Aiheet

1

Yleistä keskustelua / Millainen kone riittää käyttöön?

« : 04.03.21 - klo:19.28 »

OK, hyviä tarkennuksia! Oheisessa lisäkeskustelua.

Superraskaita sivuja ei ole määritelty - mitä ne ovat? Eikö mtv3 riitä? Puppu Linux pyörittää kyllä näitä paremmin kuin mikään tavanomainen Linux. Mainittu nettiselain on tietenkin hyvin kevyt.

Pale Moonia voi kokeilla myös Lubuntussa.
Asentuu kätevästi deb-paketista: https://software.opensuse.org/download.html?project=home:stevenpusser&package=palemoon

Muistinkulutus on ehkä 70 % Firefoxista ja nopeus samaa luokkaa (tai todennäköisesti hitaampi moniydinprosessoreilla vanhan selainmoottorin vuoksi), joten mitään superkevyttä käyttökokemusta ei voi odottaa, mutta onhan tuokin jotain.

Superraskaita sivuja ei ole vieläkään määritelty. Antakaa esimerkkejä.

Tuolla edellä juuri totesin, että kahdella nettisivulla kulutus oli 1 GB:n paikkeilla. Tämä on siis juuri kuilun partaalla. 700 MB ja 1100 MB on aivan eri asia jos koneessa on 1 GB. Jos kone menee swapin puolelle, niin SSD-levy on tällöin ensisijainen parannuskohde - tämän totesin jo PALJON aiemmin. EEE PC:ssä oli SSD-levy jo uutena, varmaan nykymittapuun mukaan hidas.

Testasin 2 GB:n muistilla. Pale Moonin ja Chromiumin välillä oli ehkä esimerkkitapauksessani 100 MB:n ero ensin mainitun hyväksi. Firefoxia en kokeillut. Pitäisi testata todellisella työnkululla, koska muistinkulutus kasvaa surfatessa ja muistin kulutuksen kasvu riippuu siitäkin miten tehokkaasti selain käyttää muistia, miten nopeasti muistia vapautuu ja miten nopeasti swap-toimii, jos sitä tarvitaan.

CPU rohmuhan on hyvin yksinkertaisesti Adobe Flash - sen kun pudottaa pois, niin suorituskykyvaatimukset todennäköisesti ovat vain paha muisto.

Flashia ei enää ole missään selaimessa, eikä sitä enää käytetä nykyisillä sivustoilla. Tuki päättyi lopullisesti vuoden vaihteessa.

Mikä saa uskomaan, että mainitut dokumentoimattomat testit on tehty juuri tänä vuonna. Miten muka nämä kaikki "superraskaat sivustot" on päivitetty juuri nyt? Esimerkkejä sivuista, tämä ei vakuuta minua yhtään. Olen tehnyt matkan varrella monenlaisia suorituskykytestejä ja hyvin usein suorituskyvyn ongelma on ihan muualla kuin mistä se puusta katsottuna näyttää.

Tämä vaikuttaa mallitapauksesta sille, että oikeasti tarkoitetaan jotakin muuta kuin mitä on kirjoitettu. En lähde spekuloimaan sitä, mitä on oikeasti testattu ja milloin, mutta kaikki ei nyt ole kohdallaan.

2 GB on oikeasti aika paljon käyttikselle, joka ei ole suunniteltu rohmuamaan muistia.

Tavallisessa nettiselailussa 2 GB on aikalailla minimi riippumatta käyttöjärjestelmästä. Toki eri asia, jos tyydyttäisiin Wikipedian lukemiseen NetSurfin tapaisella kevytselaimella.

Nythän Snufkinin koneessa taisi olla vain 1 GB rammia.

2 GB:n kampa oli jo tilattu. Tämän otin huomioon vastauksissani. Vastaan siihen mitä on kirjoitettu.

Mainitsin tuon pankkiasioinnin siksi, että roottina ajettavaa Puppy Linuxia ei voi esittää ns. "turvallisena ratkaisuna", jos pankkiasiointia oikeasti tekee.

Roottina ajamisella ei ole oikeastaan merkitystä pankkiasioinnin kannalta. Jos selaimessa tai vaikka sähköpostiohjelmassa on tietoturva-aukko, jonka kautta koneelle tipahtaa Linuxissa toimiva troijalainen tai keyloggeri, on ihan sama, millä tunnuksella näitä sovelluksia ajetaan.

Aivan erilaisia näkökantoja esitettiin tällä palstalla kun pari kuukautta sitten mainitsin Puppy Linuxin. Tämä vaatisi hieman seikkaperäisempää keskustelua KAIKISTA turvallisuusnäkökohdista, joita roottina ajamiseen liittyy. Jos tuo kirjoittamasi on loppupäätelmä - niin oikein hyvä, sitten päivitän EEE PC:n Puppyyn ja käytän sitä.

Jossakin on nyt virhe - mielestäni tällaista virhettä ei pidä jättää tälle palstalle. Joko siinä on turvariski tai ei ole - en nyt tarkoita kaikkia turvariskejä, kuten esim. läppärin varastaminen jms, vaan ihan käyttöön liittyviä.

Yksi turvariski Puppy Linuxista joka tapauksessa puuttuu: huono salasana. Puppyn ajamisessa ei tarvita mitään salasanaa ... heheh, very funny 

Sinänsä 1 GB:n Asus EE PC oli yhdelle porukalle kuulemma oikein hyvä matkakone, koska hotellien koneisiin ei voinut ollenkaan luottaa, ja se on hyvin pieni. Siinä oli silloin Ubuntu 12.04 LTS. Siinä ei kuitenkaan ole kovalevyä vaan SSD-levy, joka saattoi olla se miksi tuli kommentti "oikein hyvä". Oletan, että konetta käytettiin WEB-surffailuun, kauppapaikoilla vierailuun ja sähköposteihin hyvin intensiivisesti. Se ei koneena siis ole yhtään parempi kuin Samsung.

Niin, ehkä tuolla raudalla jotenkin pärjäsi vielä viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen nettisivut (ja osittain selaimetkin) ovat ehtineet muuttua selvästi raskaammiksi.

Eihän tuo versio tarkoita samaa kuin käyttöhetki. Käytöstä on ehkä 3 vuotta.

Mihin perustuu ajatus, että tässä mainitut superraskaat sivut ovat muuttuneet raskaammiksi? Juurihan oli puhe, että monilla sivuilla, ei välttämättä kaikilla, on luovuttu, varmaan vaiheittain, Flashin käytöstä, joka vei sikamaisesti resursseja ja joka oli ainoa varsinainen CPU-syöppö? Edellä raportoitiin juuri ongelmasta 100%.n CPU:n kulutuksessa (Firefoxilla) ei ollenkaan RAMin kulutuksesta. Joten ainoa toistaiseksi raportoitu ongelma, joka jää jäljelle on RAM, joka ei siis ole ongelma kun käytetään miten esitin (SSD-levy, 2 GB tilauksessa, kevyempi käyttöjärjestelmä ja selain). Jos puhutaan sekalaisista sivuista, niin WordPressin markkinaosuus on kasvanut kasvamistaan, joka mielestäni on johtanut paljon järkevämpiin sivuihin. Jos puhutaan esim. mtv3:n sivuista, jotka olivat malliesimerkki raskaista sivuista, en usko että ne ovat muuttuneet raskaammiksi vaan päinvastoin - pahimmat älyttömyydet on karsittu tällaisilta valtasivustoilta.

