Tällainen ohje löytyi puoli vahingossa ja koska ohje on näin tarkka, uskallaudun kopioimaan tekstin myös tänne, koska monesti on käynyt niin että jotkut linkit ei toimi jatkossa. Toisaalta siksi, että mahdollisesti joku suomalaisia ohjeita kaipaava voisi tämän löytää helpommin.Alkuperäinen kirjoitus:
http://www.elisanet.fi/virtualdump/DSL_Linux.htmlLinux -ummikon Hiton Pieni Linux -asennus
"Värkkäyksen tarkoituksena puhaltaa 11v vanha IBM:n kannettava mikro henkiin Linuxin avulla. Kokeiltu muutamaa erilaista Linux -jakelua (mm. Ubuntu ja Debian), jotka eivät suostuneet asentumaan tähän koneeseen pääosin johtuen pienestä keskusmuistista tai muista teknisistä rajoitteista. Tavoitteena on saada lähinnä vain netissä surffaukseen sopiva laite, jolla pystyy hoitamaan pankkiasiat, hakemaan tietoa netistä ja katselemaan esim. valokuvia Microsoftin Live -palvelun SkyDrivesta. Tämä viimeksi mainittu osoittautuikin kaikista haastavimmaksi ongelmaksi, joka lopulta ratkesi vain sopivan ja riittävän uuden nettiselaimen asentamalla.
Tässä asennuksessa käytetyn laptopin (IBM Thinkpad 600) tekniset tiedot:
Pentium II 300MHz, 96Mb keskusmuistia ja 5Gb kovalevytilaa + 10Mbit PCMCIA -verkkokortti
Käytetyt työkalut: Joku toimiva polttavalla CD -asemalla varustettu PC, tyhjä CD -aihio, 3V nappiparisto, ristipää ruuvimeisseli, sivuleikkurit, hohtimet ja eristysteippiä
1. Alkuvalmistelut
Ihan alkuun oli oma pieni kompastuskivi koneen BIOS -patterin ehtymisessä ja luulinkin koko laptopin olevan jo täysin kaatopaikkakamaa, koska sitä ei saanut käyntiin. Pöytäkoneista on aiempia kokemuksia, että koneen on saanut käyntiin tyhjälläkin patterilla kun on käynyt virtojen päälle laittamisen jälkeen tekemässä BIOS -asetukset uudestaan, mutta netistä löytyi tietoa ettei ainakaan tämä laptop malli lähde edes käynnistymään ilman kunnollista patteria.
Patteri löytyy helposti yhdellä ruuvilla kiinni olevan koneen pohjan luukun takaa, josta löytyy myös muistikammat. Patteri on työnnetty kannen takaa paljastuvan muistikampasyvennyksen reunan taakse, jossa sitä pitää puristuksessa pohjaa vasten pieni muovilipake ja sen saa ulos vaikka johdoista vetämällä. Patteri on kovan kutistemuovin suojaama ja tuo suojamuovi piti ensin leikata auki sivuleikkurilla. Pieni ongelma on, että koneeseen menevät patterin johdot on niitattu kiinni patterin napoihin ja ne päädyin repimään irti hohtimilla vääntäen. Patteri on ihan standardimallinen 3V nappiparisto, joita löytyy marketista parilla kolmella eurolla eli uuden hankkiminen ei ollut mikään ongelma, mutta johtojen liittämistä uuden patterin napoihin piti vähän miettiä. Juottaa sitä ei oikein uskalla, koska patteri saattaa kuumentua liikaa ja kennot sisällä tuhoutua. Tähän sitte heitin semmosen likaisen ja nopean rarkaisun eli asetin sen irtileikkaamani suojamuovin uuden patteri päälle, ujutin vanhasta patterista revityt napojen kontaktijohdot muovin ja patterin väliin ja sitten kiersin eristysteippiä koko hoidon ympärille tiukasti. Arvelin, että kontaktit on riittävän hyvät varsinkin kun vielä patterisyvennyksessä oleva muovilipare puristaa paristoa toisen navan puolelta kannettavan pohjaa vasten. Ja hyvin on toiminutkin koneen käynnistyminen siitä lähtien.
