Viestit

121

Multimedia ja grafiikka / Vs: Tiedostojen siirto CD:ä tikulle

« : 13.04.21 - klo:14.44 »

K3B tulee Lubuntun mukana, samoin KDE osionhallinta ja muita KDE ohjelmia. Kannata kokeilla, minä latasin levykuvan lubuntu-20.04.2-desktop-amd64.iso.

Minäkin hämäännyin aluksi ja luulin, että ketjun aloittajalla on käytössään Kubuntu.

LUbuntu käyttää nykyään LXQT-työpöytää ja siinä tulee qt-kirjastot mukana.
CD-soittimet nykyään melko rimpuloita. Muinoin käytin ihan cdrdao-ohjelmaa.

sudo cdrdao read-cd --source-device /dev/sr0 --driver generic-mmc.

Tuloksen voi sitten muuttaa haluttuun formaattiin. flac, lame, ym. muuntimella.
Toinen vaihtoehto on cdparanoia. Voi kokeilla kumpi toimii paremmin.

122

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Levytila loppui, helppiä

« : 13.04.21 - klo:14.24 »

Kopionti ja sen sijainti tuntuu oudolta. Kansio /usr/share/plymouth/themes/Ubuntu-16.04,18.04-plymouth lienee rootin omistuksessa ja käyttäjällä ei oikeutta kirjoitella sinne.

Ison tiedoston purku tai lähetyskin vie yllättävästi levytilaa. Jos lähetät ison tiedoston verkon yli jaa se ensin osiin. ssh muistaakseni salaa sen ensin ja kirjoittaa ennen lähetystä levylle. 3G tiedoston uppaaminen vaatii siis 3G levytilaa. Itsellä Ubuntu 48G osiolla ja suurimman tilan vie home samalla osiolla.

Tutustu fstab-tiedoston käyttöön.  Itsellä esim. musiikit xfs-levyllä tyyliin
# /mnt/musiikki was on /dev/sdb6 during installation
UUID=80805779-31c4-479e-a86c-ebaf425954e5 /mnt/musiikki   xfs     defaults        0       0

UUID:n sijaan voi käyttää laitenimeä /dev/sdb6 mikä toimii hyvin jos osiointia ei muuteta.  fstab-tiedostossa levyt määritellään levy per rivi joten ei ylimääräisiä rivinvaihtoja tiedostoon. sudo nano -w fstab toimii hyvin.

123

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Mikä backup-ohjelma Xubuntuun?

« : 21.03.21 - klo:12.33 »

Pari pientä huomiota. cp -a on hyvä kopiointiin. Rootin oikeuksilla sillä kopioi vaikka koko systeemin toiselle levylle. Muuttuneiden tiedostojen kopiointiin rsync yleensä näppärämpi eli tlanteessa jolloin osa tiedostoista on jo kohdelevyllä. Vikatilanteissa rsync osaa jatkaa myös keskeytyneestä kohdasta eikä kopiointia aloiteta alusta. Kätevää verkon yli.

Jos kohdelevynä on tikku tai usblevy joka on vfat formaatissa on hyvä käyttää jotain pakkaavaa ohjelmaa. Tar on joka systeemissä. Sitä hieman edistyneempi on dar. Sillä tekee hekposti vaikka koko systeemistä paketin ulkoiselle levylle ja vaikka 2G kokoisina paloina. Ensiksi kopiodaan kaikki mikä vie aikaa. Seuraavilla kerroilla muuttuneet omaan pakettiin mikä on nopeaa. Varmistus voi olla jopa useammilla tikuilla jos tila loppuu kesken.

Polku on yleensä PATH=/home/user/bin:/home/user/.local/bin:/usr/local/sbin:/usr/local/bin:/usr/  Joten käyttäjä voi pistää ajettavia ohjelmia omaan /bin kansioon. Kaikille käyttäjille sopiva paikka on /usr/local/bin.