Joten jälleen kerran, antakaa relevantti esimerkki. En kysy tätä todistaakseni olevani oikeassa, vaan siksi, että haluan tietää mihin 1 GB:n EEE PC oikeasti pystyy - en pysty yleistämään testitulosta, mutta Atom prosessori on kummassakin tapauksessa.

Mutta jos kyseessä on oikeasti vaikkapa korkeatasoisten videoiden katselu tai WEB-pelaaminen, niin unohdetaan koko juttu. Olen vastannut siihen mitä on kysytty, en muuhun.

2

Yleistä keskustelua / Scribuksen käyttö vinkki

« : 26.02.21 - klo:11.06 »

Tämä ei varsinaisesti ole Linux asia, mutta Ubuntu Studiolla minä tätä teen. Ongelma on saada ulos Scribuksesta muihin järjestelmiin, kuten EPUBiin, mahdollisesti Word toimisi myös (yllättäen sitä voi lukea sisään muualle).

Scribuksesta saan kyllä PDF:n ulos siten, että KAIKKI on aivan kunnossa. Mutta yllättäen tätä PDF:ää ei saa MIHINKÄÄN luettua sisään. Ongelma siinä on se, että yhdistelmät "ti" ja "tt" (ehkä jotkut muutkin), eivät muodostu merkeistä vaan ovat jotain muuta (glyph?) ja tulevat sisään tunnistamattomana tilanvarauksena. Tämä siis koskeee kaikki yrityksiä lukea PDF:ää jonnekin muualle.

Scribuksessa on kyllä image-pohjaisia outputteja, mutta oikeastiko näitä pitäisi käyttää? Vai onko ongelma peräisin, jostakin tietystä PDF-standardista (optioita on useita PDF:n tekemiseen)?

... joten onko joku asiantuntija tällä palstalla ...

3

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / [RATKAISTU] Kubuntu 20.04.2 asennus - ei boottaa

« : 22.02.21 - klo:19.51 »

Asentelin  Kubuntun 20.04.2 version (uusin) SSD-levylle, DVD:ltä, ja yritin bootata. Ei onnistu, musta ruutu. Kokeilin toisellekin levylle (Kingston SSDNOW 300, 240 GB), mutta sama tulos. Ruutu on siis musta, eikä " - " -merkki joka kuvastaisi puuttuvaa boottausmediaa. Shiftin ja Escapen rämppääminen ei tuo mitään näkyviin. Biokseen tietysti pääsee (Del).

Kone kyllä boottaa, esim. Ubuntu 20.04, Mint 20.1, Fedora 33, Ubuntu 20.10, Ubuntu 16.04, Ubuntu 18.04 vastaavilla järjestelyillä.

Kubuntu asentuu myös virtuaalikoneelle downloadusta imagesta. Asennuksessa SSD:lle ei tullut mitään virheitä, kummallekaan levylle (joista toisesta Mint boottaisi aiemmin).

Mitens' tällaista parhaiten lähestytään?

Kone on:
- i7, Asus emo, Bios vm. 2012
- GF116 [GeForce GTS 450 Rev. 2]

Vai pitääkö hankkia jostakin toinen näytönohjain kokeilua varten?

4

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Työpöytä jumittuu - VMware

« : 18.02.21 - klo:19.11 »

Jostain syystä kun VMware on auki ja tekee Screencopy:n pääkoneella niin työpöytä menee pääkoneella jumiin. Tässä tilanteessa:

- virtuaalikone toimii täysin
- pääkone ei reagoi hiireen mitenkään, kursori kyllä näkyy
- pääkoneen näppäimistö toimii

Tilanne nollaantuu kun lopettaa käyttäjän istunnon (sen voi tehdä näppäimistöltä) ja kirjautuu takaisin.

Miten tällaista voisi parhaiten debugata? X-prosessin tuhoaminen (kill -9) ilmeisesti tilanteen lopettaa, mutta tämä vastaa uloskirjautumista, jonka voi tehdä muutenkin menuista.

Tilanne vaikuttaa VMware-ongelmalta, koska sehän määrittelee missä hiiren focus milloinkin on (siis kummassa virtuaalikoneessa vai pääkoneessa), mutta tätä ei kylläkään esiinny Ubuntu Studio 20.04 versiolla (jossa on eri työpöytä ja eri ruutukopiointiohjelma).

Järjestelmä:
- Ubuntu 20.04.1 (viimeisimmät päivitykset)
- VMware Player 16.1
- kone on i7, Asus-emolla, vanha mutta hyvä (=riittävät resurssit)

Vai onko tämä lopulta pelkkä VMware ongelma?

5

Yleistä keskustelua / GUI Gallup

« : 18.02.21 - klo:15.29 »

GUI asiat ovat aina mielipideasioita, näinhän väitetään. No katsotaan miten paljon tällä palstalla. Nämä ovat asioita, joita Ubuntuun tutustuvat näkevät heti aluksi.

En tiedä mitkä vastaukset ovat, mutta vastaa esim. ABBAABBA.

En nyt hae mitään selityksiä asialle vaan tämä on suora gallup. Selitykset eivät  kuitenkaan ole mitään syitä.

Kysymyksiä on 8 ja ne on mukavuussyistä jaettu peräkkäisiin postituksiin.

Jos haluat keskustella enemmän, niin avaa uusi ketju keskustelulle.

6

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / [ratkaistu] DVD-label juttu

« : 05.02.21 - klo:14.35 »

Kokeilen VMware asennusta, miksei myös ubuntu-restricted-extras -asennusta versiossa 20.10 (ja aiemmin myös Ubuntu Studiossa).

Jossakin vaiheessa pyydetään tietyn labelin DVD-levyä cdrom:iin. Kun poltan levyn Braserolla imagesta, tai asennan USB:ltä, niin ei tuollaista labelia synny DVD:lle (jossa labelissa on kaiken lisäksi vielä amd64 ja päiväys rimpsuja, joita ei voi tietää polttovaiheessa).

Mikä olisi tässä paras menettelytapa ... tai ainoa? Voiko cdrom:in mountata jotenkin kätevästi iso-tiedostosta? Pitääkö ISO tiedoston nimeksi värkätä tässä tapauksessa tai ennen polttoa, tuo melko pitkä label?

Konkreettisemmin, VMware asennuksen, versioon 2010, seuraavassa vaiheessa tulee seuraava herja:

sudo apt install build-essential
...
Media change: please insert the disc labeled
 'Ubuntu 20.10 _Groovy Gorilla_ - Release amd64 (20201022)'
in the drive '/cdrom/' and press [Enter]

Voin tietysti kokeilla polttaa ISO-imagen tuosta tiedostonimessä, mutta onhan tämä nyt aika tyhmä tapa. Löytyykö parempaa?

7

Yleistä keskustelua / Suomen kieli hallussa?

« : 29.01.21 - klo:12.18 »

Aina silloin tällöin paheksutaan englanninkielisiä termejä, joita it-tekniikka vilisee - it-lyhennyskin jo itsessään.

