönohjainajurit (jotka eivät toimi kuin tietyillä koneilla (PC)). Ubuntu kyllä on vahvasti vapaiden ohjelmistojen kannalla, mutta koska maailma ei ole täydellinen, suostuu se myös joihinkin myönnytyksiin jotta Ubuntu toimisi paremmin tietyillä koneilla ilman säätämistä. Ubuntun takana on varsin jalomielinen Canonical-yritys (jonka takana miljardööri Mark Shuttleworth), ja Ubuntu-julistuksen tuomat tavoitteet, mutta siltikään se ei ole täysin yhteisön tekemä kuten Debian. Ubuntua tekemässä on kuitenkin useita Debian- ja Gnome-kehittäjiä palkattuina, joten se hyödyntää niin Debiania kuin kaikkia muitakin Linux-jakeluita.

Siinäpä se. Ubuntu toimii paremmin suoraan asennuksen jälkeen joillain koneilla ja on jonkin verran "huolitellumpi" ulkonäöltään ja toiminnaltaan, mutta Debian on se vakaa pohja jota ilman Ubuntu ei olisi mahdollinen.

1168
Yleistä keskustelua / Re: Miten polttaa ubuntun cd?
« : 19.01.06 - klo:14.28 »
Kiitos paljon.  :D Nyt eiku äitin koneelle salaa lataamaan ubuntu ja sitten poltetaan levylle.

Heh :) Löytyi sellainen ohjelmakin jos ei valmiiksi ole, http://isorecorder.alexfeinman.com/isorecorder.htm - ei ole kokemusta, mutta voi olla sopiva ja simppeli. En ole varma onko se oma ohjelmansa vai onko vain niin että tuon asentamisen jälkeen Windowsista voi ISO-tiedoston kohdalla oikeaa hiiren painiketta painamalla valita "polta CD" tms.

Edit: Tuolla näytetäänkin että tosiaan valitsemalla tiedosto ja sitten "Copy image to CD" tuo ohjelma toimii.

1169
Yleistä keskustelua / Re: Miten polttaa ubuntun cd?
« : 19.01.06 - klo:14.23 »
Elikkäs, aion polttaa ubuntun cd:lle. Kun mä oon ladannu sen poltanko sen .ISO tiedoston suoraan levylle vai puranko sen(mulla on WinRaR ja sillä sain auki sen)?`Anteeksi jos oli ihan typerä kysymys..  ;D

Siinä .ISO-tiedostossa on koko levyn sisältö paketissa, yhdessä tiedostossa. Sitä ei pitäisi millään erillisellä ohjelmalla purkaa (vaikka sekin on mahdollista), vaan käskeä CD-poltto-ohjelmaa "kirjoittamaan levykuva" (write disc image). Useimmissa ohjelmissa tälläinen valinta löytyy jostain valikosta, vaikkakin aina koneen Windowsin mukana tulevissaa perusohjelmissa ei tällaista valintaa ole. Tietääkös joku Windowsille ilmaista (ehkä jopa avoimen lähdekoodin?) ohjelmaa joka varmuudella osaa noita levykuvia polttaa?

1170
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Re: Uusia moderaattoreita?
« : 18.01.06 - klo:16.32 »
Itse moderaattorit eivät ole yleisesti itse foorumin käyttäjien tiedossa.

No niin, tuo on ollut aiemminkin mielessä, mutta nyt vasta keksin että voisin nimetä kaikki eri ryhmätkin "Käyttäjä"-nimisiksi. Nyt siis moderaattorit eivät erotu joukosta, eikä tule esim. sitä kuvaa että joku olisi enemmän oikeassa vain sen takia että on moderaattori tai ylläpitäjä.

Moderaattoreita on siis tästä päivästä lähtien minä (ylläpitäjä), Myrtti, Janne ja Mikk0. Janne ja Mikk0 siis suostuivat molemmat.

1171
Ubuntu tietokoneissa / Re: LaTeX
« : 17.01.06 - klo:10.13 »
Olisikohan tällä palstalla tietoa aiheesta? Haluaisin saada Ubuntuuni LaTeXin, mieluiten pakettina editori+kääntäjä+dvi-wieweri. Onko Ubuntuun saatavilla tämmöistä? Onko edes kikkailemalla jotenkin? (Varmasti on) Edellinen siis sisältäen myös erilliset ohjelmat kuhunkin käyttötarkoitukseen.

Mielestäni editoriksi käy ihan emacs aika pitkälle, jos ei tarvitse mitään graafisia, itse LaTeX-koodin piilottavia ohjelmia. Sillä onnistuu kirjoittelu näppärästi ja TeX-tila Emacsissa auttaa hahmottamaan joitain syntakseja. Tietysti jos Emacs ei ole entuudestaan tuttu, voi olla mukavampi käyttää ihan vaikkapa Ubuntun mukana tulevaa tekstieditoria. Mutta Emacs, LaTeX ja pari kuvankäsittelyohjelmaa riittivät diplomityöni tekemiseen mainiosti.

