Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - succee

Sivuja: [1] 2
1
Yleistä keskustelua / Vs: Linux kehittäjiä jo 5000
« : 03.09.09 - klo:13.56 »
Et siis ymmärrä yhtään. Tuo kummallinen Prisma-ajatuksesi oli vain sun omaa ajatteluasi ja ihan kummallinen vertaus - ei mun, eikä tämän "ilmais" asian avoimesti ymmärtävien.

Ellet siedä vaihtoehtoja, ellet ymmärrä erilaisia rahoitusmalleja - älä syyttele minua tai muita siitä.

Minä kannatan vaihtoehtoja, kannatan "suljetulla" yrityksen omalla koodipohjalla olevien OS X -ja Windows -ympäristöjen olemassaoloa aivan yhtälailla kuin avoimen lähdekoodin vaihtoehtoakin ja näen niissä kaikissa hyvää ja huonoa ja kehitettävää, koska sitä niissä kaikissa on - enkä kannata mustavalkoista ja kaksinaismoralistisa vaihtoehdottomuutta.

2
Yleistä keskustelua / Vs: Linux kehittäjiä jo 5000
« : 03.09.09 - klo:13.43 »
No jos sulla on ubuntu-tietokoneessasi vaikkapa Intelin komponentteja ja Intelin palkkaamat koodarit kehittävät linuxia, niin tottavie sinäkin olet maksanut siitä - se raha on niissä Intelin komponenttien hinnoissa lisänä (jopa OS X:ää tai windowsia käyttäviltä osin rahastettunakin). Mistä muusta kuvittelit sen tulevan, muka?

Kysehän on näistä vaihtoehdoista käyttää itse maksettavaa tai käyttää sponsoroituna, välillisesti maksettua - eikä mistään hölynpöly-muka-ilmaisesta. Vai uskotko muka oikeasti tuohon ilmais-hölynpölyyn - et kai?!

Ilmaista on vain sellainen, mitä kukaan muu ei ole puolestasi maksanut tai mitä et välillisesti maksa muuta kautta.
MTV3n tai Nelosen mainoksista ja ohjelmista maksetaan niissä mainostavien yritysten tuotteitten hinnoissa lisänä - linuxinhan osalta maksaminen on samalla pohjalla. OS X tai windows taas on maksullisten tv-kanavien tapaista - niistä maksavat käyttäjät itse. Kummastakin siis maksetaan, mutta eri tavalla.

Tietysti voinet hakea linuxin kernelistä ja muista osista ne koodiosat, joita on koodattu vain vapaaehtoisesti, ilman palkkaa - mutta sillä pikkuosalla et pitkälle pötki.

Miksi tuota tosiasiaa on joidenkin niin vaikea tajuta - tai myöntää. Ja miksi sitä tajuamatta pitää harrastaa sitä kaksinaismoralistista vastakkainasettelua - eikä olla avoimin mielin, oikeasti?

3
Miksi ihmeessä Windowsin pitäisi olla avointa lähdekoodia? Tarvitaanhan TODELLISIA vaihtoehtoja jatkossakin - eikös vain? Kummaa tämä only-asenne ??? Kaiken muuttuminen open sourceksihan olisi ihan sulkeutunutta touhua. Ajattelitko yhtään nenääsi pidemmälle, mitä tuollainen tekisi kilpailulle ja kehittymiselle? Eihän avoimen lähdekoodin pohjalta ole kyetty synnyttämään työpöytäympäristöihin mitään suljettuja OS X:ää ja Windowsia merkittävästi parempaa ainakaan, joten eikös sen tuloksellisuus ole jo näytetty ja nähty. Ehkä haku-monopoli Google tai Nokiakin ja muut luovat jossain vaiheessa jotain - niillä kun on maksavia asiakkaitakin, sellainen maksava taho, josta niiden on pidettävä oikeastikin huolta...

Liika Windows-napaisuus kannattaisi nyt lopettaa ja keskittyä ihan avoimesti tähän avoimeen, tekemään siitä jotain toistaiseksi taivaanrantamaalailtua suurempaa ... olisikohan aika vaikka yrittää luoda jotain ei-windowsmaista, ihan uudenlaista, lopettaa windowsin kanssa perässäjuoksu ja alkaa uskoa itseensä? No toki Canonical ja Ubuntu eivät kykene olemaan suunnannäyttäjiä, koska siltä puuttuu resurssit ja tulot - sen tulevat tekemään muut, joilla on resursseja. Ubuntulaiset voinevat jatkossakin sitten kommentoida ja ruotia ja spekuloida muitten tekemisiä ihan "avoimesti" ... vai olisikohan aika ryhtyä ihan avoimesti myös hommiin?

