Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - matt1

Sivuja: [1] 2 3 ... 6
1
Minulle mieluisia ovat: 

Kotimainen:
Andropas (HKL:n aikataulut ja reitit)

Ulkomaisia: (?)
-soittimien viritysmittari (gstrings) sekä
-metronomi (vaikken muusikko olekaan)
-Advanced Task Killer ja
-Uninstaller
joku kunnollinen virustorjunta, kuten Lookout tai Avast tms
-kunnollinen navigaattori (Googlen käytössä, se on  hyvä vaikkei Suomea osaakaan)
-kunnollinen soitin, ehkä sellainen joka toistaa myös lisenssivapaita tiedostoja?


Muut ovat sitten jotain hupiohjelmia.


2
Yleistä keskustelua / Vs: Jolla
« : 01.06.13 - klo:22.20 »
En osta ennenkuin tuo HTC Hero menee rikki. En edes tilaa.  Aika vanhahan se on, ja varmaan tuosta 2.3.versiosta johtuu että kaikenlaista securitywarningia pukkaa koko ajan. Mutta jospa tuo kestäisi sen aikaa että uusia luureja tulee kauppoihin ja jopa testeihin. 

Olin alkujaan kiinnostunut tuosta Jollasta ja sehän näyttääkin ihan hyvältä. Mutta samaan aikaan lienee tulossa myös Firefoxin ja Ubuntun luurit. Myös Tizen saattaa tulla aika pian, kun siinä on sentään Samsung takan. 

Olisi kiva kuulla mikä näistä kiinnostaa eniten?

Itselleni kiinnostavin taitaa olla Jolla.   



Matt1

3
Ubuntu tietokoneissa / Tiedostot hävisivät, ratkaistu
« : 26.03.13 - klo:11.51 »
Hei,

Latasin Unetbootinin kautta uuden Ubuntun ja kokeilin, vaan en asentanut.

Kun palasin takaisin vanhaan 12.10-versioon, olivat kaikki asetukseni muuttuneet vakioasetuksiksi ja ilmeisesti kotikansio kirjanmerkkeineen ja muineen oli pölähtänyt taivaan tuuliin...


Edit -  hätäilin turhia. Kaikki tallessa asetuksia myöten. Jostain syystä tuon kokeilun jälkeen  uudelleenkäynnistyin muuna käyttäjänä kuin itsenäni :) Kiitos ja anteeks, kuten sanonta kuuluu.

4
Oma kokemukseni Epson Stylus Photo PX 710W-mallin ajureista on että ladatut ajurit eivät riippuvuussyistä asennu kuin tietyssä järjestyksessä. 

Lataan siis kaikki ja yritän vuoron perään asennella niitä. Tietyssä järjestyksessä ne lopulta ovat kaikki menneet ja scannerikin herää käynnistyksen jälkeen.

Kaikki on aina saatu pelaamaan. Olen käyttänyt tämän printterin aikana muutamia Ubuntu-versioita ja paria muutakin jakelua.


5
Kiitos mielipiteistänne. Odt (eikä aiemmin typottamani dot) on varnaan paras jos sellaisen tietää toimivan.
Aiemman kokemukseni mukaan sellainen ei välttämättä aukea joka koneessa.

Töissä olen käyttänyt MS Officea jonka aiemmat versiot käyttivät muotoa doc. ja uusin kai oletusarvoisesti muotoa docx. Oletin että docx on jotenkin parempi tai turvallisempi, ei tarkempaa tietoa miten.  Näyttää kuitenkin siltä että Librellä tallentamani ja lähettämieni docx-tiedostojen asettelu levähtää tuttujen Windowseissa ja Macissa kun taas doc. näkyy niinkuin pitääkin (Win ja Mac versioista ei tietoa)  Käytän Clam-virustorjuntaa, joka on ymmärtääkseni suositeltavaa jos vastaanottaa ja lähettää MS Officen tiedostomuotoja.

Jollakulla saattaisi olla varmempaa tietoja tai linkki, en ehtinyt googlata kovin perusteellisesti kun asialla oli kiire.   

