Viestit

61

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin viilaamista

« : 26.10.10 - klo:13.11 »

Asiaa voi ajatella silti niinkin, että eihän esimerkiksi Ubuntu lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä vaikka siitä otettaisi Gnome pois. Ubuntu nimenä vain kertoo, minkälaisilla lisukkeilla Linux kyseisessä jakelupaketissa tulee.

Siis Linux ei lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä vaikka Ubuntusta otetaan GNOME pois. Ubuntu on Canonicalin omistama tavaramerkki, brändi eli nimi, jonka idea on luoda käyttäjille mielikuvia ja tietoa Canonicalin tuotteistamisesta.

Ubuntu on Linuxin jakelupaketti eli tietyllä tavalla tuotteistettu ohjelmistojärjestelmä joka käyttää Linux-käyttöjärjestelmää. Ubuntu on säädetty tietyllä tavalla oletuksena, että se on helppo ottaa käyttöön. Eli tämä tarkoittaa että on laitettu tietty taustakuva työpöydälle, valikot on lajiteltu tietyllä tavalla, WWW-selaimeen on laitettu tietyt kirjanmerkit oletuksena (Ubuntu forums, Canonical jne mitä nyt mainostuloihinkin tarvitaan kuten Jamendo), GNOME:lle on laitettu tietty teema. GNOME on valittu oletustyöpöytäympäristöksi (tai ainoaksi) jne.
Eli tarkoittaa myös sitä että mitä ohjelmistoja on paketoitu asennuslevylle, mikä asennusohjelma on käytössä, kuinka ohjelmistot on jaettu paketteihin. Millä tavalla ohjelmistot on käännetty paketeiksi ja mitä pakettivarastoja lopulta siis voidaan käyttää (riippuen ohjelmistojen kääntötavasta) ja mistä ne voidaan ottaa käyttöön. Ja paljon kaikkea muuta kuin itse tekniikkaa. Jakelupaketti on melkein vain tuotteistamista tietyllä tavalla.

Sen vuoksi Linux-käyttöjärjestelmää käyttäviä ohjelmistojärjestelmiä alettiin kutsumaan jakelupaketeiksi (distributions) koska kuka tahansa pystyi paketoimaan avoimen lähdekoodin ohjelmistot omilla halutuilla säädöillä, niin että muut pystyivät vain lataamaan jakelupaketin (levykkeet siihen aikaan) ja asentamaan koko ohjelmistojärjestelmän. Säästääkseen aikaa ja vaivaa kootakseen koko ohjelmistojärjestelmän itse. Jos jakelupaketteja ei olisi, joutuisi jokainen Linuxia käyttävä kokoamaan ohjelmistojärjestelmän itse LFS (Linux From Scratch) menetelmällä. Se olisi viikkoja, jos ei kuukausia kestävä prosessi. Kuvitelkaa mikä työ kun  jokainen ohjelmisto teidän täytyisi päivittää itse, ettekä voisi vain pakettihallinnasta ruksia päivityksiä ja klikata "Apply" tai ette voisi sitä kautta asentaa niitä.

Jakelupaketti vaikuttaa siis paljonkin siltä että mikä on pakettihallinnassa saatavilla. Sitä se pääasiassa onkin että jakelija huolehtii että ohjelmistot on valmiiksi käännettyjä paketteja palvelimilla ja käyttäjät voivat sitten vain asennella niitä helposti.

Siitä myös muodostuu Upstream <-> Downtream malli. Eli ohjelmistokehittäjät ovat Upstream, mistä jakelijat eli Downstream ottavat lähdekoodin ja paketoivat sen ja laittavat pakettivarastoihin (repositories) mistä jakelupakettien käyttäjät saavat ne itselleen.

Upstream <-> Downstream kuuluisi olla symbioosissa. Eli muutokset, parannusehdotukset ym kulkevat aina takaisin Upstreamiin missä tapahtuu kaikki kehitys.
Mutta tietyistä syistä huolimatta jotkut jakelijat (kuten Canonical) eivät halua edes auttaa yhteisöä, eivätkä palauta parannuksia upstreamiin. Tällöin kaikki parannusehdotukset ym jäävät Downstream <-> Käyttäjä välille. Käyttäjistä tuntuu että jakelija tekee hyvää työtä, mutta todellisuudessa koko avoimen lähdekoodin yhteisö kärsii asiasta.

Se on sallittua että tilanne olisi:
Upstream -> Downstream -> Käyttäjä
Mutta se ei ole oikein että tilanne on
Upstream -> Downstream <-> Käyttäjä
Kaikkein parasta on kun tilanne on
Upstream <-> Downstream <-> Käyttäjä.
Tai että se on peräti:
Upstream -> Downstream -> Käyttäjä -> Upstream (muodostuu siis lenkki).

Canonical on nyt nimenomaan "Upstream -> Downstream <-> Käyttäjä" -tilanteessa. Canonical edesauttaa vain itseään, ja Ubuntun käyttäjät edesuattavat vain itseään, mutta ei avoimen lähdekoodin yhteisöä.

Melkein pelkästään tuon takia Ubuntu on hyvin vahingollinen Linux-yhteisölle koska kun Ubuntu hankkii käyttäjiä, se sitoo ne itseensä markkinoinnillaan ja toteutuksillaan. Canonical jopa pyrkii kaiken heidän kehittämiin ohjelmistoihin (Bazaar jne) hankkimaan tekijänoikeudet, joka sallii Canonicalin sulkea lähdekoodi tulevaisuudessa. Tämän vuoksi FSF (Free Software Foundation) ei hyväksy Canonicalin kehitysmallia ja lisenssointia.

Asiaa voi ajatella myös niin että jos Ubuntusta karsitaan yksitellen osia pois, niin missä vaiheessa se lakkaa olemasta käyttöjärjestelmä? Itse sanoisin että tämä tapahtuu jo ennen kuin ollaan karsimassa itse Linux-ydintä.

Linux kernel ei lakkaisi olemasta käyttöjärjestelmä tuolloinkaan. Ainoastaan Ubuntu lakkaisi olemasta käyttökelpoinen tietyissä asioissa. Niin kauan kuin on käynnistyslataaja joka käynnistää käyttöjärjestelmän suorituksen niin käyttöjärjestelmä toimii. Tietenkin jotkut BIOS:it tai EFI:t osaavat etsiä suoraan käyttöjärjestelmän imagen ja käynnistää sen suoritusen ilman käynnistyslataajaa, mutta kaikki Linuxin jälkeen käynnistyvät prosessit ovat käyttöjärjestelmään kuulumattomia.
Linux-käyttöjärjestelmän ensimmäinen käyttöjärjestelmän ulkopuolinen prosessi joka käynnistyy on INIT. Joka sitten ottaa vastuulleen käynnistää muita järjestelmäsovelluksia kuten käynnistys-scripteissä on säädetty.
Kaikki muut prosessit kulkevat jatkuvasti INIT:in kautta.

Edelleenkin pelkästään Linux voidaan laittaa sulautettuun järjestelmään ja käyttöliittymänä toimii fyysiset ohjaimet ja joku valotaulu. Se on vain ohjelmoijasta kiinni haluaako hän helpottaa työskentelyään ja ottaa mukaan jotain muita ohjelmistoja eikä tehdä kaikkea suoraan käyttöjärjestelmään. Nimittäin ohjelmoimalla oman sovelluksen joka suorittaa asioita ja käyttää vain käyttöjärjestelmää on helpompaa kuin ohjelmoida käyttöjärjestelmään halutut toiminnot.

Kyse on ohjelmistopinosta ja mitä korkeammalle tasolle mennään niin sen helpompaa on kun voidaan käyttää alempien tasojen toimintoja, eikä itse tarvitse luoda kuin sellaisia mitä ei ole olemassakaan.

Onko bensa sitten auton osa, autolla kun ei tee mitään ilman bensaa???

GNU- ja nähtävästi monien Ubuntu-fanien (myös tuo >30%) mukaan niinhän se olisi.
Aivan kuten tietokoneella ei tee mitään ilman sähköä, joten sähkövoimala on osa tietokonetta.

Vaikka auto ei kulje ilman polttoainetta (bensiini, diesel, sähkö ym) niin ne eivät ole osa autoa. Auto on auto ilman niitäkin, vaikkakin toimimaton.

Vaikka tietokone ei toimi ilman sähköä niin sähkö ei ole osa tietokonetta. Tietokone on tietokone ilman sitäkin, vaikkakin toimimaton.

Vaikka puukiuas ei toimi ilman klapeja, niin klapit eivät ole osa puukiuasta. Puukiuas ei vain lämpene ilman klapeja.

Silti ilman autoa me voimme käyttää polttoainetta erilaisiin asioihin, kuten akrigaatin käyttämiseen että saamme sähköä.
Ilman tietokonetta voimme käyttää sähköä vaikka valaisemaan talon.
Ja ilman kiuastakin me voimme käyttää klapeja lämmmittämään talon.

En sanoisi että suorittaa, korkeintaan käynnistää.

Käynnistää suorituksen ja prosessori sitten laskee sovelluksen laskut. Käyttöjärjestelmä operoi kaikkia prosesseja että mikä prosessi saa kuinkakin monta kellojaksoa prosessorilta.

Ehkä joitakin auttaisi ymmärtämään käyttöjärjestelmä jos se kuvitellaan kuin vanhan ajan puhelinoperaattoriksi jotka istuivat puhelinkeskuksissa. Puhelinoperaattori vastasi puheluun, kuunteli että kenelle soittaja haluaa puhua ja sen jälkeen puhelinoperaattori kytki puhelun vastaanottajalle. Kun puhelu loppui, irroitettiin taas piuha.
Yksi operaattori kykeni käsittelemään vain hyvin rajallista määrää puheluita (prosesseja). Ja mitä useampaa oikeastaan piti operoida, niin sen hitaammaksi kävi vastata ja sulkea yhteyksiä.

Nykyäänhän noita tehtäviä hoitaa enään yrityksien puhelinkeskuksissa olevat henkilön joihin kannattaa soittaa jos ei tiedä kenelle pitäisi soittaa yrityksessä. Yhdysvalloissa vielä on kuitenkin puhelinoperaattoreita maalinjoillekin että jos antaa soida tarpeeksi kauan niin saa operaattorin langan päähän. On olemassa joitakin matkapuhelinvalmistajia jotka tarjoaa senioripuhelimia mitkä toimii siten että puhelimessa on vain yksi nappi ja sitä painamalla puhelin soittaa operaattorille jolle seniori voi kertoa että kenelle haluaa soittaa ja operaattori yhdistää. Ei joudu opettelemaan laitetta ja saa aina yhteyden. Joudutaan vain kertomaan operaattorille ne tietyt numerot ja henkilöt (poika, tytär jne).

Mutta käyttöjärjestelmä toimii juuri tuollaisena että se prosessoi kaikkia prosesseja että ne saavat suoritusaikaa prosessorilta. Se järjestelee että mille ytimelle mikäkin prosessi saa aikaa ja kauanko, mikä prosessi on seuraavaksi ja kauanko se saa jne. Minkä verran keskusmuistia prosessi saa ja missä se sijaitsee. Saako se lisää keskusmuistia ja kun prosessin suoritus loppuu niin keskusmuisti vapautetaan taas.

Käyttöjärjestelmä on myös vastuussa siitä että saako mikäkin prosessi kommunikoida millekkin prosessille. Eli jos sovellus haluaa ottaa yhteyden tiettyyn ohjelmistokirjastoon, täytyy käyttöjärjestelmän hyväksyä se ja avata "yhteys" niiden välille. Ja jälleen kerran käyttöjärjestelmän täytyy huolehtia että kirjasto ladataan tiedostojärjestelmästä keskusmuistiin ja se saa suoritusaikaa jne.

Eli ohjelmisto, joka välittää informaatiota vain toisten ohjelmistojen välillä (kuten kirjastot) ei kuulu käyttöjärjestelmään (tämän määritelmän mukaan).

Siis käyttöjärjestelmä huolehtii siitä että sovellus saa yhteyden toiseen sovellukseen tai kirjastoon. Ja kirjasto sisältää toimintoja joita sovellus itse voi hyödyntää.

Eli jos on ohjelmistokirjasto A joka osaa vaikka pakata ääntä tehokkaasti, niin ohjelmistokehittäjän ei tarvitse itse kirjoittaa sovellukseensa B1 äänenpakkauksen toimintoa tai omaa ohjelmistokirjastoa B2 joka sisältäisi tuon äänenpakkauksen, vaan ainoastaan kutsuu B1:sta tuota A:ta. Käyttöjärjestelmä varmistaa että toimintoon on aikaa (tai oikeus) ja käynnistää koko operaation ja vahtii sen toimintaa että muutkin prosessit toimivat.

Se että B1 tarvitsee A:n, ei tee A:sta mitenkään B1:n osaa tai käyttöjärjestelmän osaa.

Jos käyttäjärjestelmä on A, niin ohjelmistokirjastoja voisi olla B1, B2, B3. Ja sovellusohjelmistoja voisi olla C1, C2, C3, joista C2:lla ja C3:lla on omat ohjelmistokirjastot (C2a, C2b, C3a, C3b). Niin meillä olisi sitten sellainen kokonaisuus kuin

A+B1+B2+B3+C1+C2+C2a+C2b+C3+C3a+C3b

A on kaikkein välttämättömin kaikille. Se mahdollistaa B-C:n toiminnan.
Vaikka C2 vaatii toimiakseen A:n sekä B2:n ja B3:n niin B2 tai B3 eivät ole osa A:ta tai C2:sta.

Tuo A-C pino on ohjelmistojärjestelmä. Ja tuo ohjelmistojärjestelmä voisi olla saatavilla viideltä eri taholta. Jokainen tekisi omat säädöt että kuinka C1, C2 ja C3 toimivat oletuksena. Nuo viisi olisi tuolloin viisi eri jakelua. Ja kun jokainen jakelija on vapaa lisäämään ohjelmistokirjastoja tai sovellusohjelmia sekä säätämään niiden oletussäätöjä niin siinä tulee nopeasti hyvin erilaisia ohjelmistojärjestelmiä mitä erilaisimpiin tilanteisiin mihin ne olisi helposti asennettavissa jokaisen jakelijan mukaisesti. Tai sitten jokainen käyttäjä voisi itse ladata jokaisen (A, Bx, Cx jne) ohjelmiston itse ja kääntää ja virittää toimimaan.

Onko MS-DOS käyttöjärjestelmä? Onko UNIX käyttöjärjestelmä? Molempiin näihin kuuluu osia jotka tekevät muutakin kuin kommunikoivat laitteiden kanssa tai jakavat ohjelmille muistia.

Kukaan ei kiellä ohjelmoimasta käyttöjärjestelmään toimintoja jotka eivät käyttöjärjestelmän määritelmään kuulu. Mutta se on vain typerää lisätä jotain käyttöjärjestelmään mitä ei siinä tarvita. Se tuo vain ongelmia.

Tästä on erinomainen esimerkki Microsoftin tapa lisätä käyttöjärjestelmiinsä toimintoja joita kukaan muu ei koskaan olisi tehnyt.

Ja tämä on juuri se eräs ratkaiseva asia joka sai alunperin koko Server-Client arkkitehtuurin kehityksen käyntiin, nimittäin alunperin käyttöjärjestelmät olivat kaikki monoliittisia. Niiden koko pysyi hyvin hallittavana ja toiminta oli varmaa. Mutta kun laitteiston tarjoamat rajoitukset (keskusmuisti ja tallennustila) katosivat, lähti ns. mopo käsistä ja käyttöjärjestelmät alkoivat kasvamaan. Sen sijaan että käyttöjärjestelmä oli enää 32-64 tuhatta riviä koodia, ne sisälsivätkin miljoonia rivejä.

Yksi bugi saattoi kaataa koko käyttöjärjestelmän ja samalla koko ohjelmistojärjestelmä kaatui.

Syntyi idea että pilkotaan monoliittinen käyttöjärjestelmä osiin, yksinkertaiseen mikrokerneliin ja erillisiin servereihin.

Idea oli sama kuin laivoissa on erilliset osastot. Et sinä halua että kun kapteenin vessa hajoaa niin laiva uppoaa koska pohjaventtiilit ja kapteenin vessa on kytköksissä toisiinsa.

Erillinen mikrokerneli joka on hyvin yksinkertainen, vain muutamia tuhansia rivejä koodia. Ja sitten jokainen käyttöjärjestelmän toiminto (muistinhallinta, tiedostojärjestelmät, laiteajurit, I/O ym) tulivat omiksi palvelimiksi. Nuo palvelimet voitiin joko pitää kernel spacessa tai sitten siirtää user space puolelle muiden ohjelmistojen sekaan. Kuitenkin kaikki palvelimet suojattiin muilta palvelimilta ja muita prosesseilta että ne ajettiin supervisor moodissa ja ne olivat suojattuina prosesseina mikrokerneliin joka operoi niitä.

Sitten sovellukset itsessään käytti näitä palvelimien tarjoamia käyttöjärjestelmäpalveluja itse.

Mutta kukaan ei kieltänyt ohjelmoimasta vaikka WWW-selainta (tai sellaisen tarvitsemia kirjastoja) osaksi käyttöjärjestelmää omiksi palvelimiksi. Muut sovellukset sitten pystyivät mukamas helposti hyödyntämään näitä kirjastoja kun piti jotain HTML:ää parsia tai javascriptiä suorittaa.

Mutta heti kun löytyi haavoittuvuus tuollaisista toiminnoista, niin koodi suoritettiin käyttöjärjestelmän oikeuksin ja kaikki prosessit olivat vaarassa.

Kukaan ei kiellä työntämästä käyttöjärjestelmään muita toimintoja kuin vain prosessinhallinnan, muistinhallinnan jne. Mutta se ei ole millään tavoin järkevää.

Monoliittisen käyttöjärjestelmän kohdalla se on vain helpompaa pitää puhtaana ja ylläpitää käyttöjärjestelmän toimintoja. Server-Client arkkitehtuurissa taas se on hankalampaa jo saada mikrokernel toimimaan. Mutta teoriassa Server-Client on turvallisempi kuin monoliittinen, vaikkakin käytännössä eroa ei ole.

Vakauskin saadaan monoliittisessa käyttöjärjestelmässä sellaiseksi että yhden palvelun kaatuminen (esim tiedostojärjestelmä tai laiteajuri) ei kaada koko käyttöjärjestelmää. Tuohon auttaa jo paljon modulaarisuus mutta voidaan tehdä sisäisiä toimintoja jotka eristää kaatuvat palvelut muista monoliittisen käyttöjärjestelmän toiminnoista.

Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmän yksi akilleen kantapäistä on ollut nopeus. Se ei salli yhtä nopeaa suoritusta kuin monoliittinen kun muodostuu ns. IPC overhead.

UNIXissa on erikseen käyttöjärjestelmän ydin, eli kerneli. Linux on ydin, eli kerneli, (katso vaikka kernel.org), mutta minkä ydin se on?

Unix (Unix koostuu monesta käyttöjärjestelmästä, se on vain tapa ja filosofia tehdä käyttöjärjestelmä, ei itse käyttöjärjestelmä. Linux on Unixin uusi tuleminen) on monoliittinen käyttöjärjestelmä.

Unix voidaan toteuttaa joko monoliittisen tai server-client arkkitehtuurin mukaisena käyttöjärjestelmänä. Unix on määritelmä järjestelmäkutsuja mitä täytyy käyttöjärjestelmän toteuttaa. Unix-yhteensopivuus voidaan tarjota monella muulla tavalla myös.

Esimerkiksi Microsoft lisäsi NT-käyttöjärjestelmään Unix-yhteensopivuuden, uskoen että voisi kaapata Unix-palvelimilta markkinat. Toisin vain kävi nimittäin se ei toiminut kunnolla. Ja Linux veikin markkinat Unix-yhteensopivuutensa vuoksi.

Linux on kyllä kernel mutta se ei ole mikrokernel. Ihmiset sekoittavat että käyttöjärjestelmä on aina kernel + X. Mutta eivät tiedä käyttöjärjestelmien historiaa eivätkä toimintatekniikkaa joten uskovat helposti aina että koska Linux on kernel niin se ei voi olla käyttöjärjestelmä. Koska eivät tiedä että monoliittinen kernel sisältää kaikki käyttöjärjestelmän toiminnot itsessään, kun taas Server-Client arkkitehtuurissa käyttöjärjestelmä koostuu mikrokernelistä ja palvelimista. Server-Client arkkitehtuurissa mikrokernel on "vain kernel" ja käyttöjärjestelmä on (mikro)kernel + X, missä X on palvelimet.

Ja tuolla mitä Fri13 lainaa on Andrew S.Tanenbaumin "Modern Operating Systems" kirjasta, joka on eräs yliopistojen peruskirja käyttöjärjestelmien kursseilla.

Käyttöjärjestelmät eivät ole mikään yksinkertainen aihe, eikä todellakaan sellainen mistä voidaan tehdä vain lyhyt ja kattava selostus. Faktan voi sanoa suoraan "Linux kernel on käyttöjärjestelmä ja Ubuntu on sen käyttöjärjestelmän jakelupaketti" ja "Ubuntu ei ole käyttöjärjestelmä vaan Linux kernel on käyttöjärjestelmä". Mutta kun monikaan ei ymmärrä miksi niin on niin se tuottaa paljon riitaa kun aletaan inttämään markkinoinnin luomilla mielikuvilla että Ubuntu on käyttöjärjestelmä tai että Linux on "vain kernel" ja käyttöjärjestelmä on jotain muuta.

Jos haluaa olla rehellinen ja kunnioittava koko avoimen lähdekoodin (etenkin Linuxin) yhteisöä kohtaan, niin silloin täytyy pyrkiä siihen että kaikki laiteajurit ja ohjelmistot tehdään Linuxille ja LSB-standardin mukaiseksi. Ubuntulle ei pidä tehdä yhtään mitään, eikä asia muutu vaikka olisi jokin toinen jakelupaketti kyseessä. Nimittäin se on kaikkien Linux käyttäjien oikeuksien riistämistä ja vapauden sortoa.

Jos haluaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoille käyttäjille ja etenkin Linuxille, niin älkää puhuko mistään "Ubuntu-käyttöjärjestelmä":stä, nimittäin sellaista ei ole eikä koskaan tule olemaan jos ei Canonical nimenomaan ohjelmoi omaa käyttöjärjestelmää ja kutsu sitä Ubuntuksi. Mutta mitä luulette, kauanko Canonicallilla kestäisi saada oma käyttöjärjestelmä sille tasolle missä Linux on nyt? Kuka haluaisi alkaa tukemaan jotain Canonicalin käyttöjärjestelmää kun Linuxia kehittää tuhannet yritykset ja sadat tuhannet kehittäjät?

Linux pyörittää supertietokoneita, ADSL-modeemeja, Internetin runkoreitittimiä, älypuhelimia, televisioita, pöytäkoneita ym.

Vaatikaa Linux-yhteensopivuutta, älkää puhuko mitään Ubuntustua kun täytyy puhua käyttöjärjestelmistä.

62

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin viilaamista

« : 26.10.10 - klo:13.11 »

Eli tässä päästään juuri tähän virhepäätelmään, jossa käyttöjärjestelmä-sanan etymologia oletetaan johtuvan siitä, että se on järjestelmä, jota ihminen käyttää. Totta on, että pelkällä käyttöjärjestelmällä ei välttämättä tee yhtään mitään. Tarvitaan varusohjelmia, jotta käyttöjärjestelmästä saadaan ihmiselle hyötyä.

Tämä on kuitenkin lopulta vähän sama asia kuin sanoisi, että auton moottori ei ole moottori, koska tarvitaan lisäksi laatikko ja neljä pyörää, että tätä moottoria voitaisiin käyttää. Kuulostaisi kuitenkin vähintäänkin kornilta nimittää autoa "moottoriksi", vaikka moottori toden totta on täysin välttämätön osa autoa.

Tuo on hyvin autovertauksena selitetty. Täällä nyt ihmiset uskovat että auto on moottori, siitä puhutaan moottorina ja selitetään kuinka moottori ei ole moottori vaan auto on moottori.

Käyttöjärjestelmällä ei ole mitää kaksoismerkitystä yhtään sen enemää kuin moottorilla on autoon liittyen.
Jos asiantuntijan täytyy ymmärtää että tosi on epätosi niin eihän engineeri voi mitään sellasta hyväksyä!

