Viestit

41

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:16.17 »

Olet moneen kertaan väittänyt, että yksityinen kopiointi on sallittua vain medioille, joista on maksettu hyvitysmaksu. En kuitenkaan löytänyt tällaista kohtaa laista, näyttäisitkö missä niin lukee?

Lue hyvitysmaksun maksuperiaate, muistaakseni toisesta luvusta lähtien (pykälää en muista) että milloin ja mistä se maksetaan (on muuten aika naurettavaa touhua) ja.huomaat että hyvitysmaksu on pyritty laittamaan vain niille medioille joita voidaan käyttää kopiointiin muille tai aiheuttaa tulon menetyksiä yksityisestä kopioinnista johtuvasta käytöstä. Ja arvaatko minkä takia on katsottu pahalla sitä että EU maasta oli tähän asti voinut tilata hyvitysmaksuttomia levyjä? Ja minkä takia mm. verkkokauppa.com määrättiin nyt maksamaan takautuvasti hyvitysmaksut levyistä ym jotka myyty EU alueelta (Virosta jne)?

Hyvitysmaksua peritään jotta voidaan saada yksityinen kopiointi mahdollistettua. Hyvitetään siis yksityisestä kopioinnista aiheutuvia menetyksiä ja rajoitetaan kopioiden määrä muutamaan kappaleeseen ja tietylle pienelle ryhmälle sekä kielletään kopioista uusien kopioiden ottaminen. Eli tappiot eivät ole lopulta mitään naurettavia mutta silti kuluttajat ja pienet sosiaaliset ryhmät voi säästää satoja tai tuhansia euroja pelkästään tuolla. Mutta se ei ole mahdollista että joku kopioisi puolelle suomen väestöstä omasta kappaleesta kopion. (Teknisesti on mahdollista mutta ei juridisesti mahdollista).

Tähän asti hyvitysmaksua ei ole saatu tungettua vielä kaikille medioille joiden on katsottu olevan enemmän sellaiseen käyttöön mitä ei kopiointiin käytetä vaikka olisi teknisesti mahdollista. Ja sitten myös oikeus yrityksille periä hyvitysmaksu takaisin.

Näinpä. Teosto on yritys, joka on ottanut tehtäväkseen kerätä rahaa kassaan artisteille jaettavaksi. Lafka myös tekee (kassan hyvinvoinnin näkökulmasta) hommansa varsin hyvin. Oikeudenmukaisuus ja järki tosin on touhusta unohtunut jo kauan sitten.

Nuo ovat yksityisiä yrityksiä joiden pitäisi mukamas kasvattaa voittoa joka vuosi samaan tapaan kuin minkä tahansa muun yrityksen. Ajatus ollut aikoinaan hyvä mutta tosiaan mopo karannut käsissä.

Moni mieltää tilanteen myös mustavalkoiseksi että on kuluttaja vs teosto tai artisti vs teosto missä kuluttaja on aina artistin puolella. Mutta pelikenttään kuuluu monta tekijää kuten mm. Teoksen tekijät, Teoksen maksajat, Teoksen markkinoijat, Teoksen myyjät, Teoksen ostajat ja Teoksen oikeuksien omistajien etujen valvovat tahot.

Ennen kuin yksikään musiikkilevy (jätetään nyt elokuvat ym pois yksinkertaistamisen vuoksi) on saapunut kuluttajille saataville. Niin siihen on käytetty tuhansia tunteja aikaa sen valmistamiseen. Rahaa on palanut tilojen vuokriin, tekijöiden menoihin, palkkoihin, oheiskustannuksiin, markkinointiin, levityssopimuksiin, painoihin, varastoihin ym. Mitä suurempi markkinointi niin mukaan tulee kaikenlaista väkeä aina valokuvaajista videokuvaajiin, malleihin, valasijoihin, lavastemiehiin, avustajiin, kalustoon jne jne. Rahaa kirjaimellisesti palaa. Ja kun sitten lopulta lähtee tuotteiden jakelu myyntiin niin mukaan tarttuu lähtö varaston kustannuksista lähtien kuljetukset ja välivarastoinnit aina lopulliseen varastointiin asti. Myyntiliikkeiden työväen vuokrat, sähköt, siivoukset jne jne.

Ja kun kapitalistisesti vielä jokainen välikäsi korottaa hintaa tai pyytää oman osuutensa niin nopeasti se hinta nousee ylös, mitä suuremman toiminnan yrityksien palveluja käyttää. (Aivan kuten esim Nokialla, jolle maksaa mm. N8 puhelimen valmistus alle 6 euroa mutta jälleenmyyjille se myydään n. 60-80 euron hintaan ja ne myyvät sen sitten yli 400 euron hintaan)

Kyllä moni artisti tekisi mielellään keikkailua päivätyökseen mutta eivät halua treenata 8 tuntia päivässä ja saada kuukaudessa palkaksi sen 2000-3000 euroa jos hyvin riittäisi muutama keikka viikossa täydelle yleisölle. Nimittäin vielä jokainen esityspaikka ym vetää omat menonsa lippu ym tuloista.
On ihan eri asia olla tunnettu ja haluttu bändi joka pystyy itse omasta taskusta tekemään musiikin ja jakamaan sen vielä "maksa niin paljon kuin tahdot" -tavalla ja saada miljoonavoitot kuin joku keskitason bändi jonka tuntee vain pieni määrä ihmisiä.

Kun hyvitysmaksu otettiin käyttöön 1984, tyhjien kasettien käyttömahdollisuudet olivat varsin rajalliset. Pääasiassa yksityishenkilöt taisivat niihin tallentaa musiikkia. Nykypäivänä tyhjien medioiden käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet valtavasti, joten kasettimaksun järkevyys on huomattavasti vaikeampi perustella.

C-kaseteille tuolloin nauhoitettiin varmaan pääasiassa omaa puhetta ja radiosta. Harvempi taisi kopioida enempää kuin yhden kasein itselleen. Todella merkittävä osuus meni myös kotimikroihin ja ensimmäisiin henkilökohtaisiin tietokoneisiin (ei siis PC:tä joka on vain yksi IBM:n henkilökohtaisen tietokonemalliston brändi). Eli dataa silloin C-kaseteillekkin tallennettiin. Kuitenkin VHS oli enemmänkin se mitä käytettiin enemmän kopiointiin.
Mutta silti edelleen voidaan perustella hyvitysmaksun tarpeellisuus CD-R, DVD-R ym levyille. Nimittäin meillä on oikeuksia yksityiseen kopiointiin jota ihmiset ovat hyödyntäneet jo hyvin monia vuosia. Harva vain ei tiedä oikeuksiaan.
Mutta meillä ei ollut digitaalista mediaa samalla tavalla ollenkaan aikoinaan. Ei ollut internettiä otettu käyttöön teoksien kopioinnissa. Kaikki kopiointi tapahtui hyvin pienten piirien parissa.

Kasettimaksun laajentaminen ulkoisiin kiintolevyihin on mielestäni malliesimerkki siitä, että Teosto ei mieti mistä toiminnasta olisi perusteltua periä hyvitysmaksua, vaan ottaa rahat pyörimästä sieltä mistä ne helpoimmin irtoavat.

Jos Teostolle ym yksityisillle yrityksille annettaisiin valta niin varmana perittäisiin kaikesta mihin vaan digitaalista  voisi teoksia tallentaa. Onneksi sentään vielä jotain rajaa pidetään mutta kun niiden lobbaus on kovaa ja piraatit ym omilla teoillaan todistavat että teosto ym ovat oikeassa lainsäätäjille niin oikeuksia menettää kaikki.
Mutta ongelmia ei ole vain teoston ja piratismin ansiosta tekijöillä, vaan digitaalisuus tuo omat ongelmansa. Nimittäin tietotekniikan avulla voidaan vähentää työntekijöiden määrää ja laskea palkkoja jo olemassa olevilta. Mitä suuremmat yritykset ovat, sen vähemmän ne tarvitsee työntekijöitä ja sen vähemmän niiden tarvitsee maksaa palkkoja ym, mutta ne saavat suuremmat voitot ja tulot verrattuna pieniin paikallisiin yrityksiin. Suuryritys keskiverroin työllistää vain 30% siitä työmäärästä mitä työllistäisi pienet yritykset, mutta keräävät yli 80% enemmän voittoja mitä taas vastaavasti pienemmät yritykset tekisivät voittoa ja silti maksaen n. 20-30% pienempää palkkaa mitä pienemmät yritykset voisivat maksaa.

Ilmainen vinkki Teostolle: Hyvitysmaksu kaikkiin tietyn tehorajan ylittäviin autostereoihin! Kun tämä on hoidettu voidaan maksua laajentaa autoihin joiden ikkunat ovat avattavissa!

Ei nyt sitä autoihin pidä laittaa! Sehän olisi vapaan yksityisautoilun rajoittamista! Tottakai teostomaksu täytyy periä vuokrasissa ja yhtiövastikkeissa koska ihmisethän sitä kuuntelee, eli pistetään joku sopiva 1-2% osuus sitten noista suoraan teostolle. Tietenkin taajamassa tai hajaseudulla asuvat saavat maksaa vain 0.2-0.5% kun ei siellä landella kukaan mitään kulttuuria nauti samassa määrin ja metsä peittää melun. Ja kaupungeissa taas vaaditaan ihan reippaasti 3-5% osuus.

Ja sitten tuo laajennetaan verotukseen kokonaan että kun syntyy niin jos vauvalla on kuulo kunnossa niin siitä lähtien 1-2% verotus kaikista tuloista, eli lapsilisät ym on perinnän alla siihen asti kunnes menettää kuulonsa pysyvästi tai kuolee.
Tässähän saadaan 1% kirkollisvero näyttämään ihan vain koulukiusaajalta sitten todelliseen suojemaksuun

PS. Nykyinen yksityisen kopioimisen sallima laki on lisätty 1995. Eli aika uusi se on. Hyvitysmaksun vanhempi olemassaolo (1984-1985) taitaa olla perusteltu mm. Radiosoittojen ja C-kasettien vuoksi 70-luvulla ja 80-luvulla VHS nauhureiden yleistymisen aikana.

PPS. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/OKM_tr11.pdf?lang=

PPPS. Tietotekniikka on poikkeuksellinen markkina-alue koska kaikilla muilla markkina-alueilla kuten televisiot, radiot, autot, kodinkoneet ym on 30 vuoden yleistymisen aika, mutta tietotekniikassa taas ollut 20 vuoden yleistymisen aika 90-luvulle asti. Ja vauhti on kiihtynyt että nykyisin se on 10 vuoden jos ei allekkin. Tekniikka mahdollistaa enemmän ja nopeammin ja ihmiset omaksuvat tekniset mahdollisuudet nopeasti mutta meidän käyttämä lainsäädäntö ei pysy perässä koska mahdollisuudet tekniikan hyväksikäyttöön kasvaa melkein räjähdysmäisesti.

42

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:15.30 »

Millä tavalla sitten tässä kohtaa halutaan perustella se, että taksiautoilijat joutuvat maksamaan teostomaksun siitä, että oman tehdyn työsi aikana on radio päällä?

  eikös se makseta siitä hyvästä että asiakkaat kuuntelee sitä musiikkia 
Ihan oikeastikin, niinhän se muistaakseni on.


(ottakaa rauhallisesti)


UGH

No juurikin siitä syystä se on että asiakkaat kuuntelevat musiikkia mikä taksissa soi. Mutta siitä hyvitysmaksusta pääsee eroon kun radiot poistetaan autosta tai järjestelmällä että kun taksin mittari lähtee käyntiin niin radio ei enää soi.
Sitä on useampi taksi yritys tehnyt.

Taksilla kun suhailee eri kaupungissa viikottain niin hyvinkin paljon yleistynyt asia että radio ei ole enää päällä.
koska vaikka kuljetettava pääsee kuulemaan radiota niin on silti minusta naurettavaa että joku 10-15 min matkan aikana pitäisi taksinkin maksaa teostomaksuista.

Ja huomatkaa jo että minä en ole yhden ainoankaan Teosto, ÄKT tai muun yksityisen yrityksen puolella joten naivit piraattipuolueiden tekstit ja selitykset kannattaa jättää ihan linkittämättäkin kun siellä ei kerrota totuutta siitä mitä lakikirjassakin sanotaan yksityisyden kopioinnin laillisuudesta ja mitä laki takaa hyvitysmaksun ansiosta, eivätkä he pysty perusasioita perustelemaan että mistä se raha levyjen tuottajille (ei vain artisteille, syyttäkää fanittamianne bändejä ja artisteja siitä että menevät levy-yhtiöiden leipiin ja rekisteröityvät teostolle ym) ja jälleenmyyjille ym jos kaikki maan yksityiset (eli kaikki kansalaiset) ihmiset saavat kopioida aivan vapaasti miten haluaa ei-voitollisessa tarkoituksessa muiden tekemiä töitä.

Suomi on hyvin pieni maa missä ikävä kyllä ei artistit elätä itseään musiikkia soittamalla. Ihmiset eivät tule kuuntelemaan musiikkia siinä määrin mitä bändejä löytyy. Ei ole tarpeeksi baareja, kuppiloita tai esitystiloja mihin tarpeeksi väkeä kokoontuisi. Levyn valmistaminen maksaa ja treenikämpät maksaa ja harjoittelu maksaa. Vain murto-osa bändeistä saavuttaa jonkinlaista suosiota ja promille pääsee siihen tasoon että keikkailu kannattaa ja kysyntää riittää.

