Viestit

2221

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 26.03.13 - klo:15.52 »

Minä muistelin, että .bashrc ajetaan aina kun Bash käynnistyy, ei siis kirjautumisen yhteydessä.

Melkein jokaisessa työpöytäympäristössä on autostart kansio/tiedosto jonne voi määritellä automaattisesti
käynnistyviä ohjelmia ym. Jopa vaatimaton slim osaa automaattisen kirjautumisen & autostart

Joka tapauksessa itse korjasin ongelman sillä karuimmalla mahdollisella tavalla: tyhjensin kaikki piilotiedostot kotikansiostani (paitsi .mozilla-kansiota, jossa Firefoxin asetukset). Homma ei haitannut lainkaan, koska kyseessä on edelleen ihan uusi KXStudio-asennus, johon ei ole juuri mitään hyviä asetusmuutoksia tehty. Tämä auttoi, ja kaikki järjestelmän kummallisuudet katosivat.

Joskus olen AV Linuxinkin nollannut vastaavalla tekniikalla, eli olen ottanut syrjään kaikkien musiikintuotanto-ohjelmien piilotiedostot, ja sitten poistanut kaikki muut piilotiedostot. Tällälailla sain koko järjestelmän nollattua oletusasetuksiinsa paitsi muutamia tarvitsemiani musiikintekosoftia.

Joskus on kätevää luoda myös uusi käyttäjä. Saapi helposti perusastukset käyttöön. Tiedostoja poistellessa helposti katoaa jotain tärkeääkin.

Ps. Näytön repeilyyn voi auttaa xorg.conf tiedostossa
Section "Extensions"
        Option "Composite" "Disable"
EndSection

Ja ei kai kukaan tarvitse 3D efektejä??

Näitä ei liene kukaan kokeillut?
http://gentoostudio.org/
http://en.gentoo-wiki.com/wiki/Music_studio

2222

Multimedia ja grafiikka / Vs: VLC Player & Flac

« : 25.03.13 - klo:15.38 »

Windowsissa libFLAC:n tapaiset kirjastot tulevat ohjelmien mukana joko DLL-tiedostoina tai kiinteästi ja näkymättömästi muihin binääreihin linkitettyinä. Tämä johtaa siihen, että melkein kaikista kirjastosta on järjestelmässä useita kopioita -- joskin yleensä hieman erilaisina versioina. Linuxissa tavallinen käytäntö taas on, että kirjastot ovat omissa paketeissaan. Ohjelmapaketit määräävät riippuvuuksiensa kautta, mitä kirjastoja ne tarvitsevat. Jokaisesta kirjastosta on asennettuna yleensä vain yksi tai kaksi versiota ja ne ladataan muistiin vain kerran. Tämä säästää sekä muistia että levytilaa, mutta edellyttää että ohjelma käännetään ja paketoidaan erikseen kaikille jakeluille.

Pitääpä myöntyä olleeni väärässä. flac libflac-dev pitää olla asennettuna, jotta VLC:n saa käännettyä. VLC:n voi kääntää niin että se käyttää systeemiin asennettuja kirjastoja tai sitten ne linkitetään VLC:n koodiin kiinteästi mukaan. Jos käytetään ulkoisia kirjastoja, niin VLC menee "rikki" kun esim. flac, x264, FFmpeg, ... päivitetään. Paketinhallinta yleensä hoitaa nuo riippuvuudet. Paitsi jos jotain on asennettu paketinhallinnan ulkopuolelta. Eli jos tarvitsee uudemman FFmpeg ja kääntää sen systeemiin, niin sen jälkeen moni ohjelma on rikki. Ubuntun pakettikokoelma on kovasti parantunut vuosien mittaan. Leffakoneessa minulla on vielä Gentoo - siinä kun on helppo kääntää kaikki tarvittavat paketit uusiksi riippuvuuksien mukaan. Ja "static" valinta on mahdollinen monen ohjelman kohdalla. OpenElec (http://www.openelec.tv/) on esimerkki pienestä jakelusta multimedia käyttöön. Käsittääkseni tuossa on paljolti linkitetty mediakirjastot staattisesti. Tuskinpa XBMC toimisi Rasberry Pi:llä muistikortilta tarpeeksi nopeasti. Soittaa muuten myös 24/96 (vain stereo) flac.