Suomen kielen taitosi testaamiseksi (ei, suomen kieli ei ole yhdyssana), seuraavassa joitakin suomenkielisiä it-tekniikan sanoja, jotka pitäisi olla hallussa.

Protesteja on turha esittää, koska sanat ovat Virallisia: Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunnan kirjasta "Atk-sanakirja" - kahdeksas painos 1996.

Kerrottakoon aluksi, että tyypillinen osaaminen on 1-2 sanaa kymmenestä, jos atk-hommissa on ollut joitakin kymmeniä vuosia. Paras saavutus tähän mennessä on 3 oikein kymmenestä, tosin kysytyt sanat vaihtelevat.

Tosin jos takanasi on suomenkielinen (kyllä, tämä on yhdyssana) atk-opetus, pitäisi tietysti saada vähintäin 8 oikein kymmenestä.

Selitäpä näiden merkitys, selitykseksi kelpaa englannin kielinen termi ja termin merkitys ymmärryksen varmistamiseksi. Laitan oikeat vastaukset joskus parin päivän päästä.

Jos haluat, niin kerro miten monta sait oikein, mutta älä vielä kerro oikeita vastauksia. Ei mitään googlausta ... anteeksi, älä käytä internet-hakukonetta!


1.
Notaaripalvelin

2.
Muodonmääritys

3.
Laskutaulukko

4.
Käsintoiminta

5.
Jäljitysketju

6.
Ilmentymä

7.
Hila

8.
Generaattori
- tähän pitää poikkeuksellisesti löytää oikea suomenkielen sana
- sanaa generaattori ei siis suositella

9.
Etäsaanti

10.
Askelpalautin

8

Yleistä keskustelua / Hypersäikeistyksen (HT/SMT) vaikutus suorituskykyyn

« : 21.01.21 - klo:20.32 »

Kuorman jako rinnakkaiseksi on mielenkiintoinen aihe.

Jos mietit ihan teoreettisesti muutaman termin yhteenlaskua, huomaat että sen laskeminen rinnakkain vie enemmän aikaa kuin yhdessä pötkössä laskeminen. Tämä johtuu siitä, jos annat jokaiselle askelmalle saman pituuden, että jakaminen, yhdistäminen ja sen jälkeinen yhdistelmälasku, vievät enemmän askelmia kokonaiskuvassa kuin muuten kuluisi.

Se, että Linux sitä ja Linux tätä, on aika paljon eri asia kuin yksittäinen sovellus, koska käyttöympäristössä pyörii aika monta eri prosessia samaan aikaan, varsinkin jos käyttö on intensiivistä. Toimintojen vasteaikojen vaatimukset ovat myös rinnakkaisia.

Sovelluksissa rinnakkaisuudesta on hyötyä silloin kuin laskenta-ajat ovat pitkiä tai laskussa on aidosti rinnakkaisia vaiheita, joiden jakaminen ja yhdistäminen koodissa ovat helppoja tehdä. Tällaisia ovat esim. kuva- ja videorenderoinnit. Aiemmin, kun useampia ytimiä tai prosessoreja ei ollut, käytettiin useampaa konetta, jotka voitiin pääkoneen ohjaamana valjastaa laskemaan esim. renderöinnissä kuvan eri alueita tai tuottamaan videon eri frameja. Tällaista tehdään vieläkin, mutta mittakaava on muuttunut: esim. SETI-projekti toimi näin ja muitakin on.

Seuraavaksi asia, mihin toivon kommentointeja tietäväisiltä, joita täältä epäilemättä löytyy. Olen saanut opetusta, että yleisesti ottaen työaseman säikeistäminen on vain hidastavaa, vaikka se onkin BIOS-asetuksena oletus. Nimittäin yhden coren suorituskyky jaetaan kahtia kahdelle säikeelle (thread). Coreja on i7:ssä tyypillisesti 4 eli säikeitä on yhteensä 8. Missään tyypillisessä käyttötilanteessa rinnakkaisesta laskennasta ei ole hyötyä - siis hyötyä, koska näin intensiivistä kuormitusta ei saa aikaiseksi edes yhdellä virtuaalikoneella ja useampaa virtuaalikonetta ei oikeastaan pysty interaktiivisesti käyttämään samanaikaisesti. Koneen suorituskyky heikkenee, koska tässä tilanteessa core toimii vain puolella teholla eikä tällainen 8:n säikeen rinnakkaisuus tyypillisesti nopeuta mitään, 4:n coren rinnakkaisuushan on joka tapauksessa käytössä. Poikkeuksena tietysti, tyypillisesti taustalla pyörivät sovellukset jotka ovat säikeistettyjä, esim. erilaiset analyysiohjelmat, jotka saattavat hyötyä rinnakkaisuudesta - tosin sekin pitäisi erikseen todistaa, että ne hyötyvät rinnakkaisuudesta. Yksinkertainen ohjelmahan ei hyödy mitään rinnakkaisuudesta, koska kaikki pitää laskea joka tapauksessa ennenkuin kokonaisuus on valmis - tällöin olisi nopeampaa laskea yhdellä corella joka toimii kaksinkertaisella vauhdilla.

Servereillä tilanne on toki eri, koska käyttäjät ovat keskenään rinnakkaisia jo luonnostaan ja heitä pitää palvella rinnakkaisesti.

Liekö näin yksinkertaista?

Muokkaus (Tomin): Tämä aihe on jaettu keskustelusta Kuorman jako monelle ytimelle

9

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / [RATKAISTU] Erittäin hidas VMware

« : 21.12.20 - klo:19.30 »

Minulla on vanha, hyvä työasema, jossa olen ajanut VMwarea monet vuodet. Nyt tein kuitenkin kokonaan uudet asennukset ja siirryin Ubuntun version 20.04.1 (+ uusimmat päivitykset) ja VMware Player on 16.1 eli uusin.

Win7 VM-kone toimii erittäin hitaasti - olettaisin, että kaikki muutkin VM-koneet. Se on niin hidas, että se pitää käytännössä sammuttaa ennen sisäänlokkausta koska se kestää ikuisuuden.

Onko jollakin tiedossa jokin erityinen syy tähän? Virtualisoinnit on päällä sekä BIOS-asetuksissa, että VMwaressa ... joilla ei aiemmin ole ollut edes väliä tällaisessa perustapauksessa. Kyse ei ole mistään triviaalijutusta kuten liian pienestä keskusmuistista tai hitaista levyistä.

Emon BIOS-päivitykset ovat vielä tekemättä. Emo on ASUS P8P67 Pro / 16 GB RAM, USB3 SSD. Jos tämä ei auta niin pitääkö käyttää vanhempaa Ubuntua tai vanhempaa VMwarea tai jotain?

10

Yleistä keskustelua / Linuxin levittäminen valtaväestöön

« : 15.04.20 - klo:18.28 »

Suljettujen ohjelmistojen ja suljettujen rautaratkaisujen maailma on aika paljon entistä maailmaa, mutta tietämättömyyttään keinotekoisesti valittua maailmaa. Näillekin on perustelunsa liike-elämässä, jossa synnytetyn tuotteen tai palvelun arvo on niin suuri, että maksimaalinen tehokkuus tai ainakin optimoitu tehokkuus on tärkeintä.

