Ei toki Gentoo:ssa (Fentoo) tai sen filosofiassa ole mitään vikaa, mutta käyttöjärjestelmän asennus lähdekoodista kääntäen (ja optimoiden) on pientä liioittelua. Ohjelmat ja kernelit käännettiin aikanaan 90-luvulla (muistimäärä ja levytila oli marginaalinen), mutta nykyisin on tarjolla ohjelmalähteet, joiden avulla ohjelma asennetaan kaikkine riippuvuuksineen "napin painalluksella".
Ubuntun eduksi on sanonottava, että pakettivalikoima on melkoisesti kasvanut alkuvuosista. Yhä useampi ohjelma löytyy pakettivalikoimasta valmiina tai ainakin jostain reposta. Eikä normaaliin työpöytäkoneeseen Gentoota voi suositella. Mutta esim. uusi HTPC:n satelliittiviritin voi tarvita Kernelin paikkaamista ja kääntämistä. DTS-MA ja Dolby True-HD äänien toistaminen voi vaatia uusimman ALSA:n, ffmpeg, xine-lib ... kehitysversioita. Näytönohjaimen rautapurku kodekille X löytyy pakettivaraston ulkopuolelta. Tässä kohtaa Gentoon ohjelma.9999 tyyppiset ebuildit ovat loistavia. Hakevat git:llä automaattisesti sen uusimman koodin. Ebuildit helposti muokattavia eli gitin lähde ym pientä on helppo muuttaa.
Ubuntussa kun asentaa kauko-ohjaimen, niin samalla asentuu tuki sadoille palikoille. Gentoossa asennetaan kauko-ohjain niin, että Kernelissä käännetään tarvittava koodi ja lirc käännetään siten, että vain tarvittava moduli käännetään - ei kaikkia.
Postissa on tulossa Rasperry PI. Muistia ei ole kovin paljon. Eikä levytilaakaan. Gentoo on oikeasti yksi vaihtoehto asennettavaksi systeemiksi. Lähinnä helpon säädettävyden ansiosta. Gentoo kun on käytössä hassuista leluista ja pelikonsoleista superkoneisiin. Rasberryynkin Gentoon voi asentaa paljolti etänä. Tai chrootin alla toisessa koneessa. Samoin käännökset voi jakaa myös toisille koneille jos mahdollista. Eikä mikään estä käyttämästä myös valmiiksi käännettyjä paketteja.
Näytä kirjoitukset