Ikävä tosiasia on että suomessa taitaa olla 100x liikaa bändejä mitä oikeasti on tarve. Satoja tuhansia ahneita ja itsekkäitä piraatteja ja teini warettajia jotka eivät edes tekijänoikeuslakia ole lukenut ajatuksella kun joko ei ymmärrystä löydy tai ollaan liian laiskoja edes opettelemaan että mistä oikein tekijänoikeuslaissa, musiikki- ja elokuvabisneksessä on kyse.

Se joka kykenee todistamaan vaikka että kaikki Windowsin piratisoineet ihmiset ovat piratisoineet sen vain sen vuoksi että heillä ei ole ollut millään tavoin laillista mahdollisuutta hankkia Windowsia niin pystyy todistamaan heti välittömästi hyvinkin helposti että yksityinen kopiointi ilman hyvitysmaksua ei aiheuttaisi minkäänlaisia tappioita musiikin tekijöille (tai että Microsoft ja kaikki muut välikädet eivät menettäisi tuloja).

Se joka pystyy todistamaan että warettajat/piraatit lataavat musiikkia vain lataamisen ilosta eivätkä koskaan kuuntele tai nauti laittomasti hankkimista teoksistaan kykenee todistamaan että kyseiset henkilöt voisivat ihan yhtä hyvin ladata vaikka laillisesti pokemon kuvia katsomatta niitä ja nauttivan yhtä paljon eivätkä käyttäisi yhtään rahaa mihinkään kun muutenkaan eivät olisi maksaneet siitä.

Joillakin ihmisillä oikeasti vinksahtaa päässä niin että he keräävät kaikenlaista turhaa tarpeetonta romua. Heidän kotinsa täyttyy kaikesta mahdollisesta tavarasta aina mainoslehdistä syötyihin säilyketölkkeihin ja käytettyihin kertakäyttölautasiin ja muovipusseihin. Juuri tuollaiset ihmiset voisivat ainoastaan warettaa musiikkia ilman että oikeasti koskaan kuuntelevat sitä tai maksaisi siitä. Mutta jokainen warettaja on itsekäs ja ahne joka haluaa vain ilmaiseksi asiat itselleen välittämättä että se on aina joltain pois (ei vain tekijältä, vaan myös liikkeiltä jotka tuovat ne myyntiin ja tarjolle, mainostajilta ja koko yhteiskunnalle).

Vain hyvin harva warettaja oikeasti ostaa kaiken sen mitä hankkii, jos oikeastaan kukaan. Jos on oikeasti jonkin musiikkiltyypin tai bändin fani, niin sitä arvostaa niiden työtä ja sitä ostaa niiden teoksia. Se että bändi on päättänyt tehdä levytyssopimukset ja markkinointidiilit ja levityssopimukset erilaisten liikkeiden kanssa on heidän oikeutensa. Jos ette pidä siitä että välikädet nappaavat oman osuutensa levyjen hinnoissa niin valittakaa bändille, älkää välikäsille.

Se on kyllä mukava elää jossain omassa pienessä fantasia maailmassa kuvitellen että piraattipuolue ajaa hyvää moraallista asiaa ja haluaa kaikille hyvää. Se on kiva valehdella itselleen toistamalla "En mä tätä olisi kuitenkaan ostanut" ja jatkaa musiikin kuuntelua ipodilla. Warettaminen on vain niin äärettömän helppoa ja sitä kuvitellee olevansa kuin pieru saharassa ettei kukaan huomaa tai ole keneltäkään pois kun _kopioi_ toisten tekemää työtä.

Oli se työ sitten digitaalinen tai fyysinen niin tekijällä on kaikki oikeudet siihen ja sillä on valta päättää miten sitä käytetään.
Jos tekijä haluaa tuottaa maailmaan digitaalisesta teoksesta vain 10 000kpl niin hänellä on siihen oikeus miten laki määrää. Kansalaisella voi olla oikeuksia mitä laki mahdollistaa mutta se on tapauskohtaista ja sitä täytyy oikeasti perehtyä että missä tilanteessa toimitaan miten.

Jos kaupasta varastaminen olisi yhtä helppoa kuin warettaminen, niin se olisi kuin kävelisi hyllyyn ja pistäisi ihan rohkeasti pokkana tavaraa taskuun ja kävelisi ulos ilman että olisi mitään hälyyttimiä. Ja kiinni jäisi vasta kun menisi itsensä ilmiantamaan myyjille sanomalla "Mä varastan tän nyt".

Se on kyllä varmana mukavaa ja helppoa istua kotona tuolissa ja kirjoittaa nettiin foorumeihin että miten ******* teosto ja kumppanit on ollen mukamas tekijöiden puolella vaikka juuri heiltä ne vähäisetkin rahat, heidän tekemiensä päätöksien perusteella jättää maksamatta ja nauttii ilmaiseksi niiden tekemistä teoksista joihin ei olisi mitään laillista oikeutta.
Mutta heti kun täytyisi lähteä mukaan myös sinne missä voidaan vaikuttaa vielä enemmän eli missä lait tehdään ja ottaa yhteyttä omiin edustajiin niin into tipahtaa kuin pitäisi mennä äänestämään eduskunnan tai presidentinvaaleissa. Ei vain jakseta lähteä kun ulkona on niin kylmä tai niin märkää tai kukaan kaveri ei lähde mukaan tai televisiosta tulee nyt kiva leffa tai world of warcraftissa alkaa party loottaus.

Kuinka moni rohkeasti uskaltaa sanoa että heidän mielestään olisi täysin loistavaa kun tekisivät itse kuukausikaupalla jonkin teoksen ja sitten myy sitä koulutovereilleen huomioiden seuraavana päivänä että joku keksi alkaa kopioimaan teosta ja jakamaan sitä koulun palvelimilta suoraan kaikille koululaisille ja itse ei enää pysty myymään yhtään kappaletta tai vain jokusen koska muut katsoo asian olevan siten että miksi maksaa kun teoksen saa ilmaiseksi?
Melkein kukaan ei tulisi vapaaehtoisesti teidän luokse sanomaan "Hei, latasin sun teoksen koulun palvelimilta ja pidän siitä todella paljon ja kuuntelen/katselen sitä joka päivä iltaisin kotona ja mä haluaisin maksaa sulle siitä".
Se on kiva uskotella että valtaosa olisi rehellisiä ja heillä olisi terve moraali ja kieltäytyisivät heti ensimmäisessä paikassa siitä kopiosta ja hankkisivat teoksen suoraan sinulta. Mutta raaka maailma on toista että ihmiset ovat jo pienestä pitäen ahneita, kieroja ja ilkeitä erilaisine sosiaalisinin piirteiden.

Fyysisten tuotteiden kopioimiseen on usein tietty vaikeus ryhtyä. Mutta digitaalisen tuotteen kopioiminen taas onnistuu melkein keneltä tahansa 15 kesäiseltä naapurin nörtiltä. Ja vaikka miten tykkäisi ajatella "Se ei ole keneltäkään pois koska se on kopio" niin tulot on poissa.

Ja jos jotakuta kiinnostaa yhtään, niin eihän musiikin suosiota määrittele edes levymyynti vaan tilausmäärät. Levyt myyvät platinaa tai kultaa pelkästään niillä luvuilla että paljonko musiikkia jälleenmyyjät ottavat varastoon ja hyllyyn. Vaikka yhtä ainuttakaan levyä ei olisi vielä myyty niin levy-teollisuus katsoo suosiota sen perusteella mitä todellsuudessa vain muutamat ihmiset tekevät päätöksillään suurissa liikeketjuissa.

Ja suomessa vielä suuret myyntimäärät lasketaan vain tuhansissa, ei useissa kymmenissä tai sadoissa tuhansissa. Normaalit myyntimäärät lasketaan sadoissa/tuhansissa. Oli sitten kirjat, uudet musiikkilevyt, elokuvat ym. Ollaan vain liian pieni kansa, liian pitkillä etäisyyksillä ja liian korkeilla hinnoilla ja kilpailulla (kapitalismilla). Työntekijöitä täytyisi palkata lisää, palkkoja täytyisi nostaa ja kilpailua vähentää ja vaihtoehtoja lisätä mutta yhtälö on mahdoton.  

43

Yleistä keskustelua / Vs: Uutisoinnista

« : 06.01.11 - klo:02.21 »

^ Ihan hienoa.


Mihin tarvitsemme kaupallista softaa, jos siitä on käytännössä enemmän haittaa kuin hyötyä?
Näin siis todennäköisesti etenkin yksityispuolella.
Onko softan teko rahastusta, vai käyttäjiä varten?
Olenko ihan pihalla?

Kaupallisuus ei ole vastakohta avoimen/vapaan lähdekoodin ohjelmistoille.

Kaupallisuuden vastakohta on ei-kaupallinen/yksityinen.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat hyvin kaupallisia ohjelmistoja. Niitä käytetään kaupallisissa tarkoituksissa vaikka ne voivat olla ilmaisia, mutta myös maksullisia. Avainsanat on _avoin lähdekoodi_ ja _vapaa ohjelma_.

Suljetun lähdekoodin ohjelmisto voi olla hyvinkin ei-kaupallinen tai ilmainen vain ei-kaupalliseen käyttöön.
Kaupalliseen käyttöön tarkoitettu ohjelmisto voi olla suljetun lähdekoodin ohjelmisto ja vieläpä ilmainen.

Yksi suurinta propagandaa mitä Microsoftin edustus tahtoo levittää ja se jää ihmisten puheisiin kiinni on juuri että avoin lähdekoodi ei voi olla mitenkään kaupallista.

mm. GPL lisenssi ei ole kaupallisuutta vastaan. Se jopa kehoittaa että tekijät tekisivät ohjelmistonsa kaupalliseksi. Mutta GPL lisenssi vaatii että ohjelmiston binääriversion hankkija saa myös lähdekoodit ja hänellä on samat oikeudet kuin ohjelmiston tekijälläkin lisenssin mukaisesti ja asiakas voi täten tarjota ohjelmistoa eteenpäin ilmaiseksi ja myydä palveluja siihen. Jolloin ensimmäinen asiakas voi omien asiakkaiden avulla viedä konkurssiin alkuperäisen valmistajan.

44

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:02.15 »

Tuossa nyt ei ole mitään järkeä, miksi samaa ei voisi sallia vaikka hyvitysmaksut poistettaisiin? Eivät lait ole absoluuttisesti pysyviä, eikä varsinkaan sillon kun nimenomaan puhutaan lakien muokkaamisesta. Yksityinenkopioiminen voidaan pitää täysin laillisena ilman hyvitysmaksua, se on vain lainsäädännöllinen valinta.

Lue viestit niin saat vastauksen kysymykseesi.... Se nyt on itsestään selvää että lait eivät ole kiveen hakattuja. Niitä lisäillään ja niitä muutetaan ja niiden tulkintoja korjataan. Epäoikeudenmukaisuuksia tulee pelkällä logiikalla ilman moraalia suurempaan kokonaisuuteen.

EDIT: Jos se nyt ei tullut selväksi, niin kuluttaja ei hyödy yksinkertaisesti mitenkään hyvitysmaksusta. Teknologia mahdollistaa kopioinnin, ei hyvitysmaksu - laki taas määrää, että onko se kopiointi laillista vai ei.

Tekninen mahdollisuus ja juridinen mahdollisuus on eri asioita vaikka sana "mahdollisuus" on mukana. On teknisesti mahdollista luoda kopiosuojaus, mutta on teknisesti myös mahdollista murtaa/kiertää tuo tekniikalla mahdollistettu kopiosuojaus. Mutta juridisesti tekninen mahdollisuus voi olla mahdottomuus tai päinvastoin.

Se että sinulla on mahdollista tehdä jotain fyysisesti kuten ryöstää kauppa, ei tarkoita että sinulla olisi moraalisesti, eettisesti tai juridisesti mahdollista tehdä niin.

Hyvitysmaksua ei tarvita siihen, että voitaisiin tehdä kopioinnista lainsäädännöllisesti laillista - se on vain kompromissi mihin viime hallitukset ovat päätyneet.

Kyllä tarvitaan. Vai haluatko että sinulle ei tarvitse maksaa palkkaa tekemästäsi työstä tai kuka tahansa saa hyödyntää ihan vapaasti yksityisesti sinun tekemiä töitä ilman että saat määrätä mitään?

Yksityinen kopiointi (/+voittoa tavoittelemattomast) ilman hyvitysmaksua tarkoittaisi sitä että jokainen maan kansalainen olisi oikeutettu hankkimaan teos itselleen maksamatta siitä tekijöille millään tavoin.
Sinä saisit vaikka myydä pelkästään levyn hinnalla, ilman voittoa tai vaikka tappiolla muiden tekemiä töitä ilman että kukaan tekijöistä voisi tulla sanomaan sanakaan että he menettävät taloudellisesti.

Joo sehän ei olisi keneltäkään pois jos Suomessa 5+ miljoonaa ihmistä kopioisi itselleen yksityiseen käyttöön uusimman levyn toisiltaan ilman hyvityksiä. Kopiota kopion perään ja vain yksityiseen käyttöön ilman voiton tavoittelua. Eihän se 5+ (kuvitellaan nyt että jokainen vauva ja vaari kuuntelisi sitä musiikkia myös) kappaletta olisi pois koska levymyyntihän toimisi ihan ennallaan kun vain kaupalliseen käyttöön yritykset ostaisi sitten sitä musiikkia kuten TV-mainoksiin, hissimusiikiksi, puhelinjonoihin ja muihin... vai mitä että noilla kaupallisilla ostoilla se bändi sitten tuottaisi ihan itse sen seuraavankin levyn? (eli jätetään pois nyt kaikki elokuvat, videopelit ym multimediat).