Tosiaan asentamalla esimerkiksi Synaptic-pakettienhallintaohjelmalla tetex-alkuiset paketit (ainakin tetex-bin) on jo käännösympäristö valmiina (komennot latex/bibtex jne.), ja Evincen pitäisi näyttää DVI:t (xdvi hätävarana). Eipä siinä sen kummempaa.

Merkistöt ovat tosin taas ongelma niin kauan kuin kaikki eivät ole UTF-8-ajassa, ja suosittelen latex-ucs-paketin asentamista myös jotta voit käyttää komentoa
Koodia: [Valitse]
\usepackage[utf8]{inputenc}
Jos et halua käyttää UTF-8:ia vaan perinteistä, rajoitetumpaa Latin1-merkistöä, joudut taas erikseen tekstieditoristasi määrittelemään ettei tekstiäsi tallenneta UTF-8-muodossa. Eli asian joutuu kuitenkin jossain vaiheessa päättämään, paitsi jos kirjoitat englantia jolloin ei käytetä mitään erikoismerkkejä.

tetex-paketit ovat muuten hieman vanhemmansorttisia (versio 2.0.2c) vielä Ubuntu 5.10 -julkaisussa, mutta riittänevät kuitenkin lähes kaikkeen. Seuraavassa julkaisussa on siirrytty 3.0-versioon.

1172
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Re: Uusia moderaattoreita?
« : 17.01.06 - klo:09.58 »
Muistutettakoon myös, että moderaattori ei ole mikään varsinainen "status" näillä keskustelualueilla, vaan käyttäjiä me kaikki olemme siinä missä muutkin. Täällähän ei ole myöskään luokiteltu ihmisiä sen mukaan kuinka monta viestiä on kirjoittanut jne. Lähinnä moderaattorit vapaaehtoisesti tekevät välillä vähän ylimääräistä työtä (siirtelevät aiheita tms.) jotta keskustelu sujuisi paremmin.

1173
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Re: Uusia moderaattoreita?
« : 17.01.06 - klo:09.47 »
No joo. Janne ja Mikk0 saavat siis halutessaan nyt moderaattorioikeudet. Ja LittleLion sitten kun pääsee takaisin ihmisten ilmoille 6/9/12 kk päästä.

1174
Onhan tähän tehoakku saatavilla, mutta vakioakku kestää noin 1,5 tuntia. Se ei ole kovin paljoa, varsinkin kun tuo laturi/johto-yhdistelmä on aika huonosti suunniteltu liikkumista ajatellen.

Niin no tuossa suhteessa, vaikkeikään tehoissa, oli vissiin jonkin verran enemmän eroa Celeron M:llä ja Pentium M:llä. Eli jälkimmäisessä paremmat virransäästöominaisuudet. Mutta tuskin sentään niin paljon paremmat, että ero D-Coden (johon saa vain PM:iä) väitettyyn 5,5h työaikaan selittyy.

1175
Onkos kukaan muuten tutustunut Mikromajan kannettaviin? Aika houkuttelevia nuokin, varsinkin kun tuossa halvemmassa ei tarvitse maksaa ekstraa DVD-RW-asemasta (vain DVD/CD-RW) tai Pentium M:stä (Celeron M) jotka D-Codessa on "pakotettuna". Muistaakseni Celeron M:n ero Pentium M:ään ei ole suuren suuri, ja kirjoittavaa DVD-asemaa en tarvitse mihinkään.

1176
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Re: Uusia moderaattoreita?
« : 11.01.06 - klo:09.13 »
Armeijan harmaisiin vai oliko ne nyt vihreisiin, mutta anyway.

Joo aivan. Ehdottakaapa jannen lisäksi muitakin jos tulee vain mieleen.

1177
Laitealue / Re: Mikä tulostin Ubuntulle
« : 10.01.06 - klo:22.23 »
itse olen ajatellut epsonia tai canonia.

Olen siinä käsityksessä että Linuxissa HP on varmin valinta. HP tukee julkisesti ja aktiivisesti avoimen lähdekoodin tulostinajureiden ja ohjelmien kehitystä. Muilla tuki ei ole yhtä runsasta, mutta toki hyvin monet tulostimet toimivat moitteetta kaikilta valmistajilta.