Totta, ja ihmiset unohtavat että käyttöjärjestelmä on vain tekninen määritelmä ohjelmistolle mitä sen on sisällytettävä että sitä voidaan kutsua käyttöjärjestelmäksi. Monoliittinen kernel sisältää kaikki käyttöjärjestelmän määritelmän vaatimat toiminnot. Mikrokernel taas vain kaikkein kriittisimmän mutta vain pienen osan käyttöjärjestelmän toiminnoista. Suurin osa käyttöjärjestelmän toiminnoista on Server-Client arkkitehtuurissa irroitettu kernel toiminnoista omiksi palvelimiksi joita voidaan joko suorittaa kernel space tai user space -tiloissa. Kun palvelin kaatuu niin se ei kaada mikrokerneliä vaan ainoastaan ne prosessit jotka käyttivät sen palveluita. Mikrokernel kyllä pystyy pistämään niitä käyttävät prosessit pysäytetyksi, käynnistämään kaatuneen palvelimen uudelleen ja jatkamaan sitä tarvitsevien prosessien suoritusta.

No jopas. Kyllä ne ovat ihan muut asiat kuin sanan "käyttöjärjestelmä" määritelmä, jotka tekevät käyttäjän riippuvaiseksi markkinoista. Mitä vaikkapa yhteensopivuuteen tulee, se menee käytännössä yleensä ohjelmistojärjestelmän mukaan. Laite tai ohjelma, jolla on vaikkapa SUSE- ja RedHat -sertifikaatit ei välttämättä toimi pienellä äheltämiselläkään Ubuntussa, vaikka taustalla ruksuttaa käytännössä sama käyttöjärjestelmä.

Käyttöjärjestelmä on ainoana vastuussa siitä toimiiko vai ei kyseessä oleva laite vai ohjelmisto.
Nyt kun ruvetaan markkinoimaan Linuxin eri jakelupaketteja eri käyttöjärjestelminä, niin laitevalmistajat ja ohjelmistovalmistajat rupeavat paketoimaan ohjelmistonsa vain niille "käyttöjärjestelmille". Vaikka he eivät tee mitään sellaista teknistä asiaa minkä takia heidän ohjelmistonsa tai laitteensa eivät toimisi kaikilla Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketeilla.

Sitä varten on olemassa LSB-standardi joka määrittelee Linux-käyttöjärjestelmän, Glibc:n, Xorgin ja jopa työpöytäympäristöjen ym rajapintoja. Sillä taataan että ohjelmistopino mitä tarvitaan sovellusohjelman asennukseen ja käyttämiseen löytyy jokaisesta jakelusta joka LSB-standardia noudattaa.

Ohjelmisto- ja laitevalmistajien täytyy vain noudattaa LSB-standardia ja sen jälkeen lyödä tuotteensa vaatimuksiin LSB X.Y.z.

Se mikä saa RedHat Sertifikoidun laitteen tai ohjelmiston "toimimattomaksi" esim Ubuntussa on myös monesta muusta kiinni. Esimerkiksi jos ohjelmistosta on lähdekoodi saatavilla, niin se voidaan kääntää (ja tarpeen tullen) puukottaa että se toimii. Jos ohjelmisto on ohjelmoitu siten että se tarvii nimenomaan vain tietyt kirjastoversiot ja järjestelmäsovellukset että se toimii. Tällöin eri jakelupaketeissa kun on eri versioita samoista kirjastoista niin toiminta onkin vaikeampaa. Mutta koska usein kirjastot ja sovellukset on taaksepäinyhteensopivia niin riittää jo että luodaan linkkejä. Laitteen saa kyllä toimimaan niin kauan kuin lähdekoodin on avoinna että se voidaan oikeasti kääntää oman jakelijan tarjoaman Linux-käyttöjärjestelmän versiolle. Usein juuri tuollaiset laitteet ym on sidottu tiettyyn jakelupakettiin että ei tarvitse avata lähdekoodia eikä tarvitse pohtia koska eri jakeluissa Linux päivittyy kun voidaan vain keskittyä siihen yhteen jakelijaan joka esim päivittää Linuxia vain 3-6 kuukauden välein. Tuolloin he voivat myös tehdä sopimuksia jakelijan kanssa NDA:n (Non-Disclosure Agreement, salassapitosopimus) avulla että jakelija itse hoitaa ylläpidon mutta ei paljasta lähdekoodia muille.

Tämähän on muutenkin hiertänyt mm. Richard Stallmania koska Linux-käyttöjärjestelmä on lisenssoitu GPLv2:lla joka sallii suljetun lähdekoodin ajurien käyttämisen. RMS tahtoisi että Linux lisensoitaisiin GPLv2 or later, tai GPLv3 (or later) lisenssillä, koska se pakottaisi laitevalmistajat tekemään laiteajureistaan GPLv3 (tai uudemmista) yhteensopivia.

Mutta Linux on nyt lisenssoitu GPLv2 (only) lisenssillä ja jotta se voitaisiin muuttaa, täytyisi jokaisen tekijänoikeudet omistavan henkilön tehdä itse lisenssimuutos kaikista koodeista mitä käyttöjärjestelmään lahjoittanut. Tämä tarkoittaisi satoja tuhansia koodareita, tuhansia jos ei kymmeniä tuhansia yrityksiä ja työ olisi painajainen melkein kenelle tahansa. Ja jos ei tekijänoikeuksien haltija suostu (tai sitä ei tavoiteta enää) salli lisenssin vaihtoa, täytyisi ne kohdat ohjelmoida uudelleen.

Samalla on riskinä että moni laitevalmistaja alkaakin nipottamaan että eivät enää halua tukea RedHat ym suuria jakelijoita koska eivät voi "sertifikoida" laitteitaan niille kun eivät halua avata ajureidensa lähdekoodia koska pelkäävät kilpailijoiden varastavan heidän IP:nsä.

Tällä tavoin mm. Canonical ja Ubuntu-fanit rajoittavat Ubuntu käyttäjien oikeuksia ja vapauksia kun selittävät että Ubuntu on käyttöjärjestelmä ja Linux on vain sen Ubuntu käyttöjärjestelmän kernel. Ihmiset etsivät laitteita Ubuntulle eivätkä Linuxille. Laitevalmistajat katsovat että nyt kannattaa tehdä vain ajureita Ubuntulle ja muut jakelut jäävät ilman kun laitevalmistajat eivät tee standardien mukaiseksi ajureita tai paketoi niitä standardin mukaisesti.

Linux käyttöjärjestelmä määrää mitkä laitteet toimivat ja se myös määrää kaikkien matalan tason ohjelmistojen toiminnan. Tietenkin jos ohjelmisto tehdään jollekkin ohjelmistoalustalle tai korkeamman tason ohjelmistoihin riippuvaisiksi, se ei ole kytköksissä mitenkään Linux-käyttöjärjestelmään.

Ja taas on vapauden riistosta kun ohjelmistovalmistajat tarjoavat ohjelmistonsa esim valmiiksi käännettyinä deb paketteina tietyille jakelupaketeille ja niiden versioille. Jälleen kerran ne jotka selittää "Ohjelmisto vaatii Ubuntu käyttöjärjestelmän Xx.Yy version" antaa vallan suljetun lähdekoodin valmistajille kieltää muiden jakelijoiden asiakkaiden saamasta ohjelmistoja käyttöönsä. Jos ohjelmistovalmistaja tekee ohjelmistonsa LSB-standardin mukaiseksi, se toimii kaikissa jakeluissa jotka vaadittua LSB-standardin versiota tarjoavat.
Ohjelmistovalmistajalle (kuten laitevalmistajallekkaan) ei ole yhtään suurempi vaiva tehdä tuotettaan LSB:lle kuin tehdä se tietylle jakelupaketille ja sen versiolle. Ainoa ero on että LSB versiolla tuote toimisi paljon useammalla jakelulla ja se olisi vapautta kaikille, eikä vain Ubuntulle tai niille kenen jakelua käytetään.

Ja suljetun lähdekoodin ohjelmistovalmistajat pääsevät tuohon valtaan melkein vain sillä että väitetään Linux-käyttöjärjestelmän eri jakelupaketteja eri käyttöjärjestelmiksi. Markkinoidaan niitä, kuten Ubuntua, käyttöjärjestelmäksi ja eri käyttöjärjestelmäksi kuin muita jakelupaketteja ja Linuxia vain niiden kerneliksi.
Ihmiset eivät tiedä tuolloin vaatia ja äänestää lompakollaan että heidän täytyy saada laitteet ja ohjelmistot Linuxille, eikä sille jakelupaketille mitä käyttävät.

Linux-yhteisö on taistellut yli 15 vuotta siitä että se on saanut maineen laitevalmistajien ja ohjelmistovalmistajien parissa että Linux on luotettava käyttöjärjestelmä ja sitä kannattaa tukea koska kukaan käyttäjä ei ole riippuvainen yhdestäkään jakelijasta vaan se pysyy aina vapaana ja avoimena niin että laite- ja ohjelmistovalmistajat voivat tehdä sille tuotteensa ja ne toimii.
Yli 15-vuotta taisteltu siitä että on saatu laitteiden kylkeen Tux ja Linuxin maininta. Ja nyt jotkut haluaa repiä kaiken tuon tähän asti saavutetun irti vain sen takia että he saavat fanittaa Ubuntua tai käyttämäänsä jakelupakettia "ylivertaisena käyttöjärjestelmänä jonka kernelinä toimii Linux". He ovat toisten vapauden riistäjiä ja toimivat Linux- ja siten myös koko avoimen lähdekoodin yhteisöä vastaan.

Ja mitä sekin tarkoittaa että Canonicalin edustajat kiertävät maailmalla eri ICT alan messuilla ja lähestyvät laite- ja ohjelmistovalmistajia kertomalla että heidän kannattaa tehdä tuotteensa Ubuntulle koska Canonical on Linux maailman Microsoft. Herättääkö yhtään mitään ajatusta?

Meillä ICT- ja erityisesti Open Source -ammattilaisilla ei ole tapana alkaa haukkumaan toisia eikä nimittelemään ammattitaidottomaksi, sillä se ei yleensä johda mihinkään. Ei myöskään tässä tapauksessa.

Minä en tiedä sitten missä ICT- tai Open Source -ammattilaisten parissa työskentelet kun ihan tässä todellisessa maailmassakin käy niin että jos:

- Lääkäri kertoo sydämmen sijaitsevan päässä, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.
- Autonasentaja kertoo auton olevan moottori, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.
- Ala-asteen opettaja kertoo maailman olevan litteä ja auringon kiertävän maapalloa, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.
- Yliopiston opettaja kertoo Ubuntun olevan käyttöjärjestelmä ja Linux vain sen kerneli, häntä kutsutaan ammattitaidottomaksi.

Nimittäin minä en ole haukkunut sinua yhtään. En edes sanonut sinua ammattitaidottomaksi. Minä _kysyin_ että kutsuisitko sinä ammattitaitoiseksi sellaista autonasentajaa tai ammattikoulua joka opettaa auton olevan auton moottori? Sinä siis itse sanoisit heitä ammattitaidottomiksi ja sitähän te nyt sitten olette (vai onko OSA:ssa muitakin?). Nimittäin OSA:n koulutus eroaa yliopistojen käyttöjärjestelmäkurssien koulutuksesta että sitä pitäisi tehdä päätelmä että kumpi on väärässä, yliopistot vai OSA?

Minä en ole vielä yli 25 -vuotisen kansainvälisen IT-urani aikana nähnyt ihmistä joka pystyisi hallitsemaan kaiken IT alalla, joten jokainen meistä erikoistuu omaan alueeseensa. -ja nykyään erikoistutaan yhä enemmän ja enemmän.

Sieltä se tuli "minä ja X määrä vuotta" ja "kansainvälinen suuri mahtava urani".

Ehkäpä nimimerkki "raips" on erityisesti keskittynyt Linuxiin ja muihin käyttöjärjestelmiin ja niiden filosofiaan käyttöjärjestelmänä ja hänellä lienee tästä vakuudeksi myös jokin pätevyystodistus. Tätä emme voi tietenkään nyt tässä todistaa.

Että oikein pätevyystodistusta peräät että ilman sitä ei sanotulla asialla ole mitään merkitystä. Oikein suomalaisen kulttuurin olet kyllä itseesi imenyt että ihminen ei ole mitään ilman että sillä on tohtorin hattua ja vähintään viittä väitöskirjaa hyllyssään, vasta silloin hän pystyy kertomaan että miten päin siemen täytyy maahan painaa että siitä kasvaa puu.

Minäpä toistan jälleen kerran. Sillä ei ole mitään merkitystä kuka sanoo ja mitä sanoo vaan sillä että mitä hän sanoo. Jos minä olen suorittanut viisi tohtorin väitöstutkintoa ja yksi niistä on käyttöjärjestelmistä, niin tekeekö se minun puheistani jotenkin viisaampia kuin sen joka ei ole vielä edes suorittanut ensimmäistä yliopistotutkintoaan tai joka ei ole vielä käynyt ammattikoulusta mutta tietävät silti että Linux kernel on käyttöjärjestelmä eikä mikään "käyttöjärjestelmän kernel"? Entä jos olisinkin juuri viime viikolla käynyt läpi käyttöjärjestelmäkurssit joissa on opettanut viisi yli 30-vuotta käyttöjärjestelmistä koulutusta pitäneet professorit ja he sanovat että Linux kernel on käyttöjärjestelmä eikä siihen kuulu mitään muuta. Ja he ovat käyttäneet oppilaiden koneissa Ubuntua ja selittäneet että kuinka ihmiset luovat vääriä mielikuvia käyttöjärjestelmistä. Tekisikö se minusta taas viisaamman vai tyhmemmän?

Näinollen minä vetäydyn tästä keskustelusta, jossa yksi uhoaja näyttää haluavan omilla mielipiteillään keskipisteeksi ja maailman pätijäksi kaikessa. Yleensä se kuitenkin tehdään esimerkiksi väittelemällä ko. aiheesta tohtoriksi.

Sinä et kyennyt yhteen ainoaankaan kysymykseen HURD:ista ja Linuxta vastaamaan. Et kyennyt yhtään perustelemaan teknisesti käyttöjärjestelmän toimintaa että miksi Ubuntu olisi käyttöjärjestelmä. Tuollaistako koulutusta OSA sitten antaa että ei tarvitse tekniikkaa tuntea?

Minä en ole mikään "25-vuotisen kansainvälisen uran" avulla pyrkimässä keskipisteeksi ja pätijäksi. Etenkään "kaikessa", joka sinun pitäisi nyt todistaa. Vai tarkoitatko "kaikessa" vain tätä ketjua vai kaikkea?

Useimmat suomalaiset eivät osaa väitellä. Nimittäin väittely on omien mielipiteiden perustelemista. Se ei ole tappelemista tai se ei ole olkinukkien rakentamista. Tässä tapauksessa sinun olisi täytynyt kyetä selittämään miten HURD eroaa Linuxista ja mitä ne ovat. Mutta sinulla ei ollut edes teknistä tietoutta noista kahdesta joten luikit karkuun heittäen vain pätijän huudot perässäsi 25-vuoden kokemuksella. Taisi kalikka kalahtaa.

En ota enää kantaa siihen kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Sen sijaan jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä keskustelun aiheiden oikeellisuudesta, Linuxista, Ubuntusta sekä keskustelijoiden ammattitaidosta.

Sen sijaan että olisit perustellut kantasi tekniikasta, rakensit olkinukkeja ja vetoat lopuksi muiden tunteisiin ja mielipiteisiin jotka saattavat olla pelkästään markkinoinnin aiheuttamista mielikuvista muodostettuja.

Mä en ole nähnyt yhtään asiantuntijaksi itseään tituteeleeravaa ja vielä kehuskelevan yli 25 vuotista uraa joka ei silti edes erota käyttöjärjestelmiä markkinoinnista

Tuollaisia näkyy, ikävä kyllä. He puhuvat nimenomaan markkinoinnin suulla koska heidän oma leipänsä on kiinni siitä yrityksestä jota edustavat. Heille on tärkeämpää saada vain asiakkaita (tai lukijoita lehdilleen) eikä se että onko heidän tietonsa totta vai ei. Tämä usein näkyy jo siitä että tituuleretaan itsensä ylemmäksi (kokeneemmaksi ym) kuin muut tai että heidän tarjoamansa koulutuksensa vasta tekee ihmisistä raudanlujia ammattilaisia. Aivan normaalia markkinointia missä pitää vaikka huijata että saadaan oma leipä pöytään.

Hah ! Tai sitten: Kuva kertoo enemman kuin tuhat sanaa, ja raips kertoo enemman kuin tuhat kuvaa.

Olen syyllinen, mutta mitä siitä voi sanoa että kirjoittaa? Yritän perustella asiat laajemmalti, mutta... Ehkä pitäisi vain käyttää jotain Twitter tapaa ja pistää 140 merkkiä yksinkertaisesti "Linux kernel on käyttöjärjestelmä ja Ubuntu on sen jakelupaketti". Mutta sehän on todella hyvin perusteltu ja muut varmaan oppivat siitä todella paljon?

Monessa tämänkin ketjun kirjoituksessa on erittäin paljon tekstiä, mutta siihen nähden vähänlaisesti asiaa.

Käsitän varmaan oikein että viittaat tuolla minun viesteihin?

Tämä kuva tosiaan tiivistää olennaisen tästä keskustelusta:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d0/OS-structure2.svg/1000px-OS-structure2.svg.png

Tiivistää ihan hyvin mutta tuossakin on virheitä mm. IPC:n toimesta. Mutta pääidea on oikein (kernel space, user space, microkernel/servers jne).

Mahtava polli. Mistä lähin linuxi on mikroydin ollut?

Eihän se olekkaan jos ei katsota MkLinux -kehityshaaraa, missä ideana on tehdä Linuxista Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmä Monoliittisen sijasta. Kuitenkin täysin sama käyttöjärjestelmä mutta arkkitehtuuria muutettu. (Ei ole kyseessä forkki millään tavoin).

Mutta täytyy muistaa että tuon version nimi on MkLinux, kuten on myös SELinux (joka ei ole myöskään forkki).

MkLinux on muuten Applen aloittama projekti, ja siitä projektista Apple haki oppia kehittääkseen XNU-käyttöjärjestelmän. Ja harva tietää että XNU on Mac OS X:n ja iOS:n käyttöjärjestelmä. Apple haki Server-Client arkkitehtuuriin oppia Linuxista ja sen jälkeen kehitti XNU-käyttöjärjestelmän Mach 3.0 Mikrokernelin varaan. Otti FreeBSD:stä tietyt toiminnot (sekin on monoliittinen käyttöjärjestelmä) palvelimiksi ja sitten kehitti itse vähän lisää. Lopputuloksena oli sitten XNU ja sitten Mac OS X:n käyttöliittymään taas otettiin paljon ideoita ja koodia NeXT:istä. Lyhyesti tuo noin siis. Linuxilla on siis ollut hyvin merkittävät vaikutukset koko Mac OS X:n toimivuudelle. Ja kuinka moni tietää että XNU on avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä?

Mutta tuosta äänestyksestä näkee että nyt 34,3% kuvittelee että Linux on mikrokernel. Vain sen vuoksi että he uskovat sen että Linux on vain kernel ja käyttöjärjestelmä on kernel + X.
34,3% tietää vain mitä markkinointi ja GNU propaganda kertoo. He eivät tiedä tekniikkaa (minkä olisi muuten tuo mikrokernel asia kertonut jo heti).

Joten mitä voidaan oppia tästäkin asiasta demokratiasta? Olisiko 34,3% nyt oikeassa ja 65,7% on väärässä vain sen vuoksi että se on enemmistö? Vai olisiko 65,7% oikeassa koska Linux on monoliittinen kernel joka on yhtä kuin käyttöjärjestelmä?

Minua ei kiinnosta nuo prosenttiluvut, vaan että ymmärtääkö ihmiset mikä on monoliittisen ja Server-Client käyttöjärjestelmäarkkitehtuurien ero?
(OSA:lla voisi olla oma sanansa tähän asiaan. (Sitä kysyin kahteen kertaan eikä hän kyennyt kertomaan mitään tekniikasta). Mutta pitäisikö hänen tyytyä nyt sitten tuohon 65,7% enemmistöön että hän on väärässä vai pitäisikö hänen kyetä perustelemaan (väittelemään) kantansa miksi Linux on kernel ja miksi HURD on kernel ja GNU/Linux ja GNU/Hurd ovat käyttöjärjestelmiä, tai kuten hän sanoi, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä?

63

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 18.10.10 - klo:18.17 »

Sinun logiikalla:

Ei ole minun logiikkaa vaan tietotekniikkaa. Faktaa miten 1 ja 0 toimii. Miten tietokone toimii sähköisesti ja kuinka ohjelmistot kehitetään ja suunnitellaan toimivaksi.

NT = Windows (jakelu ja ensimmäinen sukuaan)

Windows ei ole jakelu. Älä sotke mukaan jakelupaketti -termiä kun et sitä ymmärrä mitä tarkoittaa "jakaa". NT:tä ei jaeta, sitä myydään ja sitä ei saa myydä eikä jakaa ilman lupaa. NT-käyttöjärjestelmä ei ole avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä vaa suljettu. NT:tä ei käytetä minkään muun kuin Microsoftin ohjelmistojärjestelmän mukana kun ei lisenssi salli.

Linux = Linux

No tottakai, Linux = Linux. Linux kernel = Linux. Linux ei ole mitään muuta kuin monoliittinen käyttöjärjestelmä. Se ei ole ohjelmistojärjestemä, se ei ole WWW-selain, se ei ole käyttöliittymä jne. Pelkkä käyttöjärjestelmä jonka Linus Torvalds aloitti ja julkaisi 1991 ja jota käytetään Ubuntussa ja sadoissa muissa Linux-jakeluissa.

HURD = Unix (jakelu tai uudelleen tehty Unix replacement -jakelu)

Et edelleenkään ymmärrä mikä on jakelupaketti (distribution). Etkä edelleenkään tiedä mikä on HURD, etkä vastaa kysymykseen vaikka kaksi kertaa esittänyt hyvin yksinkertaisesti että mikä HURD on ja mistä se koostuu.
Etkä edes tiedä mikä UNIX on.

Minix = Linux (jakelu tai uudelleen tehty Unix replacement -jakelu)

Täysin väärin

FreeBSD = Unix (jakelu)
NetbSD = Unix (jakelu)
OpenBSD = Unix (jakelu)
Dragon Fly BSD = Unix (jakelu)
SunOS = Unix (jakelu)

Menee edelleenkin täysin väärin. Käyttöjärjestelmä ei ole jakelupaketti. Käyttöjärjestelmästä tehdään jakelupaketteja jos käyttöjärjestelmää saa jakaa ja muokata ja muokattua versiota jakaa edelleen.
SELinux ei ole Linux jakelu, se on tietynlainen Linuxin versio.

Osa noista toteutettu eri prosessoriarkkitehtuurille.

No aika monesti käyttöjärjestelmät on eri arkkitehtuureille toteutettu. Linux (vai oliko joku BSD) tukee eniten eri arkkitehtuureja. Kaikki nuo ovat käyttöjärjestelmiä, osa Server-Client arkkitehtuurilla ja osa arkkitehtuuriltaan monoliittisia.

Osassa toteutettu mahdollisuus siirtää käyttöjärjestelmä toiselle prosessoriarkkitehtuurille eri tavoin. Mm. Microsoft teki NT-käyttöjärjestelmän siten että HAL (Hardware Abstraction Layer) on alimmaisena. Mikrokerneli on sen päällä ja sitten tulee loput käyttöjärjestelmäpalvelimista. Riittää että HAL sisältää uuden prosessoriarkkitehtuurin tuen ja NT saadaan portattua. NT olikin alunperin x86, Alpha ja ARC prosessoriarkkitehtuureille portattuna. Mutta Microsoft pudotti tuet pois myöhemmin kun keskittyi vain x86:lle.

Mutta prosessoriarkkitehtuurien tuettu määrä ei oikein liityä aiheeseen että Linux kernel on käyttöjärjestelmä.

