Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Ganymedes

Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 193
81


Pointti oli tässä:

Pikkukone: Lubuntu 18.04 32-bit
Työkone: Ubuntu 18.04 TAI 20.04 64-bit - mielestäni ihan sama kumpi verrattuna Lubuntu-koneeseen. Uudempi on aina jatkon kannalta parempi eikä 18.04 ja 20.04 Ubuntut toimi oleellisesti mitenkään eri tavalla.

Nyt on kyse vain tuosta pikkukoneesta. Tuon isomman päivittelen sitten uusimpaan LTS:ään, kun tässä joudan. :)

Vasta kun pikkukoneessa on sopiva versio asennettuna, niin tietää haluaako sitä enää käyttää, vai lähteekö kierrätykseen. Voi olla, että on Lubuntullakin niin hidas, ettei ole enää mielekäs käyttökone. Tuolla 14.04:lla se toimii, mutta esim. Firefox on jo melko hidas. Kysymysmerkki on paljonko kone hidastuu, kun 14.04 -> 18.04

OK.

Kyse on kuitenkin myös siitä, että miten paljon pikkukone nopeutuu kun vaihdat siihen SSD:n. Noilla osilla mitä kerroin, saat SSD:stä tehtyä myös ulkoisen, hyvin nopean USB-3 levyn jos ostos osoittautuu muutoin turhaksi pikkukoneen romutuksen vuoksi.

Uudella levyllä voit myös kokeilla ilman, että tuhoat vanhaa järjestelmää pois alta.

82
En näkisi, että 18.04:n ja 20.04:n välillä on merkittäviä eroja, etteikö ne voisi olla erit.

En tiedä ovat Lubuntun ja Ubuntun versionumerot toisiaan vastaavia, mutta Lubuntun 20.04 ei toimi(ne) enää 32-bittisessä koneessa.

Pointti oli tässä:

Pikkukone: Lubuntu 18.04 32-bit
Työkone: Ubuntu 18.04 TAI 20.04 64-bit - mielestäni ihan sama kumpi verrattuna Lubuntu-koneeseen. Uudempi on aina jatkon kannalta parempi eikä 18.04 ja 20.04 Ubuntut toimi oleellisesti mitenkään eri tavalla.


Lainaus
Sitten vielä sekin, että 16.04 koneessa sinulla ei välttämättä ole SSD-levyä. Tämä on tietysti kova suositus tänä päivänä, jolloin pienehköt SSD-levy ovat hyvin edullisia.
Lainaus
Ei ole SSD.tä. En tiedä onko enää mielekästä alkaa 10v vanhaa konetta päivittämään SSD:lle.

Lyhyesti sanottuna on. Kone saa huomattavan piristyksen vaihdolla ja 10 v. vanha kovalevykin alkaa olla ehtoon puolella.

Kannattaa kuitenkin varmistaa toimivuus ja päivittää BIOS ensin. Yleensä ongelmia ei ole, mutta kannattaa ymmärtää, että niitä voi olla, jotta osaa päätellä oikein jos ei toimi. Mielestäni ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Kingston SSD 240 GB, josta jää 200 GB:tä massamuistiksi, 34 eur. 120 GB on 25 eur, mikä riittää käyttöjärjestelmälle oikein hyvin. Riippuen mikä se vanha on: 2.5" USB-3 ulkoinen kotelo 11 eur (Verbatim).

83
En osaa kommentoida Lubuntua, mutta näistä versioista noin yleisellä tasolla:

- 16.04:n tuki loppuu aika pian, eli keväällä tulee viisi vuotta täyteen (en tiedä tarkkaa päivää). Joten ei sitä kannata laittaa, jos voi laittaa uudemman
- työkoneeseen varmaan kannattaa laittaa suoraan 20.04. En näkisi, että 18.04:n ja 20.04:n välillä on merkittäviä eroja, etteikö ne voisi olla erit. Sitä paitsi Lubuntussa on eri työpöytä, jota tuskin kannattaa laittaa työkoneeseen, joten eri versioiden merkitys poistuu kokonaan.

