Aiheet

21

Laitealue / Nopea työasema

« : 19.06.11 - klo:19.47 »

Olen kasaamassa nopeaa työasemaa ammattikäyttöön. Pääasiallinen käyttötarkoitus on virtualisointi VMwarella. Tällöin kuitenkin myös fyysisen koneen näytönohjain on pelissä OpenGL-mielessä. Käyttöjärjestelmä on 64-bittisenä joko Ubuntu 10.10 tai Win 7 - en osaa sanoa vielä.

Tarkoitus on se, että 1-2 tietokanta/objektipohjaista (=raskaita) interaktiivista softaa (=pitää vastata nopeasti) pyörii mahdollisimman nopeasti ja kolmenkin virtuaalikoneen yhtaikainen käyttäminen toimii kohtalaisesti.

Yhteenvetona nuo vaatimukset tarkoittavat:
- levyt ovat mahdollisimman nopeita
- prosessoritehoa ja säikeitä löytyy riittävästi (periaatteessa yli 4 olisi hyvä)
- muistia tarvitaan mieluiten 16 GB (8 GB on liian vähän)

Pitkähkö johdanto, mutta silmiini osui seuraavaksi kerrottu yhdistelmä Verkkokaupasta. Tiedän kyllä, että homma toimii /AMD X4 / DDR3 / Asus-emo / SATA-2 bulk-levy/ USB 2.0 (varmistukset) / -pohjaisella järjestelmällä ihan kohtalaisen hyvin. Tarkoitus on nyt kuitenkin rakentaa oleellisesti parempi järjestelmä. Tosin allaolevat roinat maksavat 2-3 kertaa enemmän - joten syytä olisikin olla suorituskyvyssä eri kertaluokassa.

  2  9190 Kingston HyperX 8 GB (2x4 GB) DDR3 1600     189.80e
  3 14230 Western Digital Caviar Black 1 TB SATA 6    242.70e
  1 26572 Intel Core i7 2600K 3.4 GHz LGA1155 -suo    293.90e
  1 41787 Asus P8P67 EVO B3 Intel P67 LGA1155 ATX-    183.90e
  1 33831 Kingston SSDNow V100 Series SV100S2N/64G     99.90e

/ Suorituskykyyn kuulumattomia valintoja:
  1 42127 LG GH22NSRB 22X DVD+-RW SATA-asema, must     28.90e
  1  2227 Antec Sonata III 500 - ATX-kotelo, 500W     122.90e /


Varsinaiset kysymykset ovat seuraavat, saa tietysti kommentoida kaikkea muutakin:

1.
Tietääkö joku näistä piirisarjoista? 100 euron emoissa (Asus) on eri piirisarja, mutta emoissa ei ole tarpeeksi SATA-III paikkoja, joten en niitä valinnut. 300 euron emoissa on taasen eri piirisarja. Mikä näistä vastaa käyttötarkoitusta parhaiten?

2.
i7-prosessori maksaa 3 kertaa AMD X4 prosessorin hinnan ... lienee sitten e.m. käyttötarkoituksessa hintansa värtti?

3.
SATA-III -levyt lienevät oikeasti hyviä verrattuna SATA-II "green" -levyihin. Valitut ovat nyt "black" -levyjä ja SATA-III levyjä - lienevät hintansa värttejä? Ovat pienempiä kapasiteetiltaan, mutta riittävät sinänsä ihan hyvin tähän tarkoitukseen. Onhan niitä VelociRaptor levyjäkin, mutta enpä tiedä olisiko näistä hyötyä - oikeastihan tämä ei ole serveri, vaan eri virtuaalikoneet voivat aivan hyvin toimia eri levyillä, joten olisiko näistä edes mitään hyötyä?

4.
Muistit on valittu hieman kalliimmasta päästä. Lienee tarpeen?

5.
Systeemilevyksi on valittu Kingstonen SSD, lienee ihan kelpo? Käyttislevyllähän ei ole tarkoitus tapahtua mitään sen kummempaa.

6.
Jos jollakin on tiedossa kohtuuhintainen nVidian näytönohjain, jossa on kunnollinen OpenGL-tuki, niin vinkkejä otetaan vastaan. Mallit eivät ole isoja, joten sinänsä varsin järeää ei tarvita. (Erikoistapauksia varten voi sitten hommata näytönohjaimen erikseen).


... että tällaiseen olisi kiva kuulla kommentteja, jos joku on sattunut tutkimaan näitä aiheita tarkemmin.

22

Oppaiden kehittäminen / VMware virtualisointiohje

« : 03.05.11 - klo:20.07 »

Oheisena virtualisointiohje VMware ohjelmiston käyttöön - Osa 1 - Asennus

Käyttöoesimerkki on Ubuntulle, mutta voi tätä käyttää Windowsin kanssakin.

[ylläpito on poistanut liitteen]

23

Ubuntu tietokoneissa / Ohjelmistojen tietoturvariskeistä

« : 14.03.11 - klo:20.41 »

Tietoturvauhat koskevat kaikkia ohjelmistoja käyttöjärjestelmästä tai ohjelmistojärjestelmästä riippumatta. Tietoturvauhat eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikissa tapauksissa eivätkä niiden vaikutukset ole samanlaisia erilaisissa ohjelmistojärjestelmissä tai käyttöjärjestelmissä. Eri ohjelmistojärjestelmiin ohjelmistoja hankitaan tyypillisesti myös erilaisista lähteistä, toisaalta tässä vaikuttavat myös henkilökohtaiset tarpeet ja mieltymyksetkin. Tämä on kirjoitettu Ubuntua varten.


Seuraavassa jäsentelyä eri perspektiiveistä.


Riskeistä ohjelmiston lähteen mukaan:


a) Ubuntun omat ohjelmat Canonicalilta (pakettivarastosta)

Tietoturvauhat ovat minimissään johtuen siitä, että näissä ohjelmissa on Ubuntun kehittäjän oma maine pelissä ja ohjelmat ovat avoimia ja yleisiä. Sikäli näihin salattujen takaporttien tekeminen on vaikeahkoa ja tahattomat virheet pyritään pitämään minimissään.


b) Ubuntu-ohjelmalähteiden muut ohjelmat (pakettivarastosta)

Tietoturvauhat ovat pieniä, koska ohjelmat tulevat tunnetusta lähteestä ja ovat yleensä avoimia ja yleisiä tai melko yleisiä.


c) Ulkopuolisista, tunnetuista paikoista erikseen ladattavat ohjelmat (ei pakettivarastosta)

Tietoturvauhat ovat yleensä pieniä, koska lähteen tunnettavuus omalta osaltaan takaa mainetta. Kestävää ohjelmistomyynti ei myöskään voi tehdä jos maine on huono. Jotkut ilmaisohjelmistot, kuten Abode Reader, ovat kuitenkin varsin huonossa maineessa. Tämä ei ole mielipide, vaan vetoan tässä esim. Suomen Viestintäviraston lausuntoon olla käyttämättä kyseistä ohjelmistoa sen huonon turvallisuuden vuoksi, tämä vain yhtenä esimerkkinä uutisoinnista. Esimerkin opetus oli vain se, että tunnetujenkin ohjelmien kanssa pitää olla tarkkana.


d) Ulkopuolisista, tuntemattomista paikoista erikseen ladattavat ohjelmat (ei pakettivarastosta)

Näiden tietoturvataso voi periaatteessa olla mitä hyvänsä. Lähteen yleinen taso kannattaa tarkistaa.


e) Asennus jonkun Ubuntu-ohjelmiston sisältä

Tällä tarkoitetaan esimerkiksi Firefoxin sisältä asennettavia lisäosia.