64

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 18.10.10 - klo:18.07 »

En jaksa alkaa enempää vääntämään, mutta tähän täytyy sanoa, että käyttis ei prosessoi yksin yhtään mitään vaan siihen tarvitaan _rautaa_ eli prosessori, jota käyttöjärjestelmä (komentosarjan pohjalta) käyttää käyttöjärjestelmän ydintä hyväksikäyttäen prosessoidakseen jotain.

Eikö se ollut sinulle itsestään selvää että käyttöjärjestelmä suorittaa kaikki prosessit itse prosessorilla? Käyttöjärjestelmä prosessoi sen kun CPU vain laskee.

Mutta jos haluat niin voithan kutsua Ubuntua vaikka Intel/Ubuntu tai AMD/Ubuntu kun Ubuntuhan on pelkkä ohjelmisto eikä se tee mitään vaan CPU tekee?

(huomaatko miten typerää alkaa edes tuollaista puhumaan)

65

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 18.10.10 - klo:18.05 »

No jopas. Kyllä ne ovat ihan muut asiat kuin sanan "käyttöjärjestelmä" määritelmä, jotka tekevät käyttäjän riippuvaiseksi markkinoista. Mitä vaikkapa yhteensopivuuteen tulee, se menee käytännössä yleensä ohjelmistojärjestelmän mukaan. Laite tai ohjelma, jolla on vaikkapa SUSE- ja RedHat -sertifikaatit ei välttämättä toimi pienellä äheltämiselläkään Ubuntussa, vaikka taustalla ruksuttaa käytännössä sama käyttöjärjestelmä.

Vaikka et minulle vastannutkaan, niin vastaan silti tuohon että eihän se ongelma olisi mikä on käyttöjärjestelmän määritelmä, vaan se tieto että ihmiset ymmärtävät että Linux on se johon vaaditaan laitteistotukea ja jolle tarvitaan ohjelmistoja kehitettäväksi. Ihmisten täytyy tietää että jos he haluvat Ubuntuun laitteen, ei heidän pidä vaatia Ubuntu-yhteensopivaa laitetta vaan Linux-yhteensopivaa laitetta. Heidän täytyy etsiä tuotteita selatessaan että näkyykö tuotelaatikossa "Linux 2.6.x" vaatimus vai ei. Ohjelmistoja täytyy katsoa niin että se on saatavilla Linuxille ja kaikille sen jakelupaketeille eikä vain paketoitu tietylle jakelulle. Kun etsitään vaikka käyttäjäkoulutusta niin täytyy tietää mihin sitä tarjoava yritys osaa antaa. Onko esim GNOME:lle, KDE Plasma-Desktopille vai mille. Onko järjestelmäarkkitehdit tietoisia koko Unix filosofiasta ja tavasta tehdä asioita vai ovatko vain jotain kauppakorkeakoulun käyneitä MS-konsultteja jotka ovat vähän aikaa käyttäneet Ubuntua?

Kertauksena: vaikka kaikki tietäisivät, että Linux on käyttöjärjestelmä, tämä tosiasia ei tekisi Android-, Ubuntu ja Fedora -ohjelmistojärjestelmiä kaikissa tilanteissa keskenään yhteensopiviksi, vaikka käytetty ytimen versio olisi sama.

Monille se tulee yllätyksenä että ohjelmistojen toimivuus ei ole vain riippuvainen laitteistosta tai käyttöjärjestelmästä. Pääasiassa riippuvuudet on ohjelmistoalustoista, ohjelmistokirjastoista, järjestelmäsovelluksista ja järjestelmäpalveluista ja niiden versioista. Juuri tälläisiä asioita varten kehitettiin mm. LSB-standardi joka varmistaa että Linux-käyttöjärjestelmä ei pirstaloidu useaksi eri käyttöjärjestelmäksi vaan se säilyy yhtenä. Nimittäin suljetun lähdekoodin ohjelmistot on tulevaisuudessa yhä enemmän meidän kaikkien käytössä. Ja LSB-standardi määrittelee kaikkia niitä asioita joihin sovellusohjelmistot ovat riippuvaisia. Käyttöjärjestelmä on vain pieni osa ohjelmistojärjestelmästä.

Se että tunnustaa että Linux kernel on käyttöjärjestelmä ei tee Ubuntusta tai Androidista yhtään sen huonompaa. Jos se poistaa jotain "hehkua" siitä, niin silloin on kyllä aivan väärin perustein hehkutettu noita.
Androidissa on mm. "erikoisuutena" se että siinä käytetään Dalvik-virtuaalikonetta. Kaikki sovellukset tehdään tuolle virtuaalikoneelle ja se virtuaalikone on tarvittu jotta sovellukset toimivat. Dalvik on tehty Javalla mutta se ei ole JavaVM. Mutta sitä voidaan verrata suoraan JavaVM:ään. Jokaisen täytyisi tietää että kun Java on portattu eri käyttöjärjestelmille, niin Javalla tehdyt sovellukset jotka käyttää JavaVM:ää toimivat kaikkialla missä Java on itsessään saatavilla (tietyin pienin poikkeuksin mm. ohjelmointitavoista jos noudatetaan sääntöjä). Silloin ei ole merkitystä onko käytössä NT- vai Linux-käyttöjärjestelmä kun Java on saatavilla. Ei ole merkitystä onko Linux-käyttöjärjestelmästä käytössä Fedora vai Ubuntu -jakelupaketit kun Java on saatavilla.

Meillä on .NET ja Mono. Qt ja GTK+ ja monia muita asioita. Nyt on trendinä että pitäisi kaikki sovellusohjelmat tehdä HTML5+Javascript tavoin. Ja tällöin ainoa merkittävä riippuvuus on oikeastaan WWW-selain että se tarjoaa ne toiminnot mitä sovellusohjelmat tarvitsevat. Ei silloin ole merkitystä mikä käyttöjärjestelmä on käytössä kun websovellus on selaimeen sidottu. Microsofti piti tätä pitkään hallussa ActiveX:llään ja Internet Explorerin omilla ratkaisuilla mitä ei standardista löytynyt. Mutta siitä ollaan pääsemässä eroon. Mutta websovellukset ovat niin monta kerrosta ylempänä kuin mitä on käyttöjärjestelmä.

Lisäksi Linux-käyttäjät ovat useimmiten tietoisia siitä, että siellä myllyssä tosiaan häärää se Linux-käyttöjärjestelmä. No, Android-käyttäjistä iso osa ei välttämättä tiedä. Ts. mitään vapauksia ei ole tässä viety yhtään keltään.

OIkeastaan viedään nimittäin ihmiset eivät tiedä että he voivat valita useammasta toimittajasta ja silti heillä on se yksi varma vaihtoehto joka pyörittää niin älypuhelimia, ADSL-modeemeja kuin supertietokoneita ja pöytäkoneita. He voivat hakea tukea keneltä tahansa koska tietävät että Linux-käyttöjärjestelmä on GPLv2:lla lisenssoitu. He voivat tutkia ja opiskella sen toimintaa ja kehittää itseään sen osalta. Heidän ei tarvitse hankkia erikseen lupia. He voivat jakaa vapaan lähdekoodin ohjelmistoja keskenään, ilman että ovat sitoutuneita niihin tahoihin jotka ohjelmistoja jakavat ja myyvät.

Ne ovat pitkänajan vapauksia joita ei nyt heti suoraan voida kertoa "jos otat tämän niin et enää ikinä käytä muiden valmistajien puhelimia". Sitä on yhtä hankala havaita kuin on evoluutionkin tapahtumasta. Monet uskovaiset hyökkäävät evoluutiota vastaan sillä että evoluution tapahtumista ei voi nähdä joten sitä ei tapahdu. Mutta miten voit nähdä hyvin hitaat muutokset joiden tapahtumiseen voi kulua kymmenistä vuosista aina tuhansiin tai miljooniin vuosiin?

Tietotekniikassa 5 vuotta on hyvin pitkä aika. Katsokaa vaikka missä tilanteessa Mozilla Firefox oli 5 tai 10 vuotta sitten. Missä tilanteessa henkilökohtaisten tietokoneiden markkinat oli 1990-1995 välisenä aikana. Missä tilanteessa WWW oli standardien osalta 5-10 vuotta sitten?
Ja silti GNU ja FSF ovat taistelleet ohjelmistoja käyttävien oikeuksien puolesta jo vuodesta 1985!

Se on 25 vuotta sitte! Joka vuosi tapahtuu merkittävää kasvua, eikä siitä ole kiittäminen yhtä ainuttakaan yhtä yritystä tai pientä yhteisöä kuten Ubuntu tai Canonical. Vaan siitä on kiittäminen koko OSS yhteisöä. Kun ollaan puhuttu vapauksista ja mahdollisuuksista että voitte valita kenet tahansa ohjelmiston jakajan välillä ettekä ole sidottuja yhteen. Voitte käsitellä ja muokata ohjelmistoja.

10 vuotta sitten Linuxille ei monikaan tehnyt yhtään laiteajureita. Katsokaa nyt, melkeinpä jos ei ole laiteajureita Linuxissa niin laite ei menesty massamarkkinoilla kuten ne jotka tarjoaa.

Ja jos halutaan tehdä verranto muuhun aikaan, niin katsokaa vaikka Yhdysvaltojen historiaa että siitä ei ole kuin 40-60 vuotta kun mustat saivat tapeltuaan itselleen oikeuksia mitä ei aikaisemmin ollut oikein yhtään.
Ja siitä huolimatta mustaihoiset kokevat vääryyttä vieläkin Yhdysvalloissa. Vaikka ovat vielä enemmistönä Yhdysvalloissa!

Mutta IT-puolen aikakautena markkinointi on ottanut vallan 20 vuoden aikana hyvin tehokkaasti. Ihmisille myydään ja myydään ja heidät sidotaan omiin tuotteisiin. Tuotteita ei siitä huolimatta saada toimimaan yhdessä. Ei voida kilpailuttaa toimittajia tai hankkia tukea eri puolilta koska tärkeää on mukamas vain markkinoida ja myydä omaa tuotetta kaikille vaikka se ei olisi paras valinta ostajalle.

Ja siitä on yksinkertaisesti myös kyse että Canonical ja Ubuntu on markkinoitu aivan siinä missä MIcrosoft myy ja markkinoi Windowsia. Omilla FUD-kampanjoillaan (ei tod. niin pahoja) ja illuusioilla. Ubuntu fanit ovat aivan samanlaisia kuin Applen fanaatikot. Eletään RDF:ssä ja halutaan viedä sama hurmos joka paikkaan, jokaiselle. Välittämättä että mitkä on faktat ja totuudet. Tärkeää on vain saada Ubuntu joka paikkaan kun se on mukamas se paras.

Ei ole kellekkään hyväksi että heille kerrotaan valheita tai että heille ei kerrota totuutta. Niinkin pieneltä asialta vaikuttava kuin "Linux kernel on käyttöjärjestelmä" on hyvin pitkälle kantavia vaikutuksia. Aivan samanlaisia kuin sinä kuluneena päivänä kun yksi musta nainen kieltäytyi antamasta paikkaansa valkoiselle bussissa. Aivan samalla tavalla kuin opetamme lapsillemme että 5*5=25 eikä että 5*5=55. Me takaamme kertomalla totuuden ja tiedon että he voivat tulevaisuudessa tehdä päätöksiä. Kertomalla historian että he osaavat ymmärtää tämän hetken tilannetta ja osaavat välttää tulevaisuudessa samoja tekoja jotka johtivat silloisessa tulevaisuudessa, meidän historiassamme, katastrofeihin.

Kun kerran on annettu ymmärtää väärin tai kerro suoranainen valhe, niin sen jälkeen kun sellaiset kuulleet/saaneet tekevät vääriä päätöksiä, on kaikki se vastuu sillä joka ei vain vaivautunut kertomaan alunperin sitä totuutta tai oikaisemaan väärinkäsitystä koska oli laiska tai piti sitä mukamas jotenkin parempana kun se ei ole niin monimutkaista.

Me käymme kaikki 9 vuotta peruskoulua, jotta me opimme perusteet ja saamme tietoa jonka perusteella voimme tehdä yksinkertaisia päätelmiä ja ottaa vastuutta. Jos emme heti alussa opi oikein vaan väärin, niin tulevaisuudessa se on aina paljon vaikeampaa oppia tekemään oikein koska kaikki mitä itse tietää siihen liittyvää voi olla väärin.

Aivan kuten jos ensimmäiseksi oppii kertotaulun tyylillä 3*3=33, 3*4=34 jne. Niin on mahdotonta oppia seuraavassa vaiheessa oppia soveltamaan saatua tietoa. Jos ei opettele uudelleen että 3*3=6, 3*4=12 jne. Ja se on tuhlattua aikaa joka vain vaurioittaa kaikkea.

Aivan kuten tämäkin aihe että ihmiset eivät tiedä mikä on Linux.  Heille suorastaan valehdellaan että Ubuntu on mukamas käyttöjärjestelmä vaikka Linux on käyttöjärjestelmä Ubuntussakin. Heiltä evätään oikeus totuuteen ja oikeus tehdä päätöksiä totuuden pohjalta.

66

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 18.10.10 - klo:17.25 »

Osa kernelissä ja osa /sys -hakemistossa. Muistinhallinta, tiedostojärjestelmät ja I/O kuuluvatkin kerneliin, mutta kernelillä ei tee mitään ilman varusohjelmia, jotka käyttävät niitä.

/sys/ on virtuaalitiedostojärjestelmä (sysfs) josta pääsee käsiksi tiettyihin toimintoihin. Aivan kuten /procs/ (procfs) on myös. Nyt kuitenkin puhutaan Linux-käyttöjärjestelmästä, jonka lähdekoodin saat kernel.org sivustolta. /sys on kuin /home tai /usr eli tiettyyn tarkoitukseen tehty hakemisto, mutta virtuaalinen.

Otetaan vaikka tästä näin viimeisiin vakaa versio käyttöjärjestelmästä: http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/v2.6/testing/linux-2.6.36-rc8.tar.bz2

Kun purat käyttöjärjestelmän lähdekoodit. On kokoa yli 300Mt. Niistä valtaosa on laiteajureita. /kernel on hakemisto joka sisältää kernel toiminnot Linuxissa.

Sinä, eikä kukaan muu tee yhtään mitään pelkästään käyttöjärjestelmällä. Mikrokernel on vain osa käyttöjärjestelmää. Mutta Linux ei ole mikrokerneli vaan monoliittinen. Monoliittinen kerneli on koko käyttöjärjestelmä yhdessä osoiteavaruudessa ja toimii yksinään supervisor tilassa. Monoliittinen kernel sisältää kaikki käyttöjärjestelmän toiminnot itsessään eikä mitään mene siitä kernel space ulkopuolelle (kuten mm. FUSE).
Muistinhallinta, I/O, tiedostojärjestelmät ym kuuluvat käyttöjärjestelmään, ne toteutetaan monoliittisessa käyttöjärjestelmässä samassa osoiteavaruudessa ja kiinteästi kernel toimintojen (mitkä löydät /kernel hakemistosta) kanssa.

Linux on myös modulaarinen, jokaisen käyttöjärjestelmän ajurin ja monet toiminnoista voidaan kääntää moduuliksi. Ne ovat tällöin irrallisia binäärejä itse kernelistä. Etuna on että jokainen moduuli voidaan ladata vain tarpeentullen ja poistaa keskusmuistiin/keskusmuistista.

Jokainen moduuli on ladattaessa toiminnassa aivan kuin se olisi alunperin käännetty kerneliin itsessään eikä erilliseksi moduuliksi. Jos kernelin rajapinnat tai versio muuttuu, täytyy joka ikinen moduuli kääntää uudelleen.

Monoliittisen käyttöjärjestelmän huonoja puolia on että ajureita ei voida jakaa valmiiksi käännettyinä binääreinä jotka vain ladattaisiin ja otettaisiin käyttöön jos kernel versio on eri. Eli jos käyttöjärjestelmä on käännetty itse tai eri versio ja julkaisu niin valmiiksi käännettyä binäärimoduulia ei voida ottaa käyttöön vaan se täytyisi kääntää uudelleen.
Tätä varten kehitettiin KMS-tekniikka joka mahdollistaa  

Selittäisitkö miten/miksi kumpikaan, Linux ja HURD, eivät ole muuta kuin kerneleitä?

Sinun logiikallasi sitten:

Selitä miksi HURD ei ole kuin pelkkä kernel ja Linux on pelkkä kernel kuten HURD?

Et edes osaa logiikkaa ymmärtää vaan väännät olkinukkea:

-MacOSX ei ole käyttöjärjestelmä vaan Unix-jakelu, joka pohjautuu toiseen Unix jakeluun

Mac OS X ei olekkaan käyttöjärjestelmä vaan ohjelmistojärjestelmä. Mac OS X:ssä toimii avoimen lähdekoodin XNU-käyttöjärjestelmä joka noudattaa Server-Client arkkitehtuuria. XNU koostuu Mach 3.0 mikrokernelistä, I/O-kitistä (keskeytykset ym), FreeBSD:stä (joka tarjoaa verkkoprotokollat, tiedostojärjestelmän ja muistinhallinnan) sekä laiteajureista. XNU-käyttöjärjestelmä täytyy kääntää Applen omille suljetun lähdekoodin ABI:lle käyttämällä Applen omia kääntötyökaluja jotka tulee Darwin -kehitysalustassa mukana. Darwiniin kuuluu XNU-käyttöjärjestelmä ja kehitystyökalut.

-AIX ei ole käyttöjärjestelmä vaan Unix-jakelu

AIX on käyttöjärjestelmä, älä laita sanoja toisen suuhun.

-BSD-UX ei ole....
-SCO-UX ei ole....
jne..

Eivät ole mitä? Kertoisitko mitä minä sanoin tai mitä "minun" logiikalla olisivat?

Näinollen nyky-PC-maailmassa on olemassa 3 käyttöjärjestelmää, ne ovat:
-Windows
-Linux
-Unix

Nykyisessä PC-maailmassa on useampia käyttöjärjestelmiä. Sinä näköjään uskot että vain nuo kolme mutta listataanpas nyt muutamia hyvin tunnettuja:

NT, Linux, HURD, Minix, FreeBSD, NetbSD, OpenBSD, Dragon Fly BSD ja SunOS.

En ihmettele enää lainkaan, kun sanotaan, että Windows on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä. Unixia kun ei saa mistään ja Linuxilla ei siis tee mitään sellaisenaan.

Unix on standardi, se oli alussa käyttöjärjestelmä mutta se forkattiin hyvin monta kertaa kun Unixin idea juuri salli sen. On aitoja Unixeja (sertifikoituja) sekä Unix-klooneja, jotka toimivat kuin Unixit tai valtaosin kuin Unixit. Linux on Unix-klooni joka toteuttaa osin POSIX-standardista ja laajentaa myös standardeja omalla LSB-standardilla. Windows ei ole käyttöjärjestelmä vaan se on käyttöjärjestelmäperhe. Windows -nimeä alettiin käyttämään yleisesti Microsoftin käyttöjärjestelmistä kun piti puhua yleisesti kaikista Windowsiseista eikä vain tietystä käyttöjärjestelmästä.

Microsoftilla on ollut kolme pääsääntöistä käyttöjärjestelmää ja useita kehityksen alla olevia.

MS-DOS (PC-DOS) on ensimmäinen Microsoftin käyttöjärjestelmä (jonka se osti). Se oli käytössä käyttöjärjestelmänä PC-DOS - Windows ME sarjan. 9x-sarjassa MS-DOS:in osa toiminnoista tuli suoritettavaksi Windowsissa itsessään, oikeastaan osa Windowsin toiminnoista siirtyi käyttöjärjestelmään kuten mm. Internet Explorer Windows 98 aikana. Windows oli 1.0 - 3.11 välisenä aikana pelkkä ikkunointiympäristö kuten GNOME ja KDE Plasma Desktop ovat nykypäivänäkin. Aivan kuten CDE ja Motif ovat olleet. Hyvin huono käyttöjärjestelmä kun todellista kerneliä ei oikeastaan ollut. Sen vuoksi siniset ruudut tulivat hyvinkin tutuksi ja sovellukset pääsivät suoraan laitteistoon käsiksi, kunnon muistinhallintaa ei ollut ja tietoturva oli suorastaan nolla. Järjestelmä ei sopinut usealle käyttäjälle ollenkaan vaan se tuli vasta NT:n myötä tuetuksi.

NT on Microsoftin itsensä kehittämä (ulkopuolisen urakoitsijoiden avulla) käyttöjärjestelmä IBM:n yhteistyöstä OS/2:sesta. NT-käyttöjärjestelmän ensimmäinen versio on 3.1 ja tunnetuimmaksi tulikin NT 4.0 joka haastoi monet kilpailijat yritysmaailmassa. NT-käyttöjärjestelmä on tänä päivänä kaikkein eniten käytetty käyttöjärjestelmä asennusmäärissä työpöydillä (ja merkittävässä osassa Internet-palvelimia vaikka häviää Linuxille). Ehkä kuuluisimmaksi kuitenkin tuli NT-käyttöjärjestelmän 5.0 versio, joka oli Windows 2000:ssa. Ja nyt Microsoftilla on vielä enemmän ongelmia kun yrittävät päästä eroon NT-käyttöjärjestelmän 5.1 ja 5.2 versioista jotka on Windows XP:ssä ja Windows XP Home Serverissä ja 64bit versiossa.

NT:n 6.0 versio floppasi täysin, vaikkakin Microsoftilla oli MinWin projekti jossa NT-käyttöjärjestelmän keskusmuistin vaatimukset pudotettiin alle 40Mt rajan. Tuolloin Microsoft teki suuria muutoksia irroittaessaan mm. Internet Explorerin kirjastoja ja sovelluksia NT-käyttöjärjestelmästä. Muuten Windows Vista oli resurssien osalta rohmu mutta Windows 7:n myötä siitäkin päästiin eroon loistavasti. Jossa muuten on NT-käyttöjärjestelmän versio 6.1 käytössä.  NT-käyttöjärjestelmä on Server-Client arkkitehtuuria noudattava käyttöjärjestelmä.

CE-käyttöjärjestelmä onkin Microsoftin ehkä kaikkein vähiten muistettu. Nimittäin se tehtiin PDA-laitteisiin sekä sulautettuihin järjestelmiin. Mutta moni kuvittelee että se käyttöjärjestelmä on jo tuhottu. Mutta eipäs ole. Nimittäin CE on käytetty käyttöjärjestelmiä Windows Mobilessa. Jopa uusin Windows Phone 7 käyttää CE-käyttöjärjestelmää.

Ja sitten on useita muita kehityskäyttöjärjestelmiä kuten Singularity, joka myöskin noudattaa Server-Client arkkitehtuuria. Sitten taisi olla Barrelfish joka myöskin oli Server-Client arkkitehtuurilla mutta vähän erityisemmin toteutettuna taas.

Kuitenkin edes väittää että Unixia ei enää mistään saa kertoo että ei ole tietoa mitään Unix käyttöjärjestelmistä. Nimittäin XNU on täysiverinen Unix käyttöjärjestelmä, kun Apple vaivautui sertifikoimaan Mac OS X:n. XNU on Unix'03 sertifikoitu käyttöjärjestelmä ja 100% avointa lähdekoodia Applen Shared Source lisenssillä jonka FSF ja OSI ovat hyväksyneet vapaaksi ja avoimeksi.

Lopetan kinastelun tähän ja voin kertoa, että Open Source Academy pysyy kannassaan ja kouluttaa avoimen lähdekoodin asiantuntijoita yhä edelleen sanomalla, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä -jopa sellainen mitä voi suositella lähes kaikille.

Jaa että kinastelu vaikka esittää kysymyksiä joihin ei Open Source Academy kykene vastaamaan suoraan ilman että alkaa esittelemään mukamas toisen logiikkaa joka ei edes kyseisellä esitetyllä tavalla ole yhdessä väitetyn kertojan sanoissa.
 
Eli yksinkertaisesti valehtelette suoraan jokaiselle koulutettavalle koska ette itse tiedä yhtään mitään teknologiasta. Aiheutatte vahinkoa koulutettavillenne että he eivät kykene tulevaisuudessa tekemään kunnollisia havaintoja kuinka tehdä pitkän ja lyhyen aikavälin ratkaisuja ohjelmistojen ja laitteiden hankinnassa sekä tuen tai koulutuksen hankkimisessa. Tai edes että kenen kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä että ovat osaavia henkilöitä.