Sitten se, että mikä työpöytä kannattaa ottaa työkoneeseen - tämä on hyvin suhteellista. Itse olen päätynyt juuri Kubuntuun, jossa on KDE. Ubuntu Studio koneessa on minulla sen oletus, xfce, toimiva sekin. Vähiten miellyttävä oli Ubuntun nykyinen työpöytä, juuri 16.04: jälkeen, mutta joillakin muilla on varmaan eri mielipiteet tästä.

Se, että kannattaako 16.04:stä päivittää 20.04:ään, mielestäni tuskin kannattaa. Parempi olisi kokeilla ensin tikulta 20.04 versiota ja jos kaikki normaalit toimivat (grafiikka ja verkko), niin asentaa uudestaan. Kunnollinen backup tietysti ensin, mutta sehän pitää tehdä joka tapauksessa. Jos tunnet järjestelmän hyvin, niin tietysti silloin voit tehdä tämän miten haluat - edellä kuvaamani tapa on mielestäni selkeästi paras henkilölle, joka vierastaa epämääräisiä ongelmia joista päivityksen jälkeen ei ole tietoa, esim. että ovatko ne ongelmia vai uuden version omituisuuksia (niitä kyllä valitettavasti nyt on).

Sitten vielä sekin, että 16.04 koneessa sinulla ei välttämättä ole SSD-levyä. Tämä on tietysti kova suositus tänä päivänä, jolloin pienehköt SSD-levy ovat hyvin edullisia. Tällöin uudelleenasennus on tietysti ainoa vaihtoehto ja hyvä näin. Vanha levysi säilyy ylimääräisenä backup-levynä, jonka voit ottaa uusiokäyttöön sitten myöhemmin erillisellä levykelkalla, jotka ovat hyvin edullisia - tai käyttää sitä jo koneen uudistamisvaiheessa nopeaan datan populointiin uudessa systeemissä. Kaikki edellinen toki riippuu siitä, että mikä laitearkkitehtuuri sinulla on nyt - nämä vain mahdollisina ideoina.

84
En tiedä, mutta vasemman reunan ikoneista näet mitkä ohjelmat ovat auki ja myös niiden lukumäärät. Kun klikkaat ikonia, niin saat näkyviin tämän ohjelman ikkunat.

Haluatko nähdä kaikki aktiivisen työtilan ikkunat vai haluatko nähdä kaikki kaikkien työtilojen ikkunat? Edellä kerrottu painallus mielestäni on epälooginen jos sinulla on kyseisen ohjelman ikkunoita useissa työtiloissa, joten painallus sinänsä menettää tehoaan useampien työtilojen kanssa.

Silläkin on varmaan merkitystä, että mitä ulkoinen näyttösi tekee - peilaa vai laajentaa työtilaa?

85
Ruutukopioinnit jäivät näitä osin kokeilematta. Vaihdoin Kubuntuun ja siinä ei tällaista ongelmaa ole - joskin ruutukaappausohjelma on eri. Ubuntu 20.04 jostain syystä jumitti muulloinkin - taaskaan Kubuntussa ei ole vielä tullut vastaan.

Kubuntussa tulee ruutukopioinnissa valikko, joka kertoo mitä pitää tehdä kuvanoton jälkeen, jotta kuvan saa talteenkin. Se näköjään pitää oikeasti lukea - niin monta vaihtoehtoa siinä on :)  Hyvä systeemi sinänsä. Niin, ja onhan siinä näköjään asetuskin jolla voisi tallentaa automaattisesti - aika paljon järkeviä piirteitä. Tämä näin ensivaikutelmana KDE-työpöydästä vs. perus-Ubuntu 20.04 ... en tietenkään sano, etteikö Kubuntussa olisi epämääräisyyksiä joita Ubuntussa ei ole - kaikissahan on virheitä tai vaikeasti hallittavia asioita.