Ohjelmiston asennus poikkeaa normaalista asennuksesta sikäli, että asennuksen tekeminen ei edellytä järjestelmänhallintaoikeuksia. Toisaalta asennus ei myöskään ole voimassa järjestelmänlaajuisesti vaan ainoastaan sille käyttäjälle joka asennuksen teki tai ainakin tämä on yleensä idea (tätä on kommentoitu jäljempänä enemmän).

Nämä ohjelmien lisäosat ovat useimmiten kolmannen osapuolen lähteestä ladattuja lisukkeita, koska esim. Firefox varoittaa näiden latauksesta maininnalla "asenna ainoastaan lähteistä jotka tunnet". Näinollen nämä eivät ole Firefoxin omia (tai paremminkin sen tekijän, Mozillan omia). Tämä kolmas osapuoli voi olla lataajan kannalta katsottuna tunnettu tai tuntematon lähde.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näiden kanssa pitää olla tarkkana, mutta tuskin on luotettavan ohjelmistotoimittajan (esimerkkinä Firefox) etujen mukaista pitää listoilla epäluotettavia lisäosia - vaikka vastuusta teoriassa vetäydytäänkin. Hetkellisesti epäluotettavia lisäosia voi olla jakelussa.



Riskeistä ohjelmiston tyypin mukaan:


a) Avoimet ohjelmistot

Takaporttien tekeminen tällaisiin ohjelmiin on vaikeaa, koska lähdekoodi on avointa kaikille. Tästä myös jää avoimen lähdekoodin vuoksi kiinni ennemmin tai myöhemmin. Toisaalta, tilapäistä tietoturvauhkaa ei koodin avoimmuus poista ollenkaan. Koodin avoimmuus voi olla myös näennäistä - eli avoimmuus voi olla huijausta jo sekin.


b) Suljetut ohjelmistot

Tahattomia tietoturvauhkia näissäkään ei ole, jos ohjelmiston tekijä on kiinnostunut maineestaan. Aivan yksinkertaisista tietoturvariskeistä, varsinkin jos ohjelmistot ovat hyvin yleisiä, jää kiinni vaikka koodi on suljettuakin. Näissä voi kuitenkin olla erittäin vaikeasti havaittavia takaportteja, joista kuitenkin voi jäädä kiinnikin ... ehkä joskus myöhemmin.



Riskeistä ohjelmiston käyttötarkoituksen mukaan:


Tässä auttaa oma harkinta.

a) Jos ohjelmistolla on tarkoitus editoida koneella sijaitsevia, paikallisia tekstitiedostoja, ei tietoturvauhka ole kovin todennäköinen.

b) Jos ohjelmistolla on tarkoitus liikkua Internetissä tai ohjelmaa käytetään tyypillisesti Internetistä peräisin olevien tiedostojen kanssa, on tietoturvauhka todellisempi.

c) Jos ohjelmistolla hallitaan rahaliikennettä, on syytä olla ohjelmiston turvallisuuden kanssa jo huomattavasti tarkempi. Kannattaa huomata se, että kaikki WEB-selailuun liittyvät ohjelmat, mukaanlukien selainten, kuten Firefoxin, lisäosat kuuluvat tähän ryhmään.



Riskeistä ohjelmiston asennustavan mukaan:


a) Asennus Ubuntun normaalilla graafisella käyttöliittymällä

Turvallisuus riippuu siitä mitä pakettivarastoja on valittu. Oletuksena ainoastaan turvalliset ovat mukana, mutta tänne on mahdollista lisätä omia, esim. WEBistä saatuja varastoja, joiden turvallisuus on jotakin muuta.

Paikassa Ohjelmalähteet (Software Sources) voi myös tehdä valintoja kuten "pre-released updates" ja "unsupported updates". Näiden turvataso ei välttämättä ole samalla tasolla varsinaisten päivitysten kanssa.


b) Asennus komentoriviltä, pakettivarastosta

Tällä tarkoitetaan asennusta, esim. komennolla "sudo apt-get install paketin_nimi".

Tällainen asennus toimii samojen ohjelmalähteiden varassa kuin graafisen käyttöliittymän asennuskin.

Komentoriviasennuksiin voi usein liittyä ajettavia komentoja ja scriptejä. Jos nämä tulevat epäluotettavasta lähteestä, niin pitää ymmärtää että tällaiset voivat tehdä periaatteessa mitä hyvänsä, esimerkiksi tyhjentävät koko kovalevyn tai pahempaa.


c) Asennus komentoriviltä paikallisesta paketista

Asennuksen turvallisuus riippuu täysin siitä mistä paketti on peräisin.


d) Ohjelmistoihin asennettavat lisäosat.

Lisäosien asennus ei voi aiheuttaa varsinaisia järjestelmänlaajuisia muutoksia, koska asennukselle ei anneta järjestelmänvalvojan oikeuksia.

Lisäosa voi kuitenkin tehdä kaikkea sitä mitä ohjelman alkuperäinen tekijä on tehnyt lisäosalle mahdolliseksi. Näitä mahdollisuuksia ei oikeastaan käyttäjä voi tietää, joten kannattaa lähteä siitä, että lisäosalla voi tehdä kaikkea sitä mitä ohjelmalla itselläänkin. Ei myöskään ole itsestään selvää, etteikö lisäosa vaikuttaisia muidenkin käyttäjien tekemisiin, tavalla tai toisella, vaikka se ei tarkoitus yleensä olisikaan.


Riskeistä ohjelmistojen käytön mukaan:


Ubuntu-järjestelmän ohjelmat eivät lähtökohtaisesti asennu ja konfiguroidu siten, että niiden käyttö olisi mahdollista ulkopuoliselle tunkeutujalle. Jos kuitenkin itse asennat tällaisia ohjelmia, niin turvariskit kasvavat oleellisesti. Tässä tarkoitetaan nyt ohjelmia kuten Web-serverit ja erinäiset yhteysohjelmat (esim. ssh, vnc).