1178
Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Uusia moderaattoreita?
« : 10.01.06 - klo:22.20 »
Moi,

Keskustelu on varsin vilkasta nykyään nyt kun vajaassa 8 kuukaudessa alkaa 10000 viestiä olla pian täynnä. Tämähän on varsin loistavaa, mutta uusia moderaattoreita kaivattaisiin esim. siirtelemään väärille alueille kirjoitettuja viestejä tai joissain tapauksissa jopa poistamaan mahdollisia trolleja. Vallan mukana tulee vastuu, joten tiedustelisinkin keitä hyväksyisitte näiden keskustelualueiden moderaattoreiksi?

Ehdoteltu on ainakin LittleLionia ja Jannea, joista kumpikin voisi omalla tahollaan miettiä mahdollista suostumistaan moderaattoriksi mikäli myös muut ovat sitä mieltä että he olisivat sopivia :) Heidän lisäksi ketä tahansa aktiivista, useiden tuntemaa keskustelijaa voi ehdottaa, jos hän on osoittanut osaavansa olla asiallianen ja hermostumatta.

1179
Ei ole oikein ollut selvyyttä että tuleeko niitä käännöspäivityksiä siihen 5.10:een vai ei - piti tulla kyllä silloin kun kysyin Serpentinen käännöksen missattua aikarajan päivällä...

Ihmettelin lähinnä sitä siirtyvätkö käännökset Breezystä Dapperiin suoraan vai pitääkö ne käydä
sinne erikseen naputtelemassa? Vaikutti nimittäin siltä, että Breezyyn mukaan hyväksytyt
käännökset olivat kyllä mukana mutta mitään sen jälkeen lisättyä taas ei? Tuli muutamaan
mokkulaan nimittäin tehtyä aika paljonkin käännöksiä ja ei ihan huvittaisi samojen stringien
kirjoittamista / copy pastea tehdä dapperin puolelle.

Kuten tuonne suomentajaryhmän sivulle olen raapustanut, Rosettassa tehdyt käännökset tulee useimmiten toimittaa myös ohjelman alkuperäisille tekijöille, jotka ovat tavanneet ottaa vastaan kukin omalla tavallaan eri kielten kääntäjiltä käännöksiä. Tällöin he taas useimmiten luultavasti haluavat että käännös on ohjelman tuoreimmalle versiolle, eikä esim. sille joka oli breezyssä. Gnomen ja KDE:n tapauksessa kaikki kääntämiset tulisi tehdä projektien omissa suomennosprojekteissa (www.gnome.fi, www.kde-fi.org).

Mutta joka tapauksessa, jos vain Ubuntua ajattelee niin Rosettassa breezylle tehdyt käännökset voi tilata itselle PO-tiedostoina Download-kohdasta. Tämän voi sitten Dapperin vastaavan käännöksen kohdalla (jos sitä ei ole vielä käännetty) viedä uudelleen Rosettaan (upload) jolloin versioissa olevat samat tekstit tulevat käännetyiksi.

Rosetta on teoriassa ihan hyvin toimiva palvelu jo nyt, mutta käytännössä kunnon käyttö vaatii aina käännösten huolellista testausta oikeilla ohjelmilla suomennossivujen ohjeiden mukaan, mikä on hankalampaa kuin pelkkä kääntäminen webissä. Lisäksi pitää selvittää eri (Ubuntun ulkopuolisten) projektien käännöskäytäntöjä, sekä varmistaa ettei ole tekemässä tuplatyötä jo jonkun tekemän suomennoksen lisäksi vain sen takia että Rosetta ei ole löytänyt sitä. Ubuntun omien osien (asennusohjelma ja jotkut muut) kääntämiseen pitäisi riittää pelkkä Rosettassa kääntäminen ja testaaminen - näiden käännösten pitäisi ilmeisesti siirtyä automaattisemmin (mutta enpä menisi vannomaan).

Dapper on kokonaan käännettävissä vasta n. kuukautta ennen julkaisua, sitä ennen ohjelmia tulee vähitellen käännettäväksi, toivottavasti aina niin että jos käännös on jo olemassa itse projektissa niin se näkyy myös Rosettassa.

1180
Yleistä keskustelua / Re: Quake 4
« : 10.01.06 - klo:21.45 »
on, mutta linux-version saa kopioimalla pelidatat levyltä ja lataamalla linux-binäärit iD:n sivuilta. tuosta ei välttämättä ole edes erillistä virallista linux-pakettia. tux-games kyllä myy omia versioitaan, mutta en tiedä yhtään millaisella systeemillä ne ovat.

TuxGamesin Quake 4:n mukana tulee ylimääräinen CD jossa on niiden oma asennusohjelma. Ei kyllä ollut mikään huippu ja nuo ohjeet tuohon tiedostojen kopioimiseen CD:ltä ovat aika selkeät myös.

Sivuja: 1 ... 57 58 [59] 60 61 ... 63