Netistä tietoa hakemalla lopulta päädyin (parin alussa mainitun epäonnistuneen kokeilun jälkeen) tähän DSL -jakeluun eli "Damn Small Linux", jonka voisi kääntää vaikka "Hiton pieni Linux". Tämä DSL mahtuu pieneen tilaa ja netistä ladattava levyimage on vain 50Mb kokoinen ja tarkoitettu etupäässä ajettavaksi suoraan CD -levyltä tai USB -tikulta. Jakelu on myös erittäin helppo saada CD:ltä käyntiin, mutta jos tätä haluaa ajaa kovalevyltä ja saada kaiken pelaamaan sujuvasti, vaatii tämä jonkin verran virittämistä. Netissä DSL:n omien sivujen tarjoamat ohjeet on melko ylimalkaisia ja tietoa pitää etsiä sieltä täältä ympäri nettiä eikä varsinkaan suomeksi tahdo löytyä juuri mitään. Siksi aloin kirjoittaa tätä asennusohjetta osin itsellenikin muistilistaksi jos joudun tämän uudelleen asentamaan sekä mahdollisesti muillekin kiinnostuneille. Kun olen tästä omat oppirahani maksanut netissä surffailtujen tuntien muodossa, niin jospa joku toinen pääsisi vähän "halvemmalla" alkuun. Itse olin täysin Linux ummikko tätä projektia aloittaessani eli varmaan kaikilta osin en ehkä ole osannut tehdä fiksuimpia ratkaisuja, mutta pääasia kuitenkin, että kone pelaa ja tekee lopulta sen mitä siltä haluan.
Linuxin asentelu alkaa hakemalla itselle CD levyimage uusimmasta DSL:n Linux jakelusta DSL:n kotisivulta löytyvän "Download" -linkin takaa eli täältä
http://www.damnsmalllinux.orgLinkin takaa löytyy useita paikkoja imagen lataamisen ja yleensä uusin versio on "current" -hakemistossa ja nimetty esim. "dsl-4.4.10.iso". Image pitää tietenkin vielä polttaa CD:lle, jollain PC:n polttosoftalla. Juttua kirjoitettaessa uusin versio on juuri tuo 2008 -vuoden lopulla jakeluun tullut 4.4.10 versio, jossa on Linuxin 2.4.31 ydin. Tästä oli kans vähän netissä keskustelua, että mikähän lienee jakelun tulevaisuus kun ei uudempia versioita ole tullut vähään aikaan, mutta edelleen monilla ihan tuoreillakin webbisivuilla tämä noteerattiin yhdeksi parhaista kevyistä Linux -distroista. Jakelusta on myös kooltaan isompi DSL-N -versio, jossa uudempi ydin ja vähän erilaiset vakiosoftat mukana, mutta itse jakelu on vanhempi eikä niin loppuun asti viimeistelty kuin tämä perusversio.
2. Tietokoneen BIOS -asetukset asennusta varten
PC pitää asettaa käynnistymään CD:ltä koneen BIOS -asetusten kautta, jotta ennen kovalevylle asentamista voi kokeilla miten Linuxin saa pyörähtämään omassa koneessa ajamalla sitä suoraan CD:ltä. Eri koneiden BIOSit ja niiden asetuksiin käsiksi pääseminen poikkeaa kovasti eri koneissa eli tämä ohje ei ole mitenkään yleispätevä. Esimerkiksi useimmissa koneissa painetaan ja pidetään pohjassa "Del" -nappulaa virtojen päälle laittamisen jälkeen, mutta tämäkään ei pidä IBM:ssä paikkaa.
IBM:n BIOS -valikkoon pääsee painamalla ja pitämällä F1 -nappulaa pohjassa virtojen päälle laittamisen yhteydessä. BIOS:sta valitaan "Start up" -valikko ja sieltä "Power-on". Reset -painkkeella nollataan nykyiset valinnat ja sitten klikataan CD -kuvaketta, jotta CD saadaan ensimmäiseksi käynnistyslaitteeksi. Klikataan "OK", sitten "Exit" ja lopulta "Restart". Jos DSL CD on asemassa pitäisi nyt Linuxin latautua sieltä käyntiin.
3. Linuxin koeponnistus CD:ltä ajaen
Linuxin käynnistyessä CD:ltä pitäis tulla eteen "Boot:" prompti, johon voi antaa lisäoptioita käynnistymiseen. Vaihtoehdot käynnistyksen yhteydessä annettavilla lisäoptioille löytyy F2 ja F3 painikkeiden takaa.
Itselläni näyttää kuitenkin lähes aina virtojen päälle kytkemisen tai BIOSista uudelleen käynnistymisen jälkeen tulevan levynlukuvirhe tuosta Linux CD:stä. CD:n saa kuitenkin käynnistymään painamalla CTRL-ALT-DEL(ete) näppäinyhdistelmän tuon lukuvirheen jälkeen. Tämä ongelma ei todennäköisesti liity mitenkään Linuxiin vaan on tämän IBM -laitteen ominaisuus.