6
Kysymyksessä on työpaikkahakemus ja ainakin joku firma ilmoitti mitkä tiedostomuodot kelpaavat. pdf ei ollut yksi niistä. docit ja dotit kelpasivat.

7
Ubuntu tietokoneissa / Libre Office ja docx. tiedostot
« : 06.03.13 - klo:09.45 »
Hei, kyhään paraikaa dokumenttia Libre Officella ja tiedän vastaanottajan käyttävän Windowsia. Tiedetäänkö Librellä docx-muodossa tallennettujan (jpeg-kuvalla höystetyn, fontti Arial 11) dokumentin näkyvän uudella Officella saman näköisenä kuin Libressäkin vai onko mahdollista että asettelu tai fontti muuttuu matkalla?  Kuulin että ainakin yhdessä (vanhassa?) MS-Officessa asettelu oli lerpahtanut, mutta en ole varma siitä, onko ongelma docx-tiedostot vai Libre Office. Kiitän etukäteen...

Matti

8
Siis pelitarjonta, Firefox-selain ja Thunderbird-sähköposti tyydyttävät ja ongelmana on lähinnä Photoshop?

Ymmärtääkseni lähin vapaa vastine Photoshopille on kuvankäsittelyohjelma Gimp: www.gimp.org   

Muistaakseni sellaisen saa myös Windowsiin, joten voit kokeilla. Olen kuullut että molemmilla onnistuu aika lailla samat jutut, mutta että Photoshop on hiukan käyttäjäystävällisempi. En osaa itse ottaa kantaa tähän kun teen vain perusjuttuja.

Matti

9
Yleistä keskustelua / Vs: Android tabletit
« : 12.02.13 - klo:14.03 »
Kiinnostaa. Vaimon mikälie Asusin Sempron-läppäri alkaa tarvita seuraajaa. Suunnittelin sellaiseksi tablettia ja sille näppäimellistä telakkaa. Aluksi ajattelin Asus Transformeria mutta näyttääpä noita näppistelakoita saavan muihinkin. Kun Sailfishiä tai Ubuntua ei vielä kaupasta saa niin ajattelin sitten ostaa  Androidin. 

Netti, -s-posti,- mediat, tekstit varmaan toimivat mutta saako näihin asiallisia toimisto-ohjelmia, lähinnä kai Libreä? 

 
 

10
Kiinnostava kirjoitus. Tällaisia ei tule ajatelleeksi kun on uuslinuxisti.

Olen kuullut monen väittävän että Linux on valtavan vaikea ja pitää muka koodata, konfata ja käyttää komentoriviä. Itsekin olen kokenut muutamat linux-jakelut vähän vaikeakäyttöiseksi ja Debiania en osannut edes asentaa (se kyseli jotain vaikeita käynnistettäessä). Ubuntun helppous on tuonut kädettömiä  Windows-käyttäjiä, kuten minut, Linuxin pariin. Aivan samaa voisi tietysti sanoa Androidista. Tiedä sitten onko siitä mitään etua muille kuin myyjille.
 

11
Taloustieteilijät ovat aina pyrkineet selittämään talouskasvua politiikan tekijöillä sekä raha-,finanssi- ja suhdannepolitiikalla mutta he eivät koskaan ole kyenneet selittämään miksi sama politiikka, jopa aikalailla samat rakenteet ovat kuitenkin johtaneet perin erillaisiin tuloksiin.

Voidaan esittää kysymys: miksi Japanin talouskasvu oli luokkaa 7-10% vuosittain aina 1980-luvun lopulle saakka mutta sitten yhtäkkiä, 1990-luvun alussa kasvu pysähtyi kuin seinään. Alkoi selityksien etsintä. Kuka väitti kylmän sodan päättymisen vieneen japseilta etulyöntiaseman kuka väitti ettei "Japanin talous ollut riittävän dynaamista". Ongelman selitykset ontuivat.

