Viestit

1

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Usb-tikun liittäminen avaa teema-asentimen [Luovuttu]

« : 01.09.14 - klo:10.58 »

Luovuin yrityksestä korjata asian ja tein Mintin puhtaan sennuksen.

Vika saattoi johtua siitä, että kotihakemistoksi pyhitetty kiintolevy on säilytetty sellaisenaan, alustamatta, Debian-johdannaisia asennettaessa & päivitettäessä ja kerran siirretty koneesta toiseen. Jotaina setuksiin vaikuttavia reliikkejä on siihen voinut jäädä.

T. JK

2

Multimedia ja grafiikka / Vs: Onko joku saanut Pitivillä tehtyä jotain videokoosteita

« : 01.09.14 - klo:10.51 »

Esim. Windowsille on olemassa erittäinkin huonoja ilmaisia ohjelmia.

Openshotin ja Kdenliven lisäksi voisi mainita Lightworksin:

http://www.lwks.com/

Se on pro-tason viedoeditori, jonka beetaversion saa ilmaiseksi. Olen kokeillut, ja ainakin toistaiseksi on pelannut hyvin ja vakaasti. Rajoittava puoli siinä on, saatavissa vain 64-bittisenä.

T. JK

3

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Usb-tikun liittäminen avaa teema-asentimen

« : 23.08.14 - klo:18.47 »

Kiitos neuvosta, PeeAa, mutta ikävä kyllä se ei ratkaissut ongelmaa. Käynnistysvalikon Siirry ei avaa valintamahdollisuutta tietokone. Avaa yläkansio -reittiä etenemällä ei tule tikun kuvaketta esiin. Tikkuun pääsee kyllä eri teitä käsiksi, mutta Ominaisuudet ei tuo esiin Avaa sovellutuksella -välilehteä.

Voisi lisätä vielä sen, että Synapticista katsottuna mikään paketti ei ole rikki eikä Unityn tai Nautiluksen uudelleenasennus ole tuonut apua.

T: JK

4

Ubuntu tietokoneissa / Usb-tikun liittäminen avaa teema-asentimen [Luovuttu]

« : 21.08.14 - klo:11.08 »

Käytössä on Ubuntu 14.04, johon asensin Unityn rinnalle Maten pakettivarastosta Mate 1.8:n, jonka muokkasin Linux Mintin mukaiseksi ja latasin teemat Noobslabin pakettivarastosta. Tämän jälkeen Unity ei ole osannut enää avata usb-muistitikkua, vaan tikun liittäminen avaa Ulkoasun asetukset Teema-sivulta ja esillä on ponnahdusikkuna, joka julistaa: Virhe asennettaessa valittua tiedostoa. Selityksenä on, että "xxx" (muistitikun tunnus) ei näytä olevan kelvollinen teematiedosto. Muistitikun saa avatuksi tiedostonhallinnan kautta.

Mikähän on vialla? Onnistuuko rauhanomainen rinnakkaiselo Maten ja Unityn välillä?

Neuvosta kiitollisena

JK

5

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 25.07.14 - klo:12.09 »

Musiikkia voi tosiaan tehdä monella tavalla. Homma ei mene enää vain sillä tavalla, että mennään studioon tekemään se levy. Ja studiossakin on tehty monenmoista jo Beatlesien ajoista asti, ei pelkästään äänitetty raidat ja miksattu. Käytän itsekin sekä midiä että audioraitoja. Modulaarinen palapeli on ollut joustava ja antanut mahdollisuuden poimia midiraitojen jatkoksi monenmoista ennen Ardourin raidoiksi vientiä. Bitwigin hankkimisen jälkeen en ole enää aivan varma, koska ohjelma antaa mahdollisuuden monenlaiseen työtapaan. LV2 puuttuu, mutta ohjelman omien lisäosien määrä on hyvä ja suurin osa niistä on käyttökelpoista tavaraa. Linux-VST:tä alkaa niitäkin olla ja esim. Loomerin plugarit ovat minusta hyviä.