Koronan aikana on surkeaa kuultavaa kun kaikilla koululaisilla ja opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta tehokkaaseen kotiopiskeluun. Syyksi ilmoitetaan tietokoneiden kalleus. On suuri häpeä, että koululaiset pakotetaan MS Office ja muuhun Microsoft maailmaan, siis maksullisesten ohjelmistojen maailmaan ja sitä myötä kalliisiin, uusiin Windows-koneisiin ja niiden jatkuvaan ajantasalla pitämiseen, joka on kallista. Ei tekstinkäsittelyyn ole ainakaan 15 vuoteen tarvittu mitään MS Office -ohjelmistoa vaan aivan samalla lailla on voinut kirjoittaa melkein millä hyvänsä ohjelmistolla. Sama koskee muitakin yleisohjelmia. Avoimena löytyy GIMPit, Scribukset ja Audacity:t hieman vaativampaankin harrastamiseen ja opiskeluun - löytyypä kokonainen Ubuntu Studio distro, jossa luulisi olevan aika paljon opiskeltavaa. Laitteet joilla näitä voidaan käyttää, löytyisivät pääasiassa ilmaisina firmojen poistokoneista, jos sellaisia pyytäisi. Harrastajat mielellään nämä laittaisivat kuntoon ja toimittaisivat tarvitseville. Nyt sen sijaan pakotetaan windows 10 ja ms office ostoksille ja käytännössä samalla pitää ostaa se konekin (lisenssiehdot on tehty sellaisiksi, että muunlainen Windows 10 ostaminen on mahdollisimman hankalaa tai kallista). Avoimessa maailmassa koneet ja ohjelmistot voisivat olla yläluokkalaisten harjoitustöitä, koska käyttörajoituksia ja lisenssiehtoja ei näissä ole.

Tässä mielessä koululaisilta ja opiskelijoilta kupataan kuntien ja valtion näköalattomuuden vuoksi moninkertaiset hinnat tietotekniikasta. Muunlainen kehitys ei ole edes nähtävissä, koska hyväksytään keinotekoiset esteet muiden ohjelmistojärjestelmien käytölle ... kommenttina tuolle asialle miten Linuxissa täytetään lomake.

11

Yleistä keskustelua / yledl and Ubuntu 16.04

« : 08.04.20 - klo:17.47 »

Yritin asentaa, pitkästä aikaa, yledl-ohjelmaa Ubuntuun ja ei tunnu onnistuvan. Ehkä ensimmäinen kysymys on se, että pitäisikö käyttää 18.04 konetta ja unohtaa tämä 16.04?

Komento, jolla yritin:
pip3 install --user --upgrade yle-dl

Herjat lopusta:
    Complete output from command python setup.py egg_info:
    Traceback (most recent call last):
      File "<string>", line 1, in <module>
    ImportError: No module named 'setuptools'
   
    ----------------------------------------
Command "python setup.py egg_info" failed with error code 1 in /tmp/pip-build-6aplx55j/ConfigArgParse/
You are using pip version 8.1.1, however version 20.0.2 is available.
You should consider upgrading via the 'pip install --upgrade pip' command.

---

Komento - sudo pip3 install yle-dl
- valittaa .cache/pip/http hakemiston oikeuksista (jotka mielestäni annoin koko .cache polulle) ja pip-versiosta eikä esitetty upgrade komentokaan tee mitään järkevää

Command "python setup.py egg_info" failed with error code 1 in /tmp/pip-build-3at2ghyj/future/
You are using pip version 8.1.1, however version 20.0.2 is available.
You should consider upgrading via the 'pip install --upgrade pip' command.

Lopputulema on se, että yledl - command not found

Yritänkö turhaan näillä versioilla?

12

Yleistä keskustelua / Android tabletit

« : 08.02.13 - klo:10.00 »

Joskus aikaisemmin on täällä keskusteltu Androidin käyttökelpoisuudesta tietokonemielessä ja omalta osaltani kommentoin että halpis-tableteita on melko vaikeata verrata esim. miniläppäriin, jossa on uusin Ubuntu, niin onnettomilta halpis-tabletit vaikuttivat vanhoine Android-versioineen.

No, nuo olivat viime talven lumia näköjään.

Nyt olen tutustunut paremmin Google Nexus 7 (Asus) ja 10 (Samsung) tableteihin. Näissä pyörii Android 4.2.1, on useampia ytimiä, on hyvät näytönohjaimet, akut kestää hyvin ja on erittäin hyvät näytöt. Hintaluokat ovat silti kohtuulliset ominaisuuksiin nähden (250 eur, 500 US $).

Näille on pakko antaa tunnustusta, koska näiden käytettävyys on kyllä oikein hyvää kaikenlaisissa käyttötilanteissa, jotka nyt tabletille yleensäkään soveltuvat. Suurin miellyttävä asia on käyttöympäristön selkeys ja loogisuus - silti kaikkea löytyy.

Sellainen varoitus kuitenkin, että jos Google ei yrityksenä miellytä ja on taipuvainen uskomaan salaliittoteorioita, niin nämä laitteet kannattaa jättää hyllyyn. Nämä ovat nimittäin älykkäitä, jos antaa luvan käyttää paikannusta ja sähköposti-integrointia - taasen jos ei anna näihin lupaa eikä ole Google Accountia, niin näiden fiksulta käytöltä putoaa pohja pois samantien.

.. nimittäin, nämä tietävät missä olet, siis ilman GPS:ää, tietävät mihin olet matkalla vaikkapa lentokoneella, missä käyt päivisin töissä ja missä asut ... siis erikseen näitä asioita kertomatta. Tämä on pidempi tarina, mutta WIFI-verkot ja sähköpostit Inboxissa (luulisin) ovat tässä mukana. Vastaavasti nämä tabletit kyllä palvelevat käyttäjäänsä kertomalla esim. säätiloja ja lentoaikatauluja oma-aloitteisesti. Kummallista mutta totta ... kuten sanoin, joku voisi tällaista pelästyä.

... puhelin on vasta tilaukessa ... tarkemmin tarkoitin laitteita, kaikissa Android 4.2.1 ja ovat nimenomaan Googlen määrittämiä laitteita ilman laitevalmistajan kilkuttimia:

Nexus 4 (LG)               - 4.7", puhelin
Nexus 7 (Asus)           - 7", tabletti
Nexus 10 (Samsung)  - 10.1", tabletti

Onko muilla näistä kokemuksia?

13

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Windows lisenssit

« : 24.10.12 - klo:18.00 »

Kun täällä tuntuu olevan paljon Windows-asiantuntijoitakin, niin tuli tällainen ongelma, että mistä saa Windows XP 32-bit (English) lisenssin hankittua?

Niitähän ei kai enää myydä, mutta kun on tarve sellainen kone asentaa yrityskäyttöön - ilman että yrityksellä on mitään sopimuksia tehty.

Käsittääkseni, jos joku myy vanhoja Retail-lisenssejä, niin sellaisia saa Suomessa myydä ja sellaisen saa yritys ostaakin ... mutta kuka myy? Nettikauppakin tietysti käy.

Käsittääkseni OEM-lisenssejä ei saa kukaan myydä, eikä yritys saa myydä mitään XP lisenssejä (ei OEM eikä Retail) kenellekään ... korjatkaa toki jos olen väärässä.