Tärkeää myös harjoitella sitä palautusta. Hyvin pakatulla ja salatulla varmistuksella ei arvoa jos systeemin rikkouduttua sitä ei saa auki. Itsellä löytyy varmaan vielä dos-koneesta tehty varmistus jota nykyisellä koneella en saa auki. Kun aikaa kuluu jokunen 10 v. tietovälineiden sisältöä ei niin vaan avata. Tulosteita voi lukea vielä helposti kymmenien vousien päästä.

124

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Levytila loppui, helppiä

« : 21.03.21 - klo:11.42 »

Juuri täsmälleen sama järjestely kuin minullakin oli, paitsi että levyni oli 120 GB. Siitä lohkaistu 30 GB juuriosio täyttyi. Uusikaan 480 GB levy ei missään tapauksessa riitä videokokoelmalleni eli tulen edelleen käyttämään mount --bind:illa tehtyjä linkkejä suuremman pyörivän kiekon hakemistoihin.

/etc/fstab tiedostoon voi tehdä levyliitokset melko vapaasti. Jos ne liittää /mnt kansion alle niin sisältyvät locate komennon hakuun. Esim /mn/valokuvat. Jos koneella vain yksi käyttäjä ei mikään estä tekemästä levyliitosta /home/käyttäjä/Videot vaikka levylle /dev/sdb1 mikä voi olla useamman teran osio. Itseä ärsyttää Ubuntun nykyinen tapa liittää levyjä automaattisesti /media kansion alle. Miten estäisi esim ettei Windows levyä ei liittettäisi automaattisesti? Senkin kai voi kertoa fstab-tiedostossa noauto optiolla?

125

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Ohjelmien asennus ulkoiselle levylle

« : 21.03.21 - klo:10.30 »

Sitten kun asennus on suoritettu ja kokeilet käynnistämistä jossain koneessa, muista valita ulkoinen levy biosin/UEFI:n boottivalikosta. Se ei ilmaannu GRUB-valikkoon.

Voisiko grubin laittaa tikulle/tikuille asennettaessa, miten ison tikun
vaatii
(välttyisi piuhojen irroitukselta)

Grub ei paljoa tilaa vaadi tikulta ja vaihtoehtoisia lataajia on myös. Lataajan asennus tikulle on hieman epävarmaa kun oletus on asennettava levy. Joissain asennus ohjelmissa on bugejakin lataajan asennuksessa toiselle levylle. Vaihtoehtona on, että asentaa ilman lataajaa ja ja tekee käynnistystikun jälkikäteen, mutta vaatii toki toimivan Linux-asennuksen ja hieman osaamista. Ja aina kun päivittää kernelin pitää osata myös päivittää grubin tai vastaavan lataaja valikko tikulla. Jos /boot osio on erikseen niin sitä ei tarvitse liittää juureen kuin päivityksen aikana. Joten kernelikin voi olla tikulla. Siten systeemiä on vaikea saada käyntiin ilman tikkua. 

126

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: 4 teran levyn käyttöönotto

« : 02.03.21 - klo:12.50 »

käytä ennemmin vaikka gpartedia noihin levyn alustus hommiin, toimii sutjakkaammin ku toi ubuntun härpäke

Kyllä tuo Levyt-ohjelma on ihan pätevä. Taustalla on UDisks ja tuo käyttöliittymäkin on GNOME-projektin tuotos eikä Ubuntun oma. Tässä tapauksessa valittiin turhaan levyn tyhjennys, jota ei uuden levyn tapauksessa tarvita mihinkään.

Kyllä komentorivilläkin pärjää. cfdisk ihan näppärä, mutta en muista tukeeko isoja levyjä. gdisk on isoille parempi kuin perinteinen fdisk. Tiedostojärjestelmän tekee myös komentorivillä. XFS on oma suosikkini isoilla levyillä & tiedostoilla. Ulkoisella EXT4 levyn tarkistus voi kestää kauan. XFS defrag toimii myös sujuvasti.