Tällaisilla ohjelmilla on aivan omat turvariskinsä ja niiden konfigurointi pitää tehdä oikein, jotta riskit ovat minimissään. Huolimaton konfigurointi voi kostautua hyvin nopeasti, koska tällaisten ohjelmien hyödyntäminen lienee melko korkealla prioriteetillä crackereiden käyttämissä menetelmissä.

Aivan yleisenä piirteenä kannattanee huomata se, että kyse ei ole siitä, että "miksi kukaan tulisi juuri minun koneelleni?". Kyse on siitä, että turva-aukkoja tai huonoja salasanoja metsästetään ympäri nettiä ja tunkeudutaan niille koneille, joille helpoiten pääsee - mahdollisesti valjastaen näin jopa miljoonia koneita johonkin nettihyökkäykseen tai vaikkapa SPAMin levittämiseen.



Yhteenveto:

Edellä mainitut seikat muodostavat matriisin ja tietoturvauhkaa kannattaa arvioida näiden kaikkien asioiden summavaikutuksen kautta.

Tietoturvauhkia kannattaa arvioida myös todellisten vaihtoehtojen kautta. Esimerkiksi nettimaksujen turvallisuudesta uutisoidaan näyttävästi, mutta kannattaa miettiä kumpi on oikeasti turvallisempaa, kenellekin:

a) Nettimaksu luottokortilla Tallinnalaiseen kauppaan ja tavaran toimitus postissa,

b) Käteisen rahan mukaanottaminen Tallinnan matkalle, maksun suorittaminen kassalla Tallinnassa ja tavaran omatoiminen kuljettaminen Suomeen.

24

Oppaiden kehittäminen / Asennuksen debuggaus

« : 03.12.10 - klo:19.47 »

Tein yksinkertaisen logiikan asennuksen ongelmien hahmottamiselle. Tämä perustuu asennusongelmiin mitä näillä palstoilla on tämän ja viime vuoden aikana raportoitu. Käytännössä kaikkia näitä asioita on kysytty useampaan kertaan.

------------------------------------------------------------

Jos asennus pysähtyy jostain syystä.

0.
Tarkista laitteisto.

Tarkista aina koneen kunto asentamatta mitään. Ubuntun voit bootata CD:ltä ns. live-tilaan ja tarkistaa, että kaikki tavanomaiset laitteet toimivat, kuten verkkokortti, WLAN, äänikortti ja näytönohjain.

Jos live-boot ei toimi, niin kokeile jollain toisella Linux-jakelun CD/DVD:llä. On mahdollista, että Ubuntun voi silti asentaa vaikka live-levy ei toimisikaan ongelmitta, mutta tällöin kannattaa ottaa yhteyttä tukisivuihin ensin (katso myös kohta 6 alla).

Toimimattomuus voi hyvin johtua myös siitä, että laitteistosi on viallinen. Joitakin syitä sille miksi laitteisto joka "on näyttänyt toimivan" voi kuitenkin olla viallinen niiltä osin kuin Linux-asennus vaatii, on kerrottu jäljempänä.


1.
Tarkista BIOS.

a. Aseta BIOS-asetukset "Reset to Factory Defaults". Tämä koskee vanhoja emolevyjä joiden asetukset ovat epämääräiset tai tuntemattomat ja aivan uusia emolevyjä, jotka eivät, paradoksaalista kyllä, ole kaupassa oikeilla asetuksilla.

Toisin sanoen tämä koskee kaikkia tapauksia.


b. Jos kyseessä on vanha emolevy, kokeile ottaa käyttöön uudempi BIOS (valmistajan sivuilta, bioksen flash). BIOS voi olla huono myös aivan uusilla emolevymalleilla ja päivittäminen on suositeltavaa.


c. Disabloi bioksen sellaiset laitteet joita et tarvitse. Toimimattomat ja tukemattomat laitteet voivat estää käynnistyksen tai aiheuttaa muita ongelmia.


Jos et jostakin syystä johtuen pysty tarkistamaan bios-asioita, niin sinun pitää todennäköisesti jättää käyttöjärjestelmän asennus sellaisen henkilön tehtäväksi, joka pystyy.

BIOS ongelmat ovat monesti myös käyttö/ohjelmistojärjestelmäkohtaisia eli vaikka laite toimii jollakin muulla käyttiksellä niin se ei toimi Ubuntulla - ja myös päinvastoin. Yleensä kuitenkin bioksen virheiden korjaaminen ja asetusten palauttaminen järkeviksi on hyväksyttävä toimenpide kaikkien (yleisten) käyttö/ohjelmistojärjestelmien kannalta.


2.
Tarkista asennuslevyn kunto.

a. Jos olet ladannut CD- tai DVD-imagen, niin käytätkö vastaavaa mediaa CD tai DVD?

b. Onko lataus onnistunut ... median tarkistusohjeet ovat lataussivuilla. Itse polton tarkistaminen poltto-ohjelmalla ei ole ollenkaan riittävä testi varmistumaan siitä, että antaako mediasi lukeminen sen tuloksen mikä siitä pitäisi tulla.

c. Toimiiko CD- tai DVD-asemasi varmasti?


Ubuntun voit asentaa myös USB-tikulta jos koneesi on riittävän uusi. Tällöin joudut hivenen opiskelemaan boottaavan USB-tikun tekemistä, etsimään komennot jolla koneesi BIOS käynnistää käyttöjärjestelmän ja varautumaan kokeiluun useilla tikuilla koska kaikki eivät välttämättä toimi koneessasi. USB-tikun toimimattomuuteen vaikuttavat varsin monet asiat, mm.: tikun virrankulutus, emolevyn virrananto, välijohdot, koneen erilaiset USB-portit, USB-portin rinnalla olevat muut USB-laitteet.



3.
Tarkista tietokoneesi muistit.

Vaikka koneesi on toiminut jossakin muussa käyttöjärjestelmässä, se ei tarkoita sitä, että koko muistiavaruus on ehjää, mikä on vaatimus Ubuntussa. Muistivika voi todellakin saada Ubuntun asennuksen pysähtymään joka kerta samaan kohtaan, esim. levyjen osiointiin.

Tarkistusohjeet löytyvät lataussivuilta.

Tarkista myös koneesi muistinmäärä jotta se on riittävä kyseiselle versiolle. Ubuntu versio 10.10 vaatii vähintäin 512 MB:n muistin.


4.
Tarkista kovalevyjen kytkennät (erityisesti jos kovalevyt eivät löydy)

a. Löytyvätkö kovalevyt BIOS-vaiheessa? On mahdollista, että XP on toiminut vaikka kytkennät ovat olleet väärin. Tämä koskee lähinnä IDE-levyjä, jotka pitää olla jumpperoitu oikein. Jos olet kytkenyt levyjä, etkä tiedä mitä e.m. jumpperointi tarkoittaa, sinun täytyy kysyä lisäohjeita (tai mieluiten avata koneesi jonkun sellaisen kanssa joka tietää mitä tämä tarkoittaa).