Tähän liittyen kysymys: keksiikö joku keinon, jolla voisin about saumattomasti vaihtaa luupit toisiksi? Tällä hetkellä teen niin, että feidaan yhtä lukuunottamatta luupit mikserissä äänettömälle, tällöin voin ladata muihin luuppikanaviin uudet luupit, tämän jälkeen feidaan niitä yksitellen sisään, sen jälkeen tämä yksittäinen luuppikanava nolliin ja sen voi vaihtaa. Olisi hienoa pystyä vaihtamaan tunnelmaa hieman nopeammin, jopa edes takaisin kahden eri luuppitunnelman välillä. Helpoin ratkaisu taitaa olla tuplamäärä luuppikanavia, jolloin tunnelmat voi ladata kaikki kerralla, ja sitten feidata niitä mielensä mukaan.

Tähänkin voisi Bitwig olla kova sana:

https://www.youtube.com/watch?v=OWVF4gGeE98

Videon alkupuoli selittää konfigurointeja, loppupuoli voi olla vastaus kysymykseesi luuppien käsittelystä ja ajamisesta.

JK

6

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 24.07.14 - klo:11.33 »

Planetisti, jos haet Linuxissa toimivaa all-in-one-digitaalistudiota, Bitwig Studio voisi olla sopiva. Hinta on 300 euroa, ja sillä rahalla saa ison määrän käyttökelpoisia plugareita ja kasoittain sampleja. Jackin käyttöä suositellaan, mutta sen liitännät hoituvat itsestään eivätkä vaadi paljoa huomiota. Sitä paitsi ainakaan vielä ohjelmaa ei saa synkkaamaan muiden Linux-musiikkisoftien kanssa. Tai ainakaan minä en ole siinä onnistunut.

Harrison Mixbus on hyvä ja halpa, tuottaa nätin analogisen kuuloisen saundin, mutta on analoginen muutenkin, midipuolta en ole siitä löytänyt.

Mutta musiikinteossa on tietysti tarkoituksena saada aikaan musiikkia, ei säätää, niin kuin sanoit. Mäkki on varmaan helpoin, mutta kultainen häkki, jossa jokainen liikahdus maksaa.

JK

7

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Scandit katoavat 14.04

« : 15.05.14 - klo:21.33 »

Minulla oli sama ongelma. Yläpalkista piti käydä vahvistamassa näppäimistöksi suomalainen, vaikka kuvakkeessa oli Fi. En enää muista, mistä löysin neuvon, mutta ongelma katosi, kun Tekstisyötteen asetuksista poistin englannin (poisto ei yksistään riittänyt) ja ajoin päätekomennon:

sudo dpkg-reconfigure xkb-data

T. JK

8

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 03.04.14 - klo:22.51 »

Kokeilin Bitwigin demoa läppärissäni (jossa on 64-bittinen Ubuntu 12.04) ja BW vaikuttaa vakaalta, monipuoliselta ja tasokkaalta. Linux-versiossa lisäosia on vähän, natiivit VST, tulevaisuudessa on lupailtu LV2:ien lisäämistä. Ostamalla Bitwigin saa kuitenkin niin ison satsin sen omia plugineja ja sampleja, että voi riittää pitkälle. Hintaa on moitittu, mutta vastaavantasoiset kaupalliset ohjelmat maksavat yleensä kaksi tai kolme kertaa enemmän. Minusta on kaiken kaikkiaan hyvä, että Linuxin audiopuolta tulee kehittämään myös tämänlaisia toimijoita, se voi olla esimerkkinä muillekin Linux-alustan mahdollisuuksista ja olla piristysruiskeena tälle ekosysteemille.

Toinen uusi Linuxin suuntaan avauksen tehnyt digitaalinen audiopaja on Tracktion, josta mainintaa en löytänyt tästä ketjusta:

http://www.tracktion.com/linux/

Viitosversio ilmestynyt ja sen saa Linuxiin ilmaisena beetana. Kokeilin pikaisesti, ei ollenkaan hassumpi tämäkään.

Terv. JK

9

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sukututkimuskaavioita PDF-dokumentiksi

« : 12.02.14 - klo:17.42 »

Minä olen tavannut viedä skannaukset pdf:ksi LibreOfficen kautta. Skannattu kuva lisätään LO:n tyhjälle sivulle ja valitaan Tiedosto-valikosta Vie PDF:nä. Kuvan tarkkuutta ja laatua säätämällä voi vaikuttaa pdf-tiedoston kokoon. Jos on useita esim. kaavakkeen sivuja, jokaisen voi viedä skannattuna LibreOfficen peräkkäisille sivuille ja saada koko kokonaisuuden yhteen pdf-tiedostoon.