4
Toisaalta, kaipaako joku erityisesti sitä Linux-trollausta noissa? Eihän kommentoinniksi oikein voi nimittää sitä vain näkemyspohjaista haukkumista ja toisen vaihtoehdon suitsutusta, mitä ne kommentit yleensä ovat. Ihan eri asia jos kyettäisiin pysymään aiheessa, mutta kun toistellaan niitä haukkuja, aika perättömiä väitteitä, usein ihan suoraan valehdellaan ja mainostetaan vain sitä omaa vaihtoehtoa ihan yltiöpäisesti - eikä etenkään sitten kestetä samoja ja ihan aiheellisia kommentteja siitä suitsutusvaihtoehdosta sitten vastaavasti. Mitä järkeä siinä olisi? Eihän niillä "kommenteilla" ole oikein mitään arvoa.

Eikö olisi parasta ihan mainostaa omaa vaihtoehtoa, perustaa liikkeitä sitä myymään ja tehdä muutenkin työtä sen eteen yms. eikä käyttää vain aikaa uutiskommentaattoreina tyyliin "haluan vaihtoehtoja mutta windows-vaihtoehto on tuhottava" -ajatuksin  ;)
Kilpailijoiden haukkuminen on aina ollut huonointa myyntityötä - se on käynyt selvästi omaan nilkkaa tässäkin. Useimmat ovat täysin varmoja siitä että panostus ja työ vaihtoehdon esilletuomiseen ja kehittämiseen ja yhteistyökin muiden kanssa olisi tuottanut paljon paremman tuloksen - eikä tarvitsisi valittaa siitä ettei suosiota oikein ole tullut. Itselläni ja tutuillani ainakin oli hyvä maku linuxista ja avoimen lähdekoodin vaihtoehdoista 90-luvun alussa... kunnes alkoi tuo vastenmielinen muiden vaihtoehtojen vihaamis-kulttuuri, mikä on kääntynyt selvästi vain sitä itseään vastaan - harmillisesti.

Ja mitä säälittävää kaksinaismoraalia tässäkin viestiketjussa - erityisesti Ubuntulaisilta - vihjailla muista jostain takana olevista rahoista, kun koko Ubuntu on täysin taustalta tulevien muiden rahoilla tehtyä ja ylläpidettyä. Eli itse ollaan sitä selvimmin ja räikeimmin, mistä muita syytellään - käsittämätöntä  ??? Tuo kaksinaismoralistinen ajattelu on selvintä ubuntulaisilla eli sillä jakelulla joka vähiten panostaa linuxin ja avoimen lähdekoodin sovellusten kehittämiseen, verrattuna muita linux-jakeluita käyttäviin. Linux Foundation julkaisi juuri elokuulta tuoreen selvityksen, ketkä linuxia kehittävät ja ketkä sen kaiken maksavat :

http://www.linuxfoundation.org/news-media/announcements/2009/08/linux-foundation-updates-study-linux-development-statistics-who-wri

Edes yhden kernel-muutoksen tehneitä kehittäjiä on jo 5 000 mutta muutama kymmenen kaupallisten firmojen palkkaama sovelluskehittäjä vastaa suurimmasta osasta muutoksia. Sama koskee muitakin linux-ytimen pohjalle rakentuvien jakeluitten projekteja, työpöytäympäristöjä ja merkittäviä sovelluksia. Niitä ei olisi, elleivät jotkut sitä kehitystä maksaisi, asiakkaittensa maksamilla tuloilla - Canonical ei ole tuolla kehittäjissä juurikaan mukana, koska sillä ei ole paljoa tuloja eikä resursseja, vaikka sen jakelua noiden muiden firmojen asiakkaat kustantavatkin. Kannattaako siis heitellä kiviä vaan, kun on mitä suurimmassa määrin ja selkeimmin muitten rahoittamaa ja sponsoroitua?