86
Kun asetin pikanäppäinkomentoja, niin sain ikkunan siirrettyä määrätylle työpöydälle. Vaikka minulla on vain neljä työpöytää kaksiulotteisesti järjestettynä, en saa siirryttyä esim. alt+nuolinäppäin ylös tai alas, sivulle ja takaisin, vaan minun pitää käyttälä ctrl+F komentoja työpöydän numeron mukaan. Kyllähän se niinkin käy, mutta vähän harmittaa, koska olen tottunut siirtymälän ctrl+alt+nuolinäppäin ylös tai alas tai sivulle ja takaisin.

OK. En ole perehtynyt näiden pikanäppäinten toimintaan.

87
Näillä oli eri hostname, vaihdoin ennen kuin aloin yhtä aikaa ajon.
Ja DNS:ästä ei tarvi välittää sitä eikä tätä kun tätä juttua ajetaan paikallisesti :)

Ei ehkä DNS per se, mutta joka tapauksessa joku nimipalvelu on aina toiminnassa, eihän muuten paikallisestikaan MIKÄÄN kone löytyisi nimen perusteella. Editoi "hosts" -tiedostot, niin homma toimii ilman MAC-osoitteiden muuttamista. Olen ajanut tällaisia konfigurointeja VMwaressa 10+vuotta NATissa. Koneita on tyypillisesti ollut kolme.

Ohje toimii sekä Windows että Ubuntu Hostin tapauksessa (siis myös täsmälleen samoilla koneilla tai niiden kopioilla) - muuttamatta yhtään mitään, paitsi että NAT-verkkoavaruus pitää tietysti olla sama, jotta siirrettävyys säilyy ... sehän on tehty jo etukäteen VMware installoinnin yhteydessä. Guestit ovat aina olleet Windows-koneita. Windows versiolla ei ole tässä mitään merkitystä.

88
Tosiaan tarkoittaa sitä, vmwaren ikkunassa olevaa vieraskoneen konsolia. Jostain syystä siihen kopiointi tuottaa hassuja juttuja. Oli mulla toinenkin metka havainto, kas kun joudun ajamaan paria virtuaalikonetta samaan aikaan, ja, molemmat on nat:in takana, ja toinen oli alunperin toisen klooni. Ylläripylläri, molemmat saa SAMAN ip-osoitteen. No eka vaihdan toisen virtuaalimasiinan mac-osoitteen. Ei vaikutusta. Sitten kaivelen syvempää, ilmeisesti syynä olikin (vieraskone) Ubuntun oma käytäntö, ja menen sitten sörkkimään netplania, sieltä löytyy sopiva asetus jonka jälkeen saadaan molemmille eri ip-osoite.

OK, tuo kaksi konetta juttu - voin kertoa miten tuon saa toimimaan ihan normaaleilla verkkoasetuksilla, virhetilannehan tuo on Ethernet-verkossa ja nimenomaan seurausta kopioinnista ... mikä sinänsä on hyvin tavallinen tapa tehdä uusia koneita.

Jos on tarvetta ajaa kahta konetta samaanaikaan, niin ensimmäiseksi muutan toisen koneen hostname'n, ja bootti perään - tämä eliminoi pahimman virhetilanteen. VMwaren DHCP antaa kyllä eri ip-osoitteen tässä tapauksessa. (Tämä tietysti on melkoinen pökäle, jos koneella on SQL Serveri - sen kanssa hostnamen muuttamisesta ei tule käytännössä mitään ja sitä paitsi tietokantaan on ehkä vanhastaan tallentunut vanha nimi, ehkä kymmeniin kenttiin, joka on toisen luokan pökäle, jos tietokantaa tarvitsee ... helpointa siis ampua SQL Serveri pois ja asentaa uudestaan. Oraclella tämä on ongelma vain jos se on asennettu väärin, no, tietokannan sisältö on ongelma siinäkin jos siitä on kyse.)