JK

10

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Openoffice vai LibreOffice

« : 18.06.13 - klo:08.18 »

... massiivisen tekstikorpuksen muuttaminen tietokannaksi ei ole aivan yksinkertaista.

Taitaa kuitenkin mennä vähän sivuraiteille.

Jatketaan nyt tätäkin raidetta. Tässähän tietotekniikka tulee apuun. Millä tavalla voisi tekstitiedoston muuttaa tietokannaksi? Luulis että tällaista on tehty paljonkin. Tietokantoja käyttäviä sanakirjaohjelmia kyllä on olemassa. Vaikkapa Ubuntun valikoimasta löytyvä online-sanakirjaohjelma WordNet ja Artha.

Yleensä käytän pikku skriptiä joka noukkii tekstin seasta passelit palat ja tuuppaa tauluun. Tai ainakin kirjoittaa inserttilauseet, jotka voi oikolukea ja tarvittaessa viimeistellä.

Kuinka helppoa sen skriptin laatiminen on, riippuu taas tekstitiedoston rakenteesta ja kuinka kurinalaisesti teksti on jäsennelty.

Ne minkä kanssa eniten olen puuhastellut olivat joko xml -tagein jäsennelty tai sitten sovitut avainsanat joiden avulla sai palasteltua.

Kiitos ajatuksista. Sanakirjan tekstissä on WordPerfect DOS -ajalta periytyvin kirjapainomerkein tagattu hakusana, vieraskieliset vastineet, etymologia ja muut tarpeelliset luonnehdinnat erilleen selityksestä.

Otin asian uudelleen keskusteluun firman tietotekniikan puolen kanssa. Minulla on muun alan koulutus.

LibreOfficen jähmeydestä isojen tiedostojen kanssa: se avaa ne aivan vikkelästi, mutta tekstinkäsittely, kuten tekstinpätkien maalaus, kopiointi ja liittäminen, sanahaku jne. vaativat odottelua.

11

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Openoffice vai LibreOffice

« : 16.06.13 - klo:13.40 »

Olen yhden tieteenalan sanakirjan toimittaja, tekstitiedostot ovat siis aivan omanlaisiaan eivätkä vastaa tietotekniikan tekstitiedostoja.

Mmmh, tuntuu aivan siltä että sinun kannattaisi miettiä työskentelytapasi uudestaan, LIbret ja muut Officet on tarkoitettu vähän muunkaltaiseen tekstinkäsittelyyn.

Olisiko sinun syytä siirtää tekstitiedoston historiaan ja siirtyä jonkinlaisen tietokannan käyttäjäksi? Libret osaavat käsitellä myös tietokantoja.

Kiitos neuvosta. Asiaa on mietittykin, mutta massiivisen tekstikorpuksen muuttaminen tietokannaksi ei ole aivan yksinkertaista.

Taitaa kuitenkin mennä vähän sivuraiteille. Pointtini oli se, että OO:n ja LO:n välillä on eroa, ainakin jos verrataan OO 3.2:ta ja LO:n nykyisiä versioita. Isojen tiedostojen käsittely sujuu sutjakasti OO 3,2:lla (aikaisemmin käytin sitä Ubuntu 10.04:ssä, nykyisin Debian Squeezessa), mutta LO 3.5:llä, 3.6:lla ja 4:llä, eri jakeluissa kokeiltuina, se on kovin tahmeaa. Oletan, että tämä johtuu siitä, että kehittelyssä on keskitytty johonkin muuhun.

12

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Openoffice vai LibreOffice

« : 15.06.13 - klo:01.32 »

Leipätyössäni muokkaan kookkaita tekstitiedostoja (suurin tällä hetkellä 2,8 Mt) ja
 sellaisten käsittelyssä LibreOffice on huomattavasti hitaampi ja syö enemmän koneen tehoa

CVS tiedostoja? Vai minkälaisia tekstitiedostoja, jonkin sortin tieteellis-tietokanta juttuja?  Oracle on vähentänyt huomattavasti OpenOfficen tukemista yrityksille ja muutenkin joten kannattaa siirtyä  Libren käyttöön.