Mutta oli yksi tekijä johon muutamat tutkijat kiinnittivät huomiota. He havaitsivat merkillisen samankaltaiset kaksi kuvaajaa. Toinen näytti Japanin talouskehitystä sodan jälkeiseltä ajalta. Ja toinen - kuvasi Japanin syntyvyyden kehitystä 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vain reilun 40 vuoden viive muodosti eron.

Monien muiden maiden kohdalla on havaittu sama ilmiö. Kun syntyvyys romahtaa ei se näy talouskasvussa millään tavoin aluksi. Talouskasvu näyttää pikemminkin hyvältä. Ongelmat alkavat siinä vaiheessa kun pienemmät ikäluokat tulevat 35-50- vuoden ikään. Tässä vaiheessa nimittäin työikäiset investoivat kaikkein eniten. Romahtanut syntyvyys vähentää kulutusta ja eteenkin investointeja. Tämän vuoksi useat tutkijat jotka ovat perehtyneet väestökehitykseen ovatkin nykyisin taipuvaisia uskomaan ettei ikääntyvät kansakunnat kuten eurooppalaiset maat, E-Korea, Japani ja jatkossa myös USA tule kokemaan enää sellaista talouskasvua kuin mikä vallitsi toisen maailmansodan jälkeen. On myös ilmeistä että Kiinan talous tulee kokemaan vastaavan ongelman viimeistään 2020-luvulla. Se nyt hyötyy työikäisestä väestöstä mutta myöhemmin pienevät ikäluokat se ikääntyvien ikäluokkien kustannukset supistavat investointien mahdollisuuksia.

Kannattaa myös muistaa että länsimaiden varsinainen talouskasvu alkoi 1800-luvulla eikä sitä suinkaan väestönkasvu heikentänyt, päinvastoin. Länsimaissa pula eteenkin koulutetusta työvoimasta nostaa työn hintaa, seikka joka myös omalla tavallaan siirtänee määrättyjä työtehtäviä muualla. Esim. ohjelmistotyö siirtyneet suurilta osin pois länsimaista. Illuusio "tietotyöstä" länsimaiden uutena suurena työllistäjänä on hupatusta, tämä  tajutaan myös meillä kun Nokiasta näyttää tulevan entinen suomalainen suuryritys.

Kasvuteoria ei ole vähäinen osa taloustiedettä. Kovat kasvuprosentit voidaan selittää myös runsaalla investointien määrällä. Sodan jälkeinen kasvu oli voimakkainta Saksassa, Japanissa ja Suomessa. Teollisuusmaat Saksa ja Japani oli ammutu tohjoksi ja kaikki oli rakennnettava uudestaan. Maat saivat lopulta tukea tähän jälleenrakennukseen. Suomen investointien lähtötaso oli ennestään vähän matalampi, mutta raskaat sotakorvaukset pakottivat investoimaan kaiken mikä liikeni. Japanin erityispiirteenä on myös erittäin korkea säästöaste, eikä Suomen ja Saksankaan suuret ikäluokat ihan tuhlareita olleet.   

Syntyvyyden ja taloudellisen hyvinvoinnin suhde on olemassa, mutta on havaittu että kun naisilla on mahdollisuus saada työtä ja/tai koulutusta, syntyvyys laskee. siksi erilaiset naisten pankit ym. ohjelmat vaikuttavat aika toimivilta kehitysavun muodoilta. Totta on että syntyvyyden jyrkkä lasku tuo aikonaan laskun myös eläkkeisiin, jonka ongelman edessä me eurooppalaiset olemme. En kuitenkaan olisi siitä kovin katkera, sillä meidän sukupolvemme elintaso taas liittyy paljon siihen että meitä oli vähän.Se on nyt vaan meidän kaivettava kuvetta että pitkän päivätyön tehneet suuret ikäluokat saadaan asiallisesti eläkkeelle.