5
Yleistä keskustelua / Vs: Linux kehittäjiä jo 5000
« : 03.09.09 - klo:12.35 »
Erityisen huomattavaa tuossa Linux Foundationin julkaisemassa tiedossa

http://www.linuxfoundation.org/news-media/announcements/2009/08/linux-foundation-updates-study-linux-development-statistics-who-wri

raportti : http://www.linuxfoundation.org/publications/whowriteslinux.pdf

on että :
- edes yhden muutoksen tehneitä on noin paljon, MUTTA valtaosan muutoksista tekevät vain muutama kymmenen kaupallisten yritysten kehittäjä
- 75% kernelin kehittämisestä tekevät kaupallisten yritysten palkatut kehittäjät, suurelta osin Yhdysvaltalaisyrityksistä ja heille maksetaan siitä täyttä palkkaa ... ja nuo palkkarahat tulevat jostain... osin ilmaiseksikin jaettavasta huolimatta.

Tuo sama tilannehan on myös Linux-jakeluihin liittyvissä muissa projekteissa, kuten työpöytäympäristöissä kde ja gnome - niitäkin tekevät valtaosin ihan kaupallisten yritysten palkatut ammattisovelluskehittäjät.

Tässä kärkilista (perässä muutosten määrä ja %osuus)
Red Hat 17,981 12.3%
Unknown 11,164 7.6%
IBM 11,151 7.6%
Novell 11,046 7.6%
Intel 7,782 5.3%
Consultant 3,657 2.5%
Oracle 3,513 2.4%
Linux Foundation 2,345 1.6%
SGI 2,317 1.6%
Parallels 1,939 1.3%
Renesas Technology 1,925 1.3%
Academia 1,712 1.2%
Fujitsu 1,592 1.1%
MontaVista 1,564 1.1%
MIPS Technologies 1,537 1.1%
Analog Devices 1,467 1.0%
HP 1,415 1.0%
Freescale 1,375 0.9%
Google 1,261 0.9%
linutronix 1,246 0.9%
Astaro 1,109 0.8%
NetApp 1,049 0.7%
Marvell 894 0.6%
Nokia 842 0.6%
Simtec 820 0.6%
QLogic 808 0.6%
Movial 776 0.5%
AMD 775 0.5%
Sun 764 0.5%
(firmaa ilmoittamattomat 18% )

6
"Uutta html-standardia työstävä W3C (World Wide Web consortium) on nimittänyt kaksi uutta johtajaa.

Html 5 -standardiversiota työstävään työryhmään nousee Applen Maciej Stachowiak. Toinen uusi johtaja on Microsoftin Paul Cotton, joka korvaa aiemman microsoftilaisen Chris Wilsonin.

Uudet johtajat ryhtyvät vetämään html 5:n kehitystä yhdessä nykyisen puheenjohtajan, IBM:n Sam Rubyn kanssa.

W3C:n ykkösmies, internet-legenda Tim Berners-Lee perustelee päätöstä sillä, että työmäärä on niin kova ja kaikkien erikoisosaamista tarvitaan html 5 -standardin onnistumiseksi."

Elin noin kaupalliset firmat ovat tiiviisti mukana ja panostavat avoimien standardien kehittämiseen - ja etenkin valmiiksi saamiseen. Keskeneräiset "standardit" esim. toimistodokumenttien osalta (kuten odf) ovat vain haitanneet niiden käyttöön saamista.

7
Mustakin on aina tuntunut että tuo Karjalan menetys oli aika lailla isompien senaikaisten tapahtumien ja vähän sitten omienkin tekostemme syytä, niin parasta olla noin kuin on. Sitä mentiin yrittämään sitä Suur-Suomeakin silloin ja marssittiin yli rajojen, joita Suomella ei koskaan ollut ollut. Kävi sitten vaan köpelösti siinä. Karjalassa oli maataloutta ja metsätaloutta silloin sotien aikaan ja NLhän halusi sen varmasti nimenomaan siellä silloin olleiden metsäteollisuuslaitosten takia myös ja tietysti lisäpuskuriksi Pietarille.
Mutta mitä me tosiaan nyt enää Karjalalla tehtäisiin, mitä sieltä tähän maailmanaikaan enää saisi muuta kuin ryppyyntynyttä nostalgiaa, joka kävisi vain kalliiksi. Meillä on tälle vaivaiselle 5 miljoonalle asukkaalle maita ja mantuja liiaksikin nykyäänkin. Viipuriin ovat venäläiset rakentaneet omanaikaisia juttujaankin vaikka kuinka tuossa 50 vuodessa. Tai jos sen jotkut karjalaisnostalgikkoliikemiehet haluavat, voihan sen niille ehkä antaa, mutta ei tällä kansakunnalla muuten ole varaa eikä tarvetta sen takaisinliittämistoimiin. Vienankarjalan kyläläiset olisivat kahta enempi sosiaaliturvan lisätarpeessa.
Mitään saastunutta maatahan Karjalassa ei ole sen enempää kuin on Suomessakin teollisuuslaitosalueilla menneitten jäljiltä.