SATA-levyillä ei ole tällaista jumpperointia joten vääriä kytkentävaihtoehtoja ei tässä mielessä ole.

b. Oletko vaihtanut levyjen tyyppiä, esim. IDE-levyistä SATA-levyihin? Ovathan BIOS-asetukset tässä suhteessa oikein?

c. Joillakin emolevyillä voi olla, että slave-IDE-levyltä käynnistäminen ei toimi, vaan käyttöjärjestelmälevyn pitää olla master-IDE-liitännässä. Tämä tarkoittaa emolevyn väylää (ei siis levyjen jumpperointia).


5.
Käytä erilaista näyttökaapelia (lähinnä vain jos kuvaa ei tule ollenkaan).

HDMI- eikä DVI-kaapeli eivät välttämättä toimi asennusvaiheessa. Ruutuun ei tule tällöin kuvaa (eikä signaaliakaan) ollenkaan. Normaali VGA-kaapeli toimii kyllä.

Jos DVI-kaapeli toimii, niin voit silti ehkä käyttää HDMI-kaapelia, jos käytät HDMI/DVI -adapteria tietokoneen päässä (jonka olet saattanut saada näytönohjaimen mukana). Tämä on mainittu lähinnä vain siksi, että jos sinulla ei ole mitään muuta kuin se HDMI-kaapeli tähän hätään.


6.
Käytä alternate -asennusta

Mikäli edellä olevat tavat eivät toimi, niin käytä alternate asennusta. On hyvin mahdollista, että asennus grafiikkatilasta ei toimi, mutta tekstipohjaisella, alternate asennuksella asennus toimii ja järjestelmä toimii muutoinkin tämän jälkeen.

Alternate-asennustapa ei ole erityisen paljon vaikeampi kuin tavallinenkaan, mutta kyselee enemmän. Riskinä tässä tavassa on lähinnä vain se, että jos edellä et pystynyt live-levyllä varmistamaan järjestelmän toimintaa, esim. langattoman verkkokortin toimintaa, niin alternate asennuksen jälkeen sinulla on kovalevylle asennettu järjestelmä joka ei kuitenkaan ole riittävän toimiva käytettäväksi. Tämä kiusa on mielestäni kuitenkin aika pieni, koska asennus on verraten nopea toimenpide. Alternate-asennuksen hyvä puoli on se, että saat järjestelmän pystyyn ja sen jälkeen haettua ratkaisuja joihinkin toimimattomuuksiin ja testattua niitä.


7.
Disabloi bioksesta laitteita

Jos kone ei vieläkään toimi, niin disabloi bioksesta sellaisetkin laitteet joita aioit käyttää, kuten langaton verkkokortti. Mikäli nämä ovat toimimattomia tai eivät ole tuettuja, niin asennus voi estyä näiden vuoksi.

Korvaa nämä toimimattomat laitteet erillisillä laitteilla - tämä on yleensä kohtuu helppoa ja halpaa.

25

Asentaminen ja käyttöönotto / 10.10 asennus - mitä tässä oikein tapahtui?

« : 19.11.10 - klo:19.30 »

Kone: Asus 2N-sarjan emo, AMD Athlon, nVidian näytönohjain, hankittu uusi Kingston 64 GB SSD-levy. Kone on ollut Ubuntu 9.04 64-bit käytössä ja toiminut erittäin hyvin.

Uusi asennus, 10.10 Desktop 64-bit CD:ltä, käsin tehty partitiointi ext3 filesysteemille, muuten oletuksilla. Käsin partitioinnista ei ole juurikaan kokemusta, mutta toimihan tuo ensimmäisessä bootissa.

Asennus sinänsä meni läpi hyvin ja toimi ilman ongelmia asennuksen jälkeisen bootin jälkeen. Kesken ensimmäisen päivityksen, heti asennuksen jälkeen ruutu menetti oikeat värinsä ja jäi kumman näköiseksi eikä edennyt loppuun.

Bootissa sanoo sitten näin: udevadm trigger is not permitted while udev is unconfigured, eikä etene ... paitsi pitkän ajan päästä ja sitten valittaa lopuksi että tietyn UID:n omaava levy ei löydy. Ei aavistustakaan mitä tämä tarkoittaa.

Kone tai näytönohjain tai uusi levy eivät hajonneet kesken päivityksen asennuksen, koska Live-boot toimii kuten ennenkin ja levyltä tavarat sinänsä löytyvät. Tosin eihän tuossa vielä mitään ole tehtykään joten aivan yhtä hyvin voi asentaa uudestaankin.

Mutta mistä tämä oireilu? Tämä on tässä vaiheessa osittain periaatteellinen kysymys, koska en ennen maanantaita tälle koneelle mitään voi kuitenkaan tehdä.

26

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / VMware virtualisointiohjelmiston käyttöohje

« : 13.11.10 - klo:13.23 »

Tällainen ohje tuli tehtyä, 32s ruutukopioineen. Formaattina on PDF. Ohjeen kieli on suomi, VMware versio on englanninkielinen, ilmainen VMware Player - uusin jakelussa oleva. Ohje soveltuu käytännössä yhtä hyvin maksulliselle VMware Workstation tuotteelle.

Ohjeesta selviää miten VMware ohjelmistoa käytetään, ohje on suunnattu aloittelijalle ja monimutkaisempaa pyöritystä on vältetty. Yleisimmät virheet mitä VMwaren kanssa aloittelija saattaa tehdä, on kuitenkin yritetty kertoa, jotta ensimmäinen käyttötilanne olisi järkevä.

Tosin siinä vaiheessa kun koneita aletaan kopioimaan/kloonaamaan, ei voida välttää tarinoita siitä mitä se tietoverkossa ja eri käyttöjärjestelmillä tarkoittaa.  Lisäsin loppuun myös perusselvityksen siitä mitä erilaiset tietoverkkomuodot (host-only, NAT, bridged, oma Lan) VMwaressa tarkoittavat - näillä on merkitystä vasta myöhemmin, mutta osaapa sitten välttää turhaa monimutkaisuutta heti alussa.

Ohjeen esimerkki virtuaalikoneen tekemisestä on tapauksesta, jossa fyysinen kone on Ubuntu ja virtuaalikone on myös Ubuntu. Maininnat siitä, että jompi kumpi on Windows-kone, varsinkin XP-kone, ovat kuitenkin mukana. Pienellä harjoittelulla ohjetta voi soveltaa mihin tahansa muuhunkin käyttöjärjestelmätapaukseen.

Ohjeen saa esim. lähettämällä sähköpostiosoitteen PM:llä minulle. Jos joku haluaa tämän uploadattavaksi jonnekin niin kertokaa missä sellainen paikka on. Ubuntu Suomen Wikissä oleva VMware ohje näkyy olevan melkoisen epärelevantti dokumentti.