Jos sinä tahdot kuunnella bändin X musiikkia niin sinä hankit sen teoksen. Jos sinä kuuntelet bändin Y musiikkia, sinä pidät siitä ja sinä hyödyt siitä. X:llä ja Y:llä on oikeus tehtyyn työhönsä ja määrätä että miten ja missä sitä kuunnellaan. Tekijänoikeuslaki vain takaa tekijälle oikeuksia ja teoksen kuuntelijalle/katsojalle oikeuksia. Siinä määritellään molempien osapuolien oikeudet ja mahdollisuudet miten hyödyntää teosta.

Lukekaa koko laki pariin kertaan tarkkaan ja ajatuksella läpi....
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

Kuinka moni on oikeasti lukenut minun lisäkseni muutamaan otteeseen kunnolla ajatuksella tekijänoikeuslain jotka hyvitysmaksua kritisoi? Entä kuinka moni on vielä sen lisäksi lukenut mitään muita lakeja kokonaisuudessa ajatuksella joita tekijänoikeuslakikin käsittelee?

Pitäisi melkein laatia yksi kurssi peruskouluihin missä jokainen lukee läpi Suomen lakikirjat tai vähintään tärkeimmät lait kokonaisuuksissaan ja niistä keskustellaan miksi ja miten. 

Miten kukaan ahne ja itsekäs yksityisen kopioinnin ilman hyvitysmaksua kannattaja voi vaatia että heidän työstään pitäisi maksaa kenenkään yhtään mitään? Pitäisikö sitten vain maksaa työstä jos se menee kaupalliseen käyttöön? Eli jos joku ottaa valokuvan niin pitää maksaa vain jos sen ripustaa toimiston odotustilaan mutta ei tarvi maksaa jos sen ripustaa kotiin seinälle? Elokuvasta ei tarvitse maksaa jos sitä katsoo perheen tai kavereiden kanssa kotona sohvalta mutta jos sen esittää yrityksen asiakkaille niin sitten pitää maksaa? Saisi valmistaa kunta saisi valmistaa vaikka 100 000 kopioita uudesta bändin levystä joka on paikkakunnalta ja jakaa se ilmaiseksi kunnan asukkaille kotiin, mutta ei yrityksien ym postiluukusta ja mitään tappioita ei synny eikä tarvitse korvata bändille koska eihän se mitään menettänyt?

Siis joo, yksityinen täysin vapaa, hyvitysmaksuton kopiointi on tosi jees ja kulttuuria edistävä koska tekijäthän saa niin paljon rahaa pelkästään yrityksiltä ja yksityisten maksamat rahat teoksista on niin marginaaliset koko kaupankäynnissä että yksityinen vapaa kopiointi ei ole keltään pois?

Musiikkialalla suurimmat tulot tulee yksityisiltä ihmisiltä.
Yksityiset ihmiset kuuntelevat ja katsovat pääasiassa kaikki elokuvat ja kuuntelevat kaiken musiikin. Vain murto-osa tuloista tulee kaupallisesta käytöstä missä teoksia käytetään (hissimusiikki, jonotusmusiikki, ostoskeskuksien musiikki ym ym).

Ja piditte tai ette. Te maksatte jokaisesta tuotteesta hyvitysmaksuja mitä ostatte liikkeistä missä soi radio tai jokin muu teoston maksun piiriin kuuluva musiikki. Oli ne sitten vaikka kampaajan palveluja tai kännykän lasku niin kaikkiin sisältyy hyvitysmaksu minkä palveluja/tuotteita myyvä yritys on itse laskenut ja vain murto-osa niistä hinnan korotuksista menee oikeasti hyvitysmaksuihin ja valtaosa taas suoraan liikkeen tuloihin.
Kun jokainen liike joutuu laskemaan jokaisen tuotteen hintaan oletetun menekin lisäksi kaikki kulut.

45

Yleistä keskustelua / Vs: Nukkuuko Nokia näiden CES-messujenkin ohi?

« : 06.01.11 - klo:01.40 »

Olen tässä matkan varrella ihaillut (salaa) tätä jaken kritiikkiä nokiaa kohtaan, varsinkin kun en omista enää heidän tuote.. puhelinta.

nokia on jo pari askelta jäljessä jonka vuoksi heidän täytyisi keksiä joku seuraavan sukupolven juttu eikä alkaa edes miettimään enää mahdollista Androidia. IKÄVÄ KYLLÄ suunta voipi olla mikro$oft mikä ei oikeastikaan kuulosta kovin hyvältä - no ehkä jenkkilässä tykätään tuosta kombinaatiosta. 

No, antaapa heidän kikkailla, minä pysyn pois varsinkin symbianista.

pienet kirjaimet tarkoituksella 

Microsoft + Nokia ei olisi mikään hyvä yhdistelmä koska molemmat ovat jäljessä kilpailijoitaan.
Android olisi Nokialle paras vaihtoehto mutta siellä ei pystytä nielemään tappiota että Ovi Store ei ikinä tule olemaan yhtä suuri juttu kuin Applen AppStore+iTunes tai Googlen Market Place vaan väkisin on yritettävä omaa. Aivan kuten Sony Ericsson, Microsoft ja moni muu on yrittänyt omiaan niin eivät ole lähteneet. Googlella on Androidin avulla ainoastaan mahdollisuus taistella Applea vastaan. Muut jäävät hyvin pieniin osuuksiin.

Kansainvälisessä kaupankäynnissä ei maailmaan mahdu kuin yksi suuri ja useampi pienempi.

On se sitten
- Steam pelikauppana
- Apple iTunes musiikki/elokuva kauppana
- Amazon E-kirjojen kauppana
- Google hakukoneena
- Microsoft OEM-asennuksissa
- Skype P2P VoIP palveluna
- Facebook sosiaalisena verkkoyhteisönä

Kun yritys saa tarpeeksi suuren välimatkan kilpailijoihin ja pääsee määräävään markkina-asemaan tai brändi on tarpeeksi vahva niin se saa valmistaa vaikka millaista roskaa pitkän aikaa ennen kuin parempia tuotteita valmistavat kilpailijat pääsevät uhkaamaan ja silloinkin jos on vähänkin valpas niin pystyy kopioimaan muiden ideat ja pysäyttämään kilpailijoiden etenemisen hyvin helposti.

"Pidä ystäväsi lähellä, vihollisesi vieläkin lähempänä" = seuraa hyvin tarkasti ja tiiviisti mitä kilpailijasi tekevät ja he eivät pääse yllättämään sinua paremmilla tuotteilla.

Nokia on n. 10 vuotta jäljessä puhelinten kehityksessä. Nokailla on oltu täysin hakusessa että millaista puhelinta ihmiset kaipaavat. Sen sijaan on ammuttu sinnepäin vain useita kymmeniä eri malleja toivoen että joku niistä olisi sellainen mitä ihmiset kaipaisivat mutta sillä tavalla että mikään puhelimista ei ole ihan sitä mitä kaivataan vaan aina pitäisi ostaa kalliimpi puhelin missä ei silti ole kaikki kunnossa.

Apple keskittyi tarkkailemaan että mitä ihmiset haluavat älypuhelimelta ja se laittoi perusasiat kuntoon ekaan malliin. Viisaasti jätti kehitysvaraa vielä että voitiin seuraava malli julkistaa taas parempana. Ja samaa jatkossakin. Ongelma vain tulee sekin että kun Applella on yksi loistava tuote jo mistä on hankala laittaa paremmaksi niin kilpailijat voivat kopioida ideoita ja tavoittaa halvemmalla hinnalla ym.

Samsung, LG, HTC, ZTE, Sony Ericsson, Motorola jne jne taas liittoutuivat yhteen Googlen avustuksella ja hyppäsivät kehittämään Androidia. Sony Ericsson ja Motorola joiden matkapuhelinosastot oli pahasti putoamassa pois markkinoilta räjähtivät nousuun kun ottivat Androidit käyttöön.

Nokian markkinaosuus on laskenut nopeasti ja pysynyt pitkään alhaalla vaikka mitä ovat yrittäneet. Mutta se pysyy alhaalla itsepäisyyden vuoksi kun eivät kuuntele mitä kansa haluaa, eli Android puhelimia, toimivuutta jota Apple ja Google tarjoavat nyt. Halvalla mitä ZTE, Samsung ja Motorola tarjoaa, uusilla tekniikoilla, mitä LG, HTC, Sony Ericsson tarjoaa.

Nokia ilmoittaa uutuuksistaan 1-2 vuotta etukäteen. Silti siellä katsotaan markkinoita vuosineljänneksen mukaan ja ainoastaan välitetään osakkeenomistajien tuloksista'. Nokia ilmoittaa "Meiltä tulee ensi vuoden lopussa puhelin jonka prosessorissa on kaksi ydintä". Seuraavalla viikolla HTC julkistaa puhelimen myyntiin jossa on prosessori jossa on kaksi ydintä.

Kaikki Android valmistajat tietävät Androidin edut. Heidän ei tarvitse kehittää ja yrittää kilpailla sovelluskaupoilla. Ei tarvitse hajaannuttaa asiakkaiden mahdollisuuksia saada haluamiaan sovelluksia. Älypuhelimessa sovellukset on yksi määrävä tekijä. Ei kannata tehdä sellaista tilannetta että Samsungin omistaja ei voisi viestiä samoilla sovelluksilla mitä HTC omistaja käyttää.

Ollaan jo markkinoilta nähty että kilpailu ei ole kenellekkään hyväksi. Siitä kärsii sekä kilpailijat mutta ennen kaikkea asiakkaat ja todellakin koko yhteiskunta.

Yhteistyö, standardit, avoimuus ja vapaus on asioita jotka tarjoavat enemmän kuin kilpailu, kapitalismi, sulkeutuneisuus, jatkuva voiton tavoittelu.

Kuluttajat ovat jo havainneet että Androidin ansiosta he eivät ole lukittuja tiettyyn valmistajaan. Samsungin puhelimen omistaja voi vaihtaa toisen valmistajan Android puhelimeen.
Android puhelimien omistajat ovat huomanneet että heidän ei tarvitse tyytyä yhteen käyttöliittymään vaan he voivat vaihtaa käyttöliittymiä puhelimeensa.

He eivät ole rajoitettuja maksamaan sovelluksista puhelinvalmistajan sovelluskauppaan vaan itselleen ja saavat pitää sovellukset kun siirtyvät eri puhelinvalmistajien laitteiden välillä.

Ja kaiken aikaa Google tarjoaa loistavat palvelunsa joita ihmiset ja yritykset voivat hyödyntää omassa päivittäisessä elämässään.

Nokia tekisi viisaasti jos se hylkäisi Symbianin ja keskittyisi MeeGon kehittämiseen johonkin multimedialaitteisiin mutta ottaisi Androidin pääsääntöisesti käyttöön älypuhelimiinsa. Heittäisi Qt:n pois (se ei toimi jos Nokia on ainoa sen käyttäjä mobiililaitteissa ja Apple, Microsoft tai Google ei ole ottamassa Qt:ta!) kun sen vahvuus on vain henkilökohtaisten tietokoneiden puolella eli Mac OS X, Windows, ja Linux käyttöjärjestelmää käyttävät ohjelmistojärjestelmät jne. Mobiililaitteet... No Go!

Ovi Storen Nokia voisi muokata siten että se tarjoaisi sen kautta Google Market Placen mutta vielä jotain erityisiä tarjouksia kuten Comes With Music tai erilaisia järkeviä palveluita joita saisi kaikki Android käyttäjät, ei vain Nokian puhelinten käyttäjät, voisi hyödyntää.

Nokian yksinkertaisesti täytyy lopettaa ajattelemasta että he ovat suurin ja mahtavin ja he innovoivat aina. Ja ottaa lusikka kauniiseen käteen ja oppia nöyryyttä että Nokia on hidas, kankea, vanhentunut ja hyvin epätietoinen mitä markkinoilla tapahtuu ja lahjat ennustamaan tulevia markkinoita on lähes olemattomat. (joskus se sokea kana löytää hyvän).

Androidia käyttävät matkapuhelinvalmistajat voivat keskittyä kehittämään omia käyttöliittymiä, palveluita ja sovelluksia puhelimiinsa kun Google ja Android yhteisö (eli kaikki Androidia käyttävät matkapuhelinvalmistajat)  kehittävät Androidia yhdessä. Ei tarvitse yrittää olla kukkona tunkiolla vaan saa rauhassa myydä tuotteita ja kehitellä niistä parempia.

Nokia puskee yksin omaa latua umpihangessa kun muut matkapuhelinvalmistajat menevät moottorikelkan (Androidin) vetäminä jonossa ohitse. Nokialla on mahdollisuus tarttua köyden päähän jonon jatkoksi, mutta sitä se ei tee koska Nokian ylpeys käy lankeemuksen edellä

 

46

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:01.12 »

^Peruna, mitä ulostetta!

Mukavaa että osaat argumentoida noin kauniilla tavalla :-D

Verotus on välttämätön paha, ei mmikään hye. No joo kantani kaikenmaailman ohjausveroihin on ihan sama, eli tuhoa tulee enemmän kuin hyötyä.

Me voimme palata ihan koska tahansa sinä haluat takaisin kivikaudelle missä vahvin tai nokkelin voittaa ja varsinaista herkkua on jos on joku joka sinusta huolehtii sitten kun loukkaat itsesi tai että löydät jotain syötävää jos et pysty yksinäsi itseäsi elättämään jne.

Ubuntu yhteisö on kyllä itse myös todistanut että se haluaa vain nauttia avoimen lähdekoodin (pääasiassa Linux yhteisön) yhteisön tuotoksista ilman että se antaa mitään takaisin yhteisölle ja ainoastaan sitä omaa pientä pesää puolustellaan ja kehutaan miten on itse kaikki tehty ja luotu vaikka todellisuus on että suurimman työn tekee se suurempi yhteisö johon, ikävä kyllä, Ubuntu yhteisökin kuuluu (vaikka sitä ei haluta aina myöntää).