VIELÄ: Ei sitten mitään piraattiehdotuksia, en ole niistä kiinnostunut vähäisemmässäkään määrin.

14

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Googlen tabletti

« : 13.10.12 - klo:14.57 »

Tuollainen Asus/Google Nexus tabletti tuli hankittua. Tällä viikollahan ne tulivat Suomessa myyntiin ja Jimm's PC sellaisen toimitti.

Vaikuttaa aika hyvältä laitteelta eikä ohjelmissa ole valittamista. Käyttöympäristö on selkeä.

Tarkemmin:
- 7", 1280 x 800 pikseliä, IPS-näyttö
- 4 ydintä ja hyvä näytönohjain (oletettavasti)
- 16 GB massamuistia, 1 GB keskusmuistia
- Android 4.1 käyttis
- koko päivän kestävä akku, vaikka käyttää valmiustilaa eikä siis sammuta
- kuulokelähtö (3.5mm)
- yksi USB-liitäntä (micro-USB) (muuta ei ole)

En ole kaikkea päässyt kokeilemaan, koska tässäkin laitteessa toteutui vanha asia: kun hankkii uuden laitteen niin aina tarvitaan uusia kaapeleita. Tässä tapauksessa tarvittaisiin uros-Micro-USB / naaras-iso-USB -liitin ja tuollaista, eikä vastaavia adaptereitakaan, en ole vielä missään muussa laitteessa tarvinnut ... eikä tätä löytynyt ihan ensimmäisen liikkeen varastosta. No, Deltacosta löytyy mitä vain.

Joten USB:ta en ole saanut kiinni ja Yle Areena ei toistu suoraan - vielä kun keksisi mitä Cromeen oikeasti pitää/kannattaa asentaa jotta toistuisi. Youtube kyllä toimii.

Mutta kuten sanottua, ihan fiksun oloinen laite tuohon hintaan (269 eur, sis alv). Luonnollisesti Google Earthit ja vastaavat Googlen jutut ovat valmiina - on siinä Googlen navigointikin valmiina, toimiikin.

EDIT: Käyttötapoja tämän kanssa ilmeisesti kannattaa muuttaa. Tuo USB-systeemi kuvien tuomiseksi on kätevää ... tai oli hyvin kätevää melko-halpis Maxellin tabletin kanssa. Ehkäpä jokin WEB-palvelu on kuitenkin enempi tätä päivää silloin kun haluaa tablettiin esim. kuvia tai musaa. No, Ubuntu One tuli otettua käyttöön ja ES File Browser näkyy osaavan tällaisen palvelun käytön sinänsä sujuvasti. Nopeaa tämä ei ole, mutta onhan tässä omat etunsakin USB-tikkujen käyttöön nähden, varsinkin kun tässä on vain yksi tikun paikka ja sinänsä USB:n käyttö tuntui kuivattavan Maxellin akunkin tosi nopeasti.

FLV:n näyttäminen on vielä hakusessa - ehkä joku niitä näyttää, mutta Adobehan on sanonut että Android 4.1:ssä Flash-tukea ei ole eikä tule ... kunhan saisi nämä tiedostotkin edes toimimaan. No YLE Areeenalle on ihka oma sovellus, joten siinä mielessä toimii, mutta Auto_DL tallennukset häröilevät.

15

Laitealue / Kovalevy ei toimi

« : 30.09.12 - klo:19.11 »

Onko kenelläkään tietoa mitä voisi tehdä tällaisessa tapauksessa jossa kovalevyltä lukeminen ei onnistu? Kysymykseni on enemmän periaatteellinen kuin se, että tämä olisi käytännössä hirmu tärkeää.

Kyse ei nyt ole aivan tavallisesta tapauksesta koska:

- Disk Utilityn levytarkistus sanoo että levy on kunnossa
- "fsck.ext3 -f" on ajettu ilman ongelmia
- levylle pystyy kirjoittamaan
- 99% levystä on luettavissa talteen


Kyse on siis siitä, että levy on piilevästi hajonnut: sille on pystynyt kirjoittamaan, mutta luku ei onnistu. Tämähän on siis paljon pahempi tilanne kuin se, että levy hajoaa näkyvästi - mielestäni tällaista tilannetta ei saisi tulla koskaan.

Muuta tietoa:
- Disk Utility näyttää "some bad blocks"
- tarkempi analyysi (normaalitasoinen) jää jumiin, mutta näyttää että 16 bad blockia
- levy tuntuu toimivan oikein, mutta jotkut tiedostot jäävät saamatta talteen
- kyse on yhdestä datalevyistä

Kyseessä on Ubuntu 11.10 64-bit järjestelmä, puhdas asennus tämän vuoden alusta. Levyllä on ext3 tiedostojärjestelmä, joka on peräisin muistaakseni 10.10:stä.

Ehkä sitten vielä se oleellisin tieto: tämä on Western Digital Green, 2 TB:n levy. Näissähän on ollut rautavikoja - ovatko nämä oikeasti olleet näin pahoja vikoja? Vastaavaan en muista törmänneeni aiemmin kuin yhdellä ainoalla kiinalaisella usb-kelkalla. Eli siis kun levyllä on työskennelty, niin työskentelystä ei saa otettua backuppia.

Onko tässä vielä joitakin elvytyskonsteja olemassa? (Tai no, varmaan onkin luku jollakin ns. pelastusohjelmalla).

Lukuongelmilla tarkoitan tässä normaalia Nautiluksen tai rsync:n käyttöä.

16

Yleistä keskustelua / Unity kysely

« : 17.09.12 - klo:19.57 »

Viime aikoina on raportoitu todellisista Ubuntun viimeisimmän version hitausongelmista kun käytetään Unity työpöytää. Nämä syyt vaikuttavat melko selviltä teknisiltä ongelmilta, koska joillakin Unity toimii aivan mainiosti ja jotkut raportoivat hitaudesta.

Teknisen syyn lähde ei kuitenkaan ole selvillä. Asian hahmottamiseksi voitko vastata seuraaviin kysymyksiin. Olisi tärkeää saada tarkkoja tietoja sekä hitaista systeemeistä, että normaalilla tavalla toimivista systeemeistä, jotta näistä vastauksista voi päätellä jotakin.

Anna eri vastaus eri systeemeistä.


1.
Onko järjestelmässäsi esiintynyt epänormaalia hitautta?

Esim. siten, että Dashin avaaminen kestää usein yli 1 sekunnin. Tarkemmat kommentitkin voi antaa.


2.
Järjestelmäsi kokoonpano
- Ubuntu versio
- järjestelmän tyyppi, työasema/läppäri
- mallinimi jos on valmis-kone
- rauta (lähinnä kiinnostaa prosessori, näytönohjain, keskusmuistin määrä, käyttöjärjestelmälevyn tyyppi)
- avoimet vai suljetut ajurit käytössä


3.
Onko järjestelmäsi:

- puhdas asennus (ilman vanhoja asetuksia, ei myöskään kopioitu niitä jälkikäteen)

- uusi asennus, mutta vanha /home tai kopioitu /home (asetustiedostoineen)

- päivitys
        - mistä versiosta päivitetty? (esim. 10.04)
        - mikä on alkuperäinen versio ennen kaikkia päivityksiä? (esim. 8.04)


4.
Onko järjestelmässäsi paljon dataa? Tällä tarkoitetaan vähintäin kymmeniä tuhansia omia tiedostoja.

Onko data:
- samalla levyllä käyttöjärjestelmän kanssa
- eri sisäisellä levyllä
- vain ulkoisella USB-levyllä
- vain verkkolevyllä


5.
Muuta ohjelmien käyttöä.

Tällä tarkoitetaan merkittävää ohjelmakäyttöä, sellaista joka mahdollisesti yleensä mielletään raskaaksi.