27

Laitealue / Epävakautta uudessa järjestelmässä - eräs käyttötapaus

« : 23.10.10 - klo:21.07 »

Nämä ovat vain käyttökokemuksia, ei sen kummenpaa.

Asentelin loppuviikosta 10.10 version koneelleni, jossa on ollut aiemmin erittäin vakaasti toiminut 9.04 64-bit.

Jostain syystä tämä uusi jymähti pari kertaa - melko vaatimattoman käytön jälkeen - elokuvan katselun aikana. Yhdellä kerralla kone ei meinannut edes bootata. Niinpä flashasin uuden bioksen, mutta huomasin sen yhteydessä, että kone ei meinannut nousta ylös ollenkaan - aika pahaenteistä juuri tämän tempun jälkeen. Tarkoitan sitä, että kuvaakaan ei tullut - näytönohjaimen vaihto ei vaikuttanut.

Lopulta se kuitenkin alkoi toimia, en tiedä miksi - mutta pitäisin aika selvänä, että itse koneessa oli jotakin häikkää, koska eihän Ubuntu ole bootissa lähelläkään tätä vaihetta eikä sinänsä voi aiheuttaa mitään tällaista. Voi tietysti olla, että koneessa on useampiakin vikoja - se selviää vasta jatkossa.

No tästä johtuen vaihdoin emon uudempaan, koska tämä kone saisi olla kyllä luotettava.

Onhan tämä Ubuntu Linux hieno systeemi, vaikka alta vaihtui Asus emo erilaiseen emoon, niin Ubuntu ei ollut moksiskaan - kaikki toimii taas   , niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Musat soi Emun kautta ja jopa VMware käynnistyy, tosin huomaa, että jotakin on tapahtunut kun kysyy, että oletko siirtänyt vai kopioinut koneita.

Windows-maailmassahan tällainen vaihdos olisi jo halvauttanut käyttöjärjestelmän lisenssit - vasta anelemalla olisi saanut luvan emolevyn vaihtoon - puhumattakaan siitä, että olisiko teknisesti toiminut (yleensä ainakIn XP:llä toimi).

28

Asentaminen ja käyttöönotto / 10.10 kummittelee - [RATKAISTU]

« : 22.10.10 - klo:19.07 »

Uusi asennus versioon 10.10, 64-bit, English, desktop, meni hyvin, mutta joku asennuksen jälkeen ajettu juttu aiheuttaa oudon kummittelun:

Kun avaan esim. "Home Folder" tai minkä tahansa kansion jostakin ikonista, niin auki läjähtää Totem (elokuvasoitin) joka yrittää kansiosta hakea jotakin näytettäväksi. Nautilus ei avaudu.

Sain tämän korjattua ainoastaan sillä, että asensin pois Totemin - olisihan sekin kiva saada joskus takaisin   (nyt ei voi koska vika palautuu)

En ole varma mikä temppu tämän aiheuttaa, koska en ole tehnyt vielä paljon mitään, mutta epäilen tätä:

You can change this by:

alt+F2
gconf-editor
Then navigate to ‘apps / metacity / general’ look for the button layout and change it to read:
“menu:minimize,maximize,close”

Tällä sain ikkunakontrollit oikeaan paikkaan. Ei tosin aavistustakaan miksi tuo temppu aiheuttaa kummittelua - ehkä se tekee oletuksen ihan jotain muuta kuin pitäisi?

Missäköhän tällainen konfigurointi oikein luuraa?

29

Yleistä keskustelua / Intel - uutisia

« : 05.08.10 - klo:16.36 »

Eihän tässä paljoakaan uutta ole, mutta tuollaisten asioiden vuoksi en ole hankkinut Intel prosessoreita pöytäkoneisiin enää 2000-luvulla ja uusi vuosikymmenkin on alkanut samoissa merkeissä. Läppäreissä niitä joutuu kyllä käyttämään - vaihtoehtoja odotellessa:

Intel jäi kiinni törkeistä tempuista – pääsi vähällä

Intel ja Yhdysvaltojen viranomaiset ovat päässeet sopuun rangaistuksista, joita Intel saa kilpailurikoksistaan. Intel saa tiukkoja velvoitteita, mutta muuten yhtiö pääsi melko vähällä. Prosessin aikana yhtiö on jäänyt kiinni melkoisen törkeistä tempuista.

Yksi nyt esiin nousseista tempuista oli se, että Intel rakensi ohjelmointikoodin kääntäjäohjelmansa niin, että ne hidastivat tahallaan ohjelmien toimintaa esimerkiksi AMD:n prosessoreilla.

Tämä tarkoittaa sitä, että nämä sabotoinnit hidastavat ohjelmia tänäkin päivänä monien yritysten ohjelmistoissa.

...

Intelin syytettiin kilpailun rajoittamisesta sopimuksilla, joilla kampitettiin AMD:tä ja muita kilpailijoita.

Jos laitevalmistajat käyttivät AMD:n prosessoreja, niitä uhattiin alennusten menettämisellä ja muilla sanktioilla.

...

Koko uutinen:

http://www.tietokone.fi/uutiset/intel_jai_kiinni_torkeista_tempuista_paasi_vahalla

30

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / SPAMMIÄ

« : 03.08.10 - klo:09.34 »

Täällä on joku onnistunut saastuttamaan yli 10 säiettä viidessä minuutissa tänä aamuna.

... kannattaisi tehdä jotakin ...

31

Yleistä keskustelua / Hyvä puhelin - olisi mikä?

« : 03.07.10 - klo:12.57 »

Vanha puhelin E61 pitäisi vaihtaa jo pois ennenkuin se pettää. Ei siinä sinänsä pahemmin ole ollut moittimista minkään suhteen, joten tältä pohjalta.

Käyttötarkoitus: Business ja vapaa aika

Tarpeet:
- Internet-surffailu. Saisi olla hyvä näyttö ja näppis. (Tarkoitan lähinnä sitä, että vaativimmillaan pääsisi lukevaan vaikkapa tätä Foorumia, mutta pidempi kirjoittelu tänne on ehkä jos vähän liikaa vaadittu kännykälle.)
- Autokäyttö kunnollisella hands-freellä. Kai tällainen edelleenkin toimii kaikissa? Kännykän pitää toimia ja pysyä paikallaan autossa, eikä niin että se vaatii jatkuvaa latailua letkun perässä (=bluetooth).
- Navigointi. Hyvä jos on oikeasti käyttökelpoinen autossa. Muuten aivan sama.
- Kamera. Aivan sama, ei niillä mitään tee kuitenkaan.
- Musiikki. No joo, saa olla, jos toimii varsinaisilla hifi-luureilla. Muuten aivan sama.
- MS Exchange synkronointi. Ei kiinnosta, saa olla rauhassa edes hetken.
- Toimistosovellukset. Ei kiitos, käytän miniläppäriä jos tällaisia tarvitsee reissussa käyttää. Jos tarvitsen, niin puhelimella siitä ei kuitenkaan tule mitään.