2223

Multimedia ja grafiikka / Vs: VLC Player & Flac

« : 24.03.13 - klo:21.03 »

Linuxissa VLC käyttää samoja järjestelmään asennettuja kodekkeja kuin kaikki muutkin mediasoittimet -- useimmiten libav:n demuksereita ja dekoodereita, mutta FLAC:n tapauksessa libFLACia. Tästä huolimatta eri soittimet ja multimediakehykset voivat toimia hieman eri tavalla.

Kodekkien riippuvuudet ovat aina hankalia. VLC mainostaa kuitenkin etusivullaan
Plays most codecs with no codec packs needed:
MPEG-2, DivX, H.264, MKV, WebM, WMV, MP3...
http://www.videolan.org/vlc/features.html
Olen ymmärtänyt, että nuo soi ilman erillisiä kodekkeja.
VLC:llä on paljon erilaisia riippivuuksia. Riippuu hieman miten sen kääntää. KDE vai GTK kirjastoilla & lukuisat kodekit. libFLACia käyttää myös esim. easytag ja kid3. En ole ihan varma käyttääkö VLC sisäistä kodekkia Flac-formaatin soittoon ja tuota ulkoista tagien korjailuun/näyttämiseen. Flac-formaatissa olevaa ääntähän voi olla myös matroskassa tai ogg-vorbis kääreessä. Ainakaan Windowsiin en muista ikinä asentaneeni mitään flac-kirjastoa erikseen. Kyllä VLC tai Foobar2000 on sen hanskannut ihan omilla kirjastoilla.

Itsellä tuli taas ongelmia flac-toiston kanssa kun päivitin Amarokin. Tai flac soi hyvin, mutta jos seuraava
oli mp3 niin soitto tyssäsi. Piti kiireesti pistää vanha takaisin. Nykyään flac formaattia soittaa paljon myös XBMC, jolla onnistuu myös HD-ääni HDMI-piuhan kautta. Monikanavainen 5.1 24/96 ääni (Flac) toistuu jos on moista ääntä tukeva av-vahvistin.

Flac on jo melko vanha & vakaa kodekki (suhteellista) minkä takia minua kiinnostaisi edes flac -t rikkinäinen.flac tuloste. Ja voihan noita koettaa koodata uusiksi jollain toisella flac versiolla / optiolla.
Itsellä taitaa vanhimmat flac-tiedostot olla vuodelta 2004? Ja joskus on käynyt mielessä pitäisikö ne "tuorestaa" uudemmalla versiolla.

Voi olla, että bugi liittyy CD levyjen rippaamiseen. "Pregap" "hidden track" hakusanoilla löytyy infoa. Minulla on esim. yksi Sir Elwoodin H... CD jossa piiloraitana levyraadin arvostelu. Joka tapauksessa cue tai toc-tiedostojen viilailu jotta piiloraidat saa oikein on oma taiteenlajinsa. Noitahan voi muutella jos biisit katkeaa väärästä kohtaa.

2224

Multimedia ja grafiikka / Vs: VLC Player & Flac

« : 23.03.13 - klo:13.50 »

Ei homma ole kummoinen. Kunhan pyöräyttää Audacityn läpi, niin toimii. Ihmetyttää vaan kun ei ilman tuota VLC toistimella toimi?...

Millä olet ripannut CD levyt? VLC:tä en juuri käytä, flac tiedostoja on paljon kertynyt. Itse taas olen pistänyt paljon aikaa tagien kirjoitteluun. Yleensä on ongelmana tauko biisien välissä esim live levytyksissä vaikka sitä ei saisi olla. Oletkos ajanut flac -t? Entä replaygain? onko käytössä? CD levyjen rippaus on oma taiteenlajinsa ja paras ohjelma siihen on EAC. VLC sisältää lähes kaikki kodekit ja käsittääkseni juuri käytä koneeseen muita asennettuja kodekkeja. Voit kokeilla jotain sotinta joka käyttää vaikka xine-lib kirjasastoa tai gstreamer kirjastoa. Hyvä testiaineisto on joku live levytys, missä kappaleiden välissä ei saisi olla taukoa.