Petsamohan olisi paljon arvokkaampi ollut saada takasin, meriyhteys sieltä lyhentämään vientiä Kiinaan ja elvyttäisi Pohjois-Suomea  ;)


8
Heh, joo ei niitä ole muistakaan maista GoogleEarthiin pikkuasutuskeskuksia tarkempina kuvattu, joten tuskin Suomi pääsee erityisasemaan tossa suhteessa.

Mutta helikopterikuvaahan löytyy Suomesta useammastakin kaupungista esmes  Eniron karttapalvelusta ja tosiaan tietysti tuosta GoogleEarthia paremmin Suomeakin lintuperspektiivistä näyttävästä Microsoftin ilmaispalvelusta  http://maps.msn.fi/


9
Elikkä nyt on sellanen homma että mulla on tähän windows7kaan keräytyny aika paljon haittaohjelmia ja aattelin että voiskohan sitä siirtyä linuxin.
....
onnistuuko moinen? vai joudunko vielä -vuoden päivät retkutella windowsilla ennenkun riittää rahat mäkkiin.

Juuri julkastuun mäkin Lumileopardiinkin näytti tulleen uutena ominaisuutena tietoturvahaittaohjelmasovellus torjumaan niitä pahimpia tunnettuja mäccejä nykyään vaivaavia tihulaisia ; ) että vuoden päästä on sitten varmaan enempi jo pöpöt levinneet tossa linuxin tavoin *nix-pohjaisessa käyttiksessä. Taitaakin Lumileopardiin päivittäjillä tulla päivityksen jälkeen mielenkiintoisia ilmoituksia...
Taitaa olla tuo liki 10% käyttöosuuteen pääseminen se haittaohjelmien tekijöitten kiinnostuksen herättävä aste ja noi kaks vaihtoehtoahan tuolla tasolla vasta on, miten sitten pääseekö tää yks räpyläjalka sitten joskus vielä sille tasolle.

Tyytyväinen olo kyllä on kun ei Windows 7 kaadu eikä ole saastunut sitten millään ;) johtuu varmaan siitä kun ei pääkäyttäjänä törttöile osaamattomuuttaan.

10
(eli esim.Vistan bootloader tai linuksien grub - kummatkin osaavat käynnistää eri käyttiksiä aivan yhtälailla eli ovat käyttisriippumattomia).

Osaako Windowsin bootloaderit käynnistää muitakin kuin MS:n omia tekeleitä?

Tietenkin Windows Vistan / Win7n käynnistyslataaja osaa, aivan samoin kuin esim linuskoitten käyttämä grub - etkö muka tuota tiennyt?
Käynnistyslataajan toimethan ovat varsin yksinkertaiset. Siinähän vain kerrotaan käyttis-tms-käynnistysvaihtoehdot ja mistä koneelta ne startataan. Itselläni on ainakin läppärissä käytössä Windows 7 :n käynnistyslataajalla koneessa myös rinnalla kökkivän linuskan sekä OS X:n käynnistys.

Varmaan jokin härö siis omassa Win 7 Prossa, kun ei Kubuntua löytänyt. Nyt buuttaa Grubilta molemmat.

Windows 7 on mainio - sä et vaan oo osannu  ;)  Tsekkaas noi linkit tolta edeltä niin pääset takasin kärryille kans näistä muistakin vaihtoehdoista.
Itse noita linuskaversioita asentaessa laitan jätän grubin asentuun sinne linuskan roottiin ja lisään linuska-asennuksen käynnistysvalinnan sitten parilla klikkauksella Windowsin käynnistyslataajaan - noin ei pääse grubit sotkeen.

kde-linuskoista Kubuntua parempia ovat kyllä esmes Mandriva, Fedora tai SUSE
Mandrivan uusimmasta betasta löytyy infoa täältä :
http://wiki.mandriva.com/en/2010.0_Beta
http://ftp.sunet.se/pub/Linux/distributions/mandrakelinux/devel/iso/2010.0/beta/
http://www.thecodingstudio.com/opensource/linux/screenshots/index.php?linux_distribution_sm=Mandriva%202010%20Beta



11
(eli esim.Vistan bootloader tai linuksien grub - kummatkin osaavat käynnistää eri käyttiksiä aivan yhtälailla eli ovat käyttisriippumattomia).