EDIT 1: Lisätty kohta 5 lisäkommentteja varten.

EDIT 2: Lisätty järjestelmän kokoonpanoon "mallinimi"

17

Oppaiden kehittäminen / Parhaat rautavinkit

« : 18.08.12 - klo:08.31 »

Oikeastaan ei "parhaat vinkit" vaan "halvin ja paras tapa saada kaikki toimimaan jos muuten ei onnistu".

Tarkoitan sitä, että monesti saatetaan turhautuneena kysellä raudan yhteensopivuudesta, joskus jopa sivu kaupalla, vaikka oikeasti kannattaisi kävellä kauppaan ja ostaa 3 euron uusi verkkokortti.

Tämän ohjeen idea olisi tarjota tietoa siitä, mitkä ovat halvimmat rautavaihtoehdot, jotka "varmasti toimivat".

Esimerkkejä:

- verkkokortti, uusi, 10/100, 3 euroa. Ratkaisee työaseman ongelmat ja helpottaa testausta jos vika ei kuitenkaan ole rautapohjainen
- langaton USB-tikku, 10 euroa. Aika halpaa, jos läppärin oma ei toimi

- mokkulan tukiasema, 20 euroa. Ratkaisee ikuiselta tuntuvat mokkulan toimintaongelmat Ubuntun eri versioissa.

- nVidian (tai ATIn) näytönohjain, 30 euroa. Tällä saa kaiken toimimaan työasemassa.


Ongelmia:
- se, että "kaikki toimii", vaatisi että näitä ostetaan ja oikeasti testataan. Halpojahan nämä ovat, joten ei sinänsä ole ongelmallista.
- kaikkea tämä ei suinkaan ratkaise, ei lähellekään. Toisaalta, nämä kattavat kyllä suuren osan ongelmista, joita on palstoilla suht. vaikeata saada ratkaistua. Juuri verkko-ongelmat vaativat yleensä hyvin paljon ohjeistusta, testausta ja keskustelua. Toimimattoman raudan kanssa testailu on mielestäni erityisen vaikeata, jotta siitä saa luotettavia tuloksia vian lähteestä.
- listaa pitää tietenkin pitää yllä, ottaen huomioon myös saatavuus. Koska lista olisi käytännönläheinen, niin saatavuuteen pitää ottaa kantaa. Esim. Data Systems jälleenmyy Deltacon rekkuloita, joten sieltä löytynee näitä kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Deltaco itsessään ei käy, koska se on tukku eikä sieltä kuluttaja voi ostaa. Joku Koneboxi voi olla halpa, mutta valikoima vaihtelee hyvin usein.
- jos listoilla on Laite X-234a, niin joku kysyy kuitenkin toimiiko X-111x, koska sitä saa Citymarketista tällä viikolla lähes yhtä halvalla ja onko se yhtä hyvä, ettei tarvitsisi maksaa 2 euron postikuluja? No, saahan sitä aina kysyä, mutta vastaaminen ei liity tähän ohjeeseen, vaan menee yleisen keskustelun puolelle, missä joku voi tietää asiasta.


Se mistä EI ole kyse:
- tehdä jonkinlaista kattavaa yhteensopivuuslistaa. Tässä on ideana vain testata yksi, yleisesti saatavana oleva vaihtoehto. Jokaisen oma asia on sitten haluaako ratkaista ongelman tällä helpolla tavalla, vai katsooko jonkun muun tavan paremmaksi.

Olisiko tällaisessa ohjeessa ideaa?

Taustalla on tietysti se, että suuri osa pahoista Ubuntu-ongelmista, joita täällä kysellään liittyvät yhteensopimattomaan rautaan. Erityisesti läppäreissä, niitä ei ole aivan helppoa ratkaista jos asiaan ei ole perehtynyt. Edellä mainituilla tavoilla saisi kuitenkin suuren osan rautaongelmista ratkaistua hyvin halvalla ... siis varsinaisia Ubuntu-läppäreitä odotellessa voisi "oikeasti jo tehdä jotakin".

18

Yleistä keskustelua / Käyttökokemuksia 12.04 64-bit-versiosta (ja 32-bit)

« : 30.06.12 - klo:22.27 »

Vertailukohtana tässä on edellinen käyttämäni versio, 10.10 64-bit, joka oli mielestäni yleiseltä toimivuudeltaan suunnilleen 10- -versio (ja miksei voisi verrata mihin tahansa Windows-versioonkin).

Kone on merkkiä halpis n. 2.5 vuoden takaa, siis tämä viimeisin, eilen päivitetty, toki olen muille koneille laitellut aiemminkin. Tarkemmin:

- Asus M4-sarjan emo, vajaa 3-vuotta sitten hankittu, halvin mitä löytyi
- prosessori, halpis AMD Athlon II X2 250, dual core
- näytönohjain, halpis nVidia 9500 GT, suljetut driverit käytössä
- muisti, 2 GB, kuinka ollakaan, halpis muistia

- lisälevy, 1 TB:n SATA-II, peruslevy
- kotelo mikä-lie-modaus ja poweri on mallia tehoton, ylimääräiseksi jäänyt, ehkä laadukaskin, joka tapauksessa hiljainen mikä on käytössä ehdoton vaatimus

Koneen ulkoiset osat ovat kuitenkin laadukkaat: mm. kunnollinen näppis ja hiiri, 24 tuuman LED näyttö ja EMU 0202 USB äänelle.


Versio 10.10, 64-bit toimi siis tässä koneessa ihan miellyttävästi. Kumminkin, Firefoxin käynnistykset alkoivat kestää ja virtualisointi (siinäkin Ubuntu 10.10) VMwarella alkoi kummallisesti aina välillä jumittaa hetkeksi. Jumitus liittyi Firefoxin käyttöön ja välilehtien määrään. Prosessori huusi tällöin 100% pitkän aikaa ja jotenkin suorituskyvyn rajat tulivat vain vastaan. Keskusmuisti ei loppunut kesken mistään eikä virtuaalikoneelle annettu kuin yksi core käyttöön. Virtualisointia ajoin toki lisälevyltä, joten "olisihan sen pitänyt toimia". Laitoin tämän emolevyn, joka on siis halpis, tai systeemilevyn, joka ei pitäisi vaikuttaa, piikkiin. Systeemilevy oli vanha Maxtor IDE, joka sinänsä toimi muutoin hyvin eivätkä mitkään käynnistyksetkään olleet pitkiä.