Heti siinä vaiheessa kun joku onnistuu todistamaan että yhteistyö toimii huonommin kuin ryhmä kilpailevia yksilöitä ilman yhteistyötä niin hän voi helposti todistaa että verotusta ei tarvita... 

47

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:01.06 »

1. Sitä peritään vain joissakin kopiointitapauksissa. Sitä ei peritä normaaleista levyistä vaan ainoastaan ulkoisista. Monista muistakaan laitteista sitä ei peritä.

Kopioitko paljonkin musiikkia sisäisellä kiintolevyllä sinun ystävillesi, perheenjäsenille jne? Eikö se ole vähän hankalaa irroitella vähän väliä sitä sisäistä kiintolevyä ja etenkin jos se on vielä kannettavassa tietokoneessa sisällä kun pitää koko tietokone purkaa?

Kyllä, sisäinen kiintolevy mahdollistaa musiikin tallentamisen siihen. Mutta sitä levyä ei muualle siirretä tai luovuteta. Vaan sen sisältämistä kappaleista tehdään kopio johonkin muulle medialle joka sitten annetaan hyville ystäville, perheenjäsenille ym.
Mutta sisäinen kiintolevy on hyvin ongelmallinen tapauskohtainen asia ja sen vuoksi se ei ole vielä otettu hyvitysmaksun piiriin koska se on mm. laillista että rippaat suojaamattoman äänilevyn tietokoneellesi kiintolevylle (minkä mukaan sen pitäisi olla hyvitysmaksun piirissä) ja laillista on että saat sitten niistä kappaleista luoda digitaalisen äänilevyn taas ystävillesi. Mutta he eivät saa saada sitä levyä MP3 muodossa jos ei alkuperäinen levy ole tarjonnut MP3 tiedostoja (kopiosta ei saa valmistaa kopiota tai muunnetusta sisällöstä ei saa valmistaa kopioita) . Eivätkä he saa sitten audio CD:stä itse ripata MP3 kappaleita omaan MP3-soittimeen tai tietokoneelle vaan heidän täytyisi käyttää CD-soitinta koska muuten se olisi laitonta.
Mutta, ystäväsi saavat vaikka lainata kyseisen levyn kirjastosta tai ostaa oman kappaleensa. Ja pyytää sinua tekemään heille MP3 tiedostot heidän MP3-soittimeen jotta he voivat kuunnella musiikin MP3-soittimella

2. Tulot eivät ohjaudu niille joiden musiikkia kopioidaan. Tämähän ei ole toteutettavissakaan. Nämä ovat esimerkkejä vain.:

- käsittääkseni Robbie Williams ja Britney Spearsin musiikkia kopioidaan varsin paljon. "Hyvitys" "maksun" perusteella he eivät saa senttiäkään, koska tulot ohjataan Suomeen.

- Loirin musiikkia tuskin kopioidaan paljoa, tuskin useimmat Loiria kuuntelevat  osaavat edes kopioida. Silti hän saa suuren osan tuloista, koska hänellä on suurehko levymyynti.

- Yksikään indie-artisti ei saa penniäkään kopioinneista, koska heille ei tulouteta Teosto-maksuja

- Kari Tapio ei saa tuloista penniäkään, koska, jos uutisiin on uskomista, hän on kuollut. Sen sijaan hänen perikuntansa saa rahaa. Eli "oikeudenmukainen osa artistille" ei toteudu ollenkaan, koska mielestäni haudassa hänen ei tarvitse senttiäkään. Sen sijaan perikunnalle maksetaan puhtaasti liiketaloudellisin perustein - ei suinkaan siksi, että artisti tarvitsee "rahaa elääkseen", kuten niin tunteikkaasti tätä "hyvitys" "maksua" perustellaan.

Nuo ovat juuri ongelmallisia asioita jotka teosto ym jotka ovat yksityisiä yrityksiä, ovat ajaneet läpi lakiehdotuksista ja perusteltu ihan puhtaalla statistiikalla ja logiikalla miksi niin pitäisi olla. Eikä tietenkään mitään piraattipuolueta jakseta kuunnella jotka vauhkoaa piratismista, yksityisen kopioinnin täydellisestä laillisestamisesta ilman hyvitysmaksuja ym. Ja kun vielä teinit ym jotka warettaa ym pitävät meteliä ja tekevät sitä. Niin he vain heittävät bensaa tuleen, eli antavat todisteet lainsäätäjille että piratismi on hyvin vakava uhka ja tekijänoikeuksien suoja-aika täytyy nostaa ylös.

Kukaan yksityinen ei taida olla valmis kertomaan mm. teostolle että kuinka monta kappaletta ja mitä teosta tuli kopioitua että hyvitysmaksut voitaisiin antaa oikeille artisteille. Myöskään ei ole kukaan valmis lähettämään kopioita teostolle että ne voisivat tarkistaa että levy on todellakin suomalaisen eikä ulkomaalaisen ja siten hyvitysmaksu palautettaisiin sen kopion osalta.

3. "Hyvitys" "maksua" perusteellaan muutoinkaan sillä, että "artisti saa korvauksen työstään". Jos tämä oikeasti olisi näin, niin miksi omaan käyttöön tehdyistä kopioinneista pitäisi milloinkaan maksaa mitään, koska olenhan jo kerran maksanut artistin työstä? Eihän se artisti sillä välin mitään lisää minulle tee, kun kopioin CD-levyn auton mp3-soittimeen. Toisin sanoen tämäkin perustelu on oikeasti puhtaasti liiketaloudellinen ja juridinen - ei sillä ole taiteen luomisen kanssa mitään tekemistä.

Ilman hyvitysmaksua et saisi kopioida sitä levyä autoon vaan sinun täytyisi ostaa sinne uusi kappale. Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus määrätä kuinka monta kappaletta heidän teoksestaan valmistetaan joten yksityinen kopiointi olisi laitonta jos ei olisi alunperin kansalaisaktivistit ajaneet läpi hyvitysmaksujärjestelmää että yksityinen kopiointi saatiin laillistettua.

Tekijänoikeuslaki ei koske vain muusikkoja, elokuvatekijöitä ym. vaan se koskee kaikkia työntekijöitä. Kaikki mitä sinä teet, oli se sitten runo, piirros, valokuva, 3D mallinnus, tietokoneohjelma jne jne. On tekijänoikeuslain suojaama ja sinulla on oikeus määrätä sinun tekemästä työstä (tai työnantaja työehtospimuksen mukaisesti) että miten sinä haluat sitä hyödyntää.
Jos teet tietokone ohjelman ihan itse alusta alkaen niin sinulla on tekijänoikeudet siihen ja sinä saat päättää vaikka että siitä ei saa olla olemassa kuin viisi kappaletta sinun valitsemilla tahoilla ja he eivät saa levittää tai kopioida sitä eteenpäin mitenkään mitä laki ei muutoin sallisi.
Se mitä sinä nyt tahtoisit olisi että yksityinen kopiointi olisi laillista ilman hyvitysmaksua ym. Jolloin tekijänoikeuslaki ei pätisi enää mitenkään mihinkään työhön mitä kukaan tekee.

Tämä on mm. ongelma mitä piraattipuoluekkaan ei näe että jos tekijänoikeuslaki muutetaan siten että tekijänoikeutta ei ole tai tekijänoikeus suoja-aika pudotetaan esim 2-5 vuoteen jonka jälkeen tekijänoikeudenalainen teos olisi public domain, niin GPL lisenssikään ei enää päde vaan sen suojaama lähdekoodi olisi public domain eli suuret yritykset saisivat ottaa lähdekoodin, muokata sitä ihan miten tahtovat ja sulkea koodi niin että kukaan ei sitä enää näe. Samaan aikaan heidän tekijänoikeudenalainen suljettu koodi pysyisi tekijänoikeuksien menettämisenkin jälkeen suljettuna ja kukaan ei sitä saisi vaikka tietokone-ohjelma olisi public domainina.

Joten summa summarum - kyseessä on kuluttajavero. Taas yksi lisävero. Ei mikään maksu - näin meitä huijataan.

Jos haluat uskotella sitä tuolla tavoin itsellesi niin tietenkin niin saat tehdä. Mutta kannattaisi tutkiskella vähän pidemmälle että mihin kaikkeen tekijänoikeuslaki liittyy meidän yhteiskunnassa. Se kun ei ole vain musiikkia ja elokuvia koskevia asioita.

Tärkeintä olisi että ihmiset oikeasti lopettaisivat sen warettamisen/piratisoimisen ja alkaisivat hyödyntämään sitä mitä tekijänoikeuslaki tarjoaa hyvitysmaksun ansiosta tavallisille yksityisille ihmisille.
Ja että ymmärtäisivät että se oman navan tuijottaminen sen mukaan että mistä musiikista tai elokuvista itse nyt sattuu pitämään eikä ole varaa tai helppoa tapaa niitä hankkia, että sekään ei oikeuta moraalisesti ja loogisesti lain rikkomiseen.

48

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:00.45 »

Ei, asia ei ole näin. Yksityiseen käyttöön kopiointi on sallittua, ihan riippumatta siitä maksetaanko kovalevystä hyvitysmaksua vai ei, ja se on ollut sitä koko ajan, vaikka kovalevyistä ei olekaan hyvitysmaksua maksettu. Runoteoksiakin saa yksityisesti kopioida kynällä paperille ihan laillisesti, vaikka kynästä tai paperista ei olisikaan maksettu hyvitysmaksua.

Juurikin hyvitysmaksun ansiosta yksityinen kopiointi on sallittua että jokaisesta kopiosta saa korvauksen. Ilman hyvitysmaksua != oikeutta yksityiseen kopiointiin.

Toinen asia on sitten se, että jos levyllä tai muulla on kopiosuojaus, niin siltä ei saa kopioida sisältöä, ei edes yksityiseen käyttöön, eikä edes silloin jos hyvitysmaksu on maksettu.

Huomasitko kohdan missä mainitsin tavalla "muutoin ei rikota lakia". Eli kuten laissa sanotaan niin vain tietynlaisia suojauksia saa kiertää tai murtaa ja tietyllä tavalla.

Hyvitysmaksu ei mahdollista yksityistä kopiointia, vaan sen on vain tarkoitus kattaa tästä kopioinnista oletettavasti syntyviä tappioita.

Ilman hyvitysmaksua et saisi tehdä kopiota yksityiseen käyttöön koska siitä tulisi tappiota tekijöille. Joten hyvitysmaksu juuri on säädetty sitä varten että yksityinen kopiointi on sallittua ja lakiin kirjoitettu.
Jos tappioita ei syntyisi yksityisestä kopioinnista (mikä on mahdotonta koska jokainen yksityinen kopio esim ystäville tai perheenjäsenille tarkoittaisi että heidän ei tarvitsisi ostaa omaa kappalettaan saadakseen haluamansa teoksen) niin silloin ei tarvittaisi hyvitysmaksua ja tällöin yksityinen kopiointi olisi sallittua ilman hyvitysmaksua. Mutta tappioita syntyy yksityisestä kopioinnista joten se olisi kielletty jos ei olisi hyvitysmaksua jonka ansiosta yksityinen kopiointi on sallittua.

49

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:00.40 »

Miksei hyvitysmaksua makseta sen musiikin/elokuvan oston yhteydessä? Koska ne menis vielä entistä huonommin kaupaksi?

Hyvitysmaksu tarjoaa sinulle oikeuden yksityiseen kopiointiin tietyillä ehdoilla.

Hyvitysmaksun ansiosta sinulla on oikeus 1-10 kappaleen valmistamiseen.
Hyvitysmaksu lasketaankin niistä välineistä joihin voidaan _kopioida_ teos.
On järkevämpää periä hyvitysmaksu tyhjistä levyistä kuin periä se itse alkuperäisessä teoksessa koska tyhjiä levyjä käytetään siihen että niiden kautta jaetaan se teos kopiona hyville ystäville, perheenjäsenille tai toiseen sijaintiin itselleen.

Sinulla on oikeus lainata kirjastosta teos ja kopioida se omaan yksityiseen käyttöön (ei hyville ystäville vaan sinulle ja perheellesi) eikä valmistaa uusia kopioita siitä. Kirjasto maksaa jo hyvitysmaksun kyseisestä kappaleesta joka on merkittävästi korkeampi kuin kuluttajaversiossa koska levyn laina-ajan mukaan on laskettu todennäköisyys että kuinka moni ehtii sen lainata esim vuoden aikana.

Tämän vuoksi esim kirjasto maksaa uudesta albumista 55 euroa kun voidaan (esim) laskea että vuodessa se lainataan 22 kertaa. jolloin kirjasto (kunta/kaupunki siis verorahoista) maksaa tekijöille 22 euroa siitä että kunnan/kaupungin asukkaat saavat ilmaiseksi nauttia ja kopioida teoksen omaan käyttöön. Koska kyseessä on originelli kappale mitä ei voi lainata kuin yksi kerrallaan, ei tappiomenetykset ole suuria.
Tämän vuoksi kirjasto ei saa mm. tehdä 10kpl lainaamiseen vaan heillä on rajoitettu määrä (1-2kpl) mitä teoksista saa olla lainattavissa.

Kirjasto edistää tällä tavoin myös kulttuurin leviämistä kun ihmisillä on mahdollisuus tutustua levyyn ennen sen ostoa. Kopioida se itselleen vaikka pidemmäksi aikaa ja tehdä päätös että he haluavat sen itselleen useampana kappaleena. Jolloin heidän täytyy ostaa itse oma kappale ja tehdä siitä sitten useampi kopio omaan käyttöön.