127

Multimedia ja grafiikka / Vs: Värinegatiivifilmien kääntö

« : 02.03.21 - klo:12.33 »

Kun katsot fimejä rinnakkain pitäisi näkyä ovatko maskit erivärisiä. Negat kannattaa skannata ns. Dia asetuksilla ilman korjailuja. Sama kameralla. Valkotasapaino samaksi kuin filmillä.

Nyt meni vaikeaksi (minulle). Mitä tarkoittaa "valkotasapaino samaksi kuin filmillä"?

Filmit yleensä noin 5500 kelviniä.  Jos kameran valkotasapaino (WB) on automaatilla kamera korjaa joka ruudun automaattisesti eri väriseksi, mikä ei aina toivottavaa. Yleensä halutaan, että väri pysyvät samoina mitä orginaalissa. Valaisu myös salamalla tai vastaavalla jossa sama 5500 kelviniä värilämpötila. Makroissa F8 yleensä piirtää parhaiten. toki voi korjailla jälkikäsittelyssä. Helpointa on aina editoida yksi ruutu ja kopioida asetukset muihin vastaaviin. Roskat iso ongelmat. Isot negat kannattaa pistää kahden lasilevyn väliin.

128

Multimedia ja grafiikka / Vs: Värinegatiivifilmien kääntö

« : 28.02.21 - klo:10.02 »

... yllämainittu negfix8 tuotti heti erinomaisen tuloksen. No, brightnessia ja contrastia piti nostaa kovastikin, mutta värit olivat heti OK.

Se ilo ei kestänyt kauan. Heti seuraavat värinegatiivit olivatkin kaikkea muuta kuin OK. Onkohan syy filmin vaihtumisessa? Ensimmäiset negatiivit olivat Agfaa, nämä jälkimmäiset Fujia.

Ei siis vielä ratkennut tämä ongelma.

Kun katsot fimejä rinnakkain pitäisi näkyä ovatko maskit erivärisiä. Negat kannattaa skannata ns. Dia asetuksilla ilman korjailuja. Sama kameralla. Valkotasapaino samaksi kuin filmillä. Nikonin D800 vai oliko 850 osaa kääntää negatiivit. Hieman hintava, mutta jos moisen saa lainaksi nopeuttaa paljon. Nikonin makroissa myös eroja - vähän vanhempi 60 mm muistaakseni piirtää hyvin. Photoshop osaa kääntämisen hyvin ja siihen löytyy makroja. En tiedä onko joku väsännyt DT:lle tyylejä eri filmien kääntämiseen. Idea on tietysti että tehdään preset tai tyyli yhdelle filmille ja käytetään sitä kaikille kuville. Voi lisätä linssikorjailuja, kohinan poistoa, terävyyttä, ... mitä nyt haluaa. Hyvän tuloksen saaminen ei ihan yksinkertaista. Yli 100 v. vanhoista lasinegattiveista olen nähnyt hienoja printtejä. Isoja negoja voi tulostaa yllättävän isoiksi.

129

Multimedia ja grafiikka / Vs: Värinegatiivifilmien kääntö

« : 25.02.21 - klo:17.49 »

Darktablen osalta uusimmissa versioissa (3.2.1:stä lähtien) on tätä varten negadoctor-moduuli.

Kiitos, mutta apt install tuottaa version 3.0.1.

Darktablelle löytyy repo josta helppo asentaa ja päivittyy myös. Itseä aihe kiinnostaa myös kun on mv-negoja ja värinegoja. Aikaa kopiointiin pitäisi vain löytyä.

130

Yleistä keskustelua / Vs: GUI-Gallup keskusteluketju

« : 24.02.21 - klo:21.06 »

Todellisille säätäjille on Gentoo ja Arch Linux olemassa. Jos ei käytä metapaketteja saa työpöydän ilman ylimääräistä sälää. Itse jätän paljon sellaista pois jotka toisille tarpeellisia. En välitä dassista. Locate on ollut kauan Linux järjestelmissä ja itselle vieläkin käyttökelpoinen.  Löytää melko nopeasti tiedoston levyltä kunhan muistaa mitä hakemassa.