12
Mikale, Kiinnostava kirjoitus jossa on enemmän kuin aasinsillan verran yhteyttä myös tämän foorumin aiheisiin.

Olen joskus miettinyt tätä painopisteen muuttumista. Muutama vuosi sitten kaukoidästä saattoi tulla halpiskomponentteja, joita sitten työnnettiin länsimaisen valmistajan piirileyville, sitten tuli kokonaisia piirilevyjä, sitten tuli laitteita joihin lyötiin länsifirman leimat päälle ja yhtäkkiä komponenttivalmistajat tulivat omilla merkeillään markkinoille. Samsung ja LG olivat  halpiksia, nyt ne ovat arvostettuja. Tämän kehityksen jatkumona on tuotu sisältöä viihdelaitteisiin: manga ja anime, Gangnam...ja nyt maailmantalous toivoo Kiinan kysynnästä vetoapua. Intia on selkeästi samalla tiellä.

Afrikalta odotetaan selvästi samantapaista - tai ehkä ihan oman laistansa, kehitystä. Venäjän olisin odottanut menestyvän paremmin - siellä on kuitenkin korkea koulutustaso ja matalat palkat.

Kehitys ei ole ikääntyvälle Euroopalle mikään hidas maailmanloppu, mutta jos etsii vientimarkkinoita, sijoituskohteita tai vaikka uutta innoitusta niin ei kannata kokonaan unohtaa näitä maita.

13
Huvikseni noita aina vertailen, kun käynnistyslevykkeellä ei ole kuin distro niin voi vaihtaa kuin paitaa. Mitä nyt Unityn jälkeen olen välillä kokeillut Cinnamonilla pyörivää Mintiä ja Openboxilla (?) pyörivää Crunchbangia niin täytyy sanoa että ihan kotikoneellakin tuo Unity on ihan OK.

Olen kovasti yrittänyt miettiä että miksi se on toisille ollut ihan kohtalon kysymys ja pakottanut vaihtamaan jakelua, ja tullut siihen tulokseen että se on joko muutosvastarintaa tai sitten joku tuhannen ohjelman tehokäyttäjän tottumus sirotella ruutu täyteen tiedostoja ja ohjelmia.

Mutta kun itsellä ei ole ennenkään sellaista tapaa ollut ja kaikki usein tarvittava mahtuu kätevästi sinne oikean reunan alle niin kyllä tuo Unity tuntuu  melkein selkeimmältä työpöydältä.

14
1:nä päivänä odottelin metroa tulevaksi ja siellä boottailtiin käyntiin niitä uusia näyttöruutuja. Debianin alkutekstejähän se pyöritti.

15
Joskus vähän ihmetyttää että mikä tässä Unityssä nyt mättää. Olen jostain syystä tällainen distro-hyppelijä ja olen kokeillut kaikkia -buntuja, paria Mintiä ja Crunchbangia. Kun väri kyllästyttää, vaihdan. Mutta  perus Ubuntu on pysynyt koko ajan suosikkinani. Se määrä ohjelmia mitä usein tarvitsen - nuo tärkeimmät kuva, musiikki, netti, sähköposti, pari konttoriohjelmaa on koko ajan siististi ruudulla ja mahdollisimman reunassa. Loputkin löytyvät helposti.

MInkälaisessa käytössä Unity koetaan ongelmalliseksi? Pitäisikö ruutuun saada enemmän kuvakkeita vai mättääkö joku muu?

16
Vanha puhelin alkaa hyytyä. Yritän miten kuten pärjäillä sen kanssa siihen asti että näen mitä Jollalta on tulossa. Ei vaan kuulu mitään sieltäpäin...

Eilen vai toissapäivänä Hurmolaa haastateltiin radiossakin. Aika yleiselle tasolle jäi. Yhtiön oma luottamus tuntuu olevan ihan kova vielä pari kuukautta ennen aiottua julkistamista, ja kyllähän tuosta tietysti jotain saattaa tulla jos käyttöjärjestelmä on ollut valmis jo jonkin aikaa ja valmistuksesta ja myynnistäkin on sovittu kiinalaisten kanssa ja sovelluksiakin on jollain konstilla järjestetty saataville, lieneekö sitten Androidin sovellukset käytössä vai miten?