Hyvitysmaksun ansiosta koko kopioinnista hyötyy tekijä ja kuluttaja itsessään. Mutta vaikka hyvitysmaksu tarjoaa monia loistavia etuja niin täydellinen se ei ole. Mutta se on paljon parempi kuin että hyvitysmaksua ei olisi. Esim ongelmia on että hyvitysmaksut eivät jakaudu oikeudenmukaisesti sen mukaan kenen musiikkia eniten kopioidaan tms. Koska yksityiset henkilöt eivät kerro teostolle ym että mitä teosta kopioivat ja montako kappaletta. Samoin hyvitysmaksu ei mene kokonaisuudessaan tekijöille, vaan välistä vetää teosto ja muut vastaavat _yksityiset_ yritykset jotka tietenkin rahastavat touhulla aivan liikaa. Teostot ym pitäisi lakkauttaa ja niiden tehtävä pitäisi siirtää valtion alaisuuteen.

50

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 06.01.11 - klo:00.29 »

Siis yksityiskopiointi on laillista, mutta joudumme maksamaan siitä? Vähän niinkuin lisenssin ostoa ohjelmistoihin. Et osta sitä musiikkia vaan oikeuden kuunnella ja mahdollisesti kopioida omaan käyttöön toiselle tallennusvälineelle. Miten nämä taiteilijat menettävät siis rahaa jos yksityinen kopiointi on laillista edellyttäen että musiiikki on kerran jo ostettu? Eikö heidän ole tullut ottaa huomioon se?

Jos emme maksaisi hyvitysmaksua niin me emme saisi:
- tehdä varmuuskopioita ostetuista levyistä
- kopioida itsellemme esim mökille tai autoon toista kopiota laillisesti hankitusta teoksesta.
- kopioida laillisesti hankittua teosta perheen jäsenille
- kopioida laillisesti hankittua teosta hyville ystäville (eli ei tuntemattomille tai kaikille luokkatovereille tai työpaikan tyypille ym)
- lainata kirjastosta teoksia ja kopioida niitä omaan yksityiseen käyttöön

Kautta aikojen hyvitysmaksun ansiosta olemme saaneet tehdä juuri tuollaisia asioita.
Mutta me olemme voineet myös säästää todella paljon rahaa. Esimerkiksi kun kaveri ostaa uuden levyn niin kaveri on voinut kopioida sen meille CD-R levylle josta on hyvitysmaksu maksettu tai muissa tilanteissa kuten yllä mainituissa.

Siis nyt kuvittele että kun hyvitysmaksun ansiosta me saamme tehdä muutaman kappaleen (1-10) yksityiseen käyttöön, hyville ystäville, perheenjäsenille ym. Niin he eivät joudu ostamaan omaa kopioita kuten ilman hyvitysmaksua he joutuisivat.

Hyvitysmaksu on maksu juurikin hyvitykseksi tekijöille siitä että hyvin pieni ryhmä ihmisiä ostaa yhden ainoan kappaleen teoksesta ja nauttii siitä kulttuurista ilman että jokainen heistä joutuisi hankkimaan oman henkilökohtaisen kappaleensa.

Esimerkiksi minä saisin kopioida juuri ostamani musiikkilevyn itselleni autoon, parhaalle kaverilleni ja sisarukselleni kunhan teen sen hyvitysmaksun piiriin kuuluvalle medialle.

Tuossa tilanteessa minä säästän rahaa koska minä en joudu ostamaan toista kappaletta autoon. Paras kaverini säästää rahaa koska hän ei joudu ostamaan omaa kappalettaan. Ja sisarukseni säästävät rahaa kun kukaan heistä ei joudu ostamaan omaa kappalettaan.

Ilman hyvitysmaksua olisi laillista käyttää vain sitä yhtä kappaletta jota sitten pitäisi lainata kavereille tai kuljettaa kodin, mökin ja auton välillä.
Tekijänoikeuslaki kun säilyttää määräysoikeuden myyntimäärissä ym itse tekijöillä (tai heidän oikeutensa luovuttamalleen taholle). Mutta hyvitysmaksun ansiosta päästiin tilanteeseen missä yksityinen kopiointi on laillista ja vapaata (saat sen tehdä vaikka P2P verkkoa hyödyntäen mutta et saa välittää teosta sellaisille ihmisille jotka eivät kuulu parhaimpiin ystäviisi ja perheenjäseniin).

Pelkästään hyvitysmaksun ansiosta maksettaisiin ylläolevassa esimerkissä vaikka 20€ +  5x20c eli vain 21 euroa sen sijaan että ilman hyvitysmaksua jokaisen meistä olisi pitänyt hankkia uudet/omat kappaleensa eli yhteensä olisimme maksaneet 120 euroa. Hyvitysmaksun ansiosta pystyisimme säästämään yhdessä peräti 99 euroa.

Onko niin kauheaa maksaa euro hyvitysmaksuihin kun sillä säästäisi viisi henkilöä monin kertaisesti teoksien hinnan?

Hyvitysmaksun idea on tarjota kansalaisille yksityinen kopiointi ja kulttuurin leviäminen pienissä piireissä niin että he voivat keskustella ja jakaa kokemuksiaan vapaasti ilman että joutuvat maksamaan tekijöille siitä kulttuurinautinnosta naurettavia summia.

Se mitä piraattipuolue yrittää ajaa läpi, on että yksityinen ja ei-voitonhakuinen kopiointi laillistettaisiin kokonaan . Eli yksinkertaisesti sanottuna, kaikki yksityisihmiset saisivat kopioida teoksia niin paljon kuin haluavat, täysin vapaasti jopa tuntemattomien ihmisten kanssa. Eli käytännössä kuka tahansa saisi marssia levykauppaan, ostaa uusimman julkaistun levyn ja kopioida sitä ilman voittoa (100kpl CD-R levyjä maksaa alle 20 euroa tilattuna saksasta) ja jakaa sitä levykaupan edessä pyytäen vain levystä raha eli n. 20 senttiä.

Kuka uskaltaa väittää että tuollainen 100 levyn ilmainen jakelu tuntemattomille ihmisille (vaikkapa koulun tai työpaikan aulassa kaikille koulun opiskelijoille) ei aiheuttaisi levyjen myymisen romahtamista kun yksityinen ei-voittoa tavoitteleva kopiointi mahdollistaisi kaiken teon? Ainoat jotka tuossa rahaa saisivat olisi tyhjien levyjen valmistajat.

Meidän yhteiskunta perustuu siihen että työllä on arvo. Se voi olla rahallinen tai se voi olla muulla tavoin mitattavissa oleva arvo. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus luoda itse omia teoksia ja määrätä niille hinta kysynnän mukaan.
Jos itse päättää että oma työpanos on ilmaista niin se ei tarkoita että kaikkien muiden täytyy hyväksyä että heidän työpanoksensa on yhtä lailla ilmaista koska yhdenkin on.
Jos yksi kehittää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ilmaiseksi Internettiin ihmisille, niin se ei tarkoita etteikö kukaan muu saisi kehittää suljetun lähdekoodin ohjelmistoja maksullisena Internettiin tai avoimen lähdekoodin ohjelmistoja maksullisena Internettiin tai suljetun lähdekoodin ohjelmistoja ilmaisena Internettiin.

Se että joku/jotkut osaavat tehdä musiikkia jota on miellyttävä kuunnella, ei tarkoita että muut saavat vapaasti kopioida heidän teoksensa omaan käyttöön maksamatta mitään alkuperäisille tekijöille jos he alunperin pyytävät maksua teoksistaan. He eivät vain voi estää ihmisiä saamasta vaikutteita heidän musiikistaan ja kehittämällä jotain uutta luovalla tavalla.

51

Yleistä keskustelua / Vs: hyvitysmaksu myös ulkoisiin kiintolevyihin

« : 30.12.10 - klo:00.49 »

Jos maksut menevät jonnekkin muualle kuin keltä piratismi on pois, niin mitä järkeä siinä maksussa on

Hyvitysmaksut eivät mene niille keiltä piratismi on pois vaan hyvitysmaksut ovat sitä varten että niiden ansiosta kansalaiset saavat tehdä muutaman kopion (1-10) laillisesti hankitusta teoksesta omaan yksityiseen käyttöön, perheelleen tai lähimmille ystäville.

Hyvitysmaksujen ansiosta tavallinen kansalainen voi säästää satoja tai jopa tuhansia euroja musiikin ja elokuvien ostamisessa. Riippuen paljonko sitten lopulta haluaakaan niitä.
Hyvitysmaksu ei salli että sen jälkeen saisi piratisoida/warettaa tekijänoikeudenalaista materiaalia laittomasti.

Uskallan väittää että 98-99% väestöstä ei tiedä että yksityiskopiointi (laillisesta lähteestä) on laillista ja hyvitysmaksu (kasettimaksu, teostomaksu jne) on mahdollistamassa sen ja korvaamassa siitä koituvia menetyksiä tekijöille. Piraattipuolue ei halua edes kertoa totuutta ihmisille että jo nyt on yksityinen kopiointi laillista kun heiltä katoaisi suurin momentti kannatuksen perusteisiin.

Nyt ulkoiset kiintolevyt kuuluvat hyvitysmaksujen piiriin mikä tarkoittaa että niihin saa itse säilöä tai kopioida laillisesti hankittujen tekijänoikeudenalaiset materiaalit. Eli nyt voi mennä kaverin luokse ja kopioida hänen ostamansa musiikkilevyn tai elokuvan (jos hän niin sallii ja lakia ei rikota mm. lukumäärältä) ilman että se olisi laitonta.

Samoin on myös laillista tallentaa digiboxista nauhoituksia ulkoiselle kiintolevylle ja jopa myös kopioida niitä vaikka sellaiselle josta siirtää kopiot taas vaikka mökin digiboxille. (Juu, ihmiset ovat tehneet sitä aiemmin mutta se on ollut laitonta).

52

Yleistä keskustelua / Vs: ZTE Blade - Hintaansa nähden vaikuttava Android luuri ?

« : 30.12.10 - klo:00.31 »

Mutta tuo kampajahan tosiaan oli tuo 2€/kk hinnalla 7.2Mbits latausnopeus ja rajoittamaton latausmäärä.

Tuo on vain ZTE Bladen maksiminopeus. Verkko kykenee parempaankiin vauhtiin.

Juu kykenisihän se jos vain päätelaite/modeemi kykenee yhdistämään kahdet signaalit että saataisiin ne 14+Mbits yhteydet.

Mutta tarkoitin täsmentää että ZTE Blade tarjoaa sen 7.2Mbits latausnopeuden vaikka ei HSUPA:ta olekkaan (jolla saisi vähän pienemmät pingit ja lähetysnopeuden yli 386Kbits nopeudesta).

53

Yleistä keskustelua / Vs: Mielenkiintoinen tulkinta kasettimaksuista

« : 29.12.10 - klo:21.56 »

Tuo kasettimaksu (teostomaksu, hyvitysmaksu ym miten sen haluaa vain sanoa) on oikeasti todella edullinen asia etenkin opiskelijoille ja nuorille.

Nimittäin hyvitysmaksun ansiosta me saamme suorittaa yksityistä kopiointia laillisesti hankitusta teoksesta.
Sen avulla säästää jopa satoja jos ei tuhansia euroja vuodessa ja saa hyvin edullisesti musiikkia hankittua.

Piraattipuolue yrittää väittää että yksityinen kopiointi on laitonta mutta se on täysin laillista tällä hetkellä kunhan käyttää tallennusmedioina sellaisia joista hyvitysmaksu on maksettu.

Tekijänoikeuslaki sallii jokaisen yksityishenkilön valmistaa (tai valmistuttaa) muutaman (1-10) kappaleen laillisesti hankitusta teoksesta sellaiselle medialle josta on hyvitysmaksu maksettu.
DRM ja muut salaukset tai suojaukset voivat olla esteenä saadakseen teoksen kopioitua tai katsottavaksi ja kuultavaksi jos ne ovat "teknisesti tehokkaasti suojattuja".

Esimerkiksi miten rahaa säästää paljon:

- Ostaa CD/DVD levyjä (joista hyvitysmaksu maksettu) ja sen jälkeen lainaa kirjastosta niin paljon musiikkia ja elokuvia kuin haluaa ja tekee niistä kopiot itselleen.

- Ostaa hyvien ystävien tai ystävän kanssa uusimmat musiikki-albumit tai elokuvat/sarjat ym yhdessä (X määrä ostajia jakaa hinnan X määrällä) ja kopioi ne hyvitysmaksut sisältäville medioille. Jokainen saa oman kappaleen (maks. 10 kappaletta yhteensä) teoksesta ja voi sen jälkeen hyvällä omatunnolla kuunnella/katsella teosta.

Tekijänoikeuslaki kieltää että kopiosta ei saa valmistaa uusia kopioita.
Niitä ei saa jakaa kellekkään muulle eteenpäin
Niitä ei saa luovuttaa muille kuin lähimmäisille ystäville (ne parhaimmat 1-5 ystävää oikeastaan) tai perheenjäsenille tai omaan käyttöön (yksi autoon, yksi mökille jne).
Kun alkuperäinen teos katoaa, myydään, varastetaan tai tuhoutuu, täytyy sen jälkeen kaikki kopiot tuhota.

Hyvitysmaksu ei mitenkään salli waretusta/piratismia eli että saisi Internetistä ladata laittomasti (tai millään muulla tavoin hankkia tekijänoikeudellista materiaalia laittomasti) teoksia ja tallentaa niitä hyvitysmaksullisille meidoille. Myöskään teosta ei saa saada keneltäkään muulta kuin parhaimmalta ystävältä tai perheen jäseneltä (jne). (Eli ei voi yksi kerrostalossa kopioida kaikille talon asukkaille omaa kopiota tai edes naapurille).