131

Yleistä keskustelua / Vs: GUI-Gallup keskusteluketju

« : 23.02.21 - klo:23.05 »

Asiahan on niin, että jos haluaa valmiiksi purkitettua kamaa niin miksi vaihtaa Windowsista tai MacOS:stä minnekään.

Eikö voi olla muitakin syitä käyttää Linuxia, kuin työpöydän muokattavuus?

Varmasti. Itseä ei muokattavuus ole kiinnostanut aikohin kun käytän harvoja sovelluksia. KDE tökkii kun haluan toiselle näytölle leffan pyörimään. helppo ratkaisu on vaihtaa työpöytää. Puhelinten ja muiden päätelaitteiden ulkonäkö ja käyttötapa tulee vaikuttamaan myös työpöytiin. Suurin osa haluaa käyttää konetta eikä miettiä jotain säätämistä. Yksinkertaisimmillaan työpöytä on sellainen kun painaa hiiren oikeaa nappia saa valikon josta löytyy ne tärkeimmät ohjelmat.

132

Yleistä keskustelua / Vs: GUI-Gallup keskusteluketju

« : 21.02.21 - klo:22.49 »

tätä ketjua tuossa uudelleen lukiessa tuli googlailtua myös amarokia (käytin tai ainakin testasin sitä itsekin joskus ubuntu 12.04 aikaan) ja sen kehitys on nähtävästi taas käynnissä, sitä en tiedä tuleeko palaamaan repoihin https://amarok.kde.org/en/node/890

samalla selvisi että tuo clementine on amarokin fork kymmenen vuoden takaa

Exaile muistuttaa myös Amarokkia, mutta ei tarvitse Qt-kirjastoja ja voisi olla yksi vaihtoehto. Itsellä on tagit kunnossa musiikkitiedostoissa ja yleensä soitin osaa ne hakea kun vain kertoo sijainnin. Raahaamista en ole ikinä kokeillut kun musat omalla levyllä ja vielä kirjoitussuojattu ettei mikään soitin kirjoittele niihin mitään ylimääräistä.

Jokainen työpöytä vaatii opettelunsa. Kun ekaa kertaa käytin Unitya oli vaikeuksia löytää edes pääte. Kun älysi kirjoittaa hakuun terminaali niin löytyi. Editori löytyi helposti. Toki oletuksena päällä oleva näytön lukitus ja virransäästö harmittaa. Gnomesta en itsekään pidä, mutta on aikomus opetella kun Ubuntu 16 tuki loppuu. Ubuntu 18 ei sopinut itselle, mutta Ubuntu 20 on moni pikku vika korjaantunut. Tarkoitan laitteiden toimintaa. Itseä ei haittaa saako tyhjän asiakirjan valikosta vai käynnistämällä editorin. Siitä enempi harmia kun joku laite ei toimi. Ohjelmat asennan komentorillä . En ole ikinä hakenut niitä kaupoista. Chromium on ollut vähän käytössä. Etuna on, että osaa pistää äänen suoraan ALSAlle. Firefox osaa vain Pulsen. Yksinkertaisin työpöytä on OpenBox. Silläkin pärjää hyvin ja tehoja ei katoa työpöydän hienouksiin.

133

Yleistä keskustelua / Vs: GUI-Gallup keskusteluketju

« : 20.02.21 - klo:18.42 »

Oma suosikkini Amarok on kadonnut Ubuntun valikoimista. Kehitys kai pysähdyksissä. Itse pidän sen tilastoista ja laajoista tietokantaominaisuuksista. Sopii laajempaankin kokoelmaan. Foobar oli Windows suosikkini, mutta koko systeemin käyttö jäi Windows 7. Seuraavia versioita en ole viitsinyt käyttää.