Koska kun Open Source Academy ei tiedä faktoja Linuxista ja Ubuntusta, voisi tehdä vain johtopäätöksen että se ei tiedä yhtään sen enempää oikein mistään muustakaan, kun ei edes kykene vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin kuten mitä eroa on HURD:lla ja Linuxilla, mitä ne ovat ja mistä ne koostuu.

Tuollaisen perusteella suosittelen jatkossa jokaiselle että pysyy kaukana Open Source Academystä, vaikka kuinka innokasta väkeä siellä olisikaan. Nimittäin asiantuntijoita ei kouluteta valehtelemalla heille.

Nyt analogiana voi tosiaan sanoa että Open Source Academy on kuin ammattikoulu joka opettaa autonasentajia jotka uskovat auton olevan auton moottori.
Tekeekö se niistä asiantuntijoita vai mitä? Mitä se tekisi kyseisestä ammattikoulusta?
MIstään tuollaisesta huolimatta, varmana ihmiset kävisivät niissä korjaamoissa mutta saisivatko he ammattitaidolla tehtyä jälkeä vastineeksi rahoilleen vai....?

67

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 17.10.10 - klo:13.20 »

Siksi kun se ei sisällä muuta kuin kernelin.

Selittäisitkö esimerkiksi missä on laiteajurit kun kerran Linux on pelkkä kerneli?
Entä missä on mm. muistinhallinta, tiedostojärjestelmät, prosessinhallinta, I/O?
Kerro mikä HURD on?

Käyttöjärjestelmä syntyy kernelin ja sen ympärillä olevien varusohjelmien kombinaatiosta. Esimerkiksi niistä, joista moni pohjautuu jo paljon ennen Linuxia olleisiin Unix -ohjelmiin.

Puhut nyt Server-Client arkkitehtuurista ja yrität sitä soveltaa vielä sillä tavalla että sovellukset jotka tarvitsee käyttöjärjestelmän ovat jotenkin käyttöjärjestelmän osia.
Luitko tuota ensimmäistä (kolmea) viestiä jotka kirjoitin?

Teet olettamuksen suoraan että Linux ei ole käyttöjärjestelmä koska se on kernel (monoliittinen, mitä et nähtävästi tiedä) ja tavalla jota toistetaan mediassakin eli "Linux kernel" ja sitten "Linux" olisi jotain muuta kuin tämä "Linux kernel".

Ihmetteletkö yhtään miksi Linuxia kutsutaan käyttöjärjestelmäksi joka sai syntynsä 1991 kun Linus Torvalds kertoi siitä Minix-uutisryhmässä?

Selittäisitkö miten/miksi kumpikaan, Linux ja HURD, eivät ole muuta kuin kerneleitä?

68

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 17.10.10 - klo:13.14 »

Ellei sitten vastuu ole lukijalla (minulla), jolloin väärinkäsitys johtui vain heikosta käsityskyvystäni.

Vastuu on molemmilla, kirjoittajalla ja lukijalla. Jos jotain ei niin täytyy kysyä että mitä tarkoittaa. Jos taas lukija ymmärtää väärin niin asia täytyy selittää miten se oli tarkoitettu. Keskusteluun kuuluu että toinen osapuoli voi esittää kysymyksiä tai osallistua keskusteluun. Foorumi on taas alue missä yksi pystyy esittämään aiheensa ja sen jälkeen muut foorumiin mukaan tulleet taas keskustelemaan asiasta. Jonkun kuitenkin täytyy aina pysyä johtajana keskustelussa ja se vastuu on ketjun aloittajalla (tässä tapauksessa Fri13:n). Ylläpitäjien tehtävä on vain ja ainoastaan valvoa että keskustelu ei riko lakia ym. Ylläpitäjät itse eivät hyvän tavan mukaisesti saa kommentoida henkilökohtaisesti valvomaansa aihetta/aluetta. Myöskin heillä on suuret velvollisuudet miten käyttää valtaa mitkä heille on suotu, kuten aiheiden lukitsemiset, siirrot tai peräti poistot.

Nyt et vähätellyt niin paljon kun sanoit tietämättömyyden liittyvän tähän viestiketjuun. "Tämä että ei ole merkittävää kuka sanoo mitä vaan mitä hän sanoo - - -" tai miten sanoo.

Tuo on ikävä kyllä kirjoitetun viestinnän heikkous että hyvin helposti pystyy ymmärtämään väärin tai sanomaan asian siten että se ymmärrettävään väärin koska kaikki joudutaan lukemaan pilkuntarkasti. Ihmisten välisessä kommunikoinnissa yli 90% on elekieltä. Me luemme toisten kehoa ja kasvoja. Tapaa miten ääntä painotetaan tai millainen sävy äänellä on. Kirjoitetussa viestinnässä yli 90% informaatiosta puuttuu ja vaikka sanoisi ääneen tietyn asian ystävällisesti että sen kaikki ymmärtää, pelkästään tekstinä se voi vaikuttaa aivan päinvastaiselta. Lukijoiden täytyy myös sekin ymmärtää kuten kirjoittajien. Vaikka itse kirjoitan paljon niin minulle on useimmiten sanottu että vaikka olen hyvin karismaattinen esiintyjä niin se on liian vahva kirjoitettuun muotoon.

Varsinkin kun "mitä hän sanoo" on (aivan oikein) nostettu lähes ykseydeksi, olisi ehkä ollut viksua myöntää heti aluksi, että aloitus lipsahti. Se mitä alussa sanottiin ei ole sama kuin sen myöhempi selitys.

Selitys ei ole mikään kirosana, valhe tai tekosyy. Selitys on selitys että toisille voidaan kertoa asia toisinkin jos ensin ovat väärinymmärtäneet asian ja eivät näe lähtökohtia. Jos moittii sitä että toinen selittää sanomansa asian että se tulisi ymmärrettäväksi, niin silloin ei ole itse kunnolla valmis myöntämään omiakaan virheitään. Sinä et edes esittänyt kysymystä tarkalleen että mitä tuo tarkoittaisi tai saatoinko minä sanoa sen väärin.

Huomasin ensimmäisen viestin lukiessa lähetyksen jälkeen että se olisi ehkä pitänyt kirjoittaa muotoon " täällä ei ole mitenkään hirveästi asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.". Ja en lähtenyt muuttelemaan sitä kun tuokin kertoo siitä vaikkakin hankalammalla tavalla.

Ja koska sinä et kykene hyväksymään selitystä vaan ainoastaan ensimmäisen sanonnan, niin se esittääkin kysymyksen että kykenetkö hyväksymään että ylireagoit heti ensimmäiseen asiaan?

Olen pahoillani jos tunnet että sinua on nyt verisesti loukattu? Ja haluaisitko kertoa miltä se sinusta tuntuu kun tartut koko aiheeseen liittyvästä viestistä (jaettuna useampaan osaan) vain siihen alkuun henkilökohtaisella tavalla?

Sinulla on yli 1293 viestiä tällä koko foorumilla. Minulla 8 (tämä on yhdeksäs). Täytyisikö minun tarttua nyt johonkin niistä viesteistä johonkin asiaan jota olet sanonut jostain tietystä ryhmästä, henkilöstä, yrityksestä jne? Ja ehkä sinä haluat myös mainita mitä sana "hirveän" voisi tarkoittaa.

"Ei kulta, et sinä ole hirveän lihava"
"Se oli kyllä hirveän hyvää keittoa"
"Se ei ollut kyllä niin hirveän hyvää keittoa mitä kaverit mainostivat"
"Hän oli hirveän näköinen"
"Ei niitä nyt hirveän montaa ollut"
"Paikalla oli hirveesti fanaatikkoja".

... varsinkin tällaisessa keskustelussa, jossa puhutaan käsitteiden, sanojen ja teknologioiden täsmällisestä merkityksestä ..

No aloitetaanko oma ketju siitä? Voitaisiin vaikka ensimmäiseksi sitten aloittaa sillä kysymyksellä että millä sanalla voidaan "hirveä" -sana korvata että saadaan se oikeaoppisesti kirjoitettua. Nimittäin sana "hirveä" kun on slangia jota käytetään monesti vastakkaisena asiana tai vahvistavana kuin mitä sana "hirveä" (yksikössä, ei ei nisäkkäänä eli hirvenä) tarkoittaa. Sitä myös käytetään hyvin usein erottelemaan kohde jostain tietystä tasosta, kuten täydellisen ja lähes täydellisen välillä. Esim: "Ne oli hyviä, mutta ei ne nyt mitään hirveen hyviä olleet".

Kuten esimerkiksi tyttären vastatessa isälleen hänen kysyessään oliko discossa komeita poikia. Voi tytär vastata "Ei siellä nyt mitään hirveän hyvännäköisiä ollut. Mutta pari kivaa oli, mutta ei kukaan niistä minusta kiinnostunut". Ja sitä myös käytetään vähättelevään tyyliin. "No ei ne nyt mitään hirveän komeita ollut".

Jos minä olisin halunnut sanoa että täällä ei ole yhtään minkääntason asiantuntevaa väkeä niin minä olisin sanonut sen sitten sillä tavalla. Hirveästi kun ei kiinnosta että ketä kaikkia täällä oikein on että voisin olla 100% varma onko täällä yhtä ainuttakaan vai onko täällä useampia kuin esim 10% kirjoittajista (lukijoista kun ei voi sanoa mitään), jonka toteamiseen täytyisi käydä jokainen tänne tehty viestiketju läpi ja foorumin alkuajoista lähtien minä olen seurannut koko foorumia niin uskallan väittää että siinä tulee tarpeeksi kattava kuvaus että kuinka hyvin täällä tiedetään eri aiheista, vaikkapa käyttöjärjestelmistä. Onko se hirveen hyvin, hyvin, kelvollisesti, kohtalaisesti, heikosti, kehnosti, huonosti vai hyvin huonosti, miten täällä asiaa käsitetään.

Kuten nyt vaikkapa tämäkin ketju missä hyvin moni edelleen väittää että GNU/Linux tai Ubuntu on käyttöjärjestelmiä ja Linux "on vain kerneli eikä käyttöjärjestelmä". Hirveän moni nyt kirjoittajien lukumäärään verrattuna on sitä mieltä.

Olisitko sinä Ganymedes ollut tyytyväinen jos olisinkin lisännyt jotain siihen virkkeeseen kuten esim "...vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeävaan pari vain, mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta." että se olisi suoraan vähättelevä?

Huomaakohan kukaan mitä eroa sana "hirveä" tuo:
"...vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta."
"...vaikka täällä ei ole asiantuntevaa väkeä vaikka moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta."

Pitäisikö nyt olla ivallinen ja kysyä "Who spots the difference?" (Huh, ei meinannut onnistua kirjoittamaan "spots" sanaa oikein vaan koko ajan tuli sana "sports". Viisi kertaa meni väärin tuo sana).

Vai pitäisikö vain normaalisti kysyä että kuka huomaa eron ja miten väärin on muutenkin koko lause kirjoitettu?

Miten olisi jos kirjoittaisi sen nyt kuten sinä ymmärsit tavalla:
 "...vaikka täällä ei ole yhtään asiantuntevaa väkeä, vaikkakin moni on todella avuliasta niin siitä huolimatta"
"...vaikkakin täällä ei ole yhtäkään asiantuntijaa, niin sitäkin enemmän avuliaita."

Kerron vain myös että juurikin tänää tuli opittua yksi mielenkiintoinen asia. Nimittäin se koskee sanaa "mutta". Se nimittäin koetaan hyvin negatiivisena asiana. Tämä oli eräässä psykologian tutkimuksessa jota luin.

Poliitikko 1: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, sen vuoksi veroja täytyy laskea"
Poliitikko 2: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, mutta veroja täytyy sen vuoksi nostaa"

Poliitikko 1 saa "pluspisteitä" (ei sen vuoksi että puhutaan verojen alentamisesta).
Poliitikko 2 saa välittömästi "miinuspisteitä" kuulijoissa ja lukijoissa.

Mutta jos Poliitikko 2 haluaa voittaa kuulijoita/lukijoita ja saada "pluspisteitä" niin hänen täytyy vaihtaa "mutta" sana pois. Me tiedostamme "mutta" sanan hyvin negatiiviseksi. Esim "Olet kaunis, mutta myös seksikäs"

Poliitikko 1: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, sen vuoksi veroja täytyy laskea"
Poliitikko 2: "Haluamme että sosiaalipalvelut säilyvät, ja veroja täytyy sen vuoksi nostaa".

Aivan erilainen viesti yhden sanan muuttamisella "mutta" -> "ja". Me miellämme "ja" sanan hyvin positiiviseksi linkitämme sen sitä edeltäviin asioihin tyylillä "Jotta saamme hyvää, täytyy tehdä jotain". Esim "Olet kaunis ja myös seksikäs". Ja sanalla voimme linkittää ikävät asiat positiivisiin asioihin ja luomme positiivisen mielikuvan vaikka asiasisältö ei muuttuisi mitenkään muuten.

Kokeillaan siis millaiset vaikutelmat sinä saisit jos se olisikin lukenut:

...vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä ja moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Huomaakohan kukaan eroa että "hirveän asiantuntevaa" ei tarkoita että täällä ei olisi asiantuntevaa väkeä, vaan että täällä ei ole täydellisiä asiantuntijoita.
Kun alkuperäistä toistaa pari kertaa ääneen positiivisella äänensävyllä niin huomaattekin eron että se ei ole mikään solvaus.

Anteeksipyynnön voin kyllä antaa ja jos joku haluaa niin voin kyllä kirjoittaa tuon alun viestistä vielä selkeämmäksi ettei kellekkään tulisi väärinymmärrystä ja sen vuoksi pahaa mieltä.

Itse olen tästä iloinen koska oppi jälleen jotain uutta ja karsimaan omia virheitä. Nimittäin itse haluan päästä eroon huonoista sanavalinnoista. En itse pidä yhtään siitä että käytetään kirosanoja ym. Ja juurikin tälläiset "hirveän" -sanat tuovat hyvin paljon epäselvyyksiä sisältöön koska me emme näe toistemme eleitä ja äänensävyjä. Jätämme todella paljon asioita kertomatta puhekielessä emmekä joudu selventämään asioita kun oletamme että kelle puhumme ymmärtää asiat kuten me. Ja voimme ohittaa monimutkaisempia asioita vain sanomalla "tiedäthän mitä minä tarkoitan." Vaikka kuulijalla ei olisi yhtään tietoakaan mitä puhuja tarkoittaa. Kun yli 90% informaatiosta katoaa kun se tulee tekstinä, tulee hyvin herkästi tapauksia missä asia käsitetään täysin väärin. Jo pelkästään niinkin pienellä muutoksella kuin puhenopeuden muuttamisella vastaamaan toisen osapuolen puhenopeutta saavutetaan niinkin merkittäviä parannuksia että esim puhelinmyynti kasvaa 30%. Ja tuo vain muuttamalla puhenopeus aina samaksi kuin mikä on henkilöllä puhelimen toisessa päässä. Pystymmekö me tekemään edes noin yksinkertaista asiaa foorumeilla? Emme. Kuinka moni lukee ääneen kaikki viestit? Ehkä ei yksikään.

Mutta ehkä nyt päästään takaisin aiheeseen?

69

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 15.10.10 - klo:21.05 »

Tää oli aika tökerösti sanottu.. Karrikoidusti sanottuna tulee sellainen fiilis, että aivan kuin nostaisit itsesi muiden yläpuolelle tietojesi kanssa.

Jos tuollaisen mielikuvan saat niin silloin tulee minulle kysymys mieleen että nostatko automaattisesti yksittäisiä henkilöitä tai yrityksiä "jalustalle"? Nimittäin minä en pidä itseäni yhtään sen parempana kuin muita. Päinvastoin, tiedän että tietoni on hyvinkin vajaat monilta osa-alueilta tietotekniikankin alalta mutta se ei tee kaikista minun muista tiedoistani vajavaisia tai vääriä automaattisesti. Itse lähden aina siitä olettamuksesta että muut tietävät minua enemmän jos eivät toisin voi sanoa. Minulle aina sanotaan että vähättelen itseäni aina. Mutta pelaan sillä aina mieluusti varman päälle että voin oppia viisaamilta ja kokeneemmilta asioita joita en aikaisemmin tunne.
Ikävä kyllä mutta Ubuntu-fi foorumilla (kuten monella muullakaan, jos huomasit että en rajannut muita pois) ei ole asiantuntevaa väkeä paljoakaan koskien käyttöjärjestelmiä tai esim Ubuntun käyttämistä ohjelmistoista ja kuinka ne eroavat muiden jakelupakettien käyttämistä ohjelmistoista. Tietenkään en voi sanoa mitään henkilöistä jotka eivät tänne kirjoita (tai joiden postauksia ei nyt nopeasti katsottuna löydä/näe) vaan niitä jotka kirjoittavat ja ovat ns. äänessä yleisesti. Vuosien aikana sitä oppii tunnistamaan henkilöt ja muistaa mitä ovat aikaisemmin sanoneet tai mitä mieltä ovat eli ns. Ubuntu-fi.org sivuston vakiokirjoittajia. Ja jos vaikka 100 kirjoittajan joukosta yksi tai kaksi ovat sellaisia jotka aina ällistyttävät heidän tiedoillaan kun lukee heidän kirjoittamiaan viestejä niin....Näin siis esimerkkinä.

Minun puolesta saat kyllä nostaa minut jalustalle jos niin haluat, mutta sanon vain että älä sitä tee. Älä tee sitä kellekkään tai millekkään. Mutta voit vaikka itse katsoa tätäkin ketjua että kuinka moni oikeasti ymmärtää että Linux kernel on käyttöjärjestelmä eikä siihen kuulu mitään muuta, ei GNU-projektin ohjelmistoja tai Ubuntulla ole mitään tekemistä sen kanssa.

Mutta tuo mitä myös tuossa mainitsin, tarkoittaa että jopa pahimman vastaväittelijän sanomiset täytyy lukea ja kuunnella vaikka aikaisemmissa keskusteluissa tai väittelyissä hän olisi esittänyt mitä hölmöimpiä asioita tai todistetusti vääriä.

Minä olen sitä mieltä, että Ubuntu on käyttöjärjestelmä ja Linux on käyttöjärjestelmän ydin. Pitäisikö tästä laittaa äänestys pystyyn, niin saataisiin demokraattinen loppu tälle asialle?

Mitään tieteellistä asiaa ei ratkota demokraattisesti. Ei voida tehdä äänestystä tyylillä "onko 5*5 25 vai 55. Vastaa Jaa tai Ei" Demokratia on huono asia siinä että mikään osapuoli ei voita mitään kun koko ajan joudutaan tekemään kompromisseja. Demokratia on muutenkin nykyisin niin väärin toteutettu hallintomuoto missä ei ole oikein enää minkäänlaista poliittista filosofiaa mukana. Se on vain helppo tapa hallita ihmisiä hämäämällä heidän huomiot muihin kuin tärkeisiin asioihin median välityksellä.

Otetaan vaikka esimerkkejä mitä äänestäminen tieteestä tarkoittaisi. Englannissa yli 40% äänestäisi että maapallo on alle 6000 vuotta vanha. Yhdysvalloissa n. 15% äänestäisi että maapallo on litteä, 20% äänestäisi että aurinko kiertää maata.
Toisella ja kolmannella luokalla eri kouluissa jos tehtäisiin äänestyksiä että miten kertotaulu toimii tai miten jakolaskut tehdään niin saataisiin varmana suuri määrä äänestämään että 5*5 olisi 55 eikä 25.

Jos tässä ketjussa aloittaja pistäisi äänestyksen missä kysytään että kuinka moni tietää sen että Linux kernel on käyttöjärjestelmä ja kuinka moni on sitä mieltä että se on vain kernel niin kuin se olisi mikrokernel. Niin olisiko tulokset sellaisia että 100% tai edes 90% äänestäisi tietojen mukaan mukaan miten asia on, vai sen mukaan mitä he luulevat tai mitä markkinointi kertoo ja kumpi se olisikaan?

Olen pitänyt raipsia järkevänä ja asiantuntevana, tämä kommentti ei kuitenkaan anna sellaista kuvaa. Olen erään toisen alan "jonkinlainen asiantuntija" mutta en korosta omaa osaamistani ja itsetuntoani muiden vähättelyllä. En tiedä linuxista tms paljoakaan, siitä huolimatta yritän auttaa parhaani mukaan.

Ei se ole vähättelyä että mainitsee huomioitavan seikan että ketjussa ei hirveän hyvin tunneta kyseistä aihetta mutta ovat silti hyvin innokkaita auttamaan muita.
Minua ei kannata pitää järkevänä ja asiantuntevana automaattisesti. Ketään ei kannata nostaa millekkään jalustalle sen perusteella mitä on aikaisemmin joku tehnyt tai sanonut. Tärkeää ei ole se kuka sanoo mitäkin, vaan mitä hän sanoo.
Koskaan ei kannata fanittaa jotain henkilöä, ryhmää tai yritystä sen perusteella mitä he tekevät ym. Nimittäin sillä vain sokaisee itsensä. Kaikki asiat täytyy ottaa kriittisesti ja omia tekemisiään täytyy pohtia kriittisesti onko niissä järkeä. Se on kuin puhdasta matematiikkaa, jokainen tehty lasku täytyy tarkistaa uudelleen ja uudelleen eikä voi yhtään luottaa siihen että osaisi kaiken tulevaisuudessa kun kerran oppinut jotain.

Tämä on tieteessä yksi pahimpia asioita että kun tehdään joukko tutkimuksia ja lopulta rakennetaan useita muita tutkimuksia ja päätelmiä niiden tuloksista aikaisempien perusteella ja eteen tuleekin tutkimus joka kumoaa kaiken yleisen käsityksen aiheesta. Niin tuolloin täytyisi yksinkertaisesti kyetä tutkimaan uusi tutkimus ja kyseenalaistaa kaikki siihen asti tehdyt asiat uudelleen. Jos kyseenalaistaa vain uuden tutkimuksen tulokset niin siinä on hyvin suuri vaara tehdä suurempia virheitä.

Esimerkkinä voisi antaa erään tutkijan joka teki havainnon joka oli ristiriidassa Einsteinin suppean suhteellisuusteorian kanssa. Koko teoreettisen fysiikan tiedemaailma murskasi kyseisen tutkijan löydöksen ja teki yksinkertaisesti elämästä ******* kun ei enää saanut töitä. Hän ei kuitenkaan luovuttanut vaan omin varoin tutki pidemmälle asiaa. Kunnes sitten 20 vuotta myöhemmin joku toinen tuli samaan johtopäätelmään ja he pystyivät yhdessä tekemään työn loppuun. Lopputulos oli esiteltynä että kyseinen havainto ei todellakaan ollut ristiriidassa, vaan päinvastoin vain vahvisti sitä, vaikka koko tiedemaailma murskasi sen heti koska se olisi ollut suoraan ristiriidassa. Koska kukaan muu ei ollut valmis kyseenalaistamaan kymmenien vuosien aikana kehitettyä tiedettä.

Pari päivää sitten uutisoitiin siitä että nyt on taas uudet matemaattiset todisteet siitä että 0.999 on todellisuudessa 1. Jälleen kerran ollaan hyvin oudossa tilanteessa että miten ihmeessä 0.999 voi olla yksi.

Käyttöjärjestelmät on hyvin paljon soveltavaa matematiikkaa ja käsittää lähes kaiken tietotekniikassa. Nimittäin tärkeämpää ohjelmistoa ei ole tällä hetkellä mikään muu. Käyttöjärjestelmät on ihmisten luomia tekniikoita. Aivan samalla tavalla kuin auton moottorit ovat.

Ja jos nyt joku tulisi väittämään että auton renkaat ovat osa auton moottoria tai että autoradio on osa auton moottoria niin joka ikinen autonasentaja nauraisi ääneen. Mutta ne jotka eivät tiedä mikä on moottori, saati mistä auto koostuu, niin heille voitaisiin aivan hyvin esitellä ne auton moottorin osina ja tämän jälkeen he kertoisivat oppimistaan asioista muille.