17
vanha Samsungin digiboksi piti aina välillä käynnistää uudestaan, jotta se tunnisti kaukosäätimen. No, lisäksi se hajosi muutamassa vuodessa ja on nyt ikuisuusprojektina levällään. Uusi Samsungin tv on muutaman kerran hyytynyt mustaksi, rautabootti pelastaa. Tilanne on liittynyt ohjelman pyäsyttämiseen/nauhoittamiseen. Tämä nauhoittaminen taas onnistuu USB_muistille mutta tikku ei käy - pitää olla ulkoinen kovalevy. Tuntuu hiukan typerältä pitää ajansiirtoa varten teran kovalevyä hurisemassa, kun tilantarve on oletettavasti vain pienen tikullisen verran.

Muuten ei ongelmia. Sammuttelen laitteita mielelläni, pois netistä roikkumasta ja sähköä kuluttamasta.

18
Ubuntu tietokoneissa / Vs: lm-sensors ja oudot lukemat!
« : 28.12.11 - klo:11.32 »
Minulla on suurin piirtein vastaava tilanne. Tuulettimet ei näy ollenkaan koska olen kytkenyt ne omien säätöjen kautta, joku lämpötila on heti startissa 110 astetta...voltit on ihan päättömät, vaikken ole niitä koskaan tuunaillut. Mikä tärkeintä, prosessori ja core 1 ja 2-lämmöt, näytönohjaimen lämmöt ja pari muuta, arvatenkin emon näyttöä ovat jotenkin järkevät ja linjassa keskenään. BIOS ja lm-sensors antavat saman lämmön prosessorille ja nvidian ajuri ja lm-sensors antavat puolestaan saman lämmön näytönohjaimelle. Mikään ei tietenkään takaa että nuo sensorit näyttävät oikein. Tuon mukaan olen kuitenkin yrittänyt mennä ja säätänyt puhaltimet niin että kaikki pysyy alle 50 asteen. Helteillä se vaatii vähän kovempaa puhallusta, talvella kone on aika hiljainen.

Laiton nuo järkevän näköiset lukemat hienoksi graafiksi näyttöön jollain varusohjelmalla, olikohan se pmonitor tai psmonitor...jotain ...
 :D

19
Yleistä keskustelua / Vs: Läppärivillitys
« : 08.12.11 - klo:22.25 »
Vaihdoin aikoinaan kohtuullisen pöytäkoneen (HP Pavilion, Pentium) edulliseen läppäriin (Asus a6 Sempronilla) ja petyin kaikkeen. Akkukestoon, painoon ja lämpöön ja  ennenkaikkea hirveään suhinaan ja pihinään. XP ja alati paisuva virustorjunta oli jo parin vuoden päästä sille liikaa vaikka miten hoidettiin ja kerran jo formattiin ja asennettiin uusiksi. Vasta Lubuntun kanssa siinä on jonkinlaista suorituskykyä . Se on sellainen reissukone, jonka voi  periaatteessa viedä mökille - yleensä ei jaksa. Kotiin ei tee enää mieli ottaa läppäriä. Nyt on kookas atx-kotelo täynnä käytettyjä osia, ja kun vaihdon tarvetta ilmenee niin osa kerrallaan voi fiksata. Eikä tarvitse maksaa Windows-veroa.

20
Laitealue / Vs: Sovelias monitoimilaite
« : 22.11.11 - klo:00.54 »
Epson Stylus Photo px 710 w. Ainakin printteri toimii heittämällä viimeisissä Ubuntuissa. En muista tarvitseeko scanneri vieläkin ajurin lataamista, mutta jos tarvitsee niin sellainen löytyy Avasysin sivuilta.
Pärjäsi ihan ok jossain monitoimilaitetestissä, suositeltavakin jos printtailee valokuvia. Netistä löytyy testejä.  Heikko kohta: ei kannata päästää kuivahtamaan - jotain värikästä kannattaa printata aina välillä.

muoks, nykyinen mallinumero on 720, hinta ainakin yhdessä paikkaa 139 ja tosiaan, suosittelen lähinnä jos haluat tulostaa kohtuu hyviä valokuvia välillä kotonakin.

Sivuja: [1] 2 3 ... 6