En muista Amarok'ia, mutta saanko kysyä, että jos olet mieltynyt tietokantapohjaiseen käyttöön, niin miten sitten teet seuraavat jutut:

(Mahdollisesti Amarokissa tietokanta on lisäominaisuus, en edelleenkään muista sitä. Tällöin myös kansio-tiedosto-pohjainen onnistuu myös. Monissa muissa tietokantapohjaisissa tällainen käyttö ei onnistu, kuten Itunesissa. Ihmettely ei siis välttämättä koske juuri Amarokia.)

- soitat olohuoneen järjestelmässä (oletan että koneesi on työhuoneessa) ... huoneiden nimitykset soveltaen tietysti?
- miten viet USB:llä autossa soitettavaksi tai teet mp3-CD:n autoon? (siis miten tekemäsi kokelma kopioidaan, miten yleensä mikään kokonaisuus kopioidaan, jos keskityt vain tietokantaan)
- miten soitat autotallin ministereolla USB:n kautta?
- miten viet USB-tikulla (tai millä medialla hyvänsä) töihin musaa ja soitat siellä?
- miten soitat bileissä jossakin muualla musiikkia?

Vai oletko sitä mieltä, että "tietokonemusiikki" soitetaan vain tietokoneella, joka majailee työhuoneessa? Onhan toki tietokoneliikkeissä omat kaiuttimetkin tietokoneita varten, en ole koskaan kuullut miksi, mutta moni varmaan ajattelee näin.

Vai onko sinulla useampia musiikkijärjestelmiä? (itse olen standardoinut vain yhden järjestelmän, joka toimii näissä kaikissa)

Itsellä on av-vahvistin jossa tuki soitella musaa useammassa huoneessa. USB-tikkuja voi luoda monella ohjelmalla - vaikka ihan tiedostonhallinnalla. Sinua voisi kiinnostaa mpd (Music Player Daemon). Sillä voi jakaa monille koneille sisäverkossa musiikkia - vaikka autotalliin. Autossa en välitä musiikinkuuntelusta kun ajan vähän. Välillä toki tulee puhelin kytkettyä stereoihin autossa ja voi siitä pistää jonkun soittolistan päälle. Amarokin tilastoista pidän. Helppo listata eniten ja vähiten kuunnellut levyt. Musiikkia voi selata tyylijaji/esittäjä/levy ja pistää sieltä musiikkia soittolistalle. Yleensä käytössä joku dynaaminen soittolista, josta poistan ei mieluisat pois. Suuri osa levyistä ripattu flac-formaattiin jotka omissa nimetyissä kansioissa. Olen vain tottunut Amarokkiin kun ollut versiosta 1.4 käytössä jostain vuodesta 2004. Tänään tuli pitkästä aikaa kuunneltua Oldfieldin Amarok levy josta soitin kai saanut nimensä.

134

Yleistä keskustelua / Vs: GUI-Gallup keskusteluketju

« : 19.02.21 - klo:18.36 »

Rhythmbox - Clementine. Ensimmäinen on I/tunes jälkeläinen. Minun materiaalillani käyttökelvoton pökäle kuten I/tunes'kin on. Soveltuu ostettuun musiikkiin ja pieneen määrään sellaista musiikkia jossa on tagit kohdallaan. Kirjaston porttaus esim. autoon USB-tikulla on lähinnä mahdotonta, jos kirjasto on tehty pelkästään tagien varaan. Jos kirjasto ei ole tehty pelkästään tagien varaan, niin kumpaakaan ei tarvita, Rhythmboxia eikä I/tunesia vaan voi valita paremman soittimen. I/tunesin ideahan on sitoa kuluttajat Applen laitteisiin eikä edes vilkaista sellaisiin, joissa Apple ei ole tuettu, joko laitteena tai ääneltään huonolaatuisen bluetoothin kautta.