Tämä että ei ole merkittävää kuka sanoo mitä vaan mitä hän sanoo tarkoittaa myös sitä että jokaisen mielipiteet täytyy lukea ja jokaisen täytyisi jokainen mielipiteensä perustella että miksi se on niin. Se ei ole kellekkään hyväksi että sitä vain sanoo mielipiteensä miten asia on. Ne täytyy myöskin perustella. Kirjoittamalla tapahtuvassa keskustelussa on se etu että jokaisella on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ilman että joku keskeyttää tai esittää kysymyksen joka vie keskustelun väärään suuntaan. Tuollaiseen keskusteluun tosin uutisryhmät ovat parhaimpia ja tälläiset HTML:llä tehdyt foorumit tukevat sitä hyvin huonosti. Yhtä keskustelua on vaikea seurata, se ei pääse elämään että useampaa yksityiskohtaa ei voida viedä omiksi haaroiksi mutta silti keskustelun pysyen yhdessä ketjussa. Näissä ei voida edes helposti ketjuttaa tai siirtää keskustelua (tai osaa keskustelusta) toiselle aihe-alueelle. Kuten esim uutisryhmissä pystytään laittamaan follarit (followups) ja crossupit (ristipostitus useampaan ryhmään).

Sitten itse aiheeseen. Olen samaa mieltä raipsin kanssa: ubuntu ei ole käyttöjärjestelmä. Wikipediassa on varsin ristiriitaisia tietoja. Esimerkiksi ubuntu olisi käyttöjärjestelmä mutta debian linux jakelu. Wikipediaa ei kannata muokata, olen huomannut. Korjattuani jotakin artikkelia, se palautetaan osittain tai kokonaan alkuperäiseksi.

Tarkalleen ottaen Ubuntu on yhtä paljon käyttöjärjestelmä kuin se on WWW-selain, toimisto-ohjelmisto tai musiikkisoitin. Kaikki nuo ja tuhannet muut eri ohjelmistot tulevat Ubuntussa paketoituna. Mutta silti Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi on väärin koska sitä täytyisi tarkentaa että Linux kernel on Ubuntussa käyttöjärjestelmä. Helpompaa on vain sanoa että Ubuntu on Linuxin jakelupaketti. Tavallisten ihmistenhän ei tarvitsisi tietää miten käyttöjärjestelmä toimii, heidän vain täytyisi tietää että mikä käyttöjärjestelmä on käytössä niin että he voivat missä tahansa tilanteessa vaikka etsiä sitten tuettuja laitteita tietokoneeseensa. Silti juuri Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi tuottaa vääriä olettamuksia koska Ubuntu on niin suuri kokonaisuus ja käyttäjä saa siitä olettamuksen että kun sanotaan "tämä on käyttöjärjestelmä" niin se on sitten juuri kaikki se mitä nähdään.
Eli Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi on kuin kutsuisi pihassa olevaa E-sarjan mersua moottoriksi kun esittelee ostajalle sitä.  

Wikipediassa on paljon ongelmia. Etenkin juuri aiheissa jotka herättävät paljon mielipiteitä niiden parissa jotka eivät ole asiaa tutkineet tai perehtyneet tarpeeksi syvällisesti. Erinäisiä ongelma-aiheita ovat tietotekniikka, politiikka ja etenkin historia. Ainoastaan vaikuttaa jääneen ns. pahemman vahingon ulkopuolelle muut tieteenalat kuten matematiikka, biologia, kemia ja vastaavat.
Onko se sitten huvittavaa että jokin wikipedian artikkeli aloittaa jollain suuremmalla aiheella johon se linkittää, jossa sitten kuitenkin kirjoitetaan päinvastaista tietoa kuin mitä linkittävässä artikkelissa?

Ubuntu = linux jakelu
linux+ Gnu ohjelmat = käyttöjärjestelmä
linux = käyttöjärjestelmän ydin

Osatko selittää mikä on GNU Mach? Mikä on L4?
Mitä eroa on Server-Client ja Monoliittisella käyttöjärjestelmä-arkkitehtuurilla?
Mitkä GNU ohjelmat toteuttaa muistinhallinnan? Prosessihallinnan? Verkkoprotokollat? Tiedostojärjestelmät?
Mikä tarjoaa järjestelmäkutsut (System Call) monoliittisessa käyttöjärjestelmässä ja mikä taas Server-Client käyttöjärjestelmässä?
Miten järjestelmäkutsut eroaa järjestelmäkutsujen wrapperista?
Mitkä GNU ohjelmista on integroitu Linuxiin?
Mitä eroa on käyttöjärjestlemä moduulilla (module) ja käyttöjärjestelmä palvelimella (server)? Entä käyttöjärjestelmä palvelimella ja järjestelmä demonilla (daemon)?
Mitä tarkoittaa fork()?
Mikä on HURD ja mistä se koostuu?
Mitä käyttöjärjestelmäpalveluita GNU ohjelmat tarjoaa mitä Linux ei tarjoa?

Miksi Linux ei olisi käyttöjärjestelmä? Miksi HURD ei olisi käyttöjärjestelmä?

70

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 14.10.10 - klo:23.07 »

Voit olla periaatteessa oikeassa mutta pakko sinunkin on myöntää, että ilman Ubuntua ja Canonicalia linux olisi vieläkin pahemmin marginaalissa.

En voi tuollaista sanoa koska se olisi fanittamista ja faktojen unohtamista ja vielä epäkunnioittavaa tai epärehellistä.
Linux-käyttöjärjestelmän markkinaosuudet kukoistivat kauan ennen kuin Canonicalia edes oli olemassa. Ennen kuin Ubuntua oli edes julkaistu, oli tarjolla jakelupaketteja jotka olivat jo silloin helpompia asentaa kuin mitä Ubuntu on tänäkään päivänä. Ainoastaan muutamat asiat ovat muuttuneet, mistä mitään ei ole kiittämistä Canonicalia.
Esim, Linux-käyttöjärjestelmän laitteistotuki on parantunut merkittävästi viimeisen 8 vuoden aikana. GNOME on kehittynyt viimeisten 6-7 vuoden aikana (Kiitos RedHat ja Novell). Aivan kuten KDE (KDE SC) on kehittynyt vielä enemmän nyt viimeisten 3 vuoden aikana (kiitos KDE). Mihinkään näistä ei Canonicalilla ole osaa eikä arpaa.
Mutta vielä tärkeämpää on että sovellusohjelmistot ovat kehittyneet että ne kelpaava paremmin töihin. Meillä on multimedia koodekit (gstreamer, VLC, mplayer) jotka oikeasti toimivat. Meillä on WWW-selaimet jotka oikeasti toimivat koska WWW-sivut tehdään standardien mukaan eikä Internet Explorerille. Meillä on OpenOffice.org joka on kehittynyt ja ennen kaikkea meillä on ODF emmekä ole riippuvaisia Microsoft Officen omasta binääriformaatista.
Meillä on Compiz-Fusion (kiitos Novell), meillä on satoja erilaisia teemoja joista kiittäminen yksittäisiä artisteja.

RedHat, IBM, Novell, Mandriva, Acer, HP, Google ja monet muut ovat kymmenen vuoden aikana mainostaneet todella paljon televisiossa, radiossa, lehdistössä ja eri messuilla. Canonicalilla ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Jo pelkästään Google tekee suurempaa työtä kuin Canonical markkinoinnissa.

Halutaanko puhua käyttäjämäärien tuomisesta Linuxin pariin? Pelkästään jo Brasilia on merkittävämpi tekijä kuin Canonical Ubuntullaan. Pelkästään Brasiliassa kun on 52 miljoonaa Linux käyttäjää. Kaikki Brasilian koululaiset käyttää Debiania. Ja huom, tuo on käyttäjämäärä eikä asennusmäärä. Mutta kuvittele 52 miljoonaa oppilasta jotka käyttää Debiania koulussa tietokoneissa, kuulevat ja oppivat siitä. Ja tällä hetkellä Brasilia on #1 maa avoimen lähdekoodin käyttöönotossa jopa valtiota myöten. Puhumattakaan sitten muista maista, aina Intiaa, Pakistania ja muita lähi-idän maista alkaen kehitysmaihin, missä Fedora ja Debian menestyy. Kymmeniä miljoonia uusia käyttäjiä myös jotka tutustuu Linuxiin Debianin kautta.

Se mitä sanon, on että turha on yrittää antaa kunniaa Canonicalille ja Ubuntulle siitä mitä muut ovat tehneet jo melkein 20 vuotta. Ubuntu ja Canonical on mukana siinä, mutta ne eivät ole mitään vetäjiä. Tärkeää on yhteisö oikeasti eikä se että KUKA sitä tekee tai MIKÄ on se esillä oleva. Canonical sai suurta medianäkyvyyttä kun Mark Shuttleworth postitti ilmaiseksi asennuslevyjä ympärimaailmaa. Siihen meni varmaan miljoona jos toinen postimerkkien kanssa. Mutta se on Ubuntun menestyksen salaisuus, että se ilmestyi silloin kun kaikki ohjelmistot alkoivat olemaan kohdillaan tai lähes kohdillaan ja Canonical jakoi levyjä. Canonical ei ole tehnyt mitään sellaista mikä tekisi Ubuntusta sellaisen mitä muut jakelut eivät olisi. Sellaisen mielikuvan tietenkin saa hyvin helposti jos aloittaa Ubuntulla tai ei ole saanut vuosien kokemusta muista jakeluista vaan vähän testannut ja päätyy sitten Ubuntuun parin päivän jälkeen. Ja etenkin vielä jos on hyvin herkkä seuraamaan valtamedian hypetystä niin varmana Ubuntu tulee olemaan mielestään #1.

Ja mitä tulee maailman parantamiseen niin juuri sitähän Ubuntu on tehnyt. Olemme tilanteessa jossa aivan oikeasti Microsoftin Windowsille on todellinen vaihtoehto eikä se maksa mitään.

Tuokin on ihan väärin. Linux-käyttöjärjestelmä ja avoimen lähdekoodin yhteisö on se syy miksi me olemme nyt tässä tilanteessa. Se on niin suuri yhtälö että Canonical ja Ubuntu on vain pieniä tekijöitä koko siinä suuressa valtavassa määrässä. Esimerkiksi Mozilla, Google, IBM, Novell, RedHat... kaikki paljon suurempia tekijöitä kuin Canonical. Ja Canonical ei paranna maailmaa, oikeastaan päinvastoin, se kun hajottaa Linux-yhteisön. Katsokaa nyt tätäkin. Ihmiset kuvittelee että Ubuntu on käyttöjärjestelmä ja että Linux on "vain kerneli" eikä käyttöjärjestelmä. Ubuntu fanit vaatii että laitteistot täytyisi suunnitella Ubuntulle ja niissä pitäisi olla Ubuntu tarra.
Sovellukset haluttaisiin tehdä Ubuntulle vain ja puhutaan kuinka Ubuntu on se #1 ja se on se ainoa ratkaisu. Koko Ubuntu yhteisö on yrittämässä kuristaa koko yhteisöä ja saada itsensä siihen tilaan että se pystyy määräämään.
Mikä on pelottavinta, on että Canonicalin edustajat ovat erilaisissa suurissa ICT messuilla lähestyneet laitevalmistajia ja kertoneet että heidän kannattaisi tehdä laittensa Ubuntulle, koska "Ubuntu on Linux maailman MIcrosoft". Herätkää nyt hyvä luoja, Linux on käyttöjärjestelmä, Ubuntu on yksi sen jakelupaketeista eikä edes suosituin (vaikkakin mediaseksikkäin). Laitteistotuki löytyy käyttöjärjestelmästä, ohjelmistokehitys tapahtuu tietylle käyttöjärjestelmälle, mutta ne voidaan paketoida mille tahansa tai tietyille jakelupaketeille, mutta se ei ole kenellekkään hyväksi. Sitä varten meillä on LSB-standardi. SUSE yhteisö aloitti muutama vuosi sitten vielä projektin missä Linux-käyttöjärjestelmälle tehdään laiteajurit kunhan laitevalmistajat kertovat speksit. Ja kehittäjät ovat jopa valmiita allekirjoittamaan salassapitosopimuksen niitä tehdessä. Ja Linux-yhteisö ylläpitää jatkossa ne laiteajurit itse. Canonical ei ole tehnyt mitään vastaavaa.
Canonicalin aikaansaannoksia on kuvake-teema GNOME:lle. Pari teemaa GNOME:lle, libnotify (joka rikkoo käytettävyystutkimuksia ja yhteensopivuuksia muiden tekniikoiden ja sovellusten kanssa) sekä Bazaarin. Siinäpä on melkein Canonicalin aikaansaannos. Suurin aikaansaannos mitä Canonical on koskaanut saanut aikaiseksi on heidän omat oletusasetukset GNOME:lle. Kuten että mitkä sovellukset on esiasennettuna (F-Spot vs Shotwell, GIMP pois jne) ja onko ikkunakuvakkeet vasemmassa vai oikeassa reunassa. Mutta eri käyttäjille paremmin sopivia jakeluja on pilvin pimein. Mutta Canonical on onnistunut rakentamaan RDF:n (Reality Distortion Field) Ubuntun ympärille missä jo kiivaimmat Ubuntu fanit ovat valmiita antamaan koko avoimen lähdekoodin tuotoksien kunnian Canonicalille Ubuntusta.

Kaiken lisäksi Ubuntu on linux-jakeluista ainoa jolla on tulevaisuutta pc-käyttiksenä. Monet pitkän linjan jakelut ovat suurissa vaikeuksissa ja vain Ubuntulla on rahkeita jatkaa.

Linux on edelleenkin käyttöjärjestelmä, Ubuntu on vain yksi sen jakelupaketti. Ja Canonical on veroparatiisissa ja se ei edes suostu kertomaan miten hyvin sen talous kestää mitään. Canonical on vääristänyt markkinatilanteita koska sen ei ole oikeasti tarvinnut tehdä mitään ansaitakseen asemaansa. Mark Shuttleworth on vain avannut kukkaroaan ja sieltä on tullut rahat. Täysin keinotekoista ylläpitoa ja ilman Markia Canonical olisi kadonnut markkinoilta kauan aikaa sitten. Sen sijaan esim RedHat ja Mandriva on aivan toisella tavalla. Mandrivakaan ei mennyt konkurssiin nyt vaan se vain myytiin toiselle yritykselle joka halusi ostaa sen kun näki potenttiaalia sille muilla markkinoilla eikä enää halunnut tukea eurooppaa. Se oli selvinnyt ihan omin voimin kahden konkurssin partaalta ja päätynyt aina silti tuottavaksi yritykseksi. Ilman että kukaan on takana ollut heittämässä miljoonia. Ja silti Mandriva on onnistunut rahoittamaan ja jopa palkkaamaan useita kymmeniä projekteja ja kehittäjiä. Lahjoittamaan tiloja käyttöön ja mainostamaan kansainvälisessä mediassa.

Jos jollain on ainoastaan tulevaisuutta, niin se on Debian. Ubuntu ei ole yhtään mitään ilman Debiania. Ei mitään. Debianilla ei ole yhtäkään kaupallista toimintaa, sillä ei ole yhtä ainuttakaan palkattua kehittäjää ja silti se kykenee tekemään parempaa työtä kuin Canonical on onnistunut Ubuntulla. Jos Debian katoaa, samalla painuu Ubuntu alas heti. Se on täysin riippuvainen Debian yhteisön työstä. Ilman Debiania ei olisi LTS versiota Ubuntusta, ei olisi 6kk julkaisuversioita.. ei olisi mitään mikä tekee Ubuntusta Ubuntun. Canonicalin virhe on ollut sitoutua niin kovasti Debianiin että ovat täysin kiinni siinä. Järkevämpää olisi ollut aloittaa ihan oma jakelu puhtaalta pöydältä. Mutta sekään ei olisi koskaan onnistunut koska Canonicalilla ei ole palkattuna tarpeeksi sellaisia henkilöitä joilla oikeasti olisi kunnon kokemusta jakelun ylläpitämisestä (Oletko katsonut Canonicalin palkkalistoja?).

Mutta edelleenkin, yhtäkään yritystä ei pidä nostaa millekkään jalustalle. Me olemme kaikki yhdessä samassa veneessä. On aivan turha alkaa puhumaan että Ubuntu ja Canonical on ne jotka kehittää Linuxia ja jotka vie Linuxin työpöydille ja jotka on ainoat joilla on tulevaisuutta. Se tulevaisuus on upstreamissa, se on niissä tuhansissa projekteissa joita kehittää tuhannet yritykset ja kehittäjät sekä miljoonat käyttäjät. Canonical on vain yksi jakelija eli downstream. Se ei edes kehitä ohjelmistoja mitä muut suuret jakelijat tekevät. Canonical on enemmän markkinointiyritys kuin ohjelmistokehittäjä. Ja he tekevät loistavaa työtä sen suhteen, mutta kun heidän tarkoituksenaan on aina herättää mielikuvat että Canonical ja Ubuntu on se paras ja se johtava tekijä. Ja kaikkeen siihen uskoo ne jotka hyötyvät itse Ubuntusta merkittävästi ja ovat iloisia tai ovat ottaneet Ubuntun käyttöön ensimmäiseksi, niin he tekevät samaan aikaan myyräntyötä koko Linux-yhteisön alla. Ei edes Mark Shuttleworth ymmärrä että mitä se suuri kritiikki Canonicalia ja Ubuntua kohtaan käsittelee. Hänen blogissaan hän ihmettelee asiaa ja puhuu aivan eri asioista kuin mitä kritiikki koskee. Ja se ei ole mikään mediarummutus vaan vuosien takaa kasvanut tietoisuus että Canonical ja Ubuntu ei ole Linux-yhteisölle mikään jumaluus tai tulevaisuus. Vaan että Canonicalin on aika palata ruotuun ja Ubuntua fanittavien on aika avata silmänsä ja alkaa havaitsemaan mitä ympärillä oikeasti tapahtuu.

Pitkän linjan linux-käyttäjänä (käytän myös ubuntua, mikä on ihan kelpo jakelu muiden joukossa) minua häiritsee se välillä täysin käsittämätön hurmos-henkisyys, jolla ubuntuun suhtaudutaan. Sitä on tottunut näkemään Mac-maailmassa, ei vapaan softan puolella.

Samaa mieltä. Ubuntun ja Mac OS X:n käyttäjissä erottaa enemmän se että Mac OS X:n puolella ääntä pitää pahimmat ______, mutta Ubuntua käyttävien parissa niitä on enemmän. Ubuntu täytyy käsittää että se on yksi jakelupaketti muiden joukossa. Siinä on paljon potenttiaalia ja hyviä puolia. Aivan kuten kaikissa muissa jakeluissa on potenttiaalia ja hyviä puolia. Ubuntussa ei ole sen ihmeellisemmin mitään kuin muissakaan.

Toistetaan nyt vielä tälläinen: The quiet ones are the ones that change the universe, The loud ones only take the credit.
Eli "Hiljaiset ovat ne jotka muuttavat universumia, äänekkäät vain ottavat kaiken kunnian".
Ja tällä hetkellä Ubuntu fanit ja Canonical ovat ne äänekkäimmät. Muut tekevät hiljaa suurta kehitystyötä eivätkä omi kunniaa muilta.

Muistakaa että avoimen lähdekoodin työssä on kyse kunniasta. Siitä että sinun oma työpanoksesi otetaan huomioon. Muiden tekemää työtä ei omita. Canonicalille voidaan antaa kunniaa monista asioista, mutta sille ei todellakaan voida antaa kaikkea kunniaa kuten moni tekee. Ei edes suurinta osaa, vain hyvin pieni murto-osa.
Kun Canonical perustettiin, yli 95% työstä oli jo tehty. Kahden ensimmäisen vuoden aikana kun Canonical vielä oli ns. toimetin, saatiin melkein loput valmiiksi. Ja edelleenkin kun jos yli 99% työstä tehdään muiden toimesta kuin Canonicalin, niin miksi pitäisi kunnia ja kehut antaa Canonicalille Ubuntusta?

Jos tuhat ihmistä rakentaa pyramidin jonka yksi mies suunnittelee ja jonne haudataan yksi mies. Niin miksi sen pyramidin rakentamisesta täytyisi kunnia antaa sille yhdelle joka sinne haudattiin?

On olemassa eri tapoja sanoa asioita. Kuten että jos palkkaat kymmenen miestä jotka suunnittelee ja rakentaa valitsemaasi paikkaan parin miljoonan euron huvilan, niin et voi sanoa kellekkään että sinä rakensit sen. Voit vain sanoa että sinä rakennutit sen.

Se on aivan sama kuin vaikkapa valokuvauksessa, että ihmiset tulevat kysymään että onpas hieno kamera kun se ottaa noin hienoja kuvia. Ja kysyvät että mikä kamera kannattaisi ostaa että he voisivat ottaa yhtä hienoja kuvia.
Ei se kamera ota niitä kuvia vaan kuvaaja. Sitä voi vain ojentaa kameran heille ja sanoa "ota ja mene ja ota yhtä hyvä kuva".
Ei sitä kamera valmistajaa ole kiittäminen siitä että siitä kuvasta tuli niin hieno, vaan sitä kuvaajaa. kameravalmistajaa voi kiittää että he tekivät sellaisen kameran jolla kuvaaja pystyy työskentelemään itse hänelle sopivalla tavalla.

Canonical on ohjelmistojakelija, ei ohjelmistovalmistaja. Canonical jakaa muiden tekemiä ohjelmistoja, se vain paketoi ja jakaa. Miksi Canonicalille pitäisi antaa kunnia siitä mitä tuhannet muut ihmiset ja yritykset ovat tehneet?

71

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 14.10.10 - klo:23.06 »

Ubuntu on järjestelmä, jolla sitä kaupasta ostettua rautaa käytetään.

Tuon voisi samalla tavalla vääntää toisinkin päin eli:

"Ubuntu on järjestelmä, jonka käyttämistä varten kaupasta ostetaan rautaa"

Huomaatko kuinka Ubuntu muuttui yht'äkkiä vielä samalla resurssiahneeksi?
Parasta olisi kaikkien mukaisesti vain sanoa että Ubuntu on Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketti. Se on ikävä kyllä tekniikaltaan, markkinoinniltaan ja informatiivisuudeltaan kaikkein tarkin ja paras tapa. Paitsi jos sana "jakelupaketti" tuottaa hirveitä pelkoja että Ubuntu ei olekkaan käyttöjärjestelmä vaan Linux kerneli on ja Ubuntu on vain yksi jakelupaketti muiden rinnalla. Mutta silloin täytyisi kyetä tunnustamaan ensin itselleen että fanittaa aivan liikaa Ubuntua (Canonicalia?) joka hämärtää ymmärryksen nähdä mikä on tasapuolista kaikille.

Ubuntu on kuitenkin vain ohjelmistojärjestelmä - Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketti. Linux-käyttöjärjestelmä on se joka mahdollistaa sen kaupasta ostetun raudan käyttämisen. Se myös mahdollistaa kaikkien muiden ohjelmistojen käyttämisen siinä laitteistolla. Tietenkin moni niistä ohjelmistoista on alustariippumattomia mutta myös portattu monelle muulle käyttöjärjestelmälle kuin vain Linuxille. Mutta ennen kaikkea Ubuntulle ei tuollaista kunniaa voi antaa.
Se on kyllä ihmeellinen asia kun jakelupaketti on niin kummallinen termi monelle. Vaikka se on hyvinkin selkeä kun vähänkin ottaa selvää Linuxista. Joskus vain vaikuttaa liikaa siltä että Ubuntun kutsuminen Linuxin jakelupaketiksi on kuin kutsuisi jotain uskontoa helvetin sanansaattajaksi.

Eikä ole, toistaiseksi, sillä Symbian on edelleen ykkössijalla.