2225

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kolmen käyttiksen backupit ulkoiselle kovalevylle (Win/Kubuntu/OSX)

« : 23.03.13 - klo:12.45 »

Back in Time näköjään käyttää rsync-ohjelmaa. Mikä on hyvin käyttökelpoinen. Sillä kopio tiedostoja toiselle levylle vaikka verkon yli. Ja optioita riittää. Tuolla kopion valokuvat ja musiikkitiedostot säännöllisesti ulkoiselle kovalevylle. Hakemistorakenne pysyy samana ja vain muutetut tiedostot kopioidaan. Tuolle on monia graafisia gui viritelmiä esim.
http://www.howtogeek.com/66348/how-to-setup-rsync-backups-on-linux-the-easy-way/

Hyvän tuloksen saa myös kun pistää rsyncin ajettavaksi cronnissa. Koko systeemiä ei tuolla kannata kopioida - esim koko Windows-levyä. Siihen on parempia tapoja. Vaikka tekemällä dar-ohjelmalla siitä paketin. Dar on käyttökelpoisempi kun tar. Tekee varmuuskopioiden palautusta on myös syytä harjoitella ja dokumentoida ihan ylös. Kun levy hajoaa ja ei ole käsillä käynnistyslevyä/tikkua jolla palautuksen pystyy tekemään ollaan pulassa.

Esimekki vielä työkaverin kertomana.
Työkaverin vaimo käytti kannettavaa ja ulkoista levyä keittiön pöydällä illalla.
Illan päätteeksi hän nosti kannettavan ja ulkoisen levyn pois tieltä keittiön hellalle.
Yöllä sitten kissa hyppäsi hellalle ja vahingossa pisti tassullaan hellan päälle.
Kannettavasta ja siitä ulkoisesta levystä ei jäänyt mitään pelastettavaa.

Minusta on turhaa säästöä ostaa varmistuksiin vain yksi levy. Se kun on usein
samassa paikassa kuin se varmistettava kone. Ja usein vahingon tapahtuessa
molemmat ovat käyttökelvottomia.


 Vielä esimerkki rsyncin käytöstä verkon yli
#! /bin/bash
# vaatii ssh ja autogin sille täytyy olla määritelty
eval 'ssh-agent'
/root/.add-dsa
rsync -e ssh --timeout=180 -Cavuzb vaimonMac:/home/ /mirror1/vaimonMac/home/
ssh-agent -k

2226

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mint ja Yle Areena

« : 21.03.13 - klo:19.27 »

Tällä asentuu v2.0.2 jos sattuu olemaan vielä jokin vanhempi versio käytössä:

Koodia: [Valitse]

wget -r -O./asenna_yle-dl.bash homelinuxpc.com/download/asenna_yle-dl.bash && chmod +x asenna_yle-dl.bash && ./asenna_yle-dl.bash 

Hieno ohje asennukseen http://www.homelinuxpc.com/download/Areenan_nauhoituksen_asennus.html

Hieman kaipaisin kuitenkin lisäksi git versiota ja miten käännetään lähdekoodista. Hieman tuossa oli juttua riippuvuuksista. Itse koetin oikeastaan asentaa XBMC:hen ylearena pluginia joka vaatii tuon yle-dll. En osaa yhtään python kieltä, mutta muutaman riippuvuuden osasin arvata. Olisi hienoa jos pääsisi samaan toimivuuteen Youtuben kanssa - voisi katsoa ohjelmia kauko-ohjain kädessä ilman selainta.

2227

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Kolmen käyttiksen backupit ulkoiselle kovalevylle (Win/Kubuntu/OSX)

« : 21.03.13 - klo:19.02 »

Mac-koneissa hyvä oma varmistussysteemi. Käsittääkseni riittää uusi levy rikkoutuneen tilalle & varmistuslevy piuhalla kiinni. Homma jatkuu sitten automaattisesti. Jotain tuollaista työkaveri kehui. Eli suosittelen vaimolle omaa levyä.

dd:llä voit kopioida koko Win7 & Ubuntu levyn sille ulkoiselle kovalevylle. Toimii varmimmin joltain liveCD:ltä.
Sitten varmistelet ne tiedostot, jotka ovat muuttuneet levykuvan tekohetken jälkeen. Vaikka sammutuksen yhteydessä. Tilantarve vaihtelee kovasti. Jos pieniä tiedostoja tikku riittää. Jos vaikka teräväpiirtovideota niin tilaa tarvitaan enempi. Ajatus, että kaikki data vain yhdellä levyllä on hieman pelottava. Itsellä valokuvat kahdella ulkoisella & pöytäkone + muut koneet ja mediat.