Oma suosikkini Amarok on kadonnut Ubuntun valikoimista. Kehitys kai pysähdyksissä. Itse pidän sen tilastoista ja laajoista tietokantaominaisuuksista. Sopii laajempaankin kokoelmaan. Foobar oli Windows suosikkini, mutta koko systeemin käyttö jäi Windows 7. Seuraavia versioita en ole viitsinyt käyttää. 

135

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Miten saan päivitettyä Ubuntu 16.04 LTS:n.

« : 19.02.21 - klo:18.28 »

- sitten voi vielä tehdä helpohkon "varmuuskopioinnin", eli kerää kopioimalla talteen kaikki omat kansiot, joita keksii ja sen lisäksi kopioi Thunderbirdin ja Firefoxin  xxxx.default tiedostot, missä on käyttäjän kaikki asiat.

Jälleen kantapään kautta opittuna varoituksen sana. Tuo edellä mainitsemani keino ottaa talteen thunderbirdin xxxx.default tiedosto ei uusimmassa live-usb- asennuksessa 18.04 järjestelmään enää toiminutkaan. Thunderbirdin omakin ohje on muuttunut eli sitä kannattaa lueskella.
Lyhyesti: koko piilotiedosto .thunderbird Koti-kansiosta kannattaa kopioida talteen, silloin on jo turvallisilla vesillä, vaikka mitä tapahtuisi. Palaan asiaan myöhemmin, tuli niin paljon uusia kokemuksia eilen illalla, mutta tämä varoituksena ensialkuun.

Kaikki piilotiedostot kannattaa ottaa talteen vaikka omaan kansioon. Sieltä niitä voi palauttaa tarpeen mukaan.

136

Yleistä keskustelua / Vs: GUI Gallup

« : 18.02.21 - klo:21.34 »

Unityn käytöön olen jo tottunut. 20 version GUI vasta kokeilussa. LXDE on simppeli ja ollut mediakoneessa pitkään. Ctrl + Alt + t avaa päätteen kaikissa Ubuntuissa? Kun tuon muistaa ei tarvitse kryptistä GUIta

137

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Miten saan päivitettyä Ubuntu 16.04 LTS:n.

« : 18.02.21 - klo:20.55 »

Koneeni on 64 bittinen. Levytilaa on 35 Gt.

35 gt melko vähän. Siitä on helppo tehdä vaikka levykuva dd:llä. Jos uusi asennus ei toimi niin vanhaan helppo palata.  Levykuvan vanhasta syteemistä voi tehdä asennusmedialla. 

138

Multimedia ja grafiikka / Vs: displayCal ja Ubuntu 20.04

« : 17.02.21 - klo:22.24 »

Jos on Windows asennus sen kalibroinnin voi tehdä siinä. Väriprofiilit voi sitten siirtää Linuxiin.

Tiedätkö, että profiilin voi siirtää järjestelmästä toiseen? Olettaisin, että profilointi tehdään näytönohjainten ”jälkeen”, jolloin ne eivät välttämättä ole siirettävissä, mutta voin olla väärässä.

Toki Windows ja Linux pitää olla samassa koneessa. Väriprofiili ei riipu käyttöjärjestelmästä.

139

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Kubuntu 20.10 Aceriin asennusvirhe

« : 14.02.21 - klo:20.41 »

DVD-levyt melko epävarmoja. Kokeile tikulta ja asenna lts versio.

140

Multimedia ja grafiikka / Vs: displayCal ja Ubuntu 20.04

« : 14.02.21 - klo:20.37 »

Jos on Windows asennus sen kalibroinnin voi tehdä siinä. Väriprofiilit voi sitten siirtää Linuxiin. Toki voi ladata vanhemman asennusmedian ja käyttää sitä. Gentoossa on vielä Python2, mutta sekin poistumassa kun sitä ei enää kehitetä, mutta sillä tehtyä koodia vielä paljon. Itsellä vanhempi Kodi tarvitsee sitä.