Lähinnä on tullut mieleen seuraavat:

E72
- melkein yhtä hyvä kuin E61, pienempi näyttö ja näppis.

E75
- pikku kommari. Triviaaliratkaisu, mutta mitä tässä nyt on niin hyvää? Pieni näyttö, ei kummoinen näppis tässäkään, noin näön perusteella.

N97
- jotenkin vaikuttaa "ihan kivalta". "Comes with music" - ei kiitos. En halua keinotekoisesti huononnettua musiikkia jonka levy-yhtiö valitsee kuluttajille heille tulevan katteen perusteella. Lopetin tällaisen "musiikin" kuuntelun jo 70-luvulla, tuskin aloitan uudelleen vain sen takia että Nokia sitä alkaa myydä puhelimen mukana. Mutta eihän tätä ole pakko ostaa, koska myyvät sitä lisähintaan, joten sinänsä ihan OK.

Ai niin, älkää vain suositeltu Ipod tai MS -johdannaispuhelimia, niihin en koske pitkällä tikullakaan. Perusteluksi riittää tässä vaiheessa - "not invented in here"  

Android-puhelimiakin näkyy olevan samoihin hintoihin (350...500 eur) ja ihan näppärän oloisia. Ovatkohan sitten käytännössä minkälaisia? Ehkä Nokia kuitenkin "yleisistä syistä" ...

32

Asentaminen ja käyttöönotto / Jolicloud PreFinal asennus

« : 20.06.10 - klo:09.14 »

Asensin Jolicloud Pre-Final version Asus 1001HA läppärille (jonka näytönohjain on tässä Ubuntu johdannaisessa tuettu). Asennus sinänsä toimii, myös nettitikku Huawei E620 toimii siinä ilman ylimääräisiä toimenpiteitä.

Asennuksessa tuli kuitenkin pari outoa juttua:

1.
Verkon konfigurointi, esim. mobiililaajakaistaa tai langatonta yhteyttä varten, heitti kysymyksen "anna rootin salasana" lopussa. Mitään ei pystynyt tallentamaan jos sitä ei syöttänyt ja tyhjä ei kelvannut eikä kelvannut myöskään käyttäjän oma salasana (millä käyttäjällä on admin oikeudet).

Koska Ubuntussa ei käytetä root käyttäjää, vaan tällaisissa tilanteissa annetaan käyttäjätunnuksen oma salasana, tämä herätti aika paljon ihmetystä. Tietysti rootin salasanakaan ei ollut tiedossa, enkä tiedä mikä se oletuksena on.

Homma ratkesi kyllä sillä, että käyttäjähallinnassa antoi rootille salasanan ja käytti sitä.

Mistä moinen ja onko ratkaisuni oikea?

Kone tuli minulle oikeastaan laitettavaksi sen takia, että sama ilmiö tuli 9.10 versiossa aiemmin - sikäli kuin tiedän. Käyttäjä ei silloin pystynyt ratkaisemaan asiaa. Tämä asia käsittääkseni tuli eteen 9.10 version jonkun päivityksen jälkeen - "uutena" siinä ei tällaista ollut (asensin sen itse aikoinaan).


2.
Paneelista hävisi kaikki "vasemmanpuoleiset valinnat", jäi vain jäljelle "home" ikoni kun ajoi päivitykset. Samoin työpöydän UBR-tyyli hävisi (jossa sivuilla on kaikenlaisia menuja), nyt näkyy ainoastaan minimalistinen yläpalkki ja harmaa taustapahvi.

Toimiihan se näinkin, mutta onko jollakin tiedossa parempia vaihtoehtoja?

33

Yleistä keskustelua / Microsoft ja Apple

« : 02.06.10 - klo:09.20 »

Microsoft ja Apple - on ne niin eri asioita.



[ylläpito on poistanut liitteen]

34

Laitealue / RATKAISTU - Asus läppäri Ubuntuun

« : 29.04.10 - klo:19.43 »

Onko tällaisen läppärin sopivuudesta Ubuntuun tietoa kenelläkään? Mistä tietoa muuten yleensäkään löytyy?

Asus X5DC SX011V
Intel Celeron 220
Chipset SiS M672
15.6"
Shared VGA

Valitettavasti en löytänyt tarkempia tietoja mistään, mutta kuulemma tällainen pitäisi saada toimimaan viikonlopun aikana ...  

Lähinnä tässä herättää huomiota maininta "Shared VGA" näytönohjaimen kohdalla - mitähän tämäkin tarkoittaa?

Käyttikseksi tulee joku perus-Ubuntu - mieluiten varmaankin 10.04 (tai 9.04). "Toimiminen" tarkoittaa lähinnä näytönohjainta ja jotakin "verkkoa" jota ei vielä ole olemassa - tai sitten nettitikkua, mutta se on oma juttunsa.

35

Yleistä keskustelua / Onko kukaan harkinnut - virtuaalikoneita?

« : 08.03.10 - klo:20.49 »

Tämä on vain idea "yleisen keskustelun" alla - tietämättä, että onko tätä jo harkittu ja kenties jo päätetty olla tekemättä ...  siis:

Onko Ubuntu Community harkinnut tarjota vasta-alkajille Ubuntua virtuaalikonemuodossa? Tarkoitan sitä, että jostakin saisi itselleen Windowsissa (tai muuallakin) ajettavan virtuaalikoneen, joka olisi valmiksi toimiva.

Tämä onnistuisi sinänsä helposti VMware virtuaalikoneena jota voi ajaa ilmaisella VMware Player -ohjelmalla. Sama virtuaalikone toimii missä hyvänsä Windows versiossa (XP, Vista, 7, 32/64/bit), ainoa edellytys on VMware Player -ohjelman toimiminen (ja nykyaikainen prosessori + vähintään 1 Gb muistia).

Tällaisilla virtuaalikoneilla on toteutettu hyvinkin monimutkaisia (business to business) ohjelmistoevaluointeja, jotka mahdollisesti käyttävät useita koneita yhteistyössä. Näiden rajoituksena on lähinnä Windowsin lisenssipolitiikka, mutta Ubuntussahan sellaista ongelmaa ei ole.