Käytännössä ainoa tuohon em. boot -promptiin tarvittava lisäoptio koskee näytön tyyppiä. Oletuksena Linux käynnistyy "Xvesa" -ajurilla, mutta tämä kone ei sillä osaa näyttää värejä oikein. Asetus ei siis ole välttämätön jos näyttö toimii oikein oletuksena olevalla ajurilla.
Siis kirjoitan boot -promptiin optioksi fb1024x768 (eli framebuffer moodi) ja painan Enteriä. Seuraavana Linuxin käynnistys kysyy valittavaa näytönohjainta (ilman em. boot -optiota tätä ei kysyttäisi) joko "Xvesa" tai "Xfbdev", joista valitsen jälkimmäisen ja kuittaan Enterillä (tästä eteenpäin oletan, että mahdollinen tämän asennuksen kokeilija ymmärtää aina kuitata Enterillä kaikki komentoikkunaan tulleiden kysymysten valinnat). Käynnistyminen jatkuu lisäkysymyksellä "USB mouse?", johon vastaan "No" (tässä IBM:ssä ei ole nyt kytkettynä mitään hiirtä vaan käytän konetta IBM:n omalla tappiohjaimella, mutta tietenkin jos hiiri olisi USB portissa pitäisi tähän vastata "Yes"). Seuraavana käynnistys heittää kysymyksen "IMPS/2 mouse wheel?", johon vastaan "Yes". Lopulta tulee viimeinen kysymys "Choose keyboard:", johon vastaan "fi-latin9". Tämän jälkeen latautuukin Linux käyntiin ja suunnilleen kaikki tärkein näyttää toimivan eli näytön värit on oikein, näppis ja hiiri toimivat ja kun koneessa oli verkkokaapeli kiinni osasi Linux laittaa verkkoyhteydenkin toimimaan ja pääsen kokeilemaan nettiä valmiiksi eteen aukaistulla "Dillo" nettiselaimella. Olen siis vakuuttunut, että tämän Linux -jakelun uskaltaa asentaa suoraan kovalevyltä ajettavaksi.
4. Asennus kovalevylle
4.1 Osioiden luominen Linuxia varten
Koneen kovalevy pitää ennen Linuxin asentamista osioida ja alustaa Linuxille sopivaksi. Kovalevyn osioinnin voisi käynnistää jo aiemmin esitellyn stepin 3. boot -promptista kirjoittamalla "install" -komento tuohon promptiin, jolloin eteen tulisi valikko, josta homma käynnistyisi komennolla "Partition disk". Helpompi on ehkä kuitenkin tehdä kaikki asennustoimenpiteet suoraan Linuxista. Tuon samaisen levyn osiointi eli partitiointi toiminnon voi käynnistää Linuxin terminaali-ikkunasta. Huom! Tämä kovalevyn osiointi ja alustus hävittää kovalevyltä kaiken siellä olevan tiedon eli jos levyllä on jotain säästämisen arvoista on se syytä ottaa talteen ennen tätä toimenpidettä.
Avataan siis terminaali-ikkuna näytön alapalkin "Term" -kuvaketta klikkaamalla. Osioinnin tekemiseksi pitää olla pääkäyttäjän oikeudet ja ne saa kirjoittamalla terminaali-ikkunaan komennon "sudo su" (edelleen kaikki komentoikkunaan annetut komennot kuitataan Enterillä eli "röttösellä"). Osiointi -ohjelma käynnistyy kirjoittamalla komento "cfdisk" ja ohjelma kysyy mikä asema
halutaan osioida "Enter drive to partition:", johon vastataan "hda". DSL suosittelee tehtäväksi ns. "Frugal" -asennuksen kovalevylle, jossa yhteen kovalevyosioon kopioidaan koko CD levyn sisältö omaksi levykuvaksi (image). Toinen kovalevyosio tarvitaan omia tiedostoja ja DSL:n laajennusosien tallentamiseen ja vielä kolmaskin ns. "swap" osio, jota käyttöjärjestelmä käyttää keskusmuistin jatkeena.
Ylös/alas -nuolilla voidaan cfdisk:llä valita mitä osiota käsitellään ja vasemmalle/oikealla -nuolilla mikä komento halutaan suorittaa. Jos vanhalla kovalevyllä on jotain vanhoja osioita, poistetaan ne ensin "Delete" -komennolla. Kovalevyllä pitäis vanhojen osioiden siivoamisen jälkeen nyt olla yksi iso vapaa tila "free space" -osio.