Yleensä kuitenkin, jos on tarve ajaa kahta konetta samaan aikaan, niin niiden pitää myös löytää toisensa. Tämä ei kopioilla yleensä toimi, koska DNS menee tästä kopiointitempusta sekaisin, minkä olet jo tavallaan huomannut. Se mahdollisesti pääsisi mukaan parin vuorokauden kuluessa (tai jotain?), mutta nopea tapa on, siis Windowsilla:

- laittaa kumpaankin koneeseen fixed ip
- laittaa kumpaankin koneeseen "hosts" tiedostoon tieto toisesta koneesta (siis pitää olla yhteys molempiin suuntaan, vaikka tuntuisi että vain toinen suunta tarvitaan, verkko ei toimi aina näin)
- ping toimii muutosten jälkeen heti, mutteivät suinkaan sovellukset. Esim. fileshare ei toimi ilman boottia, voi hämätä.

Näillä jutuilla kopioidut NAT-koneet kyllä toimivat ongelmitta ... kunhan sitten muistaa, että "hosts" tiedostossa on tietoa, jota pitää ylläpitää jos verkko muuttuu. Mac-osoitteisiin ei siis tarvitse koskea.

89
No hyvä että kiertokonsti toimii, en oikein tunne tätä aluetta, joten ei voi spekuloida enempää ... en kyllä oikein tiedä mitä "vmwaren suora konsolinäyttö" oikein tarkoittaa ... mahdollisesti vieraskoneen, eli Ubuntu serverin, konsolia. No, ei ehkä oleellista tietääkään.

90
En ole nähnyt VMwaren tekevän koskaan mitään tällaista, enkä oikein usko nytkään.

Kokeilin esimerkilläsi Kubuntu 20.04 hostista Ubuntu 20.04 guestiin. Normaaliin terminaaliin menee ihan oikein.

Minulla on Kubuntussa USA English Formaatit ja Ubuntussa Suomi Formaatit (koska en ole niitä muutellut asennuksen jälkeen). Nythän tällaiset konversiot eivät toimi kaikissa tapauksissa oikein, vaikka pitäisivät (esim. Windowsissa eivät toimi). Mutta en oikein usko että tästäkään on kyse, koska ei WEB-osoitetta pitäisi konvertoidakaan.

Onko sinulla shell'ssä vaihtunut merkistö jostakin syystä? Minulla on kohteessa oletus, joka on Unicode - UTF-8.

Tiedostoja voi tietysti siirtää aiemmin ehdottamani lisäksi käyttöjärjestelmän tiedostojaolla tai VMware tiedostojaolla, kuten olet tehnytkin. Tarkoitin sitä, että siirrät tiedoston ja teet copy/paste:n sitten vasta kohteessa.

91
Kokeilin seuraavia yhdistelmiä, VMware Player/Workstation 16.1 versioilla:

Host: Ubuntu Studio 20.04 - Guest: Debian 85 live

Host: Kubuntu 20.04 - Guest: Ubuntu 20.04

Kummassakin tavanomainen kopiointi merkkijonolla: "abc 123 xyz" toimi. Tiedoston kopiointi on Ubuntussa jotenkin rikki nykyään, ja se ei aina toimi. Copy/paste, johonkin hakemistoon ehkä toimiikin. Toisinpäin guestilta hostille ei välttämättä toimi.

Maa-asetukset: niitä on varsin monia. Kerro tarkasti miten ne haluat olevan - lähetä ruutukopio kyseisestä käyttöjärjestelmästä. Minulla on yleisesti ottaen kieli englanti mutta sijainti Suomi ja näppis suomenkielinen ... mutta tämähän on vain karkea yleistys asetuksista. Onhan siellä kaikenmaailman format-asetuksia ja muita, jotka ovat ehkä amerikkalaisia, näin näyttäisi olevan ainakin Kubuntussa.

