Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Aiheet - mikko_h

Sivuja: [1]
1

Olen käyttellyt Nokian kirjavaa mainetta niittänyttä CS-17 -mokkulaa, joka tuli DNA:n 24 kk liittymäsopimuksen kytkykaupassa. Linux on Fedora 14 (2.6.35.13-92.fc14.i686, NetworkManager-0.8.4-1.fc14.i686). USB-laitteen tiedot piti ensin laittaa usb_modeswitchin konfiguraatioon. Sen jälkeen mokkula toimi ensin pikkukaupungissa aivan hyvin monta päivää ja Turun keskustassa, missä asun, toimi myös, mutta vaan hetkisen. Vauhti oli ihan hyvää 3g-tasoa. Eilen mokkula päätti sitten vaihtaa 2g-verkkoon, eikä ole sen jälkeen suostunut ottamaan 3g-yhteyttä. NetworkManagerissa voi pakottaa 3g:n, ja tällä asetuksella yhteys ei nyt muodostu ollenkaan. Mokkulan merkkivalo on 3g-yhteyden toimiessa sininen, 2g:ssä vihreä. Vehje näyttää käynnistyksen jälkeen vihreää valoa eikä nähtävästi edes yritä 3g:tä, ja pakottamalla yhteys ei siis muodostu ollenkaan.

Onko DNA:n 3g-tukiasema vaan nurin? Yritän yhteyttä siis keskellä Turun kaupunkia ja 3g on ollut häviksissä kohta vuorokauden, myös keskellä yötä jolloin ainakaan ruuhkaa ei luulisi olevan. Vai onko mahdollista, että 2g on jäänyt jonnekin alemman tason asetuksiin päälle? En ainakaan tietoisesti tehdyt asialle mitään, yhteys vaan putosi 3g-verkosta 2g:en eikä tullut takaisin. NetworkManagerissa 'any'-vaihde toimii ja tuottaa 2g-yhteyden, 3g:n asettamalle yhteyttä ei synny. Laitteen ohjeissa mainittua Nokiainternetmodem.deb -pakettia ei näy ollenkaan jos mokkulan liittää massamuistilaitteena. 3g-liikenne kyllä toimi aiemmin ilman tuota pakettia, ja kuten totesin, systeemi on Fedora. Onko tuossa .deb -paketissa jotain hyödyllistä ja onko se saatavilla jossain verkossa?
 

2
Yleistä keskustelua / Applen arvo ylitti Microsoftin
« : 27.05.10 - klo:09.32 »
Applen koko osakekannan yhteenlaskettu arvo on nyt suurempi kuin Microsoftin ja toiseksi suurin Exxon Mobilin jälkeen kaikista amerikkalaisista yrityksistä.

http://www.nytimes.com/2010/05/27/technology/27apple.html?hp

Applen tulot puhelimista, musiikkisoittimista ja musiikista ovat kaksi kertaa tietokonekaupan tulojen verran.

3

... ainakin tämän tilaston mukaan, jossa on eroteltu Internet Explorerin ja Firefoxin versiot erikseen. IE-versioiden summa lienee edelleen suurempi.

http://gs.statcounter.com/?nomore=ie6#browser_version-ww-weekly-200827-200951

4
Laitealue / DVI-liitin perusnäytöissä
« : 03.01.09 - klo:02.00 »
Hankin juuri sukulaiselle 20 tuuman perustavallisen LCD-näytön hintahaitarin alapäästä. En ole näiden laitteiden markkinoita seurannut ja nyt sattui olemaan kiire, mistä syystä en tilannut verkon välityksellä vaan kävin ainoastaan parissa kaupassa ja ostin ensimmäisen sopivan.

Hieman yllätti se, että halvassa hintaluokassa kaikissa paneelinäytöissä ei ole DVI-liitintä. Esim Acerilla on malleja, joissa on ainoastaan analoginen RGB (VGA) -liitin. Onko tämä pelkkää DVI-liittimellä rahastusta vai liekö tähän joku järkisyy?

Tyhmä luulis, että digitaalisesta näytönohjaimesta on helpompi siirtää dataa digitaaliseen näyttöön sellaisenaan DVI-piuhan läpi kuin muuttaa se analogiseksi ja takaisin. Vai onko niin, että DVI-liittynnän rakentaminen näyttöön oikeasti vaatii joitain palikoita, jotka voi pelkästään RGB-liittimellisestä jättää pois? Valkkasin kilpailijan DVI-liittimellisen mallin, joka ei ollut kalliimpi kuin em. Acerin liittimetön esitys, ja ainakin päälisin puolin ominaisuudet olivat muuten vastaavat.

Paneelinäytöt tuntuvat olevan siinä mielessä outo tuote, että koska paneelin itsensä valmistaminen on ilmeisesti aika vaativa prosessi, siinä on optimoitu massatuotanto aivan viimeiseen asti ja monissa näytöissä tuntuu olevan lähes samanlainen ellei täysin identtinen paneeli. Hintaerot on sitten näköjään puristettu kaikesta muusta. Halvimmissa näytöissä jalusta on aivan olematon muovilipare, eikä siinä ole edes alkeellisinta näytön kaltevuuden säätöä. Takavuosina paneeli itse oli niin kallis, että halvassakin näytössä jalan osuus oli suht pieni ja se ilmeisesti kannatti tehdä kunnolla. En muista missään nähneeni tämän päivän muovirimpuloiden kaltaisia 4-5 v. sitten.

5
Olen jonkun verran katsonut Ylen Areenan ja Elävän arkiston videoita mimms/mplayer -kombinaatiolla. Pluginit sais tietty toimimaan suoraan selaimessakin, mutta YLEn streaming tuntuu pätkivän pahasti ja/tai ainakaan Totemin plugin ei puskuroi tarpeeksi paljon tavaraa, eikä nykimistä ja katkeilua ihminen pysty jaksamaan. Mieluummin odotan, että koko tiedosto on omalla koneella ennen kuin ryhdyn katsomaan.

Viime aikoina on sitten pätkinyt tuo mimms-latailukin sen verran pahasti että luovuin leikistä kokonaan. Joka videonpätkä vaatii useamman yrityksen ennen kuin sen saa kokonaisena haaviin, jos saa ollenkaan. Mimmsissä on keskeytyneen latauksen jatkamistoiminto, mutta se tuntuu tekevän videoon jonkun epäjatkuvuuskohdan, johon katseluohjelmat sekoavat. Siis mimms sanoo jatkavansa siitä mihin viimeksi jäi ja tiedosto kyllä kasvaa, mutta katselu kosahtaa siihen kohtaan, missä lataus katkes ekan kerran. Onko teidän yhteiselonne Ylen kanssa ollut onnellisempaa? Onko vika meikäläisen verkkoyhteydessä (Soneran laajakaista suuren kaupungin keskustassa)?

Onko muuten se H.264:ään vaihtaminen kirjattu näköradiokombinaatin 5-vuotissuunnitelmaan kaudelle 2015-2020 tai jotain? Ilmoittivat siitä keväällä, enkä minä ainakaan näe sivuilla muuta kuin windowsmediaa.

Televisiota katsoin viimeksi joskus kesäkuussa. Taidan lopettaa lupamaksun maksamisen.

Sivuja: [1]