Osaako Windowsin bootloaderit käynnistää muitakin kuin MS:n omia tekeleitä?

Tietenkin Windows Vistan / Win7n käynnistyslataaja osaa, aivan samoin kuin esim linuskoitten käyttämä grub - etkö muka tuota tiennyt?
Käynnistyslataajan toimethan ovat varsin yksinkertaiset. Siinähän vain kerrotaan käyttis-tms-käynnistysvaihtoehdot ja mistä koneelta ne startataan. Itselläni on ainakin läppärissä käytössä Windows 7 :n käynnistyslataajalla koneessa myös rinnalla kökkivän linuskan sekä OS X:n käynnistys.

Tässä muutama hyvä aiheesta sivistävä linkki :

http://neosmart.net/dl.php?id=1
http://www.vistabootpro.org/

http://port25.technet.com/archive/2006/10/13/Using-Vista_2700_s-Boot-Manager-to-Boot-Linux-and-Dual-Booting-with-BitLocker-Protection-with-TPM-Support.aspx

12
Sulla on kyllä ihan harhakäsityksiä Vistasta, esim. Program Files -kansiosta jonain virtualisoituna.
Mainitsemasi pikkufileet yms siellä on todennäköisesti sitä että Vista pitää tallessa tietyn määrän taaksepäin tiedostojen aikaisempia versioita muutosten jälkeen - eli niihin aiempiin versioihin voi palata tarvittaessa. Tuohon käytettävän tilan voi määrittää Vistan asetuksista itse.
Sitten Vistan hyvän tietoturvan periaatteisiin kuuluu ettei "tavallisella käyttäjällä" ole kirjoitus/päivitysoikeuksia sovellusten ohjelmakansioihin eli Program files -kansiostoon. Käyttäjäkohtaiset ohjelmien käyttöön ja niiden toimintaan tarvittavat tiedot, asetukset ja väliaikaistiedostot yms tulevat Käyttäjät (Users) -kansioon ko. käyttäjän kotikansion alle, useimmiten piilokansioihin ja tiedostoihin. Vistassa on tietoturva muuttunut XPstä siltäkin osin ettei noita käyttäjäkohtaisia asetuksia tehdä rekisteriin.

Itse ymmärsin sepustuksestasi ettet kysellyt missä valokuvasi ovat, vaan kyselit ihan muita juttuja ja puhelit erinäisistä käsityksistäsi Vistan osalta.

Sulle on ilmeisen epäselvää se miten PC:tten kiintolevyosiointistandardit toimivat (käyttiksistä riippumatta) sen suhteen mistä käyttöjärjestelmien käynnistys aloitetaan kun kone laitetaan päälle. Se menee niin että siltä kiintolevyltä, joka koneen BIOS:ssa määritellään käynnistyväksi ensin etsiään osio, joka on merkitty aktiiviseksi ja sen osion juuresta etsitään pääkäynnistyslohkoa, minne jonkun käyttiksen käynnistyslataaja alkukäynnistystietue asennuksissa sijoitetaan (eli esim.Vistan bootloader tai linuksien grub - kummatkin osaavat käynnistää eri käyttiksiä aivan yhtälailla eli ovat käyttisriippumattomia).
Eli koneellasi C: -aseman juureen (tai teknisemmällä linuks kielellä hd0,1 asemaan) tulee haluamasi käynnistyslataajan alkulataaja, riippuen mitä haluat käyttää käynnistyslataajana. Sitten käynnistyslataajaan määriteltävät eri käyttisvaihtoehtojen määritykset tulevat sinne sen käynnistyslataajan natiivikäyttiksen asennuksen alle tiettyyn paikkaan (eli linuksin grubin määritykset sijaitsevat tietyssä kansiossa sen linuks asennuksen alla minkä asennuksessa grub on samalla asennettu tai Windowsin bootloaderin asetukset tulevat Windowsin asennusaseman alle tiettyyn kansioon) ... eli siellä on määritykset, mihin asemiin ne kaikki eri koneelle asennetut käyttikset on asennettu ja vain siis se tieto, mistä asemasta niiden kunkin käynnistys aloitetaan.