Pelkästään lain suomin oikeuksin olen itse saanut hankittua 1522 elokuvan arkiston. Musiikki albumeitakin on jo ylitse 500.  DVD elokuvissa ei tarvitse edes CSS salausta murtaa kun sen voi kopioida sellaisenaan kopioonkin mukaan jolloin salaus on 1:1 kopiossakin (siitä Hovioikeuden päätöksestä jonkun naurettavan tuomarin tulkinnasta ei kannata sanoa yhtään mitään laista, se oli yksi tulkinta siihen tiettyyn tapaukseen joka tehtiin tahalleen).

Äänilevytkin voidaan kopioida helposti DRM:n kanssa. Jotkut levyt jäävät kopioimatta koska DRM estää kopioinnin.
Jos omistaa DRM suojatun/salatun teoksen niin teoriassa saisi ladata ns. murretun version omaan käyttöön jotta voisi vaikka katsoa elokuvan. Mutta siitä kappaleesta ei saa valmistaa kopioita eikä luovuttaa muille. Myöskään teosta ei saa jakaa muille ihmisille (käytännössä tekee P2P verkot mahdottomiksi jos ei vain pysty lataamaan ilman jakamista).

Se mikä todellakin on tulkinnanvarainen kysymys on että mikä on "vahva suojaus". Ja se on tapauskohtaista sitten oikeudessa niin kauan kunnes korkein (hovi) oikeus tekee ennakkopäätöksen asiasta (mitä ei ole vielä tehnyt) ja kertoo kuinka pykälää täytyisi tulkita.
Siihen asti tavallista kansalaista ei tulla kyllä tuomitsemaan asiasta (jos ei V:mäinen tuomari satu kohdalle) jos ei tahallaan yritä rikkoa muuten lakia (esim myymällä tai jakamalla miten tahtoo levyjä niille keille ei saa ym).

Ja muistakaa että suomessa noudatetaan romaanis-germaanista lakijärjestelmää missä lakia tulkitaan tapauskohtaisesti moraalisista näkökannoista. Yhdysvalloissa ja Englannissa (ja niiden siirtokunnissa ym) noudatettua tapaoikeutta ei kannata yrittää Suomen lakiin tyrkyttää koska lain teksti pyritään aina pitämään tulkinnan varaisena.

http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tekijanoikeudesta_kysyttya/yksityinen_kopiointi.html

54

Yleistä keskustelua / Vs: ZTE Blade - Hintaansa nähden vaikuttava Android luuri ?

« : 29.12.10 - klo:21.33 »

Saunalahtihan sitten keskeytti tuon loistavan Norppa+ + ZTE Blade kytkyn. ZTE Blade puhelinta ei enää myydä eikä kampanja hintaa ole enää Norppa+ liittymästä.
ZTE Blade palaa kyllä Saunalahden valikoimiin myöhemmin ja mahdollisesti jollain toisella kampanjalla myös.

Mutta tuo kampajahan tosiaan oli tuo 2€/kk hinnalla 7.2Mbits latausnopeus ja rajoittamaton latausmäärä. Ja puhelimen kun osti itse vaikka heti niin sai loistavan puhelimen 117,60€ hintaan.
Tuohon kampajaan vielä kukaan AlleEuronPäivä tarjous (66c/kk) niin pystyy puhumaan niin paljon kuin haluaa mihin tahansa liittymiin 99c/vrk eli vaikka soittaisi kaikille kavereille ja puhuisi 24h niin maksaa vain 99 senttiä vuorokaudessa (+ tekstiviestit 6,6 senttiä kappale) (jos ei puhu 99 senttiä niin veloitetaan vain normaali 6,6c minuutti eli 14 minuuttia voi puhua ns. halvemmalla ja sen jälkeen ei enää maksa mitään lisää.

Tällöin ZTE Blade + Norppa+ paketti tulee todella edulliseksi ja kun puhelin on vielä modeemina läppärissä samaan aikaan niin eipäs ole ongelmia.

55

Yleistä keskustelua / Vs: ZTE Blade - Hintaansa nähden vaikuttava Android luuri ?

« : 29.12.10 - klo:21.26 »

- tehdä Nokiasta export (en muista muotoa, mutta eihän siinä montaa vaihtoehtoa ollut)
- lukea sisään G-mailiin
- linkata, siis ei siirtää vaan linkata, G-mail contactit kontakteiksi Androidiin

Tällä tavalla tehtynä numerot sai kyllä Androidiin, mutta, mutta ... G-mailin omat osoitteet ja e.m. tavalla muodostetut kontaktit piti vielä yhdistää Androidissa. Kova homma jotta syntyi yhtenäinen kokonaisuus.

Ehkä joku parempi tapa on olemassa?

Nokian OVI Suitesta vain export CVS formaatissa tallennetaan käyntikortiksi kaikki osoitetiedot ja sitten tallennetaan ne MicroSD muistikortille mistä ne importataan ZTE Blade puhelimeen jonka jälkeen ne synkronoidaan GMailin kanssa jos on vain asetukset laitettu oikein.

Tekstiviestien suhteen tilanne voi olla mahdoton jos ei OVI Suite osaa siten itse tehdä mitään exporttia tekstitiedostoiksi. Muistiinpanotkin täytyy itse OVI Suitesta osata exportata pois.

56

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin viilaamista

« : 26.11.10 - klo:22.02 »

Eli kun sinä sanot "ohjelmistot tehdään linuxille", niin ilmeisestikin se mitä tarkoitat on: ohjelmistot tehdään tietyille kirjastojen versioille, tietyllä hakemistorakenteella, tietylle ikkunointimanagerin versiolle, ja pakataan tietyn paketinhallintajärjestelmän ymmärtämään muotoon. Se mikä tässä tuntuu oudolta on juurikin se että "linux" sinun sanomanasi tarkoittaa jotain ihan muuta kuin mitä se tiukan teknisesti määriteltynä tarkoittaisi. Onko tässä kyseessä kenties se miten tekninen määritelmä muuttuu eri tilanteissa?

Yrität joko tahaltesi vääristellä mitä puhutaan tai sitten et ole lukenut yhtään mitään koko ketjusta.

Linux kernel on monoliittinen käyttöjärjestelmä. Ubuntu tai GNU/Linux eivät ole käyttöjärjestelmiä. Linux ei tarkoita mitään muuta kuin käyttöjärjestelmää. Se ei tarkoita ikkunointiympäristöä, kirjastoja, kääntäjää, komentotulkkia tai mitään muuta kuin ainoastaan kernel.org sivustolta saatavaa käyttöjärjestelmää joka on arkkitehtuuriltaan monoliittinen.

Kaikki ohjelmat* tarvitsevat vähintään käyttöjärjestelmän toimiakseen. Ohjelmilla on riippuvuuksia useimmiten riippuvuuksia käyttöjärjestelmän lisäksi muihin ohjelmistoihin (sovelluksia ja kirjastoja jne). Mitä korkeammalle tasolle mennään ohjelmistojärjestelmän kerroksessa, sitä enemmän riippuvuuksia muodostuu ohjelmistoille.

Käyttöjärjestelmä on tärkein ohjelmisto tietokoneessa. Se on se joka määrää millaisia laitteita voidaan käyttää ja millaisia ohjelmistoja voidaan käyttää.

Ubuntu käyttäjät ovat ensisijaisesti Linux käyttöjärjestelmän käyttäjiä. Heidän käytettävissä olevat laitteet ja ohjelmistot määräytyvät siitä että ne ovat saatavilla Linux käyttöjärjestelmälle.

Jos suljetun lähdekoodin ohjelmisto tehdään Linux käyttöjärjestelmälle, se täytyy ehdottomasti tehdä LSB standardin mukaisesti että se toimii mahdollisimman laajassa määrässä eri jakelupaketteja. Lähdekoodin avoimuus mahdollistaa että rajoituksia ei synny kun koodia voidaan muokata saadakseen ohjelmisto toimiaan eri jakeluissa. Parasta olisi silloinkin tehdä ohjelmisto LSB standardin mukaisesti jolloin sitä on helppo ylläpitää ja eri jakelijoiden taas ottaa koodi käyttöön.

Kun ohjelmisto tehdään LSB standardin mukaisesti, se ei tarkoita että tehdään tietylle kirjastolle, tietyllä hakemistorakenteella ja tietylle ikkunointiympäristölle. Se tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä että se tehdään LSB standardin mukaisesti. Se mitä LSB standardi määrittelee, onkin sitten kehittyvää ja taaksepäin yhteensopivaa sekä ennen kaikkea standardi ja vakuutus että ohjelmisto toimii mahdollisimman laajalti helposti.

Sen sijaan jos väittää, kuten sinä, että ohjelmisto pitää tehdä tietyille kirjastoille, tietylle hakemistorakenteelle ja tietylle ikkunointiympäristölle ei ole kuin huonoa ohjelmointia ja rajoittamista. Vaikka ohjelmisto olisi avoimen lähdekoodin lisenssillä niin sen käyttöönotto muualla voi tarkoittaa jopa koko ohjelmiston uudelleen ohjelmointia. Jos ohjelmisto on suljetun lähdekoodin ohjelmisto niin se ei toimi edes tulevaisuudessa jos käytettyjä rajapintoja ei enää löydy tai se ei toimi muissa jakeluissa joissa riippuvuudet eivät täyty.

LSB vaatii että ohjelmistokehityksessä otetaan huomioon tulevaisuutta nähden että mitä voidaan käyttää ja hyödyntää että ohjelmisto toimii mahdollisimman hyvin.

Linuxille kun tehdään ohjelmistoja (Linux on edelleen käyttöjärjestelmä. Se ei ole kirjastoja, järjestelmäsovelluksia ym) niin ohjelmistot tarvitsevat lähes aina muitakin ohjelmistoja mutta tärkein on aina käyttöjärjestelmä eli Linux.

Jopa tämän koko ketjun alun mukainen ohjelmisto on tehty Linux käyttöjärjestelmälle mutta se on tehty vain ja ainoastaan Ubuntu jakelupaketille toimivaksi. Se täytyisi kirjoittaa LSB standardin mukaisesti että kaikki Linux käyttöjärjestelmän käyttäjät saavat sen käyttöönsä ilman että ovat lukittuja tai estettettyjä tiettyyn distroon. Jos kyseinen ohjelmisto olisi avoimen lähdekoodin ohjelmisto niin käyttäjä olisi vapaa muuttamaan sitä siten että se toimii myös muualla. Ohjelmisto voisi olla vielä maksullinen mutta jokainen ostaja olisi vapaa uudelleen levittämään ohjelmistoa muille ilman maksua tai jopa eri hinnalla. LSB standardi taas mahdollistaa sen että ohjelmisto voi olla suljettu mutta silti se toimii kaikilla LSB standardia noudattavilla jakelupaketeilla kunhan versio on vaadittu tai uudempi (n. 6 vuoden ajan tuettu).

Käyttöjärjestelmän määritelmä tai mitä Linux tarkoittaa ei muuttunut minun tekstissä mitenkään. Sinä kuvittelet että Linux tarkoittaa kerneliä, käyttöjärjestelmää, jakelupakettia ja käyttäjää. Jos lukisit koko ketjun uudelleen niin voisit oppia että Linux ei tarkoita kuin vain kernel.org sivustolta saatavaa käyttöjärjestelmää joka on arkkitehtuuriltaan monoliittinen ja lisenssoitu GPLv2 lisenssillä ja jonka pirstaloitumisen estymiseksi LSB standardi on kehitetty ja jotta suljetun lähdekoodin ohjelmistoja voidaan tehdä Linuxille ja tarjota Linux käyttäjille ilman että joudutaan jokainen mahdollinen jakelupaketti ottamaan erikseen kehityksessä huomioon niissä olevien eri kirjastojen versioiden, hakemistorakenteiden, ikkunointiympäristöjen ym vuoksi.

LSB standardi määrittelee mm. että järjestelmäkirjasto A sisältää rajapinnat 1, 2, 3 ja 4. Ja niitä ylläpidetään n. 6 vuotta.
Esim LSB:n 1.1 versiolle tehty suljetun lähdekoodin ohjelmisto varmistaa että ohjelmisto toimii kaikissa niissä Linux käyttöjärjestelmän jakelupaketeissa mitkä tarjoaa LSB 1.1 tai uudemman version.
LSB 1.2 tai 1.3 sisältää sitten uusia versioita järjestelmäkirjastosta A, uudemman tai eri ikkunointiympäristön jne. Mutta silti 1.1 versiolle tehty ohjelmisto toimii kaikissa niissä koska LSB standardin mukaisesti tehdyt ohjelmistot täytyy ohjelmoida siten että oikeasti toimivuus ja ylläpidettävyys tulee helpommaksi ja toimivuus taataan.

Ja LSB nimi tulee "Linux Standard Base" eliLinuxille tehtyjen ohjelmistojen perusriippuvuudet tullaan vakioimaan tuossa standardissa. Koska ohjelmistoilla on riippuvuuksia muihinkin ohjelmistoihin kuin vain käyttöjärjestelmään (Linux) kuten järjestelmäkirjastoon (glibc), komentotulkkiin (sh), järjestelmäsovelluksiin (binutils) jne.

57

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin viilaamista

« : 20.11.10 - klo:21.29 »

Viitsisitkö kertoa missä kohtaa minä tuollaista teen? Missä kohtaa minä väitän mm. että Linux on käyttöjärjestelmä tilanteessa A ja sitten se on mikrokerneli tilanteessa B?