Edut:
- tutustujalla ei olisi mitään asennustyötä, paitsi VMware Player -ohjelmiston asennus, mutta se on yksinkertainen ja tavanomainen ohjelman asennus Windows käyttäjälle
- kaikki rautaspecifiset ongelmat jäävät pois. Kaikki toimii jos Windowsissakin toimii (tosin ulkoisilla laitteilla, esim. polttajat, kamerat jne) asia ei ole aivan näin yksinkertaista).
- Ubuntuun tutustuja voisi suorittaa kokeilun luonnollisessa järjestyksessä: ensin opetellaan käyttöä ja vasta myöhemmin administrointia, kuten asennusta
- tutustuja voisi käyttää kunnollista konetta, uusinta konettaan, kokeiluun, jolloin Ubuntu toimisi kunnolla (vertaa käytöstä poistettu vanha rakkine, jossa mikään ei toimi kunnolla, ei ainakaan uusin Ubuntu-versio)
- sekä Ubuntu että allaoleva fyysinen kone, Windows, ovat samaan aikaan käytettävissä joka helpottaa työskentelyä
- Ubuntu voi helposti olla täysin toimiva versio ilman, että lataajan tarvitsee tehdä mitään (paitsi ladata Päivityket sen mukaan mitä Ubuntu pyytää)


Rajoitteet:
- graafiset pelit (OpenGL) eivät toimi täydellä nopeudella virtuaalikoneessa
- ei sovellu käytettäväksi vanhalla rakkineella
- VMware maailmaan pitäisi tehdä jonkinlaiset ohjeet (sinänsä helppoa)
- kokenut käyttäjä ei tätä vaihtoehtoa tarvitse sillä hän tekee VMware-koneen tai asennuksen samalla vaivalla itsekin
- ulkoiset laitteet (kamerat, polttajat jne) kannattaisi jättää käytettäväksi Windowsin puolella, yksinkertaisuuden vuoksi. Tosin näinhän voisi hyvin tehdä, koska Windows olisi käytettävissä koko ajan.


Haitat:
- tuo mukaan yhden ylimääräisen palikan, VMware-ohjelman
- virtuaalikone-maailma pitää ymmärtää (tosin niinhän tietotekniikassa yleensäkin pitää ymmärtää uusia asioita ja enemmän niitä on Ubuntun asennuksessa)
- virtuaalikoneen lataaminen rajoittuu vain nopeisiin linjoihin (koko ehkä 2-3 Gb zipattuna)
- vaaditaan WEB-serveriltä kaistaa (tosin useamman distron lataus vie sekin kaistaa jos näillä kokeilu on vaihtoehto)
- johtaisi väistämättä VMware -specifisiin kysymyksiin Forumilla


Oracle tarjosi tällaista vaihtoehtoa muistaakseni silloin kun 10g versio tuli markkinoille. Heiltä oli ladattavissa VMware virtuaalikone, jossa oli valmis Oraclen ilmaisversion asennus ... tosin mielestäni he tekivät sen virheen, että asennus oli monimutkainen Oracle vaihtoehto, joka ei kuitenkaan toiminut ilman monimutkaista konfigurointia. Tämä oli periaatteessa ristiriitainen asia virtuaalikoneen helppoudelle.

36

Laitealue / Kone pikku-jumittelee (RATKAISTU)

« : 25.02.10 - klo:22.55 »

Uudessa Ubuntu 9.04 koneessa on kumma ilmiö, jollaista en ole huomannut aiemmin oikeastaan millään koneella. Kone nimittäin jää jumiin aina välillä, esim. 10 minuutin välein noin 15 sekunniksi (mikä on aika pitkä aika) - tämä on arvio. Tänä aikana kone ei reagoi mihinkään mitä X:ssä näkyy.

Minulla on ollut aika monta samantyyppistä konetta, myös juuri 9.04 64-bitillä enkä ole vastaavaa huomannut. Suunnilleen samanlaisia konfiguraatioita on muillakin koneilla

En ole ollenkaan varma liittyykö tämä käyttöjärjestelmään vai onko tämä oikeasti laitepuolella. Mitenköhän tätä voisi tutkia, esim. Ubuntun puolella?

Koneen spekit:
- Asus M4N78 SE
- AMD Phenom II X2 250 3.0GHz Boxed
- Sparkle nVidia 9500GT, HDMI
- Kingston DDR2, 800 MHz, 2 Gb
- 1 TB WD SATA-II
- Nexus 350 W (vähän tehoton, mutta hyvin hiljainen)
- A-link DVB-T USB
- nVidian 1.95 driverit käytössä, samoin muutkin VDPAU-lisäkkeet
- työpöytätehosteet eivät käytössä. Ongelma ei ole pelkästään Firefox-käytössä.

Emolevyn BIOS flashiä en ole vielä kokeillut - yleensä näihin Asuksiin en ole sitä tehnyt heti uutena. Bioksen muita asennuksia olen yrittänyt tutkia, mutta ei niistä ole löytynyt mitään erityistä.

Ohjelmapuolella ei keksi mitä erikoista tässä olisi käytössä, yhdessä toisessakin koneessa on VDPAU-lisäkkeet käytössä (ASUS, AMD, nVidia, Fujitech USB DVB-T laitteilla) eikä se tee mitään tällaista.

37

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Rsync taustalle

« : 20.02.10 - klo:22.06 »

No, en tiedä miten edistyksellistä käyttöä tämä on, mutta sellainen olisi tavoitteena joka tapauksessa.

Ongelmana on se, että rsync -komennon käyttö samba-levyltä tuntuu vievän kaikki resurssit uudessa koneessa. En tiedä miksi se niin tukkii tätä uutta konetta, koska olen käyttänyt suunnilleen samanlaisessa ympäristössä rsync:iä aiemminkin, säännöllisesti ja monesti kohtalaisen suurilla datamäärillä. Nyt olen uudella koneella kopioimassa joitakin satoja gigatavuja yhdellä kertaa ja sitä ei tietysti ole jatkuvasti tehty.

Tällä "samanlaisella ympäristöllä" tarkoitan: uudehko ASUS-emo, AMD Athlon/Phenium-multicore prosessori, serverinä Ubuntu (tai joskus Windows XP), SATA-II -levy, 100 Mb/1 Gb Mb LAN, client-koneessa Ubuntu 9.04 64-bit (= se kone mihin ollaan kopioimassa).

Ongelma ilmenee siten, että kun antaa komennon "rsync -aturv ..." niin koneella ei oikein pysty tekemään mitään muuta. Esimerkiksi tämän kirjoittelun taustalla sitä ei voi ajaa, koska tämä Firefoxin käynnistys kestäisi todella kauan. Kyse ei ole pelkästään Firefoxista, koska esim. System Monitorin käynnistys kestää myös todella kauan, niin kuin kaikki muukin. Otin jo Firefoxista pois "Ubuntu extras" ja otit nVidian ohjaimelta effektit pois - mutta eivät ne mitään auttaneet.

rsync:ssä olen yrittänyt myös antaa "nice -15 rsync -aturv...", mutta ei sekään mitään auta. System Monitorin mukaan komento menee läpi, mutta en tiedä onko tämä nice-arvo oikeasti edes Ubuntun juttuja (old-skool AT&T Unixin käyttäjänä tällaista tulee yritettyä - siellä se vaikutti) ?