Itse suosin koettuja ja kokeiltuja tar, dar, rsync, ... kukaan ei tiedä toimiiko tuo WD:n SmartDrive kun Win on päivittynyt versioon XXX ja Ubuntu & Mac samoin.

2228

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: linux microSD kortille

« : 21.03.13 - klo:18.32 »

Rasberry Pi:ssä  SD kortti on ainoa vaihtoehto

2229

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Sabayon 11 - täysi UEFI Secure boot-tuki ym + kysymyksiä....

« : 19.03.13 - klo:19.49 »

Nyt on sitten koettu todeksi se miten tavattoman hidas tämä Sabayonin upgrade-toiminta on. Kyse ei ole siitä että verkkoyhteys olisi muuten jotekin hidas. Paketit latautuvat tavattoman hitaasti. Myös MATE-työpöydän päivittyminen (esim. valikot) tapahtuvat tavattoman hitaasti.

Hitaus on suhteellista. 2G muistia on vähänlaisesti pöytäkoneessa. Eilen latasin ja käänsin uuden kernelin leffakoneeseen. Asetusten tekoon meni puolisen tuntia ja kääntämiseen n. 45 min (ssh yhteydellä). Ja tuossa vain tarvittavat ajurit mukana eikä initrdtä kun en käytä. Jos paljon päivitettävää ssh on kätevä ja ei sitä kaikkea tarvitse kerralla..

2230

Ubuntun kehitysversio / Vs: Nvidian lisäajurin käynnistys

« : 19.03.13 - klo:19.02 »

Miten tietää toimiiko nvidian videopurkaja, mikä olisi ehkä tärkein koska en pelaa.

Video puretaan näytönohjaimella kun CPU:n kuorma on muutamia prosentteja teräväpiirtoa katsottaessa.ks http://en.wikipedia.org/wiki/VDPAU

2231

Ubuntun kehitysversio / Vs: Nvidian lisäajurin käynnistys

« : 18.03.13 - klo:19.47 »

nvidia-settings  kertoo tarpeellisen.

2232

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ohjelmistojen tietoturvariskeistä

« : 18.03.13 - klo:19.45 »

Selvensi. Ja onhan monilla kaupasta ostetteilla tikuilla jo valmiiksi jotain hyötyohjelmia jotka voivat asentua automaattisesti kun tikku lykätään koneeseen. Muistaakseni myös viruksia on löydetty kaupan paketissa olevasta tikusta.

2233

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ohjelmistojen tietoturvariskeistä

« : 17.03.13 - klo:20.15 »

Ongelmat eivät tosin rajoitu vain ja ainoastaan internettiin. Kuten tuossa sanoin, erillisestä turvallisesta työasemasta, jos sen boottaisi mm. usb-tikulta jolle voi kirjoittaa. Niin ihan salettiin haxxorit saisivat tiedot  siirrettyä tuon usb-tikun kautta ulos ja sisään, kuten todistetusti ovat jo monissa tapauksissa tehneetkin. Näin ollen erillinen turva-asema jolle siirretään tietoa usb-tikulla, eikä sitä ole kytketty nettiin, ei ole sekään turvallinen, niin kurjaa kuin tämä maailman meno onkin.

Tuota en ihan tajunnut... Toki jos työasemaan saa tietoa USB-tikulta, niin saa sitä tietysti sieltä uloskin. Kyllä minä pitäisin työasemaa joka ei ole verkossa kiinni melko turvallisena. Toki työasema, jonka voi käynnistää ulkoiselta medialta ei ole koskaan turvallinen.

2234

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Sabayon 11 - täysi UEFI Secure boot-tuki ym + kysymyksiä....