Itse tekisin nuo eri linuxien asennukset niin että käyttäisin niillä vain yhtä yhteistä swap- osiota (eli tuohan on linukseissa Windowsin virtuaalimuistia vastaava asia) eli koska tuo on keskusmuistin jatke linuksia käytettäessä, voivat eri linuksien asennukset käyttää samaa (koska käytät kerrallaan vain jotain linuksia niistä useammasta asentamastasi). Eli voisit tehdä vain yhden swap-partition ja sitten vain oman root(/) -partition kullekin linuxille, jonka asennat.

Linuksin asennuksesta Windowsille aiheutuneen ongelman voit välttää sillä että mieluummin teet Vistan levyosion pienentämisen sen omalla Tietokoneen hallinta - Levynhallinta -työkalulla  (siellä voi pienentää / laajentaa osiota) ja vielä ajamalla pienennystä ennen Levyn eheytyksen, niin ei tule noita ongelmia mitä tulee herkästi kun linuxin asennuksessa linuksin asennusohjelma ei osaa tehdä asioita täydellisesti oikein olemassaolevan Windowsin aseman koon muuttamisessa.

Ellei tuossa ollut vastauksia kysymyksiisi, muotoileppas kysymyksiäsi tarkemmin  ;)

13
Nokiakin on sitten konkreettisten nettitietojen perusteella tuomassa tänä syksynä Linux (Maemo) -kapulaa kuluttajakäyttöön markkinoille. Tässä nettiin tihkuneita runsaita tietoja ja roppakaupalla kuvia :

http://www.mobile-review.com/review/nokia-rx51-n900-en.shtml

14
Jep, eipä nyt kollit kierrellä turhaan kuumaa puuroa tuossa asiassa : Se ensimmäinen myyttejä kumoava asia tuossa faktassa on juuri se, että Linux-ydintä (ja muuten muitakin osia, KDE:tä, Gnomea, OpenOfficea ...) koodaavat etupäässä ihan yritysten palkkalistoilla olevat ammattisovelluskehittäjät. Tuo on aika luonnollinen asia, sillä Linux:kin vaatii aika vankkaa ammattitaitoa ja yritystasoista yhteistoimintaa, ei siihen niin harrastelijat pysty, eikä se kehity ilman täyspäiväistä työkokemusta.

Ja se toinen myyttejä kumoava asia tuossa on se että kun nuo ovat yrityksissä työtä tekeviä palkattuja sovelluskehittäjiä, joita on lukuisa joukko, niin jostain siis otetaan myös tietenkin ne rahat heidän palkkoihinsa ... eli tyhmempikin tajunnee, keiltä ne rahat nuo yritykset ottavat ... eli se rehellisen avoimesti tajuten siitä "ilmaisuuden" myytistä. Siispä : sponsoroitu - kyllä, mutta : ilmainen - ei todellakaan  :) Tämä on vain tämä tämmöinen toisenlainen rahoitus/maksamis -vaihtoehto.

Mark Shuttleworthin aiempien yritysvoittojen ja muiden yritysten rahoilla, ja niitä voittoja/tuottaneiden asiakkaiden maksamina, tätä Ubuntu-jakeluakin on maksettu ja maksetaan.
Eivät Android-kännykät perusteetta ole hinnakkaita - siellä kun on niitä ammattilaissovelluskehittäjä-kustannuksia myös tietenkin takana.

15
Itse olen ollut aika pettynyt näihin "windowsmaisiin"/perinteisiin GNOME- ja KDE-työpöytäympäristöihin ja niiden "kehitykseen".
Olisin kovasti odottanut avoimen lähdekoodin yhteisöltä jotain oikeaa innovatiivisuutta kehittää ja toteuttaa jotain kokonaan uutta ja toimivaa, jotain todella erilaista windowsin ja os x:n ja perinteisten *nix-työpöytien uudenaikaisemmaksi vaihtoehdoksi. Jotain vähemmän tieto/toimintokeskeistä, jotain ihmisajattelua ja toimintaa paremmin tukevaa, uudenaikaisempaa.