Huomasitko että minä puhuin suosiosta enkä markkinaosuuksista?
Suosio ei tarkoita että se on markkinaosuuksiltaan aina suurin. Saati että suosio tarkoittaa että se on paras.
Kuinka moni käyttää Symbiania? Aika vähäinen oikeastaan ja melkeinpä vain Nokia on ainoa joka sitä haluaa käyttää. Muut ovat hyljänneet tai hylkäämässä Symbiania.
Ja jos nyt katsotaan suosiota laitevalmistajien toimesta niin Linux on kaikkein suosituin käyttöjärjestelmä. Jopa Nokia käyttää sitä. HTC, LG, Samsung, HP, Sony-Ericsson... listaa voidaan jatkaa mistä nähdään että laitevalmistajat ovat valinneet Linuxin käyttöjärjestelmäksi ja se on suosituin. Melkeinpä Nokia ja Microsoft ovat ainoat poikkeukset mobiilialalla. Nimittäin Microsoft nyt ei ainakaan mitään muuta kuin heidän kehittämäänsä CE-käyttöjärjestelmää käyttäisi älypuhelinten ohjelmistojärjestelmissä. Nokia taas ei suostu millään hylkäämään Symbiania kuten muut. Moni muu puhelinvalmistaja vielä käyttää heidän omaa jotain erikoisempaa käyttöjärjestelmää kuin Symbiania.
Nokialla on tällä hetkellä kolme käyttöjärjestelmää käytössä. NOS (Nokia Operating System) jota käytetään pääasiassa S40-ohjelmistoalustan kanssa, Symbian (S60-ohjelmistoalustan ja Symbian^3 ohjelmistojärjestelmän mukana) sekä Linux (Maemo/MeeGo). Ja tähän asti Linux on aina ollut lapsipuolen asemassa Nokialla, oikeastaan huonommassakin kun ei ole tullut mitään muuta kuin Nx00 sarjalaisia internettabletteja ja N900 älypuhelin. MeeGo:n tuominen markkinoille on hyvin hidasta ja taitaa sekin jäädä vähän taustalle kun Nokia keskittyy Symbian^3 ja etenkin Symbian^4 -ohjelmistojärjestelmien kehittämiseen ja myymiseen. Nokia kun ei voi rakentamansa imagon takia perua puheitaan ja ottaa Androidia käyttöön. Mutta tämä onkin jo toinen aihe.

Markkinaosuudet eivät perustu suosioon. Esimerkiksi Microsoft Windows on sellainen että se ei ole myydyin koska se on suosituin PC-käyttäjien parissa. Se on käytetyin koska OEM:t myyvät vain kokoonpanonsa Windowsilla varustettuna. Microsoft maksaa heille siitä markkinoinnista ja monia muita etuuksia sillä että Microsoft pitää heidän sovellusohjelmien kanssa kilpailevat ohjelmistot poissa esiasennuksissa, kuten OpenOffice.org ym.
Jotkut OEM:t ovat yrittäneet kautta aikojen päästä eroon Windowsista ja myydä tyhjiä koneita. Mutta he eivät voi sitä oikein julkisesti tehdä kunnolla kun Microsoft iskee kimppuun. Jopa Dell on joutunut ns. lakkauttamaan Ubuntun tarjoamisen näyttävästi koska Microsoft on aivan varmana taustalla tehnyt kiristyksiä. Jokaisen täytyisi tietää Microsoftin historia ja kiristystavat. Ja niitä ei harjoita vain Microsoft vaan Apple myös.
Microsoft kun sai 80-luvulla IBM:n valitsemaan heidät käyttöjärjestelmän toimittajaksi (mitä heillä ei ollut sopimuksen tekohetkellä vaan ostivat jälkeen päin QDOS:in ja sopivat että saavat myydä sen kolmannelle osapuolelle MS-DOS nimellä kun IBM esiasensi sen PC-DOS nimellä) niin se on siitä asti saanut OEM:t pidettyä itsellään. Jopa päässyt monopoliksi PC-yhteensopivien henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoilla joista se vieläkin kärsii rangaistustaa (pitäisi päättyä ensi tai seuraavana vuonna). Sovellusala on aivan liian keskittynyt Microsoftin ympärille, koska OEM:t ovat keskittyneet Microsoftin ympärille.
Kuluttajille tarjotaan vain(1) Windowsilla varustettuja PC:tä joten suosiosta ei voida puhua koska se ei ole suosion mukaan tapahtuvaa valinnan vapautta jos saa valita ostaako tietokoneen Windows Vistalla vai Windows 7:lla tai minkä tietokoneen ostaa, joissa kaikissa on Windows.

Sama asia on älypuhelimissa. Microsoft on saturoinut markkinat. Muistaako kukaan enää 5-8 vuoden taakse jolloin jokaisessa myymälässä oli oikeastaan 95% puhelimista Nokiaa ja sitten oli pari Sony-Ericssonia ja ehkä yksi Motorolla? Kuinka voidaan puhua suosiosta kun jo myyjien tarjoamat vaihtoehdot on 30 Nokialaista Symbianilla tai sitten kaksi Sony-Ericssonia Symbianille ja yksi Motorolla jollain niiden omalla käyttöjärjestelmällään?
Nyt vasta voidaan alkaa puhumaan suosion muodostumisesta kun kuluttajilla alkaa olemaan vaihtoehtoja tarjolla. Valinnanvapaus on se mikä kertoo suosion määrä. Nokialla on yli 20 vuoden aikana kehittynyt uskollinen käyttäjäkunta koko euroopassa, joka on murtumassa aika pahasti. Samsung ohittanut jo peruspuhelinten myynnissä länsieuroopassa ja älypuhelimissa menee jo muutkin ohitse. Kun Nokia on saanut 30 kilometrin etumatkan maratonissa ja muut aloittavat maalista niin varmana Nokia on ensimmäisenä maalissa jos ei jää nukkumaan sen 12 kilometrin matkalla ja muut juoksee sen ohitse. Nyt muut ovat juosseet rinnalle ja se on saanut Nokian aika paniikkiin. Mutta tämäkin on ihan toinen aihe mutta markkinaosuuksista ei kannata puhua suosion kanssa samassa lauseessa tuolla tavalla. Linux on edelleen suosituin käyttöjärjestelmä älypuhelimiin. Symbiania käytetään suurimmalta osin vielä ihan tavallisissa puhelimissa joten sekin vääristää markkinaosuuksien laskentaa hyvinkin paljon.

Tuon suosion voi selittää toisella tavalla ehkä helpommin. Kuvittele kolme luokkaa koulussa. A, B ja C. Jokaisessa luokassa on 30 oppilasta. Näitä opettaa kolme opettajaa. Jokainen opettaja saa kolmen eri valmistajan tuotetta jaettavaksi oppilaille.
Kun opettajat näyttää kaikki kolme vaihtoehtoa oppilaille ja esittää ne niille ja sen jälkeen jokainen oppilas saa itse päättää minkä ottaa, tapahtuu se että tuloksena on markkinoinnin mukaan tapahtuva valinta.
Kun opettaja antaakin jokaiselle oppilaalle kaikki kolme vaihtoehtoa ja antaa lyhyen käytön/testin ym jälkeen valita mitä käyttää, muodostuu siitä tulos joka kertoo mikä on suosituin.

Mutta jos opettajat itse keskenään (tai yksinään) tekee vertailun ja sen jälkeen menee ja jakaa oppilaille valitsemansa tuotteen, ei lopputulos kerro suosiosta, vaan ennalta tehdystä valinnasta. Ne tuotteet ovat silti suosituimpia noiden opettajien parissa. Vaikka markkinaosuus olisi 90-0 tai 60-30 (30 oppilasta kussakin luokassa) niin se ei kerro suosiosta vaan ainoastaan markkinaosuudesta.

Jos et paremmasta tiedä tai ei ole vaihtoehtoja mistä valita, on käytetyin automaattisesti "suosituin". Se on sama kuin sanoisi että jos on markkinoilla yhdellä monopoli niin se on silloin suosituin. No tottakai se on koska valtaosa ei voi tehdä valintaa itse mikä määräisi mikä on suosituin!

72

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 14.10.10 - klo:18.30 »

PS. Sori etten lukenut raipsin viestejä. Olisivat varmasti olleet hyviä ja hyödyllisiä, mutta ne ovat aivan liian pitkiä luettavaksi noin vain, ainakin minulle.

Tiedän että viesti on pitkä (oikeasti siis kolme viestiä koska 20 000 merkin rajoitus on per viesti) mutta aihe että "mikä on käyttöjärjestelmä" ei voi mitenkään selvittää parissa sekunnissa (vaikka jotkut niin kuvittelee) ilman että se on täysin ympäripyöreä tai sen verran tekninen että sitä ei suoraan ymmärrä.

Mutta moni tekee sen virheen että suoraan teilaa toisen tyylillä "En lukenut viestejäsi, mutta olet väärässä joten en jaksanut". (Tämä ei tarkoita että sinä teit niin).

Voin sanoa suoraan heti välittömästi sellaisen faktan että Linux kernel eli Linux, on koko käyttöjärjestelmä. Mutta kun siinä ei ole selityksiä yhtään millään tavalla miksi se niin on. Ja kun ihmiset eivät halua enää edes lukea mitään vaan heitellä jotain ihan turhia perusteluja "Kun ubuntu.com sanoo niin" tai "kun wikipedia sanoo niin". Ilman että joutuvat edes itse ajattelemaan että minkä takia jokin asia olisi niin kuin sanoo.
Käyttöjärjestelmistä on kirjoitettu satoja kirjoja, tuhansia tieteellisiä papereita että kuinka ne toimivat, mitä ne ovat jne. Mutta niitä ei tavalliset ihmiset edes meinaa löytää. Jopa moni kirjailija yleistää liikaa asioita tehden aivan yleisen virheellisen käsityksen tekemällä Server-Client arkkitehtuurin ainoaksi ja monoliittisen kernelin yhdeksi ja samaksi kerneliksi kuin kaikki olisi mikrokerneleitä. Noista kahdesta käyttöjärjestelmäarkkitehtuurista voisi kirjoittaa vertailevia kirjoja yhtä paljon kuin jostain Volvon traktorista ja Ferrarin F1-autosta. Molemmista löytyy hyvät ja huonot puolet mutta niitä ei voisi mitenkään yleistää että ne ovat samanlaisia.

Käyttöjärjestelmistä on kaksi pääarkkitehtuuria, mutta vaikka niitä on vain kaksi, jokainen käyttöjärjestelmä voidaan ohjelmoida eri tavalla. Se on toteutustavasta kiinni, joka on riippuvainen käyttöjärjestelmän arkkitehtuurista, että mitä kaikkea käyttöjärjestelmään kuuluu. Näistä lyhyesti voidaan sanoa että monoliittiseen käyttöjärjestelmään ei kuulu mitään mikä on user spacessa vaan ainoastaan mitä on kernel spacessa. Mutta Server-Client arkkitehtuuri eroaa niin merkittävästi että se antaa mahdollisuuksia enemmänkin liittää käyttöjärjestelmään jopa sovelluksia jotka eivät kuulu siihen. Tätä on mm. Microsoft tehnyt. Ja Microsoft lähti Windows Vistan myötä MinWin projektissa siihen että NT-käyttöjärjestelmä karsitaan kaikista turhista riippuvuuksista, niin että saavat NT-käyttöjärjestelmän pieneksi ja vakaaksi. NT-käyttöjärjestelmä tuli Windows Vistan myötä sellaiseksi että se käyttää vain 40Mt keskusmuistia, vaatii prosessoritehoa hyvin vähän. Mutta kaikki tuo on vielä kaukana Linuxin vaatimuksista, jotka on edelleen 486 prosessori ja 8Mt keskusmuistia. Mutta se on vain käyttöjärjestelmän tilanvaatimus. Jokainen sovellus ym sisältävät omat vaatimukset. Ja kun lopulta on satoja/tuhansia sovelluksia asennettuna, kymmeniä paljon keskusmuistia vaativia sovelluksia ja prosessoritehoa vaativia niin ohjelmistojärjestelmä vaatiikin helposti 1Ghz prosessorin, 1-2Gt keskusmuistia ja useampia gigatavuja tallennustilaa.

Ubuntussa esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmä on käännetty i386 arkkitehtuurin mukaan, mutta sanomattakin pitäisi olla useimmille selvää että jos se käännetään x86_64 arkkitehtuurin mukaan niin se ei toimi missä i386 toimii.
Linux-käyttöjärjestelmän kanssa on tärkeää että tietää usein myös jakelijan. Käyttöjärjestelmän versiota on usein turha edes kysyä kun kertoo vain jakelun ja onko kaikki päivitykset asennettuna. Tuolloin saa jo itse selville nopeasti Linux-käyttöjärjestelmän version, julkaisun ja kaiken muunkin eikä niitä tarvitse alkaa kyselemään. Mutta silloin kun ongelma koskee käyttöjärjestelmää, niin täytyy saada tietää sen tarkat tiedot, onko se käännetty itse, mitä moduuleja on käännetty mukaan jos on ym. Tämä esim kun ongelma on saada tietty oheislaite toimimaan. Mutta mitän tekemistä Linux-käyttöjärjestelmällä ei ole mm. Mozilla Firefoxin tai OpenOffice.orgin kanssa kun ongelma on esim fonteista. Tai jos ongelmat koskevat GNOME:a tai Canonicalin käyttämää versiota GCC:stä.

Suomalaisten täytyisi olla tavallaan ylpeä että yksi suomalainen (Linus Torvalds) aloitti itse oman käyttöjärjestelmä-projektin (se oli ensin etäyhteysohjelma ym, mutta muodostui lopulta siihen pisteeseen että siitä tuli oma käyttöjärjestelmä) ja se on tällä hetkellä ehkä käytetyin käyttöjärjestelmä. Media puhuu Windowsista vain koska se on työpöydillä. Mutta Linux on melkein koko Internetin mahdollistava käyttöjärjestelmä. Se on eri tieteenaloilla se ainoa "oikea".
Se on suosituin käyttöjärjestelmä älypuhelimissa (Android, MeeGo, Maemo, WebOS, Bada jne).

Yksi suomalainen aloitti käyttöjärjestelmän, päätti lisenssoida sen GPLv2 lisenssillä ja hän vielä edelleenkin johtaa käyttöjärjestelmän kehitystä vaikka mukana on kehittämässä tuhannet yritykset ja yksityishenkilöt.
Suomalaisille on luonteenomaista vähätellä suomalaista alkuperää olevaa saavutusta jos se ei ole maailmalla ensin tunnustettu. Ja on säälittävää että Ubuntua käyttävät haluavat siirtää sen kunnian mitä Linux yhteisö on tehnyt, Canonicalille joka ei edes kehitä Linuxia vaan ainoastaan käyttää sitä. Aivan samalla tavalla kuin Canonical vain käyttää GNOME:a, Mozilla Firefoxia, OpenOffice.orgia ja monia muita ohjelmistoja ja vielä valtaosin oletusasetuksilla. Pieniä muutoksia tehty oletusasetuksiin kuten paneeleihin. Pari pientä omaa lisäystä kuten libnotify, kuvaketeema, taustakuva. Lähes kaikki muu työ tehdään aivan muualla. Ja se ei ole mitenkään reilua antaa kunniaa yhdelle yritykselle siitä mitä muut tekee. Syynä on että sitä muiden tekemää työtä ei näy, eikä Canonical siitä kerro. Se on vain oma tapa lukita käyttäjät ja rakentaa oma RDF (Reality Distortion Field) jolla saadaan enemmän käyttäjiä. Aivan kuten Applella on tapa.

Suomalaista ubuntua käyttävien parista ei näytä löytyvän yhtään kunnioitusta, rehellisyyttä saati ylpeyttä siitä että yksi suomalainen aloitti käyttöjärjestelmäprojektin joka on suurempi kuin mitä kukaan muu on koskaan aikaisemmin saanut

Linux jakelut ovat vain tuotteita siinä missä mikä tahansa muukin tuote, eikä kannata olla merkkiuskollinen koska se vain sokaisee. Aivan turhaa mielipidetaistelua mikä jakelupaketti on paras. Se on tosin ainoa asia millä voi väitellä (mielipiteillä) ja aivan sama vaikuttaa urheilussa kuin matkapuhelimissa ym. Vastakkainasettelua koko ajan joka on melkoisen turhaa.

73

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 14.10.10 - klo:17.51 »

Ainoa järkevä ratkaisuhan on myöntää, että käyttöjärjestelmä-sanan merkitys on kontekstisidonnainen. Jos kysytään ”Mikä käyttöjärjestelmä koneessasi on?”, vastaus ei ole ”2.6.35-22-generic” vaan ”64-bittinen Kubuntu 10.10”, koska se kertoo kysyjälle riittävästi: 64-bittinen Linux-ydin 2.6.x-sarjasta, GNUn userland, KDE. Pelkkä ydin puolestaan voi riittää vastaukseksi ohjelmoijalle, jonka täytyy miettiä, toimiiko binaari jossakin ympäristössä.

Ei noin vain voi tehdä.
Sama kuin auto on moottori kuljettajille, mutta mekaanikoille moottori on moottori

Jos väittää että Linux on vain kerneli ja käyttöjärjestelmä on Linux + X niin se aiheuttaa vain ongelmia sinä missä mikä tahansa valhe ja väärä tieto:
a) Väärin perustein hankittuja laitteita (Mikä toimii minkäkin kanssa yhteen)
b) Väärää tietoa markkinatilanteista (Mikä kannattaa ostaa ja miksi. Mitä/Ketä kannattaa tukea)
c) Vaikeampia ongelmien ratkontaa (onko laite yhteensopiva minkäkin kanssa)
d) Väärää tietoa koulutuksessa (Käyttöjärjestelmä kurssilla saatuja tietoja ei voida hyödyntää helposti muilla ohjelmistokursseilla)
e) Väärää tietoa ihmisten kommunikoinnissa (sovellusohjelmoija ei kykene keskustelemaan käyttöjärjestelmäohjelmoijan kanssa)
f) Poistaa tavallisten ihmisten mahdollisuuden oppia ratkomaan ongelmat itse etsimällä asiantuntevaa tietoa vaan sitoo heidät tiettyjen henkilöiden palveluihin ja niiden  ***** puheisiin palveluistaan.
g) Aiheuttaa turhia väittelyjä kun aiheeseen vain markkinointitiedoista perehtyneet menee kirjoittelemaan wikipediaan.
h) Aiheuttaa järjettömästi ongelmia uusien päätöksien ja suunnitelmien kehittämiseen tulevaisuudessa kun nuoret ihmiset lukevat jotain wikipedian artikkeleja jotka on ristiriidassa jo itsensä kanssa ja tekevät sitten niiden tietojen perusteella tulevaisuudessa päätöksiä jotka johtaa aivan vääriin tuloksiin koska ensimmäiset tiedot on jo väärin.

Tuolla sinun käyttämällä perustelulla voisi aivan hyvin perustella että peruskoulussa saadaan opettaa että kertomataulu on sellaista että 5*5=10, 6*6=66. Ja sitten kun oppilaat siirtyvät lukioon niin vain pitkän matematiikan opiskelijoille opetetaankin että 5*5 = 25 ja 6*6 = 36. Ja sitten kun taas väki siirtyy ylemmille koulutustasoille niin ruvetaankin syventämään asioita lisää että miten kaikki muutkin asiat oikein ovat.

Lopputuloksena on että vain pieni määrä ihmisiä oikeasti tietää asioista ja valtaosa ei tiedä vaan kuvittelee tietävänsä. Tällöin valta on pienellä määrällä ihmisillä ja he voivat ohjata ja hallita valtaosaa ihmisistä. He voivat pyöritellä ihan miten haluaa heidän elämäänsä. Tieto on valtaa ja se joka tietää asiat pystyy hallitsemaan niitä ketkä eivät tiedä.

Käyttöjärjestelmä ei ole mikään sanapeli, se on tekniikkaa siinä missä vaikka kylmäfuusio tai auton moottori on. Väittämällä että käyttöjärjestelmä on tilanteessa A toinen kuin tilanteessa B tekee siitä täysin hullua.
Mies on mies kun se pukeutuu housuihin, kun mies pukeutuu hameeseen niin se on nainen. Nainen pukeutuu hameeseen mutta nainen ei ole mies kun se pukeutuu housuihin vaan nainen. Mutta mies joka pukeutuu hameeseen ei ole nainen jos on kyse roolista vaikka elokuvassa, mutta jos hän pukeutuu niin sunnuntai iltana mennessä baariin niin hän transvestiitti, mutta ei silti nainen. Skotlantilaisia miehiä ei lasketa tähän mukaan koska kiltti ei ole hame vaan kiltti. Mutta minihame vaikka olisi kiltin pituinen ei ole kiltti vaan minihame.

Väittämällä että käyttöjärjestelmän merkitys muuttuu kontekstista on sama kuin sanoisi että kertomataulun ja yhteenlaskun tapa muuttuu kontekstista riippuen että mitä sitä halutaan.
Ja suoraan sanottuna se joka väittää että tekninen termi kuten käyttöjärjestelmä vaihtaa määritelmää riippuen kontekstista ei tiedä mitään mistä puhuu. Se on politiikkaa ja sanapelleilyä ja sitä tekee poliitikot jo aivan tarpeeksi ja se pitäisi jättää pois koska se ei ole mitään muuta kuin kielen raiskaamista ja muiden ihmisten elämän hankaloittamista kertomalla suoranaisia valheita sillä tekosyyllä että niiden ei tarvitse asioita tietää ja tekee asiat helpommaksi.

Jos joku kysyy mikä on käyttöjärjestelmä niin se ei kysy että mikä on WWW-selain. Jos joku kysyy mikä on VLC nin se ei kysy että mikä on Firefox. Koska jos tarpeeksi laajassa merkityksessä halutaan katsoa niin voidaan vaikka sanoa että Ubuntu on Afrikka, joka on taaseen maa (jos joku ei tajua sitä yleistä virhettä että Afrikkaa kutsutaan maaksi eikä mantereeksi).

74

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 14.10.10 - klo:17.31 »

Kernelit (eli käyttöjärjestelmät) olivat monoliittisia. Käytettävissä oleva keskusmuistin määrä oli rajallinen ja ohjelmointivirheiden takia haluttiin minimoida kernelin koodin määrä jotta se ei kaatuisi. Koska silloin kaatuu kaikki sovellukset.

Syntyi uusi arkkitehtuuri käyttöjärjestelmälle - Server-Client jota kutsutaan vain mikrokerneliksikin myös.
Idea oli aivan yksinkertainen, otetaan monoliittinen kerneli ja pilkotaan se osiin. Jäljelle jää hyvin pieni kerneli (mistä nimi mikrokernel) joka toimittaa vain kriittisimmät tehtävät. Sekä useisiin osiin joista jokainen suorittaa oman tehtävän mahdollisimman hyvin (muistaako joku vielä Unix idean, yksi sovellus yhteen tehtävään joka tekee sen kunnolla?).
Jokainen osa toimii irrallaan mikrokernelistä ja ne toimivat palvelimina kaikille sovelluksille. Esim yksi palvelin tarjoaa tiedostojärjestelmät, toinen palvelin verkkoyhteydet, kolmas palvelin muistinhallinnan ja niin edelleen. Jokaisen laitteen komennot (ajurit) tulivat omiksi palvelimiksi.
Mutta nyt olikin ongelma, nimittäin eihän tuollaista ohjelmistoa voi kutsua kerneliksi kun sehän on paloissa ja siinä on mikrokerneli! Tuolloin syntyi termi "operating system" eli käyttöjärjestelmä.

Käyttöjärjestelmästä oli kaksi eri arkkitehtuuria. Monoliittinen tai Server-Client. Monoliittinen kerneli on edelleen voimissaan, sen uskottiin katoavan "ylivoimaisesti kehittyneemmän" Server-Client arkkitehtuurin myötä. Mutta toisin kävi, se jäi henkiin ja on edelleen yksi suosituimmista arkkitehtuureista käyttöjärjestelmille. Server-Client on tosin käytetyin, mutta sen sijaan että kuten vielä 90-luvun alussa 90% kehitteillä olevista käyttöjärjestelmistä oli Server-Client arkkitehtuuria, se on menettänyt suosiotaan käyttäjämäärissä suorituskykyä ja skaalautuvuutta vaativissa järjestelmissä.
Aikoinaan kun keskusmuistin asettamat rajoitukset poistuivat, monoliittiset käyttöjärjestelmät (kernelit) alkoivat kasvaa kuin hiivoitettu pullataikina. Niiden hallittavuus ja ylläpidettävyys muodostui hyvin hankalaksi, vaikka niiden ohjelmoitavuus on todella helppoa. Server-Client arkkitehtuurissa mikrokernelin ohjemoitavuus on hyvin hankalaa ja jopa palvelimien ohjelmoitavuus on hankalaa.

Monoliittisia käyttöjärjestelmiä on tällä hetkellä mm. Linux, FreeBSD, NetBSD, OpenBSD, HP-UX, SunOS jne.
Server-Client käyttöjärjestelmiä ovat sen sijaan mm. NT, XNU (aka Darwin), CE, Symbian, HURD, Dragon Fly BSD jne.