Sanottakoon tässä kuitenkin, että konetta käytettiin tavanomaiseen työhön koko ajan, eikä se ollut mitenkään hidas tai epämääräinen, vaan palveli muutoin oikein hyvin - ainoastaan virtualisoinnissa alkoi jo tökkiä (hieman paremmalla raudalla varustettu kone ei tökkinyt 10.10:llä vastaavassa käytössä eikä paljon rajummassakaan käytössä kunhan eri asioita ajettiin eri levyiltä). Vielä ... fyysinen kone ei tökkinyt e.m. tilanteissakaan, mikä teki tilanteesta kuitenkin täysin hallitun.


No, nyt on Ubuntu 12.04 ja systeemilevynä on SSD, kunnollinen sellainen eli OCZ Agility 3, 120 GB. Eihän tässä mitään Sata-3 väyliä ole käytettävissä joten menee vähän hukkaankin.


Tilanne nyt:

- kuten tunnettua, uuden version asennus on hyvin nopea toimenpide. Koko homma lasketaan vain tunneissa kaikkine välttämättömine säätöineen (kuten varmistukset, levyjen installoinnnit, serverin yhteyden testaukset, lisäohjelmat jms). Vanhaa /homea en tietenkään kopioinnut tähän uuteen versioon sotkemaan vaan halusin puhtaan tilanteen - datat toki otin talteen.

- tökkimisestä virtualisoinnissa ei ole tietoakaan. Ajan konetta SSD-levyltä ja homma toimii oikein hyvin. Joten emolevyssä ei ollut vikaa.

- ohjelmat ja kaikki muukin toimii uudessa versiossa paljon paremmin. Rautaan tuli lisää potkua tämän uuden version ja SSD:n myötä.

- Unity on huomattavasti miellyttävämpi käyttää kuin vanhanaikainen Gnome 2. Tarvitaan paljon vähemmän säätämistä käytön aikana ja asiat on paljon nopeampia löytää. Käyttäjien koulutus on kestänyt 5 min per käyttäjä, joten turha väittää että "ei tätä tavallinen käyttäjä opi"

- uudessa versiossa on parempia ohjelmia, kuten Clementine audiosoittoihin

- jopa Windows ajoi Gnome 2:n ohi joissakin asioissa kuten ikkunan kätevä maksimointi, palauttaminen ja puolikkaan työpöydän käyttäminen. Unityssä nämä ovat mukana ja siitä kuitenkin puuttuu Win 7:n ehkä ärsyttävin ominaisuus tässä suhteessa (=ikkunan pimentäminen kun hiiren siirtää syrjään)

- verkkolevyjen ja Bookmark:ien toiminta on nyt fiksumpaa

- ohjelmissa on uusia, hyviä piirteitä, kuten Nautiluksessa ja Firefoxissa

- RawTherapee Canonia (järkkärin raw kuvat) varten näkyy löytyvän nyt helpommin (ei tarvitse hakea ohjelmia WEBistä)

- uusia laitteita on tuettu, kuten EMU USB 0204. Sitä en tosin tarvitse juuri tässä koneessa.

- joitakin pikku bugeja on työpöydällä näköjään korjattu (esim. 11.10:ssä hiiren oikea nappi ei välttämättä toimi Unity ikonin päällä jos sitä ei napsauta kaksi kertaa)

- X:n oikuttelu oli 10.10:n ainoa varsinainen virhe (joka minua kiusasi) ja se tuli ilmi silloin kun järjesteli tiedostoja massamaisesti raahailemalla niitä. En tiedä vielä onko korjattu 12.04:ssa vai ei, esiintyi liian harvoin jotta vielä voisi todeta että "nyt ei bugaile".


Joten lyhyesti sanottuna tällaisessa halpis-koneessakin, ainakin kun hommaa ajantasaisen rautapäivityksen, kaikki toimii uudessa versiossa paremmin kuin ennen. Entiset ongelmatkin on ratkaistu. En tiedä olisiko vanhalla versiolla päästy yhtä hyvään tulokseen tällä SSD-levyn vaihdolla, mutta tällä tavalla ainakin pääsi. Kysymyshän on tietysti teoreettinen (koska vanhan version tuki loppui jo jokin aika sitten) ja tilanne on nyt sikäli paljon parempi, että uusi versio on tuettu seuraavat 5 vuotta.


Uuden version ongelmia:

- työpöydän vaihto, valitsemalla suoraan käynnissä oleva ohjelma, ei toimi oikein joka kerta tässä 12.04:ssä. Mielestäni 11.10:ssä tällaista ongelmaa ei ollut. Se mitä tapahtuu on, että ohjelma jää ikäänkuin työpöytien väliin roikkumaan, vaikka se alunperin oli jollakin työpöydällä ihan oikein. Eli pitääkö tässä palata vanhanaikaiseen Gnome 2:n tapaan, jossa työpöytä pitää oikeasti valita, kun sitä haluaa käyttää? Olisi paljon mukavampaa vain valita ohjelma ja antaa Unityn hoitaa työpöydän vaihto tilanteen mukaan

- ... mikähän se toinen ongelma oli, en nyt muista


Yhteenvetona voi sanoa, että pienen rautapäivityksen avustamana, n. 3 vuotta vanhassa halpis-koneessa, 12.04:lla saa 5 vuotta tuetun, paremmin toimivan, paremmin käytettävän järjestelmän verrattuna aiempaan 10.10-versioon, joka sekin tuntui alunperin erittäin hyvältä. Ei hullumpaa noin ensivaikutelmana.

EDIT: Ei sillä, että tällä SSD-levyllä tällä emolla vielä kuuhun mentäisiin. Antaa Average Read Rate:ksi (Ubuntun oma Benchmark) 140 Mb/s - yhdellä toisella koneella sama levy antaa 260 Mb/s).

19

Yleistä keskustelua / 4G tikku ja 3G reititin

« : 30.06.12 - klo:19.18 »

Tietääkö joku onko jotakin periaatteellista syytä miksei otsikon yhdistelmä toimisi?

Kyse ei ole niinkään siitä, että toimisi 4G nopeudella, koska ollaan jopa 4G alueen ulkopuolella, mutta kuitenkin kuulemma "kannattaa ottaa 4G yhteys koska se toimii paremmin" ... ehkäpä koska ei tarvitse jakaa nopeutta 3G-käyttäjien kanssa, tai jotain?

Suunnitellut laitteet ovat:

- TP-Link TL-MR3420

ja

- Saunalahden tikku (ei vielä saatu) on ilmeisesti Huawei E392

Sinänsä voisi ostaa Saunalahdelta kaiken, mutta he veloittavat 4G-tukiasemastaan 300 euroa (tai vastaavan kk-maksuina) mikä on noin 10-kertainen hinta tähän TP-Linkkiin nähden.

Kyseisen Saunalahden "huippulaitteen" käyttöohjeessa varoitetaan pitämästä laitetta päällä liian kauaa, koska se saattaa ylikuumentua. Just, joo, minkähänlaiseen käyttöön sitä sitten on ajateltu? Mitenkähän kauan sitä sitten voi pitää päällä yhtäjaksoisesti, 15 min, 1 h vai peräti 3 h? Muistuttaa LaCien maahantuojan esittämiä ajatuksia aikoinaan, että "eiväthän nämä USB-levyt ole tarkoitettu olemaan jatkuvasti päällä. Tietystihän ne hajoavat jos näin tekee."