Kiertokonstina: No jos tiedoston kopiointi hostilta guestille toimii, välitä sitä kautta. Jos käytät G-mailiä, sen kautta voi myös välittää helposti, kunhan kirjaudut sisälle molemmille.

Tosin sinulla on Ubuntu Server, jolloin grafiikkaa ei taida olla käytössä, vai kuinka? Joten en tiedä mitä ylläolevasta voit edes käyttää.

Lähetä myös merkkijono, jotta tiedän mistä erikoismerkeistä on kyse.

92
Olet oikeassa tämä Ubuntun uusin versio on todella pöljä. Ikkunoiden pudottaminen työpöydän pienoiskuvakkeelle ei ole ainakaan minulta onnistunut kunnolla.Toisessa koneessani Kubuntu 20.04 toimii hyvin, mutta tässä isommassa koneessa minulla oli sen kanssa hankaluuksia. Saattoi johtua siitäkin, että tässä on double boot, vaikka sinänsä Windowsin ja Linuxin ei pitäisi häiritä toisiaan. Ehkä palaan vielä tässäkin Kubuntuun, kun on sopivasti aikaa.

Ei kai double-boot sinänsä mitään vaikuta. Ainoa ero voisi tulla boot-parametrien eroista, mutta eivät nekään suoranaisesti dual-bootista johdu. Jos toiminnassa on eroja, niin veikkaan näytönohjaimen eroja, joita voi yrittää parantaa driver-valinnoilla.

Se miten hienosti Kubuntu osaa työpöydät:

- avoinna olevat työpöydät näkyvät koko ajan pienenä järkevissä paikoissa (räätälöitävissäkin)
- niissä näkyy summittaisesti se miten monta ikkunaa niissä on vai onko ollenkaan
- työpöytiä voi luoda ja nimetä itse
- työpöydät ovat siis numeroituja tai nimettyjä, mille asialle jokainen voi keksiä oman käyttönsä
- työpöytiä voi rullata hiiren keskinapilla, kun fokus on työpöydällä (eikä siis missään ikkunassa). Todella nopeaa
- liikutettavat ikkunat ovat osin läpinäkyviä, joka voi joskus olla hyvä
- ikkunan saa suoraan siirrettyä halutulle, nimetylle, työpöydälle, eikä vain liikutettua pinossa johonkin suuntaan
- jotenkin Ubuntu 20.4 työpöytien vaihtelu sattuu silmiin ... en tiedä onko tämä vain vanha vaikutelma vai onko tämäkin asia hölmöilty. Ergonomia ei ole mikään mielipidekysymys vaan yliopistotasoinen oppiaine.
- Windows-nappi ei ole tässä valjastettu ikkunoiden avaamiseen vaan sillä saa nopeasti ohjelmavalikon auki

Sinänsä, GUIssa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Unity-tyyppiset sivuikonit eivät oikeastaan työpöytien kanssa toimi niinkään hyvin. Ne näyttävät kyllä hyvin aukiolevat sovellukset ja niiden lukumäärän, mutta kohdistaminen virtuaalityöpöytiin ei sitten enää olekaan niin ruusuista - johtaa monesti tarpeettomaan (lue ärsyttävään) hyppiseen työpöydältä toiselle. Pienet avausikonit, lähes Windows-tapaan alapalkissa, eivät Kubuntussa yht'äkkiä olekaan niin taantumuksellinen tapa. No, tässä varmaan omat käyttötavat tulevat esiin sille, että minkä kukakin kokee helpoksi tai nopeaksi tai molemmiksi. Kaikki eivät tarvitse virtuaallisia työpöytiä - riippuu siitäkin, että miten monta näyttöä on käytettävissä (milläkin koneella).

93
Lentokonetila tarkoittaa, että Wifi ja mahdollinen Bluetooth ovat pois päältä. Tämä on varmaankin ollut se syy miksi Wifi ei ollut käynnistynyt bootissa - ei olisi pitänytkään.