Olen yhden tieteenalan sanakirjan toimittaja, tekstitiedostot ovat siis aivan omanlaisiaan eivätkä vastaa tietotekniikan tekstitiedostoja.

Niin kuin edellä ilmoitin, mieluummin kirjoittaisin LibreOfficella, mutta kun sen kanssa meno on kovin hidasta ja takeltelevaa, käytän OpenOfficea. En tiedä miten Oracle tai jokin muu voisi tätä asiaa tukea tai olla tukematta, kyse on ainoastaan ohjelmien käyttäytymisestä isoja tiedostoja käsitellessä.

Edit: Selvennykseksi: En siis kirjoittanut isojen .txt- vaan open document -tiedostojen käsittelystä OpenOfficessa ja LibreOfficessa. OO:n version 3.2 ja LO:n version 3.5 välillä on tapahtunut jotakin, joka tekee ohjelman huomattavasti raskaammaksi. Luultavasti joitakin uusia ominaisuuksia on kasattu mukaan.

13

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Openoffice suomeksi

« : 14.06.13 - klo:11.40 »

Ainakin ulkonäkö eroaa.

Saattaahan sieltä rinnakkain verraten löytää jotain pieniä muutoksia. Olen käyttänyt näitä StarOfficeen perustuvia toimistopaketteja satunnaisesti (nykyisin ehkä kerran kuukaudessa) StarOffice 5:stä lähtien, enkä huomaa käyttöliittymässä merkittäviä eroja LibreOffice 4:n ja noiden kymmenen vuotta vanhojen versioiden välillä. OpenOffice ja LibreOffice ovat minun näkökulmastani käytännössä identtisiä.

Luulen että eroja on. LibreOfficesta on kehitetty paljon raskaampi ohjelma kuin OpenOffice. Leipätyössäni muokkaan kookkaita tekstitiedostoja (suurin tällä hetkellä 2,8 Mt) ja sellaisten käsittelyssä LibreOffice on huomattavasti hitaampi ja syö enemmän koneen tehoa. Käytän tähän työhön OpenOfficea, vaikka muuten pidän enemmän LibreOfficesta, jo graafisen ilmeenkin puolesta.

14

Multimedia ja grafiikka / Vs: Äänitetty Linuxilla

« : 13.04.13 - klo:12.46 »

https://soundcloud.com/jjbellforest/kyt

Oma sävellys, sovitus, esitys, äänitetty ja miksattu Ardourilla, masteroinnin ja levyn teon hoitanut Studio 57.

Käytössä oli kitaroiden (Fender Strato ja Gibson Les Paul) ja rautaefektien lisäksi sähköbasso, kosketinpuolella saundeja QSynthin ja LinuxSamplerin avulla, rouhea sellosatsi haettu Windowsin puolelta (EastWest Quantum Leap ei pelannut winen hiekkalaatikossa), rummut Addictive Drums wineasion ja VSTHostin välityksellä.

Käytössä oli tuohon aikaan Ubuntu Studio 10.04 rt-ytimen kera.

JK

15

Multimedia ja grafiikka / Vs: B4 latenssi

« : 06.04.13 - klo:05.36 »

Olen käyttänyt NI:n B nelosta wineasion kautta sekä Ubuntu Studio 10.04:ssä että 12.04:ssä ja pelaa hyvin. Tosin uudemmat wineasiot eivät jostain syystä käy, vaan tämä vanhempi 0.7.5, jonka .deb-paketin saa täältä:

http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=1241187

Asennuksen jälkeen on muistettava päätekomento regsvr32 wineasio.dll, josta linkin sivullakin muistutetaan.

Olen käyttänyt B nelosta levylläni, joka on Linuxilla tehty, tätä lisäosaa ja Addictive Drumsia lukuun ottamatta. Jälkimmäinenkin pelaa hyvin wineasion ja VSTHostin avulla. Kappale, jolla B 4 kuuluu, täällä (sivuston äänenlaatu ikävä kyllä ei täyttä priimaa):

http://www.myspace.com/jkbellforest/music/songs/04-move-on-still-mp3-81595417

SetBFree on saundiltaan lähellä hammondia, mutta siitä puuttuu tärkeä "alkupoksahdus". B 4 jäljittelee aitoa koko hyvin.