 Linux kernel on monoliittinen kerneli. Linux kernel on käyttöjärjestelmä. Aivan liian moni käyttöjärjestelmiä tietämätön toistaa mantraa "operating systems needs a kernel" joka asiassa ja koska Linux on kernel niin sehän ei ole olla mukamas käyttöjärjestelmä. He eivät voi olla pahemmin väärässä nimittäin he eivät tiedä käyttöjärjestelmien arkkitehtuureja, kehityshistoriaa tai tekniikkaa edes pintapuolisesti. He eivät voi käsittää että Linux kernel on käyttöjärjestelmä koska he ovat vain kuulleet että käyttöjärjestelmä tarvitsee kernelin. He eivät tiedä että kyseinen asia koskee vain ja ainoastaan Server-Client arkkitehtuurin käyttöjärjestelmiä missä kernel (mikrokernel) on vain tärkein osa käyttöjärjestelmää, joka muodostuu mikrokernelistä + palvelimista.

Sitten on nämä GNU/Linux mantraa toistavat henkilöt (joihin itsekkin lukeuduin) jotka tietävät että kaikki ohjelmistot ei kuulu käyttöjärjestelmään mutta osa kuuluu. Mutta he ovat ikävä kyllä propagandan uhreja. Nimittäin moni heistäkin kuvittelee (kuten täälläkin) että käyttöjärjestelmä on sellainen mitä a) ihminen voi käyttää, b) missä on käyttöliittymä c) se on tuote.

A) Käyttöjärjestelmää ei kukaan käytä suoraan. Ihmiset tekee työnsä sovelluksilla ja sovellusohjelmilla. Niihin kuuluu kaikki järjestelmäsovelluksista (cp, mv, rm jne) aina WWW-selaimeen ja musiikkisoittimeen. Mutta samalla tavalla kuuluu komentotulkki, kääntäjä ja moni muu. Ne ovat sovelluksia siinä missä WWW-selainkin. Ne eivät ole mitenkään osana käyttöjärjestelmää. Kuitenkin käyttöjärjestelmä mahdollistaa kaikkien noiden toiminnan, se hallitsee laitteistoa ja operoi kaikkia ohjelmistoja että ne toimivat yhdessä. Se on laitteistojärjestelmän ja muun ohjelmistojärjestelmän välissä. Eihän kukaan käytä auton moottoriakaan, vaan he vain ajavat autoa. Käyttöjärjestelmä on kuin auton moottori.

B) Tämä "Käyttöjärjestelmä tarjoaa käyttöliittymän" on niin typerä mantra joka johtuu huonosta luetun ymmärtämisestä. Käyttöjärjestelmä tarjoaa rajapinnat sovelluskehittäjille. Niille jotka kirjoittaa koodia. Se on alunperin ollut "Operating System offers interface for the developers", mistä on kääntynyt "operating system offers interface for the users", mistä taas kääntynyt "operating system offers user interface". Ja kaikki laiskojen ihmisten ja hölmöjen jotka uskoo markkinointia mitä yritykset vääntää. Käyttöjärjestelmä ei tarjoa minkäänlaista käyttöliittymää, se tarjoaa vain rajapinnat. Käyttöliittymä on monelle myös lähes tuntematon käsite.

Moni kuvittelee että käyttöliittymä on se mikä näkyy ruudulla, eli ohjelmistolla piirrettävä käyttöliittymä. He eivät tiedä että käyttöliittymä on myös fyysinen puoli eli näppäimistö, hiiri, numeropadi, kortinlukija, sormenjäljenlukija, DVD-soittimen etupaneeli... Kaikki toiminnot jonka avulla ihminen kommunikoi laitteen kanssa on käyttöliittymää. Esimerkiksi kun astutte hissiin ja painatte kerrosnappia, syttyy sen napin valo kertomaan että hissi pysähtyy siinä kerroksessa (jossain vaiheessa). Äänimerkki kuuluu kun ovet aukeaa ja sulkeutuu. Mahdollisesti LED:stä valmistettu numeronäyttö kertoo sen hetkistä sijaintia tai se voi olla vaikka viisari joka kääntyy. Ne on kaikki käyttöliittymiä. Ja kaikkea sitä voi ohjata käyttöjärjestelmä käskyttäen että miten ne napit, viisarit, LED:it ym toimivat. Aivan samalla tavalla kuin käyttöjärjestelmä ohjaa kiintolevyn lukupäätä, se ohjaa kaikkia laitteita. Käyttöjärjestelmä on kuin auton moottori, käyttöliittymät ovat taas auton ratti, polkimet, radiosoitin, penkit, sivupeilit, takapeili, mittarista jne. Kukaan ei käytä auton moottoria kääntääkseen autoa tai kiihdyttääkseen. He kääntävät rattia tai painavat poljinta.

C) Sitten on nämä jotka kuvittelevat että tuote = käyttöjärjestelmä. Eli bränduskolliset ja jotka uskovat eniten markkinointia. Että Ubuntu on mukamas käyttöjärjestelmä koska Canonical niin sanoo. Se on aivan täsmälleen sama kuin sanoisi että se kierrätyspahvista tehty kartonkipurkki on osa maitoa kun ostaa litran maitoa. Tai että kun sanotte "kävin syömässä hampurilaisen" että te söitte sen käärepaperin, pahvisen juomamukin ja niin edelleen.

GNU/Linux nimitys on hyvin naurettava. Nimittäin Richard Stallman alkoi vaatia GNU/Linux nimeä kolme (3) vuotta sen jälkeen kun Linux oli alkanut menestymään. Hyvin kateellinen että Linux-käyttöjärjestelmä kehittyi ja saavutti suuren kuuluisuuden jopa massamediassa.

Hän yrittää järkeillä GNU/Linux vaatimusta sillä että käyttäjä ei voi tehdä mitään tietokoneella jos hänellä ei ole kääntäjää, komentotulkkia, C-kirjastoa ja tekstieditoria. Richard Stallmannin käsitys "käyttöjärjestelmästä" on sama kuin silloin aikoinaan hänen ollessa MIT:ssä sovellukset jaettiin käyttöjärjestelmän kanssa magneettinauhoilla jotka laitettiin lukukoneisiin ja kelattiin alkuun jonka jälkeen laitettiin pyörimään. Tietokone luki nauhan alusta käyttöjärjestelmän ja sen jälkeen käyttöjärjestelmä alkoi lukamaan sovelluksia mitä nauhalla oli ja antoi käyttäjän käyttää niitä.

Aivan sama kuin nykyiset CD/DVD asemat tai muistitikut. (kai muistatte että se fyysinen CD/DVD levykin on osa tuotetta?)
Linuxin kanssa tulee satoja sovelluksia, satoja ohjelmistokirjastoja, kymmeniä järjestelmäpalveluita, kymmeniä sovellusohjelmia jne. Siellä on MP3-tiedostoja, PNG- ja JPEG-kuvia ym mukana. Mutta silti RMS vaatii että GNU on se joka on tärkeämpi kuin Mozilla Firefox tai OpenOffice.org jotka ei kumpikaan ole GNU-projektia. Ja tämän pystyy jo useimmat havaitsemaan että "joo onhan se vähän hullua". Silti vielä ymmärtämättä että Linux kernel on se käyttöjärjestelmä.

GNU-projektilla on oma käyttöjärjestelmä. Sen nimi on HURD. Nyt moni sanoo "Eikun se on kernel". Mutta kun se ei ole kernel, se on käyttöjärjestelmä. HURD ei ole monoliittinen kerneli. RMS puhuu Linuxista kuin Linux olisi mikrokernel ja HURD olisi mikrokernel ja GNU/Hurd tai GNU/Linux olisi käyttöjärjestelmä.
Linux on monoliittinen kerneli eli käyttöjärjestelmä
HURD on Server-Client käyttöjärjestelmä missä mikrokernelinä toimii GNU Mach tai L4. Nyt pitäisi ihmisten jo alkaa pohtimaan "hetkinen, kernelin sisällä on kerneli?". Pitäisi epäloogisuuden jo paljastua monelle ihmiselle. Sama kuin sanoisi "auton sisällä on auto". HURD koostuu mikrokernelistä ja palvelimista (HIRD).

Mutta siitä huolimatta moni vanoo GNU/Linuxin nimeen, koska "eihän käyttäjä voi tehdä mitään"... Ei sen käyttäjän tarvitsekkaan tehdä mitään käyttöjärjestelmällä vaan sovellusohjelmilla ja laitteilla itsessään. Kukaan ei selaa WWW:tä käyttöjärjestelmällä vaan WWW-selaimella. Käyttöjärjestelmä vain suorittaa sen WWW-selaimen ja tarjoaa sille verkkoprotokollat (TCP/IP, UDP jne), varmistaa sen oikeudet että mikään muu sovellus tai se ei kykene häiritsemään muita tai sitä. Tarjoaa sille keskusmuistia että se voi tallentaa sivustot nopeaa käyttöä varten, kertoo X.orgille että mitä pitää piirtää mihinkin ja tarjoaa niiden kahden välisen toiminnan tapahtua. Kun käyttäjä haluaa tallentaa vaikkapa kuvan koneelle niin käyttöjärjestelmä kertoo WWW-selaimelle että mitä pitää näyttää ja missäkin. Ottaa vastaan syötteet näppäimistöltä ja hiireltä kun näpytellään tiedoston nimeä tai vaihdetaan sijaintia ja kun käyttäjä painaa "tallenna" niin käyttöjärjestelmä tallentaa sen levylle ja merkitsee tiedostojärjestelmään missä se on ja kaikkea muuta tietoa. Käyttöjärjestelmä mahdollistaa kaikkien muiden ohjelmistojen toiminnan laitteistolla.

Kaikilla muilla ohjelmistoilla on riippuvuuksia, ne vaativat muita sovelluksia ja ohjelmistokirjastoja. Järjestelmäpalveluita ja monia muita tiettyihin tehtäviin tarkoitettuja ohjelmistoja. Tärkein niistä kaikista on kuitenkin käyttöjärjestelmä, kuten Linux kerneli. Ilman sitä ei mikään GNU sovellus toimi (pois lukien HURD ja GRUB(2) jne). Ei bash, glibc, gcc, emacs ym. Ne kaikki tarvitsevat käyttöjärjestelmän joka suorittaa ne, tarjoaa niille tiedostojärjestelmät, muistinhallinnan, verkkotoiminnot, syötteet ja tulosteet.

GRUB on käyttöjärjestelmän käynnistyslataaja. Se ei ole minkään käyttöjärjestelmän osa. Se on vain tietynlainen sovellus jonka ainoa velvollisuus on käynnistää käyttöjärjestelmä.
HURD on käyttöjärjestelmä itsessään eikä se käynnisty Linuxinkaan tavoin ilman käynnistyslataajaa. Mutta eipä mikään muukaan käyttöjärjestelmä käynnisty ilman käynnistyslataajaa. GRUB:ia ei tarvitse käyttää käynnistyslataajana jos ei halua, voi käyttää muita käynnistyslataajia kuten vaikkapa LILO:a (LInux LOader). Mutta GRUB:in toiminnallisuus on hyvin loistava joten sitä on hyvä käyttää.

Linux käyttöjärjestelmän toiminnallisuus on todella monipuolinen, sitä käytetään supertietokoneiden, kännyköiden (Android, MeeGo, Maemo, WebOS, Bada ja monia muita), autojen, DVD-laitteiden, ADSL-modeemien, LCD/Plasma-televisioiden ja monien muiden koneiden/laitteiden käyttöjärjestelmänä. Pelkästään monoliittisen arkkitehtuurin takia sitä on hyvin helppo ohjelmoida ja GPLv2 lisenssin takia hyödyntää monipuolisesti.

Eikö kukaan joka väittää Linuxin olevan "vain kernel" ole pohtinut miksi käyttöjärjestelmää kutsuttiin alunperin Linuxiksi? Ei kai kukaan ole niin hölmö ole ollut että uskonut sitä selitystä että sitä kutsutaan vain Linuxiksi koska GNU/Linux on niin vaikea ääntää tai rasittava kirjoittaa?
Noista moni ei tainnut koskaan olla edes lukenut Linus Torvaldsin ja Andrew S.Tanenbaumin väittelyä 1991 siitä että Linus valitsi käyttöjärjestelmälleen monoliittisen arkkitehtuurin eikä "parempaa" Server-Client arkkitehtuuria.

Ja vielä harvempi taitaa olla lukenut miten GNU fanaatikot vääristeli mm. uname komennon listauksia standardista poikkeavaksi? Niin, uname on sovellus jonka tehtävä oli kertoa että mikä on käytettävä käyttöjärjestelmä ja sen versio sekä koska se on käännetty. Mikä prosessoriarkkitehtuuri on käytössä jne.
Tutustukaapa UNIX standardin mukaiseen uname-komennon tulosteisiin että mitä vipuja voitte käyttää. Ja sen jälkeen verratkaa niitä GNU:n omaan versioon unamesta jonka vivut ja tulosteet he väärensivät jälkikäteen tukeakseen RMS:n GNU/Linux fanaattisuutta.

Ja se joka sanoo että Linux tarvitsee GNU ohjelmistoja tai mitään muutakaan ja on sen vuoksi "pelkkä kernel". Voi alkaa kertomaan millä logiikalla saadaan sähköyhtiö olemaan osa käyttöjärjestelmää kun eihän sekään toimi ilman sähköä.

75

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 14.10.10 - klo:17.30 »

Lukeakseen mikä on käyttöjärjestelmä, se ei ole mikään minuutissa luettava selostus. Nimittäin käyttöjärjestelmä on vain termi tekniikalle, joka toteutetaan jokaiselle käyttöjärjestelmälle uudelleen ja uudelleen. Mutta se on oikeasti helppoa oppia tietämään jos tietää mitä etsiä. Nimittäin käyttöjärjestelmien arkkitehtuurit sekä käyttöjärjestelmien historia, tai oikeastaan käyttöjärjestelmän historia, eli miksi alunperin luotiin käyttöjärjestelmä, miten se kehittyi ja miten eri arkkitehtuurit kehittyivät ja mitä varten.
Käyttöjärjestelmät eivät ole mitään mitä kauniit kuvankaappaukset tai markkinointilaput ja videot kertovat ja mitä mielikuvia niillä luodaan. Kaukana noista, nimittäin se on melkoisesti vain informaatiota mitä ei näe, ei kuule eikä sitä voi pitää kädessä. Se on kuin lukisi matematiikan tai fysiikan kokeisiin. Se ei ole soveltavaa fysiikkaa vaan enemmän teoreettista matematiikkaa ja fysiikkaa.

Mutta lyhentääkseni aihetta merkittävästi, hypätään loppuun ja sanotaan suoraan se mikä on lopputulos.
Linux kernel on käyttöjärjestelmä. Thats it! Nyt moni huutaa mielessään "VÄÄRIN" tai alkaa sohimaan "lainaa viestiä" nappia omien mielikuvien johdattelemana. Mielessä voi pauhata ajatus "Ubuntu on käyttöjärjestelmä, Linux on vain kerneli!" tai "Linux on kerneli ja GNU/Linux on käyttöjärjestelmä". Siinä vaiheessa kannattaa vain rauhottua ja alkaa tutkimaan asioita.

Mitä varten meillä on käyttöjärjestelmä? Kuinka moni muistaa tietokoneiden käytön 50 ja 60 luvulla? Enpä usko että monikaan, joskaan kukaan.

Käyttöjärjestelmä kehitettiin jotta voidaan kehittää helpommin sovelluksia, siirtää niitä tietokoneesta toiseen ja voitiin suoritaa sovelluksia rinnakkain tai peräkkäin helposti. Käyttöjärjestelmä helpotti tietokoneen käyttämistä niin merkittävästi että tietokoneiden käyttömahdollisuuden räjähtivät käsiin.

Lyhyesti historiaa: Kaikki sovellukset toimivat binäärinä. Eli 1 tai 0. Numerot, kirjaimet... kaikki on ykkösinä ja nollina. Jokainen numero, kirjain, merkki ym on tietty sarja ykkösiä ja nollia peräkäin. Tietokoneen koko toiminta on sähköimpulseina jossa vain tiedetään onko jokin asia vai eikö se ole. ON / OFF eli 1 tai 0.

Esim kirjaimet binäärinä on:
A 01000001
B 01000010
C 01000011
....
Tai sitten samat kirjaimet pienellä kirjoitettuna:
a 01100001
b 01100010
c 01100011
....

Kun tietokoneohjelmia tehtiin ennen, se kirjoitettiin binäärinä. Eli jokainen kirjain, numero ym täytyi kirjoittaa 10101010101 numerosarjana. Yhden kirjaimen kirjoittamiseen meni 8 merkkiä eli yksi tavu. Yksi merkki on yksi bitti. Tästä moni varmaan oppiikin mitä tarkoittaa bitti ja mitä tavu. Yksi tavu siis koostuu kahdeksasta bitistä ja yksi kirjain tai numero on yksi tavu.
Kun saadaan 1024 tavua, saadaan yksi kilotavu eli 8192 bittiä.
Alkaako kuulostamaan tutulta? (Tämä on muuten yksi syy miksi on aina ollut ongelmia kun esim kilo tarkoittaa 1000 SI järjestelmässä mutta binäärijärjestelmässä se on 1024. koska meillä on vain 8 bittiä tavussa eikä 10)

Sovelluksien kirjoittaminen oli tarkkaa sekä pitkäkestoista työtä ja ne tallennettiin reikäkorteille tai paperinauhalle johon siis kone teki reiät vastaamaan ykköstä tai nollaa. Ja yhdenkin bitin (1 tai 0) väärinkirjoitus teki koko sovelluksen toimimattomaksi. Kuvitelkaa itsenne kirjoittamassa edes yksinkertaista hello world sovellusta binäärinä (unohtaen nyt että pitäisi olla kaikki ohjelmistokirjastot, kääntäjät ym mukana), nimittäin se olisi jo monelle hyvin hirvittävä kokemus.

Alkuaikoina tietokoneet olivat "loistavia" laskemaan. Esim jotkut suurtietokoneet kykenivät laskemaan 5000 kertolaskua sekunnissa tai tekemään vaikka 10 000 jakolaskua sekunnissa. Matematiikka on laskukaavoista kiinni. Se pitäisi olla jokaisen oppinut. Se ei ole tuloksien ulkoaoppimista vaan laskukaavojen muistamista (esim kertotaulu tai vähennyslasku).
Hyvin yksinkertaisilla asioilla saadaan hyvin monimutkaisia asioita laskettua, oli se kiihtyvyydestä aina painovoiman vaikutukseen. Mutta kun ruvetaan laskemaan esim kantoraketin tai ohjuksen toimintaa niin nopeasti muodostuu jopa noinkin vähäinen laskunopeus kuin 5000 kertolaskua sekunnissa niin merkittäväksi helpotukseksi että kannattaa käyttää aikaa vaikka pari viikkoa kirjoittamaan muutamat monimutkaiset kaavat tietokoneelle binäärinä.

Mutta mikä olikaan ongelma? Jokainen tietokoneen osa vaatii komennot. Kun laskutulokset piti saada talteen rei'itetylle paperille, niin sitä teki tietynlainen kone. Ja sitä konetta piti käskyttää että miten se rei'ittää ne paperit. Jokainen sovellus joka tehtiin, piti sisältää aina sen rei'ityskoneen käskykomennot. Ja ne komennot sisälsi kaikkea aina lukupään siirtämisestä, alustamisesta, reiän tekemisestä piikittämisellä, piikin nostamisella, paperinauhan/kortin siirtämisestä eteenpäin ym. Jo pelkkä laitteen ohjauskäskyjen tekeminen vaati aikaa ja vielä jokaiselle sovellukselle erikseen.

Mutta sepäs ei ollutkaan vielä se suurin ongelma. Vaan se olikin että oli erilaisia tietokoneita olemassa. Et voinut tehdä sovellusta yhdelle tietokoneelle ja sitten mennä toiselle tietokoneelle ja ajaa sovellusta. Ei ollut niin hauskaa ja helppoa. Jokainen ohjauskoodi piti kirjoittaa taas uudelleen ja jälleen kerran, kaikille sovelluksille.

Nyt varmaan moni ymmärtää että kyseessä oli useita henkilötyövuosia kuluttava prosessi joka aiheutti yhden järjettömän henkilöstöhallinnan että kuka tekee ja mitä tekee. Taloudelliset paineet että koska päivittää tietokoneet ja koska hankkia uusia. Jo pelkästään yhden sovelluksen päivittäminen siten että jotain laskukaavaa paranneltiin vei pitkään.

Sitten joku sai idean! Luodaan sovellus joka sisältää pelkästään kaikki nuo laitteiden ohjauskoodit! Säästytään pitkältä vaivalta kirjoittaa uudelleen jokainen sovellus jokaiselle laitteelle erikseen kun tarvitsee vain kirjoittaa sovelluksen käyttämään tuon sovelluksen toimintoja. Kyseinen idea oli luoda ensimmäinen käyttöjärjestelmä. Tuolloin sen aikaisen käyttöjärjestelmän termi oli "Master Program". Eli laitteisto <-> Master Program <-> Sovellus

Myöhemmissä vaiheissa laajettiin tuota Master Programia siten että se kykeni ajamaan useampaa sovellusta peräkkäin. Ja Ihmisen ei tarvinnut kuin enää käydä vaihtamassa nauhaa korttipinoa kun Master Program osasi pyytää. Meillä oli siis vaihdettava ajo että MP vaihtoi A -> B -> A -> C -> A sovelluksien välillä jonossa aina kun A sovellus sanoi "ota tämä tulos ja syötä se B sovellukselle" ja B sovellus sanoi "ota tämä tulos ja syötä se takaisin A sovellukselle" jne.
Mutta silloin oli ongelmia että jos ajossa oleva sovellus kaatui (muistatte sen virheensietokyvyn kun yksi bitti menee vinoon?) niin kaatui kaikki ja jouduttiin aloittamaan alusta. No sepäs oli hauskaa että kun oli pari viikkoa ajettu jotain työtä niin homma kaatui sen takia koska loppuvaiheen sovelluksen joku bitti oli väärin kirjoitettu.

Sitten joku sai idean, tehdään MP:stä sellainen että se on suojattu ajossa olevien sovelluksien virheiltä ja että se muistaa mikä oli edellisen sovelluksen tuloste niin että voitiin vain korjata virhe siinä sovelluksessa missä olikaan virhe ja syöttää edellisen sovelluksen tulosta uudelleen ja säästetään viikkoja ja kuukausia.
Niin Master Program sai oman osoiteavaruuden nimeltä "kernel" ja ajossa oleva sovellus omansa "user". Käyttöjärjestelmä eli silloin tunnettuna "Master Program" sai uuden synonyymin "kernel", "core", "nucleus" tai "master program".

Sitten joku keksikin että jotta me voidaan vielä lisää nopeuttaa tietokoneen toimintaa, poistetaan yhtälöstä ihminen että ihmisen ei tarvitse seurata tietokonetta ja vaihtaa nauhoja ja kortteja kun tietokone niin pyytää.
Tietokoneita kehitettiin siten että meillä oli useita kortin- ja nauhanlukijoita samassa tilassa. Jos täytyi käyttää vaikka viittä sovellusta niin riitti että kaikki viisi sovellusta laitettiin omiin lukijoihin jos vaikka olisi kuusi ollut saatavilla, jolloin yksi jäi tyhjäksi.Master Program osasi käynnistää toisen lukijan aina kun tarvittiin toista sovellusta, "kelata" se oikeaan kohtaan ja suorittaa sitä.

Sitten taas joku keksi että: Hei, eihän meidän tarvitse vaihdella sovelluksia ja ajaa niitä peräkanaa vaan voidaan ajaa niitä yhtä aikaa". Tuolloin syntyi ajatukset moniajosta ja verkkotietokoneista. Ja elettiin varmaan vielä 60-lukua. Verkotetut tietokoneet ajoivat jokainen eri tehtäviä, välittävät tietojaan toisille ja laskentanopeus kasvoi kuin raketti taivaalle kun useampaa sovellusta voitiin laskea yhtä aikaa ja vaihdella tuloksia. Käyttöjärjestelmä eli kernel oli ratkaiseva tekijä koko asiaan. Se osasi kommunikoida muiden tietokoneiden kanssa verkossa, se määräsi mitä sovellusta ajetaan milloinkin, se välitti tiedot sovellukselta toiselle, se mahdollisti sovellusten siirtämisen tietokoneesta toiseen ilman että niitä jouduttiin kirjoittamaan uudelleen. Riitti että uuden tietokoneen ohjauskäskyt kirjoitettiin kerneliin ja sovellus vain sanoi "tallenna tämä" tai "lue tämä" ja kernel hoiti kaiken monimutkaisen asian.