Sinähän esitit että kaikki ohjelmistot täytyy laatia tietyille kirjastojen versioille, tietyllä hakemistorakenteella, tietylle ikkunointimanagerin versiolle, ja pakata tietyn paketinhallintajärjestelmän ymmärtämään muotoon. Tähän lisäsit että kaikki muu on "Linux käyttäjien sortamista":

Kerrotko miten vastasit tuolla yllä olevaan kysymykseen että miten tekninen määritelmä muuttuu eri tilanteessa?
Ja älä viitsi vääristellä sanomisia joita olen vieläpä tarkentanut myöhemmin.

Onko siis Linux Volvo, ja "Linux käyttäjä" Volvon kuljettaja? Jos on, niin mitä ovat silloin ikkunointimanageri, shell ja paketinhallinta, ym.?
Vai onko Linux moottori? Jos on, niin mikä silloin on "Linux käyttäjä"?

Onko analogiat noin hirveän vaikeita? Lue uudelleen ja yritä ymmärtää lukemaasi.

58

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin viilaamista

« : 18.11.10 - klo:13.09 »

Niinpä. Nimimerkki raips aloitti torumalla muita siitä että termit menevät sekaisin, ja että sanat voivat tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita, ja että kun on tekniikasta kyse niin tekniikka määrittelee tarkasti mitä sanat tarkoittavat. Tämä aate jaksoi näköjään keskustelun kuudennelle sivulle saakka.

Viitsisitkö kertoa missä kohtaa minä tuollaista teen? Missä kohtaa minä väitän mm. että Linux on käyttöjärjestelmä tilanteessa A ja sitten se on mikrokerneli tilanteessa B?

Sinä nyt yrität väittää että tekniikan toiminta muuttuu silloin kun tietokonetta käyttää a) tavallinen ihminen b) käyttöjärjestelmä-ohjelmoija c) Canonical markkinoi Ubuntua.

Miten voi olla niin vaikeaa käsittää että Linuxin, GNU/Linuxin ja Ubuntun kutsuminen käyttöjärjestelmäksi eri tilanteissa ovat itsensä pois sulkevia lausekkeita?

Linux on käyttöjärjestelmä = GNU/Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä
Linux on käyttöjärjestelmä = Ubuntu ei voi olla käyttöjärjestelmä
GNU/Linux on käyttöjärjestelmä = Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä
GNU/Linux on käyttöjärjestelmä = Ubuntu ei voi olla käyttöjärjestelmä
Ubuntu on käyttöjärjestelmä = Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä
Ubuntu on käyttöjärjestelmä = GNU/Linux ei voi olla käyttöjärjestelmä

GNU/Linux ja Ubuntu eivät voi olla yhtä aikaa käyttöjärjestelmiä
Linux ja GNU/Linux eivät voi olla yhtä aikaa käyttöjärjestelmiä
Linux ja Ubuntu eivät voi olla yhtä aikaa käyttöjärjestelmiä

Nyt sinä haluat sanoa että Linux muuttuu monoliittisesta kernelistä Ubuntussa tai GNU/Linuxissa tekniikaltaan mikrokerneliksi. Että Linuxin rakenne ja toiminnallisuus vaihtuu lennossa, ihan vain sillä että Linuxsta joko puhuu joku Pekka Peruskäyttäjä Ubuntu foorumilla tai että Linuxista puhuu professori käyttöjärjestelmäkursseilla.

Koska uskon että sinä et edes tuota ymmärrä miten ristiriitaisia väitteitä esität, niin tehdään nyt auto analogia kun tässä ketjussa jo muutenkin esitetty:

Linux = Moottori
GNU/Linux Moottori + renkaat
Ubuntu = Henkilöauto

Millä tavoin ja missä tilanteissa GNU/Linux tai Ubuntu muuttuu tekniikaltaan moottoriksi?
a) Silloin kun autosta puhuu Pekka Peruskäyttäjä?
b) Silloin kun autosta puhuu automekaanikko?
c) Silloin kun autosta puhuu GNU fani?
d) Silloin kun Canonical markkinoi Ubuntua?

Nyt sinä väität että tekninen termi joka on annetulle tekniikalle, joka perustuu siihen että miten tekniikka toimii, saa muuttua virallisesti sitä mukaan että kuka asiasta puhuu, vaikka tekniikka ei muutu millään tavoin!

Linux ei muutu mikrokerneliksi silloin kun Canonical kirjoittaa tiedotetta myydäkseen palvelujaan ja mainostaakseen.
Linux ei muutu mikrokerneliksi silloin kun sitä käytetään operoimaan GNU-projektin kehitystyökaluja
Linux ei muutu mikrokerneliksi silloin kun se operoi mitä tahansa muita ohjelmistoja ja laitteistoa.

Ubuntua ei voi ikinä kutsua käyttöjärjestelmäksi, ei millään tavoin paitsi jos ei halua olla hyvin epätarkka ja luoda vääriä mielikuvia.
GNU/Linuxia ei voi myöskään kutsua käyttöjärjestelmäksi, millään tavoin.
Linuxia voi kutsua joko monoliittiseksi kerneliksi tai käyttöjärjestelmäksi mutta ei koskaan käyttöjärjestelmän osaksi.

Nyt miten Canonical mainostaa Ubuntua on kuin tämä:

Tässä uudessa S70 moottorissa on aivan ällistyttävän loistava pito maantiehen, käyttäminen on mukavaa viimeistellyn nahkaverhoilun vuoksi ja lapsiperheiden pitkätkin matkat sujuvat leppoisasti niskatukiin asennetuilla DVD-soittimilla. Moottori on niin tilava (450l) että ongelmia ei tuota vaikka mukana olisi koko perheen matkalaukut ja lemmikkieläimetkin mahtuvat helposti mukaan!
Uuden S70 hybridi-moottorin avulla ajaminen ei ole koskaan ollut näin turvallista. Vakiovarusteisiin kuuluu TS-Airbag jotka suojelevat kuudesta suunnasta tulevia törmäyksiä vastaan. Moottorissa on jopa ainutlaatuinen toiminto jonka avulla jalankulkijoillekkin on varustettu oma AirBag. Peruuttaminen on tehty helpoksi uuden peruutustutka-lisätoiminnon avulla jolloin moottorin hallinta on entistäkin helpompaa!


Entistä tarkempien ja nopeammin reagoivien moottorin sytystulppien ansiosta tiellä liikkuminen ei ole koskaan ollut niin turvallista. Vakiona mukana tulevat vakionopeussäädin ja voimakkaat jarrulevyt yhdistettynä uudistettuun ABS-teknikkaan tekee moottorin hallinnasta todella helppoa ja turvallista vaikka liukkaalla soratiellä!

Kerro kuinka järkevältä tuo kuulostaisi:

a) Sellaisen henkilön mielestä joka ei tiedä autoista yhtään mitään
b) Sellaisen joka vain ajaa autoa mutta ei tiedä edes miltä konepellin alta näyttää
c) Automekaanikon
d) Insinöörin joka suunnittelee polttomoottoreita

Onko sinusta oikeutettua tai edes järkevää myydä Volvo S70 henkilöautoa tuolla tavalla eri ihmisille?

Ymmärrätkö että autojen kanssa on aina sellainen mukava pieni eroavaisuus että ne ovat fyysisiä teknisiä koneita. Kuka tahansa voi avata konepellin ja seurata johtoja, mekaanisia vipuja ja osia että miten ne toimii. Jopa sellaiset henkilöt jotka eivät edes ole koskaan vaihtaneet renkaita tai tiedä että miten lisätään ikkunanpesuainetta pissapoikaan oppivat kertaheitolla asiat. Jopa nekin ihmiset jotka eivät edes osaa tankata (kyllä, niitäkin löytyy hyvin paljon!) voidaan opettaa että miten homma toimii kun näytetään asiat.

Mutta tietokone-ohjelmistoissa tilanne on täysin erilainen. Ihmiset eivät näe sitä ohjelmistotekniikkaa miten ne toimii keskenään. Ihmiset eivät voi seurata jotain kaapelia tai vipua ja todeta "hei, tämä yhdistyy tähän mutta se ei olekkaan osa sitä".
Ihmiset uskovat siihen mitä he näkevät. Ja tietokoneen ruudulla näytetään grafiikkkaa joka on ihmisille täysin epäselvää miten ne toimii.

Graafisissa käyttöliittymissä yritetään jäljitellä fyysisiä käyttöliittymiä. Nappien muotoja, nappien painalluksia, erilaisia reunoja, värejä, muotoja jne.

Tavallisille käyttäjille se on täysin magiaa että kun ihminen liikuttaa tietokoneen hiirtä, ruudulla kursori liikkuu. kun käyttäjä painaa hiiren nappia ruudulla olevan napin päällä, se nappi painuu ruudulla kuin käyttäjä klikkaisi sitä. Heille on täysin epäselvää että mitä kaikkea tietokoneessa tapahtuu noin yksinkertaisessa asiassa. Miten monia erilaisia matemaattisia laskuja joudutaan suorittamaan pelkästään noin yksinkertaisen asian tekemisessä.

Tavallisille ihmisille tietokone on mustalaatikko jonka toimintaa ei tunneta. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tietokotekniikan alalle tuleville opiskelijoille monille on ensimmäistä kertaa näytetty peruskursseilla että mistä tietokoneen keskusyksikkö koostaa. CPU, RAM, Kiintolevy, Northbrigde, Southbridge, PCI-E, 8P-liitännät, ATA-liitännät, BIOS, Siili, Tuuletin, Emolevy.... Kaikki on ihan uutta ja outoa. eikä monilla ole edes arvauksia että mitä kaikkea nuo tekevät.

Millä oikeudella tai logiikalla saisi vaikkapa sotkea CPU:n (A) olevan osa emolevyä (B)? Eli A+B=B?
Harrastelijat ja tietotekniikkaa paremmin tuntevat nyt nopeasti osaavat kertoa että A ei ole osa B:tä. Mutta tavallisille ihmisille (>80% maailman ihmisistä) voitaisiin aivan hyvin selittää markkinoinnissa että A on osa B:tä.

Aivan samoin voidaan markkinoinnissa selittää että Ubuntu on käyttöjärjestelmä tai että GNU/Linux on käyttöjärjestelmä, niille jotka eivät edes ole koskaan kuulleetkaan käyttöjärjestelmien arkkitehtuureista ja historiasta.

Kukaan meistä ei voi ottaa käyttöjärjestelmää esille ja näyttää toiselle "tässä se on", kuten me voimme tehdä vaikka CPU:lla, kiintolevyllä tai vaikka auton polttomoottorilla.

Käyttöjärjestelmän toiminta voidaan vain selittää, se voidaan esittää kaavioilla, ohjelmakoodilla tekstieditorissa tai vaikka tiedostona tiedostomanagerissa tai komentorivillä olevana tiedoston nimenä. Sitä ei voida säätää kuin jotain uunin lämpötilaa kytkintä vääntämällä. Emme voi ottaa ruuvimeisseliä käteen ja kiristellä tai muuten viritellä sitä. Emme voi ottaa tiedostomanageria ja kopioida paria tiedostoa johonkin hakemistoon että voisimme muuttaa sen toimintaa.

Sen vuoksi komentorivin käyttöä myös kutsutaan loitsimiseksi kun outoja sanoja kirjoitetaan ("puhutaan") ja saadaan ihmeellisiä asioita aikaiseksi.

Ohjelmointi on tavallisten käyttäjien parissa paljon maagisempaa kuin jonkin ulkomaalaisen kielen kirjoittaminen. Mystisiä numeroita ja fraaseja heitellään vain oudolla tavalla järjestettynä ja sitten tehdään pari "loitsua" ja ruudulle saadaan kaikkea kivaa tai tietokone osaa esittää kysymyksiä ja jäsennellä annettuja vastauksia.

59

Yleistä keskustelua / Vs: Frin pilkun viilaamista

« : 13.11.10 - klo:00.23 »

Haluaisin kuitenkin tietää miten libnotify rikkoo yhteensopivuuksia muiden tekniikoiden ja sovellusten kanssa? Se tuo uuden api:n joka sallii kehittäjillä mahdollisuuden lähettää notificationseja. Se ei tietenkään automaattisesti ala toimimaan kaikkien sovellusten kanssa, vaan sille pitää luoda tuki. Se puolestaan on ihan normaalia. Ja yhteensopivuuden rikkomisesta vielä, ymmärtääkseni sitä ei ole ollut olemassa vastaavaa linuxille aikaisemmin?

Niin eihän uusien rajapintojen (API/ABI) lisääminen ole (aina) yhteensopivuuksien rikkomista mutta kun ei haluta hyödyntää olemassa olevia ja vielä rikkoa yhteensopivuus niihin siten että käytettävyys kärsii niin se ei ole mikään hyvä asia. Etenkään kun passiivista ilmoitusjärjestelmää ei Canonical halunnut tehdä muun yhteisön kanssa (jälleen kerran) sovussa. Nimittäin Canonicalilla oli (jälleen kerran) oma ajatus miten ilmoitusjärjestelmän kuuluisi toimia ja käyttää (jälleen kerran) ns. määräävää markkina-asemaansa hyödykseen ajaakseen haluamiaan asioita eteenpäin, vaikka ne eivät ole kunnolla toimivia.

Libnotify ei liity mitenkään Linux-käyttöjärjestelmään vaan ainoastaan GNOME-työpöytäympäristöön. Gnomelle on ollut oma ilmoitusjärjestelmä mutta sehän ei ole ollut mitenkään hirveän kaunis (GNOME ei nyt ole muutenkaan koskaan ollut hirvittävän monipuolinen ja siten kauniiksi saatavissa ilman että käyttää kolmannen osapuolen lisäosia kuten Docky, Concky ym) mutta silti rajapinnat oli ja mahdollisti vaikka mitä. Ongelmana oli Canonicalin mielestä tämä toimintojen suoritus sieltä, eli esim jos saat ilmoituksen sähköpostista niin pystyit klikkaamaan sitä ja sait sen sähköpostiviestin esille.