Tällä on sikäli merkitystä, että periaatteessa tällainen "backup-luokan" kopiointi saisi pyöriä kiltisti taustalla ja saisi olla häiritsemättä normaalia työskentelyä. Jos tätä ei rsync:llä ja nice:llä pysty tekemään, niin miten tällaiset asiat sitten oikein pitäisi tehdä?

Joo, myönnetään, että koneessa on vain yksi (uusi) Sata-II levy, mutta ei kai se nyt näin huono voi olla?

Silloin kun Ubuntu-kone on serverinä, niin sen hakemistojako on mountattu Samballa (smbfs) eli tässä ongelmatapauksessa on juuri näin.

L.öytyykö tähän jotain vinkkejä?

38

Multimedia ja grafiikka / (Ratkaistu) - Mitä tämä oikein vaatii - Vancouver HD ?

« : 13.02.10 - klo:19.13 »

Vancouverin HD-lähetys Digi-TV:stä ei oikein meinaa näkyä. Testikuvakin pikselöityy ja ääni häviää muutaman sekunnin päästä, luulisin siksi että vääntö loppuu kesken.

Kyse on tässä Ylen Digi-TV HD-lähetyksestä Espoossa.

Kone:
- AMD Dual Core 4850e+ (Opteron)
- nVidia 9500 GT
- Ubuntu 9.04, 64-bit
- Restricted drivers, version 180 käytössä
- ubuntu-restricted-extras -ladattu
- USB Digi-TV, DVB-T, Afatech 9013 piirisarja (Fujitech) (joku muu näyttää 9015)
- kuva on vasta ikkunana, 1680x1050 ruudulla, DVI-liitäntä
- Kaffeine 0.8.7 on näyttö-softana
- Full HD näyttöä ja HDMI-liitäntää en ole vielä kokeillut, mutta ei kai ne tätä paranna

Kone kyllä näyttää kaikenlaista muuta, esim. muut Digi-TV kanavat ja jotkin HD-rippaukset näkyvät hyvin.

Voihan tämä tietysti olla joku codec-juttukin?

39

Asentaminen ja käyttöönotto / (RATKAISTU) - Rikkinäiset paketit -ongelmat

« : 13.02.10 - klo:12.22 »

Yritin asentaa "ubuntu-restrictec-extras" pakettia ja tällä nimenomaisella koneella kaikki ei sujunut ihan kunnolla.

Asennus nimittäin tyssäsi formiin joka valtasi Pääte-ikkunan. Formi on liitetty tähän ja se on joku Sunin käyttöoikeusformi. Arvattavasti siitä pitäisi painaa OK -nappia, mutta miten? Osaako joku aavistaa tai perätä tietää miten tämän formin saa kuitattua?

Nimittäin tämä pysäyttää koko systeemin - poistuin tästä, kun en muuta keksinyt, tappamalla ikkunan. Tämän jälkeen systeemissä on rikkinäisiä paketteja (Broken Packages). No niitä näemmä saa korjattua ajamalla:

sudo apt-get -f install

Mutta ei tästä ole sen enempää hyötyä koskapa korjaus pysähtyy samaa älyvapaaseen Sunin formiin.

Joten miten tästä oikein pääsee eteenpäin?

----------------------------------------------------------
EDIT - EDIT

Hei, nyt tämä normi Update Manager menikin eteenpäin. Se kyllä sanoo, että korjaa paketit ensin, mutta meneehän se kuitenkin eteenpäin ja päivittää näitä Jawa-juttuja.

No nysse meni, se ubuntu-restricted-extras :kin läpi. Ehkä tästä vielä Vancouver nähdään HD:nakin  

[ylläpito on poistanut liitteen]

40

Yleistä keskustelua / Vähän tylsää ...

« : 30.01.10 - klo:07.44 »

Mulla oli ennen kotona pääkoneena Windows XP Pro kone joka on nyt vaihtunut Ubuntu 9.04:aan. Vähän tylsäksi käy ...

Tarkoitan, että aiemmin kun istui työpöydän ääreen, kun olisi se XP kone, niin aina oli jotain kivaa askaretta. Jos ei ollut vähään aikaan tarkistanut haittaohjelmia, Adaware:lla, niin oli syytä ajaa se läpi, niin ja ensin tietysti päivittää se ajantasalle. Sen edistymistä oli kiva seurailla. En ole löytänyt Ubuntusta vastaavaa mahdollisuutta.

Jos käytteli USB-levyjä, niin nehän jäi vähintäin kerran illassa jumiin ja piti bootata kone. Linuxissa levyt tuntuvat lähtevän aina irti samantien.

Windows-päivityksiä piti tietysti ajella tai ainakin tarkistaa, että oliko tarvetta. Kivasti sai sitten bootata koneen aina päivitysten jälkeen ja sitä odotellessa ehti hyvin keittää vaikkapa kahvit. Ubuntuhan osaa kertoa itse päivitystarpeesta - siis sillä tavalla, että sitä voi oikeasti käyttää - ja kun ei niitä boottejakaan yleensä tarvita, niin ei sitä aikaa oikein saa niihinkään menemään. Bootitkaan eivät tunnut hidastuvan ajankuluessa.

Monesti tietysti oli XP:llä sitten syytä ajaa virusskannaus koko koneelle läpi - varmuuden vuoksi. Se söi resursseja sen verran, että mitään isompaa hommaa ei oikein voinut sen aikana tehdä, mutta saattoihan vaikkapa pistää musiikin soiton päälle. Ubuntun käytössä ei oikein synny vastaavaa helpottavaa taukoa.

Jos oikein oli tekemisen puute, niin kovalevyn degfragmentointi oli hauskaa seurattavaa - aika tarpeellistakin jos ei halunnut Windowsin alkavan kulkemaan ihan mateluvauhtia. Diskkeeper -ohjelma oli ahkerassa käytössä ja aika välein piti ajaa myös hakemistojen tiivistys, joka vaati tietysti aina bootin. Tähän askareeseen meni kivasti aikaa. Sitähän sanotaan, että maailmassa on 4 asiaa mitä ihminen ei koskaan väsy katselemaan, joista 3 ensimmäistä on: 1) meri, 2) tuli, 3) kovalevyn defragmentoinnin grafiikka.

Tottakai näitä askareita piti sitten tehdä myös XP tiedostopalvelimella, mutta kun sekin on nykyään Ubuntu, niin nämäkin ovat sitten jääneet pois.

Joten vähän huonoa se on Ubuntun kanssa, kun istuu työpöydän ääreen, niin ei oikein enää tiedä mitä sen koneen kanssa pitäisi tehdä? Pitäskö liittyä johonkin Forumiin vai mitä tehdä?