Vähän ennen tuota myös moni ymmärsi että eihän binäärinä kirjoitetun sovelluksen tekeminen ole järkevää paperille vaan se olisi oltava digitaalisena. Kehitettiin ensimmäiset tekstieditorit jolla voitiin kirjoittaa binääri suoraan koneella. Ajaa ja testata. Jakaa sitä muille helposti kun se oli magneettinauhoilla tai rummuilla.

Sitten taas joku keksi että mitä jos ei joutuisi tekemään suurta työtä ja kirjoittaa sovelluksia binäärinä vaan meillä olisi ohjelmointikieli. Eli ihminen voisi kirjoittaa käskyt helposti ymmärrettävinä käskyinä kuten "go to" ja "read" tai "write". Kehittyi ensimmäiset ohjelmointikielet jotka edesauttoivat kirjoittamaan lisää sovelluksia (eli työkaluja) joilla tehdä helpommin sovelluksia.

Tuohon aikaan syntyi ideat Multics-kernelistä. Ja jos joku vielä myös ihmettelee miksi Unixien komennot ovat hyvin lyhyita ja yksinkertaisia kuten "cp", "mv", "rm" jne. Niin syynä on että siihen aikaan et nähnyt realiajassa mitä kirjoitit vaan näin vasta tulosteen. Eli jouduit sokkona kirjoittamaan komennot jolloin niiden täytyi olla mahdollisimman lyhyitä (mieluiten kaksitavuisia) jotta virhekirjoituksia tuli mahdollisimman vähän. Ja kaikki nuo komennothan on muuten sovelluksia, jos ei ole joku ymmärtänyt. Unixien ideaan kuuluu että yksi sovellus tekee yhden tehtävän ja se tekee sen hyvin. Yhdistelemällä eri sovelluksia (eli työkaluja) saadaan monimutkaisia tehtäviä suoritettua (ns. rakennettua talo).

Käyttöjärjestelmät eli kernelit monipuolistuivat ja ne alkoivat olemaan jo massiivisia useiden kymmenien tuhansien rivien verran lähdekoodia ja niiden hallinta muodostui hyvin vaikeaksi. Käytettävissä oleva keskusmuisti kernelille ja sovelluksille oli rajallinen ja syntyi uusi idea kernelistä. Mitä jos tehdään kernel joka sisältäisi vain ne toiminnot jota sillä hetkellä tarvittiin. Sen sijaan että olisi kernel joka sisältäisi kaikkien kymmenien/satojen eri tietokoneiden ohjauskäskyt ja toiminnot, saataisiin ohjelmisto joka sisältäisi vain käytettävän tietokoneen ohjauskäskyt ja tarvittavat toiminnot!

Tuohon asti käyttöjärjestelmät, eli kernelit olivat yksi binääri kernel space tilassa, kaikki sovellukset taas user space tilassa. Käyttöjärjestelmä = kerneli. Käyttöjärjestelmän nimiä oli siis "kernel", "core", "supervisor", "nucleus", "master program" jne. Mutta tilanne oli muuttumassa tulevaisuudessa.

76

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 14.10.10 - klo:17.30 »

Kukapa nämä termit tosiaan määrittelee ja sanoo mikä on oikein ja mikä väärin?

Tulipas nyt niin mielenkiintoinen aihe tästä tyypillisestä väärinkäsityksestä että piti ihan kirjautua tännekkin vaikka täällä ei ole mitään hirveän asiantuntevaa väkeä mutta moni on hyvin avuliasta siitä huolimatta.

Aloitetaanpa tästä kysymyksestä sitten että kuka sen määrittelee. Siihen on hyvin helppo vastaus. Sen määrittelee tekniikka. Aivan kuten fysiikan, kemian tai matematiikan määrittelee tiede. Oli kyse vaikka polttomoottorin kehittelystä tai käyttöjärjestelmän kehittelystä, tieteellä osataan selittää miten kaikki toimii. Nuo ovat ihmisten luomuksia ja ne osataan selittää tarkalleen miten ne toimii, mistä materiaaleista ne on koottu ja minkä takia on päädytty mihinkin ratkaisuun. Se että tavallinen väki ei tiedä asioita, ei oikeuta mitenkään väitettä että asiat olisi miten nyt sattuu olemaan. Nimittäin niin sanoo vain ne jotka eivät tiedä asioista tai kuvittelevat jotain.

Jos Ubuntu on käyttöjärjestelmä, niin MahJoong on sitten käyttöjärjestelmän osa. Mielestäni tämä on kyllä hivenen käyttöjärjestelmä sanan h...raamista, eh. kaupallistamista.

Samoin olisi tuolloin taustakuvat, musiikkitiedostot, videotiedostot ja jopa fontit osa käyttöjärjestelmää. Tuollainen mielikuva syntyy hyvin helposti nimenomaan kun tiedot - oikeastaan sanottuna mielikuvat - perustuvat markkinointiin eikä tekniikkaan.
Markkinoinnilla luotavat mielikuvat ovat pahasti ristiriidassa tietotekniikan kanssa. Monikaan tavallinen käyttäjä ei sitä huomaa koska ei heitä kiinnosta tietää edes mitä eroa on JPEG tiedostolla ja PNG tiedostolla. Tai mitä pahaa on DOC tiedostossa ja miksi pitäisi käyttää ODT tiedostoa. Me elämme yhteiskunnassa jossa on valloillaan markkinointivoimat. Suuriyritykset johtavat maailmaa, ne päättävät minne maahan hyökätään ja lopulta myös ketkä ovat uhrattavissa suurempien voittojen maksimoitaessa. Joka päivä halutaan että tavalliset ihmiset kuluttavat rahansa yrityksien tuotteisiin, vaikka eivät niitä tarvitsisi tai eivät oikeasti olisi tarpeeksi varakkaita siihen. Markkinoinnilla luodaan mielikuvia jotta voidaan erottua muista kilpailijoista ja voittaa nämä "tyhmät lampaat" ostamaan omaa tuotetta. Ei ole merkitystä onko tuote vaikkapa auto, maitopurkki tai ohjelmistotuote kun tärkeintä on vain että ihmiset valitsevat oman tuotteen eikä kilpailijoiden tuotetta, vaikka kilpailijoiden tuote olisi paljon parempi monilta osin.

Kilpailu ei ole koskaan hyväksi kenellekkään, ei kuluttajille eikä yrityksille. Moni toistaa lampaan kaltaisesti että kilpailu on se joka pitää asiat pyörimässä. Mutta he eivät ymmärrä mitä kilpailu oikeasti on. He nimittäin sekoittavat kilpailun vaihtoehtoihin. Kilpailu aiheuttaa sitä että kaksi osapuolta taistelee keskenään ja kuluttajat ovat ne jotka joutuvat sitä seuraamaan vierestä. Se on aivan samanlaista kuin oikeasti sota (tai valloitukset mitä mm. Yhdysvallat harjoittaa) missä molemmat osapuolet (tai kaikki osapuolet jos useammat sotavoimat ottaa yhteen tai ovat liittoutuneita) missä vain siviilit kärsivät. Aivan samalla tavalla yritykset markkinoivat itseään että heillä on paras tuote, kuten hyökkäävien maiden johtajat sanovat että he ovat parempia ja oikeutettuja. Kautta aikojen markkinoinnissa on vähän väliä otettu muita "aseita" käyttöön, ne ovat mm. ekologisuus, kierrätettävyys ja hyväntekeväisyys. Ne ovat aseita siinä missä monet massatuhoaseet, kemialliset aseet sekä biologiset aseet. Siinä missä oikeissa aseissa ideana on luoda pelkoa mahdollisissa vihollisissa että he eivät uskalla käydä kimppuun, ja jos he käyvät niin tuhota heidät. Niin markkinoinnin "aseissa" taas idea on rakentaa mielikuvia. Aivan samalla tavalla kuin propagandan on tarkoitus luoda vastapuolesta huono mielikuva ja omasta puolesta hyvä mielikuva. Mutta markkinointi on astetta matalammalla, siellä on sentään vielä lait missä kielletään markkinoinnissa kilpailijan tuotteen solvaaminen tai mustamaalaus. Mutta sekin raja on hyvin häilyvä että moni pystyy tekemään markkinoinnin missä nauretaan kilpailijan tuotteelle, jäämättä siitä kiinni. Propagandalle itsessään ei ole mitään sääntöjä koska se on mediaa.

Mediassa on tietyt säännöt, mutta ne on hyvin häilyviä ja ne muuttuvat ajan myötä kun moraali ja etiikka rappeutuu tai haihtuu kilpailun myötä muiden medioiden välillä. Mediakontrolli on sellainen asia jota monikaan ei edes ymmärrä tai tiedä olevan. Media on se joka määrää kuka voittaa ja kuka häviää markkinoilla ja usein myös oikeissa sodissa. Esimerkkinä voidaan antaa vaikka Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin missä Yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt halusivat hyökätä ja samat johtajat järjestivät mediassa (jonka he omistavat) mediaiskun propagandalla että Irakissa on massatuhoaseita ja Saddam on paha mies joka aikoo käyttää niitä. Tavallinen kansa (eli ns. kuluttajat) eivät tiedä sillä hetkellä totuutta, valtaosa ei tule koskaan kuulemaan koska heille jää asiat sellaisenaan mieleen. Suuryritykset saavat toisen valtion valloittamaan toisen valtion kansan tuella kertomalla kauniisti kerrottuja valheita ja mielikuvia. Vaikka jälkikäteen ne osottautuisivat vääriksi tiedoiksi ja siviilejä on tuhansittain kuollut ja koko maa revitty palasiksi että se ei kykene toipumaan vuosikymmeniin niin ainoa voittaja on suuryritykset jotka hankkivat itselleen rahat kaikesta. Oli se öljykenttien haltuunotosta, uudelleenrakentamisesta, valloitusjoukkojen pyykkien pesemisestä, muonittamisesta tai jopa ns. "hyväntekeväisyydestä" jolla saadaan merkittäviä verohelpotuksia ja hyvää PR:ää, niin ainoa voittaja on suuryritykset. Eivät kummankaan puolen sotajoukot tai kansalaiset.

Moni voi miettiä miten tuo liittyy Ubuntuun? No, katsokaapa Canonicalia. Veroparatiisissa ylläpidettävä yritys joka ei tee yhteistyötä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa tai anna heille kunniaa niiden tekemästä työstä. Canonicalin tarkoitus on tehdä rahaa. Piste. Sen ei ole tarkoitus jakaa avointa lähdekoodia maailmaan, se on markkinointia. Se on aivan samanlainen yritys kuin RedHat, Novell ym. Ne tekevät rahaa, eivät paranna maailmaa. Mutta erona esim Microsoftin ja Canonicalin välillä on, että toinen tietää että sen ainoa keino voittaa suuremmat yritykset markkinoilla on käyttää sellaisia markkinointikeinoja (aseita) joilla saadaan ne vähäisetkin käyttäjät itselleen. Markkinointi (propaganda) käy kovana ja siinä on mielikuvien rakentaminen se #1 asia. Aivan kuten propagandassa ("Tule tänne suomi poika niin saat leipää -Tule sinä ryssä tänne niin saat voita sen leipäs päälle". Tai kuten aletaan pienestä pitäen puhumaan "Suomalaisesta sisusta" tai "Suomalainen mies puree hammasta ja puskee vaikka läpi harmaan kiven") on idea saada valtava joukko taaksensa että saadaan massa joka tekee mitä halutaan ilman että näkee mitä oikeasti halutaan tehdä.

Canonical on yksi yritys monien ohella joka käyttää markkinointia (asetta) voittaakseen muut kilpailijat. Mitä kovempia tai ovelampia aseita käytetään niin sitä useampi siirtyy laumaan koska eihän lauma voi olla väärässä. Aivan kuten voi aina puolustautua "Eihän valitsemalla markkinajohtajan voi tehdä mitään väärin".

Canonicalin idea on tehdä rahaa, sen saavuttaakseen se tarvitsee suuremman käyttäjämäärän. Sen saavuttaakseen sen täytyy markkinoida itsensä erikoisempana kuin kilpailijat. Se on paljon helpompaa jos puhutaan valtaosasta eri alojen markkinoita, missä esim jäätelötehdas A kykenee valmistamaan paremman makuista vanilja jäätelöä kuin jäätelötehdas B. He kilpailevat myös markkinoinnilla mutta tärkeintä on maku. Maku jonka he voivat tavallaan piiloittaa niin että kilpailija ei tiedä reseptiä. Voidaan patentoida tekniikkaa (ohjelmistopatentit ym) jolla voidaan estää muita hyödyntämästä vastaavaa tekniikkaa vaikka muut olisivat keksineet asian ihan itse, tietämättä mitään patentoidusta keksinnöstä. Mutta se joka sai patentoitua ensimmäiseksi, saa kuristusotteen kilpailijasta.

Mutta, Canonical ei kilpaile ns. suljetuilla markkinoilla kuten Microsoft ja Oracle tekee. Canonical kilpailee avoimilla markkinoilla, siis avoimen lähdekoodin markkinoilla. Canonical ei kykene sulkemaan koodia (Mitä se tekee aina vähän väliä omille ohjelmistoille tietyksi ajaksi moninaisista eri syistä) kun se on kaikilla muilla jotka sitä on kehittänyt ja Canonical vain käyttää sitä tehdäkseen rahaa.
Sulj
Avoin lähdekoodi on etiikkaa (ja tuo nyt sisältyy vapaan ohjelmiston, en ota nyt siihen eroavaisuuteen kantaa, vaikka vapaan ohjelmiston ja avoimen lähdekoodin etiikat eroavat vähän, ne kuitenkin pyrkii samaan asiaan. Toinen teknisemmästä näkökulmasta, toinen eettisestä näkökulmasta ja ne molemmat törmää yhteen).  Suljettu lähdekoodi taas on pelottelua ja riippuvaiseksi tekemistä ja ennen kaikkea pelkoa. Sitä pelätään että joku muu varastaa oman teot ja toinen saavuttaakin jotain mitä itse ei saavuteta. Siinä on kateuttakin. Ja samaa kateutta kerrotaan olevan "Ubuntua vihaavien" parissa. Vaikka tuolloinkaan moni ei erota kateutta ja etiikkaa toisistaan.

Joten mitä tuo kaikki tarkoittaa? Canonicalin päämäärä on tehdä rahaa. Saavuttaakseen sen päämäärän, sen täytyy käyttää markkinointia. Markkinointia käytetään kilpailijoiden ohittamiseen ja pitämään heidän poissa. Ja nyt joku älykäs voisi muistaa että kilpailu ei ole hyväksi, ei millään tavalla!
Mikä on hyväksi? No muutamat eettiset asiat. a) Yhteistyö b) rehellisyys c) kunnioitus.

Mitä yhteistyö on? Yhteistyö on vastakohta kilpailulle. Siinä jokaista heikompaa autetaan. Jos joku ei pärjää, niin suurempi joukko auttaa sitä. Yhteistyö on että jokaisen osaavat taidot valjastetaan niin että suurempi kokonaisuus toimii optimaalisesti. Yhteistyössä jaetaan saavutukset ja kärsimykset niin että kukaan ei joudu/saa yksin niitä. Vaan kokonaisuus on se joka elää.
Yhteistyön arvot ovat näinä päivinä hyvin alhaalla, nimittäin sitä pelotellaan sosialismiksi tai kommunismiksi. Sitä ei koulussa opeteta vaan kilpailua. Kilpailua jota opetetaan aina urheilutunneilla joukkuelajeista (te vs me. joukkueet 1, 2 ja 3 vastakkain ym) Sitä opetetaan tunneilla tekemällä paritöitä tai ryhmätöitä missä kilpailutetaan kuka osaa parhaiten. Kilpailua käydään yksilötasolla että kuka on luokan paras, osaston paras tai yrityksen paras.
Mutta se yksi tärkeä asia unohdetaan, että yksilötasolla olisi tärkeää että jokainen pyrkii kehittämään itseään niin että kykenee parempiin asioihin. Mutta se ei mitenkään oikeuta että sitä kilpailee muiden kanssa. Jos itse kehittyy jossain, täytyy muita kunnioittaa ja auttaa heitä myös saavuttamaan sama eikä siinä sovi pihtailla tietoa vaan olla rehellinen muille ja itselleen.

Mitä on rehellisyys? Sitä ei kerro vääriä tietoja tai jätä tietoisesti sellaisia tietoja kertomatta jotka vaikuttavat toisen tapaan käsittää tietoa. Rehellisyyttä ei havaita paljoakaan markkinoinnissa. Nimittäin rehellisyys ja mielikuvan rakentaminen ei kulje oikein käsi kädessä. Rehellisen ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin mitä on. Rehellisen ei tarvitse pelätä. (näin lyhyesti)

Mitä on kunnioitus? Sitä ei oikein ole enää oikein missään nähtävillä. On vain fanaatikkoja ja faneja. On me vs te / sinä vs minä  -asennevammaisia.
Kunnioitus on että välittää toisista, se on yksi perusta yhteistyölle. Se on sitä että tunnustaa muiden työt ja antaa kunnian heille keille se kuuluu. Ei ole kunnioittavaa valehdella tai antaa tietoja sillä tavalla että toiset saavat väärän käsityksen. EI ole kunnioittavaa toisia kohtaan olla kertomatta tietoja jotka korjaavat muiden väärinksityksiä. Rehellisyys ja kunnioitus eivät ola samoja asioita, monesti voi olla kunnioittavaa olla kertomatta jotain jos rehellisyys olisi epäkunnioittavaa. Mutta jos toinen menettää kunniansa itse, niin ei hänen puolestaan pidä valehdella. Hyvin hankala aihe koko kunnioitus jota eivät länsimaalaiset pahemmin käsitä. Mutta mikä on melkeinpä itsestään selvää kauko-idässä, joka tosin korruptoituu länsimaalaisten tavoilla ja asennevammoilla kun sinne jatkuvasti hyökätään medialla ja markkinoilla.

Kieltämättä "Ubuntu käyttöjärjestelmä" kuulostaa paljon paremmalta kuin "Ubuntu - Linux-pohjainen jakelu"     Ensimmäisestä tulee vakavasti otettavan tuotteen vaikutelma, jälkimmäinen kuulostaa vain joltakin "eräältä projektilta".

Se kuulostaa paremmalta sellaisen korvaan joka ei tiedä mikä käyttöjärjestelmä on. "Käyttöjärjestelmä" on yksi myyntisana siinä missä "nopea", "tehokas", "suorituskykyinen" tai vaikkapa "vihreä" on. Se on tietokoneen myynnissä yksi myyntisana aivan kuten autojen myynnissä on "hevosvoimat". Vaikka mitään hevosia ei autossa olekkaan. (1HP vastaa muuten seitsemän hevosen voimia tietyn vanhan mittaustavan mukaisesti. Näin sanottiin tekniikan maailman eräässä historiaa käsittelevässä arkittelissa). Jos nyt joku joka on tottunut käsittelemään hevosia mutta ei ole koskaan kuullutkaan autoista, kuulee kerrottavan että autossa on niin ja niin monta hevosvoimaa. Niin hän laskee tietenkin asiaa hevosina ja miettii että mitä hevoset tekee autossa. Olisiko se rehellistä tai kunnioittavaa kyseistä henkilöä kohtaan myydä jotain mitä sellainen henkilö ei käsitä? Vai onko ainoastaan päätarkoitus myydä ja tehdä voittoa yritykselle sen sijaan että voisi menettää rehellisyydellä ja kunnioituksella yhden varman ostajan?

Toinen trendisana on "-pohjainen". Se nimittäin ei tarkoita mitään tuolla tavalla. Ei ole olemassa "Intel-pohjaisia" tai "Linux-pohjaisia" ym. Se on trendisana joka lisätään aiheeseen kuin aiheeseen kun ei ole tarkkaa tietoa mistä oikein on kyse ja sillä saadaan asia kuulostamaan hienommalta ja mystisemmältä. Ei tarvitse yrittää olla tarkka mitä oikein puhuu vaan voi tehdä olettamuksia että muut tietää mitä tarkoittaa.  Ja jokaisen täytyisi tietää että kun suuri joukko puhuu olettamuksilla että kaikki muut tietää mitä tarkoittaa, on nopeasti tuloksena aivan sama asia kuin "rikkinäinen puhelin" -leikissä. Että tieto joka laitettiin liikkeelle saapuu aivan vääränä, puutteellisena tai muuttuneena niin että tieto ei oli mitenkään kelvollinen.

Mikä siis Ubuntu on? Ubuntu on ohjelmistojärjestelmä. Toiselta tavaltaan voisi sanoa että Ubuntu on ohjelmistokokonaisuus mutta se on taas hyvin löysä sana.
Mikä on ohjelmistojärjestelmä?
Kun tietokoneen toimintaa aletaan selvittämään, täytyy ensimmäiseksi selvittää mistä se koostuu. Tietokone on kahtia jaettavissa: a) Laitteistojärjestelmä sekä b) ohjelmistojärjestelmä.
A) koostuu kaikesta fyysisestä mitä voit koskea. Näytöt, prosessorit, keskusmuistit, kaapelit, tallennuslaitteet, näppäimistö, hiiri jne. Se on se kokonaisuus jonka näet. Laitteistojärjestelmän osia on nuo kaikki ylläolevat. Ja jokainen niistä koostuu sitten komponenteista kuten mikropiirit, vastukset, kytkimet, johtimet, merkkivalot, liittimet, piirilevyt ym.
Erilaisista komponenteista koostuu erilaisia osia, joista koostuu erilaisia laitteita ja oheislaitteita.

B) koostuu kaikesta digitaalisesta datasta. Pelkkää sähkömagneettisesti tai fyysisesti (optiset levyt kuten DVD missä on rei'tetyt kalvot) tallennettua ykköstä ja nollaa, eli binäärikoodia. Ohjelmistojärjestelmä on se mikä saa koko tietokoneen toimimaan. Ilman ohjelmistoja, on tietokone pelkästään metallia, muovia, kuparia, piitä ja tinaa sekä muita aineosia, jotka saadaan vilkuttamaan valoja tai jotain muuta pientä. Se mikä saa koko tietokoneen henkiin, on sähkö. Ilman sähköä ei koko tietokone toimisi.

Mistä ohjelmistojärjestelmä koostuu?

• Käyttöjärjestelmästä
  Järjestelmäsovelluksista
  Järjestelmäkirjastoista
  Ohjelmistokirjastoista
  Järjestelmäpalveluista
  Sovellusohjelmista
  Sekä erilaisista tiedostoista (Tekstitiedostoista, Kuvatiedostoista, Äänitiedostoista).
  Mikrokoodi/Firmware

Mitä nuo ovat? Tärkein kaikista noista on käyttöjärjestelmä. Ja nyt tuleekin monelle (mutta ei kaikille) se suurin yllätys. Se on se ohjelmisto joka sijaitsee kernel spacessa (ydin tila) tai se toimii supervisor -tilassa.
Moni kysyy nyt että "tossako se nyt oli?". Kyllä, ei sen ihmeellisempää. Hyvin yksinkertaisesti ja lyhyesti sanottuna tuossa on käyttöjärjestelmä. Nyt joku kysyy "Mutta mikä on sen nimi tai miten se toimii". No sehän onkin se hyvä kysymys. Nimittäin se ei ole mitään mitä mediassa kerrotaan. Tietääkseen mikä käyttöjärjestelmä on, täytyy oikeasti olla halukas oppimaan totuus ja avoimesti kyetä ajattelemaan asiaa. Unohtaa kaikki mitä mediassa on kerrottu, mitä fi.wikipedia.org, ubuntu.com tai muut oikein selittää. Nimittäin ne on, ikävä kyllä, aika kaukana totuudesta, rakennettu mielikuvista ja markkinoinnista sellaisten henkilöiden toimesta jotka eivät tiedä tekniikkaa vaan kuvittelevat tietävänsä sen kun ovat lukeneet esim ubuntu.com sivua.