Tehdään aluksi osio CD:n levykuvaa varten:
- Komento "New" ja valitaan "Primary" vaihtoehto
- Määritetään kooksi megatavuina "Size:" 55
- Cfdisk kysyy myös minne kohti levyä osio luodaan eli alkuun "Beginning"
- Valitaan tämä uusi osio nuolilla ja annetaan komento "Type", joka listaa vaihtoehdot, joista valitaan 83 (eli normaali Linux osio)
- Vielä annetaan "Bootable" komento tälle osiolle
- Lopuksi osio pitää vielä luoda kovalevylle "Write" komennolla ja vahvistaa komento vastaamalla kysyttäessä "yes"
Toistetaan em. prosessi vielä pari kertaa, mutta ilman Bootable komentoa ja tehdään seuraavana "swap" -osio:
- Valitaan nuolilla taas "free space" osio
- New / Primary
- Koko tällä kertaa 2x laitteen keskusmuistin koko megatavuina eli omassa tapauksessani tähän tuli kooksi 192
- Osion luontipaikka "End"
- Type: 82 (eli Linux swap -osio)
- Write
Ja siis vielä kerran omien tiedostojen osiota varten:
- Valitaan "free space"
- New / Primary
- Koko tällä kertaa se mitä cfdisk ehdottaa eli kaikki jäljellä oleva tila käytetään tähän
- Type: 83
- Write
Osioiden pitäisi nyt näyttää cfdisk:n listauksessa tältä (tietenkin koot voi vaihdella riippuen kovalevyn ja keskusmuistin koosta). Tuo kuvassa näkyvä "ext2" tarkoittaa levyn formaattityyppiä, joka tulee näkyville vasta seuraavassa stepissä tehtävän levyn alustuksen eli formatoinnin jälkeen.
osiot
Voidaan poistua osiointiohjelmasta "Quit" -komennolla.
4.2. Osioiden alustus
Ennen varsinaista kovalevylle asennuksen käynnistämistä pitää siis vielä nuo luodut osiot alustaa Linuxille. Asennusohjelma
tekee itse alustuksen "hda1" -osiolle, jonne CD:n levykuva tallentuu, mutta kahdelle muulle osiolle alustus on tehtävä käsin terminaalista komentoja antaen.
Terminaalin pitäisi olla edellä tehdyn osioinnin seurauksena avoinna pääkäyttäjän oikeuksilla, mutta jos ei, niin terminaali
uudestaan auki ja komento "sudo su".
Swap osiota varten annetaan terminaalin kautta seuraavat komennot:
mkswap /dev/hda2
swapon /dev/hda2
Omien tiedostojen osion formatointi:
mke2fs /dev/hda3
Levyn alustuksen päätyttyä voidaan terminaali sulkea kirjoittamalla komento "exit" kaksi kertaa. Ensimmäinen exit -komento
poistuu pääkäyttäjän tilasta (voi havaita komentoikkunan promptin muuttumisesta) ja antamalla komento toisen kerran sulkeutuu ikkunakin.
4.3 Varsinaisen asennuksen ajaminen
Nyt voidaan käynnistää DSL:n asennus. Hiirellä klikkaus tyhjään työpöytään tuo esiin valikon josta käynnistetään valikon Apps/Tools/Frugal Install/"Frugal Grub Install" vaihtoehto.
Asennus kysyy
"Enter target partition to hold image:" hda1
"Enter partition to be used for MyDSL extensions:" hda3
Seuraavaksi kysytään käynnistysoptioita. Tästä kohdasta oli erityisen hankala löytää tarkkoja ohjeita. Annoin tähän kuitenkin itse seuraavat optiot:
"List boot options:" fb1024x768 tz=Europe/Helsinki
"Choose keyboard:" fi-latin9
Toiveena em. asetuksilla olisi, että näyttö, näppäimistö ja kellon aikavyöhyke asettuisivat käynnistyksessä automaattisesti oikein.
"Format the target partition:" y
"Continue?" y
Kun asennus on valmis ajetaan järjestelmä alas ja voidaan sammutuksen jälkeen asettaa käynnistymään stepin 2. ohjeiden mukaisesti kovalevyltä ensin nykyiset BIOS asetukset resetoiden ja sitten asettamalla kovalevykuvakkeen käynnistyslaitteeksi.
Jos kaikki menee putkeen pitäisi koneen nyt käynnistyä kovalevyltä Linuxin avulla.
5. Asennuksen jälkeiset ongelmat
Sitten alkaa ongelmien selvittely ja käyttöjärjestelmän virittely käyttökelpoisempaan muotoon.
Näytä kirjoitukset
) 