« : 17.03.13 - klo:11.08 »

Itse olen aina editoinut suoraan grub.conf tai vastaavaa. Vaihtelee hieman jakelun mukaan. Eikös KDE:ssä ole mahdollista myös muokata grubia. ks http://kde-apps.org/content/show.php/GRUB2+Bootloader+Editor?content=139643

Jos monta jakelua samalla levyllä pitää kernelin päivityksessä pitää aina tarkistaa
ja/tai päivittää grub.conf myös. Tulee varmistettua, että oikea kerneli on käytössä.
Tuokin on monessa jakelussa automatisoitu.

Ps.
Grub ei kyllä löydä mitään jakeluita

2235

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mint vai Xubuntu?

« : 17.03.13 - klo:03.05 »

Paljon olet käyttänyt aikaa liki samanlaisten jakeluiden vertaamiseen. Paras käyttää sitä, minkä parhaiten osaa jo ennestään ja laitetuki on kunnossa. Tuskin niillä työpöydän kuvakkeiden tai fontin koolla niin paljoa merkitystä ole. Kuinka hyvä suomenkielen tuki on, niin siinä on eroja. Joistakin jakeluista uupuu suomenkielen oikoluku ja tavutus. Mikä ei ole kiva jos kirjoittaa paljon. Jos Fedora ei enää käynnisty voi raudassakin olla jo vikaa. Epäilen, että vika on Fedorassa.. Usein syy on jossain irronneessa johdossa, liittimessä...

2236

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Etähallittavia ubuntu-tietokoneita, ilman hdd:tä, pelkällä usb-tikulla.

« : 16.03.13 - klo:18.34 »

Graafista hallintaa ajattelin koska se on tutumpaa, ohjelma tosin jota käytän olisi ssh:sta käytettävä...
Joten kaipa pelkkä ssh:kin kävisi. Kovin tuttua ei kyllä ole tuon komentokehotteen käyttö, tosin Ubuntun
on tutuin, jos ei msdos:a lasketa... Että jos johonkin muuhun distroon vaihtaa niin saattaapi olla veren kaivamista nenästä.
Voikos ubuntun asentaa ilman x:ää?
Millä ohjelmalla tuota etä hallintaa voisi lähteä toteuttamaan, joko x:llä tai ilman?
Asennuksessa tosin ajattelin vääntää koneeseen kiinni oman näytön, mutta todennäköistä on
että pleikan pelaaminen vaatii kyllä sen takaisin...

Ubuntun serveriversio asentuu ilman X:ää. Asenna tuo jossain koneessa tikulle. Pistä ssh käynnistymään oletuksena ja lisää autologin. Nyt voit pistää tikun siihen komerossa olevaan koneeseen ja tehdä loput asennuksesta etänä. Ei se sudo apt-get "install ohjelman nimi" komentoriviltä vaikeaa ole.

Linux tikulla on hidas. Esim Firefox ei ole käyttökelpoinen. ssh:lla voi ajaa myös X ohjelmia, mutta on jäänyt kokeilematta. Moniin ohjelmiin kun pääsee "sisälle" ihan nettielaimellakin, jopa puhelimella. Itse olen vaan tottunut ottamaan ssh:lla yhteyden ja katsonut ihan komentorivillä lokit, prosessit, muistinkulutuksen ym.

En ymmärrä ajatusta kuvakaappauksesta. VDR:n voin ajastaa ihan selaimella tallentamaan TV-ohjelmia. fish toimii tiedostojen siirrossa ihan tiedostonhallinnalla. Samalla voi tietysti katsoa vaikka mitä /var/log kansioon on kertynyt. Vaikea vastata mitään kun ei tiedä mitä sovelluksia siinä päätteettömässä koneessa ajat. Ne ohjelmat joita käytän eivät juuri kirjoittele mitään näytölle.

Tikusta saa helposti kopion vaikka dd:llä toiselle samanlaiselle.