Valitettavasti TP Linkin yhteensopivuustaulukosta ei ole hyötyä, koska se on hyvin minimalistinen. Itselläkin on käytössä yksi TP Link 3G tukiasema tikulla, jonka toimintaa ei taata.

20

Yleistä keskustelua / Unity - huonoko?

« : 07.01.12 - klo:10.01 »

Näillä palstoilla on Unity-työpöydästä kirjoitettu paljon - vaikuttaa että etupäässä pahaa. Tässä omaa arviota viikon käytön jälkeen. En siis tiedä mitään sen virheettömyydestä enkä kaikista mahdollisista käyttötilanteista.

Arviointi lähtee käytön perustilanteesta, jossa ajetaan muutamaa erilaista asiaa päivän aikana: esim. Firefoxia, joidenkin tiedostojen editointia, paria backup-scriptiä, jotka kestävät tunteja ja virtualisointia VMwarella. Nämä on hyvä ryhmitellä eri työpöydille.

Kone jolla olen käyttänyt Unityä on sellainen, jossa on suorituskykyä vähintäinkin riittävästi - hitaiden=vanhojen koneiden tai huonosti toimivien näytönohjainten tuomista ongelmista en tiedä mitään.

Epäilemättä näppäinkomentojen käyttö antaisi toisenlaisen perspektiivin. En kuitenkaan yleensä käytä niitä, jollei ole pakko käyttöympäristön heikkouden vuoksi. Käytän varsin monenlaisia ympäristöjä päivän mittaan ja useampaa ympäristöä samanaikaisestikin (esim. Ubuntu, XP, Vista ja Win7) ja tällöin erilaiset näppäinkomennot sekoittaisivat aivan liikaa.


1.
Pikselien säästö Unityssa.

Näytöt ovat wideja ja joka tapauksessa pystysuunnassa on vähemmän pikseleitä. Niitä kannattaa säästää. Unityssä säästetään näin:

- alalaidassa oleva status bar tulee näkyviin vain jos sitä tarvitaan. Hyvä ominaisuus
- ohjelmien ylälaidasta puuttuu menupalkki. Menut ovat kaikilla ohjelmilla samassa paikassa, yläpalkissa, joka on nyt jäänyt vapaaksi tähän. Melko nerokas keksintö mielestäni

- alamenua ei ole, koska menut ovat vasemmalla

Pikseleitä säästetään myös oikealta, koska ikkunan rullausominaisuus on tehty dynaamiseksi - se ei ole näkyvissä kaikenaikaa.


2.
Ohjelmien käynnistys

Yleensä tein Gnome 2:een (viimeisin Ubuntu 10.10:ssa), ylänauhaan ikonit joista klikkaamalla saa ohjelman käyntiin. Tätä ei nyt Unityssä voi tehdä.

Sen sijaan Unityssa ohjelmat tulevat vasempaan palkkiin isompina ikoneita. Näissä on parannusta seuraavasti:

- käynnistyvän ohjelman näkee ikonista. Kätevää.
- käynnissä olevan ohjelman näkee ikonista. Kätevää, sitä tulee katsottua usein.

- ohjelman ikonin saa helposti tähän menuun, käynnistämällä ohjelman ja sitten hiiren oikealla napilla muuttamalla ikonin ominaisuuksia.

- käynnissä olevia ohjelmia piti Gnome 2:ssa hakea ikkunan alalaidasta ja käynnistettäviä ohjelmia ylälaidasta. Ei kovin kätevää. Unityssä nämä toimivat symmetrisesti ja molemmat näkee vasemmasta palkista. Oikeastaan aika nerokas juttu tämäkin.

- Gnome 2:ssa ei itseasiassa näe kaikkia käynnissä olevia ohjelmia mistään, ainoastaan aktiivisen työpöydän ohjelmat näkee. Unityssa näkee kaikki yhdellä silmäyksellä. Parempi.

- uusien ohjelmainstanssien käynnistäminen löytyy myös samasta ikonista, hiiren oikealla napilla. Kätevää.


3.
Työpöydän valinta

Gnome 2:ssa on omat napit omassa paikassaan. Tätä on parannettu seuraavasti:

- työpöytää ei ensinkään tarvitse valita ollenkaan. Yleensähän ei halua ajatella työpöytää, ensin, vaan ajattelee esim. että haluaa käyttää Firefoxia. Unityssa ei tarvitse valita työpöytää, vaan riittää, että valitsee vasemmalta Firefoxin ... työpöytä vaihtuu automaattisesti

- jos ohjelmia on käynnissä useammilla työpöydillä, esim. Terminal jauhaa backuppeja useammalla työpöydällä, niin nämä saa näkyviin kaikilta työpöydiltä yht'aikaa klikkaamalla vasemman palkin Terminal ikonia. Hyvä homma tämäkin. Tätä ei ollut Gnome 2:ssa ollenkaan.

- työpöytien tapahtumille on nyt parempi esikatselu. Hyvä. Tässä sujuu myös ohjelmien siirto työpöydältä toiselle.

- klikkaamalla ohjelmaikonia vasemmalta käynnistyy työpöytien esikatselu dynaamisena (eli ohjelmat toimivat). Tästä voi valita sen mitä haluaa. Aika hieno ominaisuus.


4.
Ikkunoiden hallinta

Unityssä on samat uudet piirteet kuin Windows 7:ssa
- kun siirtää ikkunaa vasemmalle tai oikealle, saa ohjelman ikkunan automaattisesti "puolilevyiseksi" ruudulle. Tämä on hyvä jos pitää lukea kahta dokumenttia rinnakkain. Hyvä.
- maksimointi viemällä ikkuna ylös. Joskus kätevä työasemalla, enempi kätevä esim. win läppärillä jossa ei ole useampia työpöytiä.


5.
Ohjelmien haku

Tarkoitan tällä ohjelmia, joita ei käytetä jatkuvasti.

Gnome 2:ssa ohjelmat löysi selkeästä, hierarkisesta ja loogisesta menusta.

Unityssä toimii Dasboard. Täältä löytyvät ohjelmat myös, mutta eivät hierarkisesti. Siinä on Search, joka toimii melkoisen hyvin, usein riittää pelkkä yhden kirjaimen kirjoittaminen jotta ohjelman löytää.

Hierarkiset menut ovat selkeitä, mutta melko toivottomia käyttää mobiilikäytössä ja muutenkin huonoja jos ei ole hiirtä.

Unityn Dasboard on looginen, mutta se ei vain noudata yksioikoisesti hierarkiaan perustuvaa logiikkaa. Dashboardissa on monia muitakin piirteitä, jonka vuoksi sillä haettu ohjelma löytyy varsin nopeasti, kaikenlaista sumuista logiikkaa on ilmeisesti koodattu sisään.



Jos kysytään sitä miksi piti vaihtaa Gnome 2, joka oli hyvä käyttää eikä siinä ollut mitään vikaa? Miksi se piti vaihtaa pois? Tähän kysymykseen on oma vastauksensa.

Mutta jos kysytään, että onko Unity parempi kuin Gnome 2, niin onhan se. Mielestäni, ihan selkeästikin. Unityä voisi periaatteessa käyttää myös mopoläppärillä, läppärillä ja miksei tabletillakin.