Lentokonetilanappi on siis ns. toggle - painallus joko laittaa päälle tai ottaa pois päältä, riippuen kummassa tilassa lentokonetila oli.

Voiko tuo lentokonetila kääntyä päälle bootissa siitä riippumatta mikä oli tilanne sammuttaessa?

Et ole kertonut minkälaisesta raudasta on kyse.

A. Ilman että on tehty mitään

Aika kaukaa haettua, mutta teoriassa emolevyn patterin heikkous voi saada bootissa ilmi epätoivottavia asioita, joita pitää korjata. Lähinnä olen nähnyt kellonajan menetystä, levyjen hukkaamista ja esim. muistien määrän hukkaamista. Riippuen siitäkin onko kone ollut kokonaan virraton.

Tällä on siis ainoastaan merkitystä jos sinulla on Wifi-emolla.


B. Vahingossa

Läppäreissä on joskus nappeja langattoman verkon poistamiseksi. Näiden asetukset varmaankin periytyvät seuraavaan boottiin. Periaatteessa, vastaavia toimintoja voi olla työasemankin näppäimistöllä.

Joissakin läppäreissä on mekaaninen kytkin tälle asialle. Sen asentoja ei kuitenkaan voi poistaa ohjelmallisesti.

Tietysti Ubuntussa itsessään on myös valinta sille, että ovatko langattomat verkot toiminnat toiminnassa vai ei. Tämä periytyy seuraavaan boottin.


C. Pysyvästi

Et sanonut että tämä olisi ollut tilanne, mutta Bioksessa on asetukset sille, että mitkä emolevyn laitteet ovat toiminnassa. Jospa olet näitä käynyt muuttamassa. Tietenkin BIOS-päivitys nollaa kaikki tällaiset asetukset.

94
Minulla tietyt ohjelmat avautuvat tietylle työpöydälle. Joskun kuitenkin haluan siirtää avoimena olevan ikkunan tietylle työpöydälle. Kubuntussa se toimii tietenkin ja mielestäni se toimi ainakin joskus kauan sitten myös Ubuntussa, mutta nyt ei toimi. Kun klikkaan tiedostoa hiiren oikealla napilla, vaihoehto siirrä työpöydälle ei ole. Vaikka Ubuntussakin on työpöydät mielestäni numeroidut.

Riippuu Ubuntun versiosta. Jos puhut versiosta 20.04, niin mielestäni toiminta on pöljää.

Ne eivät ole numeroituja - voit siirtää ikkunaa alaspäin tai ylöspäin pinossa (siis normaalilla tavalla eli klikkaamalla hiiren oikealla napilla ikkunan ylänauhaa ja valitsemalla optioista). Pinon saat näkyviin painamalla Windows-näppäintä ja huonosti näkyviin kun valitset Activities. Mahdollisesti voit raahata ikkunan pinossa näkyvälle työpöydälle, jos se siis on näkyvissä.

Kubuntussa virtuaaliset työpöydät tosiaankin toimivat hienosti.

95
Lentokonetila tarkoittaa, että Wifi ja mahdollinen Bluetooth ovat pois päältä. Tämä on varmaankin ollut se syy miksi Wifi ei ollut käynnistynyt bootissa - ei olisi pitänytkään.

Lentokonetilanappi on siis ns. toggle - painallus joko laittaa päälle tai ottaa pois päältä, riippuen kummassa tilassa lentokonetila oli.

96
Yksi Arch -johdannainen muiden joukossa. Arch -pohja on tietysti joillekin plussa, on AUR:ia ja uunituoretta softaa yms. Mutta eipä siinä, lopulta sillä tehdään ihan samaa kuin muillakin jakeluilla, eli katsotaan kissavideoita.

Yep, tuli mieleen, että suunnattu Arch-ihmisille ... Debian-leiriä ei heti ainakaan hirveästi kiinnosta.