Omaan mieleen on tullut esim. ajatus työpöydästä/käyttöliittymästä, missä
* Olisi verkkomainen, miellekarttamainen rakenne, monipuolisesti muokattavissa ja jäsennettävissä. Eli jollain lähtien minä-keskeisesti, haarana vaikka työasiat, harrastukset, multimedia jne ja haaroja ja niiden yhteyksiä ja niihin liittyviä objekteja ja tiedostoja sekä omalla koneella että vaikka verkossa. Eli jotenkin noinhan ihmisen oikeasti jäsentää ja käsittelee asioita, eikä valikoista ja tietokoneteknisistä näkökulmista, mihin konemaisesti Gnomen/KDEnkin käyttöliittymä rakentuu, ja KDE4nkin paneelit ovat vain tekninen lisäpikkuviritys, ei oikeasti mitään kauhean uutta ja innovatiivista (eikä etenkään yhteisö/yrityskäyttöön niin hyödyllisesti sovitettavaa - vaan aika yksilökeskeistä).
* Miellekarttamaisuus voisi olla sitten sovitettavissa yhteisöllisyyteen joustavasti ja muokattavasti, kun tuo tekniikka olisi kunnolla mietitty. Eli verkossa voisi olla mukana myös internetin tai muun verkon kautta verkottuneesti muitakin. Erityisesti yritys- ja muussa yhteisökäytössä. Siinä voisi olla mukana yrityksen projekteja, asiakastietoja yms tai avoimen lähdekoodin yhteisöjä. Verkottuneesta tiedosta voisi poimia osasia kunkin yksilön tai yhteisön tarpeiden mukaan ja niissä voisi olla mukana käyttöhallintaa tuota määrittelemässä.
* Olisi tuon miellekarttanäkymän lisäksi ainakin listamuotoinen näkymä ja aikataulunäkymä, joihin ja joista voisi vaihtaa. Miksei muitakin näkymiä ja käsittelytapoja - mutta olennaiset tärkeät ulottuvuudet, eli tuo asia-assosiaatio miellekarttaverkko/listanäkymänä visuuaalisille/lista-ihmisille asioitten jäsentämiseen ja aina tarpeellinen aikaperspektiivi olisivat nyt ainakin tärkeimmät.

Nämä nykyiset käyttöliittymät ovat niin teknisiä. Jokin tuollainen käyttäjä/asiakeskeinen olisi ainakin omasta mielestäni jotain paljon parempaa ja eritoten todellinen vaihtoehto. Vaatisi tietysti uutta näkökulmaa monessa mielessä, mutta olisi ainakin käyttäjäkeskeisempi iänikuiseen konemaisuuteen verrattuna. Tiedä sitten vaikka joku näistä vaihtoehtojen tarjoajista jotain tuollaistakin olisi kehittelemässä... Jollain aivan uudella ja oikeasti muut hakkaavalla tavalla tätä Linuxienkin työpöytäkäytön yleistymisen jämähtämistä pitäisi saada vietyä eteenpäin. Nyt ollaan vain windowsmainen vaihtoehto windowsille, eikä se nyt ihan niin houkuta moniakaan - os x on selvemmin vähän erilainen ja siksi se onkin pärjännyt.

16
Vinkiksi vain että jos joku asuu/liikkuu Soneran 3G-verkon alueella ja on vailla nopeaa, edullista mobiililaajakaistaa, niin niillä on nyt tarjouksessa 24kk sopimuksella 12,90e kk-hintaan jopa 3mbitin mobiililaajakaista (hintaan sisältyy mokkulakin).

Ennen tuon mahdollista hankintaa kannattaa kuitenkin tarkistaa oman asuin/liikkumisalueensa osalta, onko siellä Soneran 3G-verkon tukea. Sonerahan on myös tämän vuoden aikana lisännyt huomattavasti 3G-tukiasemiaan ja etenkin laajemman kantaman 900MHz-versioitakin. Soneran 3G-verkon peiton näkee täältä :

http://soneracov.cellvision.no/sonerawww/Default.aspx?MapFrame_resizable=true

Koska nuo peittoaluekartan tukialueet ovat tietokoneanalyysinpohjaisia, eikä mitattuja, samoin kuin muillakin operaattoreilla, voi peittoalue olla em. kartassa näkyvää laajempikin tai suppeampikin - mutta mikäli aiottu käyttöalue on tuon kartan peittoalueen sisällä, on toimivuus erittäin todennäköistä. Paras keino kuitenkin varmistua asiasta on se, jos itsellä tai jollain tutulla on käytössään 3G puhelin ja joko Soneran tai TeleFinlandin(siis myös Soneran) liittymä / Prepaid, jolloin voi aioituissa käyttöpaikoissa puhelimella katsoa, näkyykö 3G-verkon peitto siellä 3-5/5 palkilla, jolloin tuo mobiililaajakaistakin toimii oikein mainiosti. Huom vielä että osalla alueista on uudemman ja laajemman kantaman 900MHz 3G-verkko, mitä vanhemmat 3G-puhelimet ja vanhemmat 3G-mokkulat eivät tue - tuo siis syytä tarkistaa. Ja tuo Soneralla 30.9 asti voimassa oleva hintatarjous koskee siis vain 2v/24kk määräaikaista sopimusta! Tarjolla niillä on sekä ZTE-nettitikkua että myös Huawei-mokkulaa, mikä on kait edellistä vaivattomampi asentaa Ubuntuunkin (ZTEkin asentuu mutta vaatii vähän temppuja).