JK

16

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Asentamisen jälkeen kone ei löydä käyttöjärjestelmää,Ubuntu 12.04(RATKAISTU)

« : 23.02.13 - klo:12.54 »

sudo update-grub

Tuotahan tässä kaipasinkin! Komento löysi myös windowsin ja pisti sen aloitusvalikkoon. Tämän se teki:

Sikäli erikoista, että Boot-Repair kyllä tekee myös tuon update-grubin. No, pääasia, että homma toimii.

Koneessani on kolmosbuuttaus. Olen joutunut joitakin kertoja tekemään boot-korjauksen asennuslevykkeen avulla. Usein on käynyt niin, että korjauksen uudelleen asentama grub antaa käyttöön sen käyttöjärjestelmän, jonka asennuslevykettä olen käyttänyt, mutta muiden, erityisesti Windowsin, saaminen mukaan listaan on vaatinut ohjelman sisältä update-grub-päätekomennon.

17

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Asentamisen jälkeen kone ei löydä käyttöjärjestelmää, Ubuntu 12.04.1

« : 21.02.13 - klo:18.57 »

Siinä tilanteessa, jossa grubin korjauksen jälkeen ei ole löytynyt muita käyttöjärjestelmiä, olen saanut asiat järjestykseen päätekomennolla:

sudo update-grub

Update-toiminto listaa löytyvät ja sen jälkeen käynnistäessä pitäisi taas pystyä valitsemaan haluamansa.
 

18

Multimedia ja grafiikka / Vs: Musiikintuotanto Linuxilla

« : 17.05.12 - klo:13.36 »

Hyvää helatorstaita!

Olen käyttänyt Ubuntu 10.04:n minimaalisen asennuksen päälle rakennettua studiojärjestelmää, jossa työpöytäympäristönä on AVLinuxin tapaan LXDE. Kirjoitin rakennelmastani selostuksen muusikoiden.net-sivustolle:

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=33&t=136394&o=240

Tällä tavalla rakennettu Ubuntu vastannee Arch-studiota, siinä on kaikki mitä tarvitaan, muttei mitään liikaa. Latensseissa olen päässyt parin millisekunnin lukemiin, vaikka olen käyttänyt muiden muassa raskaita Windows-liitännäisiä wineasion ja VstHostin kautta. Tein tällä studio-Linuxillani CD-levyn, jolta on poimittu joitakin kappaleita myspace-sivulleni:

http://www.myspace.com/jkbellforest

Systeemi vaatii jonkin verran vaivaa, mutta toimii vakaasti ja sähäkästi. 2.6.31-rt on vaikuttanut hyvältä ja epäröin, kannattaako siirtyä rakentamaan samaa systeemiä 12.04:ään. KXStudion ja TangoStudion pakettivarastoista on saanut toistaiseksi ohjelmista riittävän tuoreet versiot käyttöön.

19

Multimedia ja grafiikka / Vs: UbuntuStudion päivitys 8.04:ään

« : 18.03.08 - klo:23.58 »

No, tilanne ei onneksi ole kovin seriöösi, koska UbuntuStudio ei ole työkoneellani, vaan kotistudiokäyttöön pyhitetyllä, ja siinäkin rinnakkaisjärjestelmänä odottamassa, milloin Linuxissa VST-instrumentteja voisi käyttää midi-ohjauksella ilman nörtin taitoja ja intohimoa. Ja vielä lisäksi, koska päivitetyt paketit eivät asentuneet.

20

Multimedia ja grafiikka / UbuntuStudion päivitys 8.04:ään

« : 17.03.08 - klo:13.32 »

Olen yrittänyt pariin kertaan päivittää Ubuntustudio 7.10:tä 8.04:ään. Ohjelma ilmoittaa, että osittainen päivitys käy päinsä ja lataa noin tuhat pakettia, mutta niiden tultua himaan ilmoittaa, että asentaminen ei onnistu. Onko tämä vielä alfa-vaiheen ongelmia vai voisiko johtua langattoman kotiverkkoni ajoittaisista kanto-ongelmista?

Onko muilla kokemuksia tästä ehkä vähän uskaliaasta päivityksestä?