GNOME yhteisö liittyi vuosia sitten Freedesktop.org järjestöön mihin myös KDE liittyi ja he päättivät ottaa yhdessä monia tekniikoita käyttöön KDE SC:stä (silloin kulki KDE nimellä) kuten D-BUS joka on lähes suoraan sellaisenaan (pienin paranteluin) KDE:n kehittämästä DCOP rajapinnasta. Sen avulla eri sovellukset pystyi kommunikoimaan keskenään ja välittämään tietoa (esim ilmoitukset ym suoraan eri ohjelmistoille kuten ilmoitusjärjestelmälle) sekä jopa tarjoamaan käyttäjälle mahdollisuuden hallita kaikkia KDE sovellusohjelmia suoraan komentoriviltä.

Mitä tulee käytettävyystutkimuksiin, itse ainakin tykkään libnotifystä loppukäyttäjänä mutta mielipiteitä on monia. Muistaakseni mac os x:n vastaava ei eroa paljoa tuosta, ei sillä että se olisi suoraan todiste käytettävyydestä

Taidat viitata tuohon kuuluisaan haluttuun Mac OS X:lle tarkoitettuun ilmoitusjärjestelmään "Growl"
http://growl.info/about.php

Sitä nimittäin Canonicalin passiivinen ilmoitusjärjestelmä yrittää jäljitellä koska Canonical haluaa Mac OS X:n kaltaisuutta GNOME:lla Ubuntulle.

Ja onhan se nyt sellaista kivaa ajatella että saat nätin ilmoituksen, mutta sehän siinä juuri on ongelma.
Tehdään vaikka nyt mielikuvituksellinen tilanne että kirjoitat raporttia tietokoneella ja sinulla on pari tiedostomanageria auki missä on kuvat ja muut asiaan liittyvät tiedostot ja sitten pari asiakirja-ikkunaa ja esim kalvoesitys-ikkunakin auki.

Sitten saat ilmoituksen oikeaan yläkulmaan että olet saanut postia. Katsot ilmoitusta ja ajattelet "hei, kaveri pisti oman työnsä meilissä, mitäköhän se siinä sanoo" (esim ryhmätyö).
Aivan vaistomaista on että käyttäjä yrittää saada ilmoituksen kautta viestiä auki. Siitä ilmoitettiin ja se on luonnollinen tapa saada myös auki. Mutta sen sijaan että klikkaamalla sitä ilmoitusta saisit sähköpostin eteesi, se muuttuu läpinäkyväksi etkä voi tehdä mitään. (se muuttuu läpinäkyväksi jotta voit esim sulkea ikkunan sen takana).

Sen sijaan joudut menemään käynnistämään sähköpostiohjelman tai vaihtamaan siihen ja klikkaamaan sähköpostin sieltä auki.

Canonical väitteli käytettävyystutkijoita vastaan tästä, väittäen että se ei häiritse käyttäjää jos ilmoituksessa ei ole toimintoja mutta mukamas se häiritsee käyttäjän sen hetkistä työtä jos ilmoituksessa on toimintoja joita klikkaamalla käyttäjä voi saada esim kyseisen sähköpostin auki.

KDE:hen kuuluvat käytettävyystutkijat taas vielä suorittivat tästä aiheesta omat testit ja raportit. Niissä todettiin myös että käyttäjät odottavat että kun tulee ilmoitus niin sen kautta voi myös tehdä niille jotakin jos haluaa. Mutta ne myös odottavat että niitä ei ole pakko tehdä saadakseen sen ilmoituksen piiloon (esim 5 sekunnin ajastin että se katoaa tai klikkaa ihan minne muualle kuin toiminto-nappia jolloin se katoaa, joka on luonnollinen asia).

Käyttäjät ovat pitäneet paljon enemmän siitä että kun tulee ilmoitus sähköpostista kesken raportin lukemista, he voivat itse päättää lukevatko viestin nyt vai ei. Ja klikkaamalla ilmoitusta he saavat kyseisen sähköpostin auki. Tai jos on ilmoitus vaikka IRC tai pikaviestistä niin he saavat sen kautta kyseisen viestin tai kanavan auki ilman että joutuvat vaihtamaan itse ohjelmaa, etsimään sopivan kanavan/viestin tai jopa etsimään virtuaalityöpöydän missä ne ovat.

Canonicalin tekemä libnotify muistuttaa loogisuudeltaan toimintoa kuin kännykkä toimisi siten, että kun joku soittaa sinulle, saat ruudulle nimen ja numeron kuka soittaa, äänimerkki ja värinä hälyyttää. Mutta et voi vain painaa "vastaa" tai "hiljennä" tai "sulje" nappia. Vaan sinun täytyisi mennä osoitekirjaan, etsiä kyseinen henkilö ja valita sen kohdalta että vastaatko puheluun vai mitä teet.

Tai että kun saat tekstiviestin, niin sinulle ei tarjota mitään mahdollisuutta lukea viestiä suoraan ja sitten helposti vastata siihen. vaan joutuisit menemään tekstiviesti-valikkoon -> Saapuneet ja valita uusin ja lukea sieltä.

Siinä ei vain ole mitään järkeä että käyttäjälle ilmoitetaan toiminnosta joka mahdollisesti kaipaa toimia ja käyttäjä ei voi sitä suorittaa.
Canonicalin eräässä perustelussa läpiklikkauksesta (voit sulkea ikkunat ym takaa) oli että se on niin helppoa kun sitä tarvii. Mutta käytettävyystutkimuksissa todettiin että käyttäjät ymmärtävät että kun klikkaamalla ilmoitusta sen saa pois, he eivät kokeneet mitään ongelmaa sulkea tai hallita ikkunoita vaikka ilmoitus tuli juuri sillä hetkellä.
Puhumattakaan mm. Canonicalin ideasta että ilmoituksia ei ryhmitellä, eli jos tulee useampi ilmoitus peräkkäin, käyttäjä näkee vain uusimman. Jätä suuri määrä tiedostoja kopiotumaan ja mene pois hetkeksi, kun palaat takaisin niin et näe enää ilmoitusta että onnistuiko tiedostot vai ei kun ajastin on joko mennyt tai sitten jokin toinen ilmoitus on korvannut ilmoituksen kopioinnin edistymisestä.

Ja Canonicalin moni perustelu katosi myöhemmin kun vaihtoivat ikkunatoimintojen napit vasempaan reunaan (a la Mac OS X) missä ei ilmoitusjärjestelmää ole.

Mutta nyt tietenkin tällä hetkellä jokaiselle ohjelmalle joudutaan tekemään erikseen tuki tuohon Canonicalin ratkaisuun, aivan kuten Mac OS X:ssä joudutaan tekemään Growl:lle erikseen asetukset.
 
Tässä on esimerkki GNOME:n ilmoitusjärjestelmästä 2006. Sehän on vanhempi kuin mitä Canonical on mutta tässä siitä tehtiin nätimpi.
http://www.galago-project.org/images/screenshots/notification-daemon/0.3.4-standard-newstyle-1.png
Tuolloin ongelmana oli että alunperin se oli tarkoitettu viestintäohjelmiin (pikaviestin, sähköposti ym) ja se tulikin laajemmalti käyttöön myöhemmin. Oli riippumaton työpöydästä (mm. Mandriva käytti sitä myös KDE SC:n puolella) ja oli monella tapaa loistava.

Se mikä kaikissa ilmoitusjärjestelmissä on ongelmana, on saada käyttäjälle tiedotettua tärkeistä asioista, mutta olla kertomatta asioista jotka eivät merkitse juuri sillä hetkellä. Miten tietokone tietää että käyttäjälle täytyy ilmoittaa sähköpostista A mutta ei sähköpostista B? Tai koska että käyttäjän täytyy tietää nyt että tallennustila on loppumassa?

Ja sen ratkomiseen tarvitaan sitten Nepomuk kaltaisia semanttisia tekniikoita missä voidaan seurata käyttäjän tekemisiä ja havaita koska ja minä hetkenä on sopivaa käyttäjää häiritä ja millä tavoin. (esim elokuvan katsomisen aikana mitään muita ilmoituksia ei näytetä kuin hyvin kriittisiä, kuten kannettavan akku loppumassa parin minuutin päästä tai käyttäjä sai sähköpostin mihin täytyy vastata välittömästi).

Asiat voidaan tehdä niin yksinkertaisesti että ne eivät ole järin hyödyllisiä tai ollenkaan niin hyödyllisiä mitä ne voisivat olla. Mutta ne voivat olla nättejä ratkaisuja jotka toimii vähän sinne päin. Ja sehän on kysymys että kuka tarvitsee ns. älykkään ja asiat tuntevan palvelijan ja kuka taas papukaijan joka rääkyy jokaisesta asiasta kuin olisi tulipalo.

60

Yleistä keskustelua / Vs: Linuxin viilaamista

« : 08.11.10 - klo:21.19 »

Jos haluaa olla rehellinen ja kunnioittava koko avoimen lähdekoodin (etenkin Linuxin) yhteisöä kohtaan, niin silloin täytyy pyrkiä siihen että kaikki laiteajurit ja ohjelmistot tehdään Linuxille ja LSB-standardin mukaiseksi.

Miten tehdään laiteajuri LSB-standardin mukaiseksi, ja miten tehdään kaikki ohjelmistot Linuxille?

Laiteajurit tehdään seuraamalla LSB-standardia joka määrittelee mm. Linux-käyttöjärjestelmän versiot ja rajapinnat ja ennen kaikkea paketointitavan miten ohjelmistoja (kuten laiteajureita) jaetaan.

Ja täytyy nyt selventää että "ohjelmistot tehdään linuxille" tarkoittaa siis sitä kun tehdään ohjelmistoja linuxille, että ne oikeasti tehdään LSB-standardin mukaisesti jos ei haluta lähdekoodia avata ja lisenssoida siten että kuka tahansa saa ottaa lähdekoodin (, muokata sitä) ja kääntää siitä omalle Linuxin jakelupaketille paketit ja laittaa jakoon.

Esimerkiksi tämän ketjun alussa oleva ohjelmisto on ns. mahdotonta saada mihinkään muuhun jakelupakettiin saataville kuin Ubuntulle koska a) lähdekoodia ei ole saatavilla b) ohjelmistoa ei ole tehty LSB-standardin mukaisesti.

Tuollaiset ohjelmistot luovat Ubuntua käyttäville käyttäjille ns. DRM:n kaltaisen rajoitteen että käyttäjä ei kykene vaihtamaan vapaasti käyttämäänsä jakelupakettia erilaisista syistä (eettiset, tekniset, taloudelliset jne) koska hänen tarvitsemansa ohjelmistot eivät ole saatavilla. Tämä asettaa etenkin sellaiset jakelupaketit huonompaan asemaan joilla ei ole niin suurta käyttäjämäärää että suljetun lähdekoodin tai epävapaiden ohjelmistojen kehittäjät 
tekisivät ohjelmistonsa saataville niihin sopivasti paketoituna.

Juuri tuollaista "DRM":n estoa vastaan on LSB kehitetty, että ei ole käyttäjälle merkitystä mitä jakelupakettia käyttää kunhan vain vaadittu LSB versio täyttyy.

Jo pelkästään se että ohjelmiston lähdekoodi on GPL alaisena takaa käyttäjälle vapauden ja oikeudet saada ohjelmisto käyttöönsä. Joko ihan suoraan vain kääntämällä ohjelmisto lähdekoodista koneen ymmärtämään binäärimuotoon (ja/tai tekemällä siitä lisäksi vielä helposti asennettavan paketin levitystä varten) tai että hän voi palkata jonkun tekemään sen.

Edes silloin ei ohjelmiston tekijä aseta eri arvoiseen asemaan eri jakelupakettien käyttäjiä teknisellä mahdottomuudella vaan antaa mahdollisuuden jokaiselle sentään saada se ohjelmisto toimimaan.

Nimittäin se on kaikkien Linux käyttäjien oikeuksien riistämistä ja vapauden sortoa.

Ja nämä "Linux käyttäjät" ovat siis niitä ohjelmia jotka tekevät järjestelmäkutsuja?

Mitä sinä nyt oikein höpiset? Linux käyttäjä ei ole mikään ohjelmisto joka suorittaisi järjestelmäkutsun. Kai sinä nyt kykenet erottamaan ihmisen ja tietokoneohjelmiston toisistaan? Uskon että sinulta pääsi nyt sammakko suusta ajatussekoilun vuoksi.... vai uskonko väärin?

Tuli tosta nyt mielee mulla että onko kukaan GNU/linux fani ja ubuntua käyttikseksi kutsuvat tulleet ajatelleeks että jos ubuntu on käyttis niin eihän silloinkaan GNU/linux voi olla yhtää sen enempää käyttis kuin linux?
Tai jos GNU/linux on käyttis niin sitten ubuntu ei voi olla käyttis kuten ei linuxikaan?

En usko että kovinkaan moni on tullut tuollaista ajatelleeksi, sillä tavallisilta terveiltä ihmisiltä puuttuu se mielisairaus joka tekee ajatuksista tuolla tavalla virheellisiä.

Mikä ihmeen mielisairaus on järjellinen logiikka? Minun mielestäni Fri13:n esiin tuoma epälogiikka monien GNU/Linux ja Ubuntu fanien parissa on ihan asiallinen. Kaikki kolme (Linux, GNU/Linux ja Ubuntu) eivät voi olla käyttöjärjestelmiä yhtä aikaa. Ne ovat kaikki toisensa pois sulkevia yhtälössään.