97
Eikös se ole verkkoasetusten, kyseisen verkon kohdalla, ensimmäisellä välilehdellä tuo määrittely.

98
Kokeilin tätä, mutta jotenkin liian kaukana Ubuntu-kokemuksesta. Ihan kivoja juttuja siellä täällä, mutta epämääräistä kun ei tätä Arch Linuxia ymmärrä:

- kyseli päivityksessä asioita, joista ei ole mitään hajua (joku Upgrade-kysymys samantien ja installerin tuhoamiskysymys)
- pitäisi opiskella miten tähän asennetaan komentoriviltä puuttuvia paketteja
- aloittaa kaikkea (asennusta, boottia) tekstinäytöllä, jossa on hyvin lyhyt kestoaika

Windows/Samba-verkon luontiin en löytänyt apuja ja suora yritys, joka sinänsä pitäisi olla oikein, päätyi virheeseen. Voi olla vain syntaksi jotenkin erilainen ... tai no, eilen näkyi, tänään ei näy kenttää.

Voisi kuvitella, että KDE-multimediaversiossa Samba olisi asennettu toimivaksi, kun se kerran on käyttöliittymässäkin tarkoitettu syötettäväksi, mutta ei. KDE asiat ovat kuitenkin jo tuttuja Kubuntun perusteella.

Onhan tässä paljon hyvää, mutta vaikea sanoa, että mitä hyvää KDE:n lisäksi.



99
...
Viestittelysi on aika ristiriitaista. Yhtäällä sanot että tietenkin Klarna myy asiakkaiden sähköpostiosoitteita, tässä väität että käyttöoikeussopimus jonka olet itse hyväksynyt ei ole pätevä ja vetoat Facebookin tapaukseen. Mutta Facebook joutui erikseen sopimaan EU:n kanssa siitä mikä on EU:n alueella voimassa ja mikä ei, ja FB myöskin tiedotti siitä sitten asiakkaille. Google ei ole ilmoittanut eroista käyttöehdoissa koska mitään erillistä sopimusta ei ole, joten Googlen käyttöehdot koskevat kaikkia, myös sinua.

Ei se ole ristiriitaista, vaan sananmuodot tarkoittivat sitä, että ei pidä olettaa mitään specifistä pelkästään lukemalla "pientä tekstiä". Tarkoitan, että Googlen ehdot eivät välttämättä ole voimassa Suomessa. Heillä ei myöskään ole omistusoikeutta, mikä on tärkeätä huomata, vaan heidän oikeutensa ovat jotakin muuta. Siihen mitä ne täsmällisesti ovat, tarvitaan juristia, minkä myös toin esille viesteissäni. Mainitsin myös siitä, että asia ei ole välttämättä Suomen oma asia, vaan EU-lakien mukainen.

Siitä mitä ensimmäisenä huomautin tässä ketjussa, ei tarvitse minulle muistuttaa - tuo on äärimmäisen ristiriitaista ja harhaanjohtavaa huomauttaa näistä tilanteista minulle.

Esimerkki monimutkaisuudesta, joka ehkä on NYT tiedossa:

Ostetulle ohjelmalle et saa omistusoikeutta, vaan käyttöoikeuden. Saat sitä käyttää vapaasti mihin haluat, jollei se ole sidottu esimerkiksi yhteen koneeseen, mitä se sitten tarkoittaakaan ... tähän tarvitaan se pienen tekstin lukeminen ja juristin tulkinta (esim. voiko sen siirtää aina toiseen koneeseen vai ei, ehkä sen saakin, ehkä ei, joka tapauksessa Microsoftin tapauksessa siirto on aktivoinnin takana joten automaattisesti näin ei voi tehdä. Teknisesti se estyy, jos Microsoft ei anna lupaa. Mitä tällainen aktiivinen ESTO tarkoittaisi, on aivan eri asia juridisesti kuin yleispätevä lupa. Tämä on kuitenkin todennäköisesti imagokysymys, jolloin tällaista estoa ei tapahdu, vaikka teknisesti se oli helppoa - eli vielä yksi parametri lisää: imago, kaikki ei ole edes juridista). Ohjelmaa ei myöskään saa myydä, Microsoftin viestittelyn mukaan (en ole lukenut niitä enää pitkään aikaan). Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, koska Suomen laki on jyrännyt sen yli.