Asennus etänä onnistuu jos on käynnistyvä tikku/asennusmedia jossa ssh käynnistyy oletuksena. Rootille pitää olla tili ja salasana. Ubuntun tapauksessa käyttäjä jolla on "root-oikeudet". X:ää ei tarvita. Kun ssh:lla pääsee sisälle, niin tuosta on hyvä jatkaa varsinaiseen asennukseen. Gentoossa asennus jatkuisi tyyliin ladataan stage3 ja puretaan se levylle. Sitten chrootin alla loput. Kyllä Ubuntunkin saanee asennettua etänä netistä jollain asennusohjelmalla.  Debian ainakin asentuu muistaakseni Debian-Installer ja/tai  debootstrap ohjelmalla joka ei muistaakseni vaadi kuin nettiyhteyden ja joitain kirjastoja kuten ncurses. Tähän tyyliin voi Linuxin asentaa etänä pienestä toimivasta Linux systeemistä vaikka Windows-koneella.


Edit. Pieniä parannuksia kiireessä kirjoitettuun ohjeeseen.

2237

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Etähallittavia ubuntu-tietokoneita, ilman hdd:tä, pelkällä usb-tikulla.

« : 16.03.13 - klo:02.45 »

Miksi hallinta graafisesti? Jos ei näyttöä tuskin X:ää tarvitsee asentaa.
USB-tikulle asentaminen on hidasta. Asentaisin serveri version.

Joitain kansioita kannattaa siirtää muistiin. /tmp /var/tmp. Mikä vähentää
levylle kirjoitusta. Käynnistys tapahtuu kohtuu ajassa, mutta päivittäminen ym.
levylle kirjoittamista vaativat operaatiot kestää......

monit riittänee vikailmoituksiin.

Itsellä HTPC.tä olen hallinnut ihan ssh:llä. Jakeluna siinä on kyllä Gentoo.
Se kun on helppo asentaa etänä ilman näyttöä ja näppäimistöä.
Helppous on kyllä suhteellista  .

autologin tietyllä käyttäjällä helppo toteuttaa. Tuolle käyttäjälle sopivat oikeudet
- ei siis oikeuksia muutella systeemiä. Käynnistyvät ohjelmat käyttäjäkohtaisesti
myös helppo juttu. Järjestelmän laajuiset sitten vaikka /etc/init.d/ alle. Gentoossa
on /etc/local.d jonne voi pistää käynnistettävät ohjelmat. Jotka sitten suoritetaan
kun local lisätään starttiin (rc-update add local default). Ihan vastaavaa ei
Ubuntussa taida olla.

2238

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ohjelmistojen tietoturvariskeistä

« : 10.03.13 - klo:21.00 »

Alkaa menemään nää uhkat sen tasoisiksi, että ns. tavallisella tallaajalla ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia saada turvallista järjestelmää.

Eikö sitä ole aika turvassa jos kaikki palvelut on pois päältä ja selain ilman epämääräisiä plugeja.
Tosin moni media-soitin tykkää myös verkosta. Vaikka sitä luulee, että verkoon ei ole yhtään palvelua päällä, joku media-soitin voi moista silti pitää päällä.

2239

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ohjelmistojen tietoturvariskeistä

« : 10.03.13 - klo:14.07 »

Se tarkoittaa koneelle sisään kirjautunutta käyttäjää (mukaan lukien itsesi, jos joku harhauttaa sinut suorittamaan haitallista koodia). Sillä, onko käyttäjä kirjautunut olemalla fyysisesti paikalla, lähiverkosta tai Internetistä käsin, ei sinänsä ole merkitystä.  

Monissa jakeluissa on esim. ssh oletuksena päällä. Jos pääsee sillä sisälle ja vielä sudo tai su onnistuu niin ....
Ohjelmien käynnistämisen voi estää käyttäjän kotihakemistossa, mutta muistaakseni se ei koske scriptejä. Joten rajoitus on helposti kierrettävissä.

2240

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ohjelmistojen tietoturvariskeistä

« : 10.03.13 - klo:04.25 »

Sudo-komennossa haavoittuvuus: http://www.ubuntu.com/usn/USN-1754-1/ (koskee myös muita Debian-sukuisia jakeluita)

Itse en juuri käytä sudo-komentoa ja olenkin ihmetellyt kun se kysyy salasanaa vain kerran. su - on kätevämpi monesti (Linux standardi) ja Ubuntu on jostain syystä poikennut siitä.