Sen sijaan, opiskelija sai USAssa ihan kivan tuomion, kun myi ohjelmansa eteenpäin (lehtitietojen mukaan). Tämä ehto ON voimassa (tai ainakin OLI) USAssa, koska Microsoft sen niin määritteli. Microsoft halusi tehdä tästä esimerkin ja pelotteen - muutenhan Officen myynnillä eteenpäin ei ollut mitään merkitystä.

Tuo sähköpostiosoitteiden kulkeutuminen tuli jo mielestäni selväksi siinä ketjussa. Oleellista ei siinä ollut se, että kuka tekee vaan se että se tapahtuu kuitenkin. Klarnan tapauksen perustelin mielestäni varsin selvästi, joka ei ole ollenkaan sinun sanamuotosi: Se mitä kirjoitin tarkoittaa sitä, että yrityksen joka antaa ostaa luottokortilla ilman mitään varmennuksia, päinvastoin kuin lähes kaikki muut yritykset, ei pidä olettaa pitävän sähköpostiosoitteita niin, että ne eivät kulkeutuisi muualle. Tämä on pelkästään tervettä järkeä käyttämällä saatu johtopäätös. Ei kaikkea tarvitse "tietää", päättelykin on sallittua.

100
Yleistä keskustelua / Vs: Scribuksen käyttö vinkki
« : 26.02.21 - klo:22.08 »
Wikipedian pdf/a artikkeli puhuu ligatuuriongellmista pdf/a-muunnoksien yhteydessä (pdf>pdf/a konversiossa yleensä, ei missään ohjelmassa erityisesti):
https://en.wikipedia.org/wiki/PDF/A
Mutta pitäisi onnistua LibreOfficessa:
PDF/A standard documents can be created with the following software : SoftMaker Office 2021[22][circular reference], MS Word 2010 and newer, Adobe Acrobat Distiller, PDF Creator, OpenOffice or LibreOffice since release 3.0, LaTeX with pdfx or pdfTeX addons, or by using a virtual PDF printer (Adobe Acrobat Pro, PDF24, FreePDF + Ghostscript).[23]
Luulisin, että ennen uuden ohjelman asentamista tai peräti ostamista, kannattaa perehtyä olemassaolevan ohjelman käyttöön. Todennäköisesti se uusikin ohjelma vaatii käytön opettelemisen ;)

Joo, mutta KAIKKI on nyt aivan oikein PDF:ssä. Ja KAIKKI on nyt aivan oikein Scribuksessa. Mitään muita muotoja ei ole olemassa. Kyse on siitä miten vaikkapa EPUBiin saa siirrettyä Scribuksesta tai sen tuottamasta PDF:stä.

Lopulta, kunhan saisi johonkin näistä onnistuneesti, niin sitten voisi yrittää lukea Kindleen. Mukana on paljon kuvia ja sikäli muotoilut pitäisi myös saada mukaan. Viimeisenä listalla on PDF, mutta kuten sanottua Scibuksesta tuotettu PDF ei kelpaa MIHINKÄÄN - Libre Office on vain yksi testi muiden joukossa, nopein tehdä ... vaikuttaa kuitenkin tilannetta kuvaavalta ... missä asiassa voin olla väärässäkin.

Recommended Formats:
Microsoft Word (DOC/DOCX)
Kindle Create (KPF)
EPUB

Supported Formats:
HTML (ZIP, HTM, or HTML)
MOBI
Rich Text Format (RTF)
Plain Text (TXT)
Adobe PDF (PDF)

Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 193