Soneran jälleenmyyntiliikkeistä noita mobiililaajakaista/mokkulapakettaje saa usein ihan hyllystä ja liittymän käyttöön samana päivänä - Soneran verkkokaupasta voi tilaus kestää pidempään.

Ainakin Huawein mokkulan saa myös liitettyä pikkurahalla saatavaan A-Linkin tiettyyn wlan-asemaan, millä sen saa wlan-verkoksikin kotiin. Sensijaan ZTEn nettitikulla tuon kanssa on toimivuusongelmia, ainakin ollut.

17
Yrittäjänä vaan kummastuttaa tuossa vertailussa kovasti se, että eihän siinä ole vertailtu lainkaan noitten vaihtoehtojen tilannetta yrityskäytössä sen aivan olennaisen asian osalta, eli yrityssovellusten ja niihin liittyvien palveluiden tilannetta noissa? Tuossahan on vertailtu itseasiassa asiaa tyystin vain kotikäyttäjämäisesti, eli pelkkään työasemaan ja käyttöjärjestelmään rajoittuen. Koko (pien)yritysnäkökulma uupuu vertailusta aivan täysin. Missä ovat talous/henkilöstöhallinnon, asiakashallinnan, yritystoimintaprosessien sovellusten tarjonnan vertailut tuosta, sekä vertailu siitä, miten nuo verrokit pärjäävät pienyritysten käyttämien eri yhteistyökumppanien ja palveluntarjoajien liittymäsovellusten kanssa? Tai vertailu siitä, miten noihin verrokkeihin saisi asennettua olemassaolevat ja käytössä olevat sovellukset - vai pitäisikö kaikki hankkia uusiksi? Olisivat nyt kartoittaneet tuota sovellustarjonnan tilannetta - tai sitten otsikoineet tuon vertailun niin kuin siinä on vain vertailtukin.

Siispä aivan kummallinen tynkävertailu.

18
Hyvä, että joku muukin on innostunut Remastersysistä. Kannattaisi kuitenkin tarkistaa noitten ulkopuolisten ohjeitten paikkansapitävyys. Tuo mainitsemasi sivu antaa vanhan asennuslähteen osoitteen.

Remastersysin sivut (mm. asennusohjeineen) ovat jo kevättalvesta lähtien löytyneet tuolta:
http://www.geekconnection.org/remastersys/index.html


Hyvä kun lisäsit tuon. Sinällään tuo kertomani ohje on tuolla mainitsemasi uuden sivuston Wiki-kohdan takana yhtenä ohjeista. Mutta kannattaa tietysti perehtyä muihinkin ohjeisiin siellä.

19
Lyhyestä juttu hyvä. Ohje (englanniksi), minkä avulla voi tehdä ihkaoman Ubuntu-Live/asennus/varmistus-median, löytyy täältä :

http://www.dedoimedo.com/computers/remastersys.html
Lisäksi kannattaa katsoa täältä http://klikit.pbworks.com/Remastersys koska tuossa sinällän erittäin havainnollisessa em. ohjeessa on mm. vanhentunut ko. työkalun pakettiasennuslähteen osoite ; )

Eli tuolla voi tehdä asennusmedian / Live-usb-tikun ... missä esim. on
- kaikki suomikielipaketit valmiina
- pois itselle tarpeettomat ohjelmat ja osat
- mukana päivitettyinä kaikki sadat yleensä julkaisun jälkeen imestyvät korjauspaketit
- lisättynä itselle mieluisampia ohjelmia, myös vaikkapa Firefox -> Opera tms
- mukana itselle mieluisampi graafinen ulkoasu, teemoja yms
- mukana kaikkea muutakin perus-julkaisu-median lisäksi, mitä itse haluaa

Tuo vaatii koneelle asennuksen, mitä ylläpidetään sellaiseksi, kuin minkä sisällön tuolla tehtävälle medialle haluaa.

Muista vastaavista / paremmista keinoista voi sitten tietysti kertoa, ken tietää?

20
Kannattaa katsoa tämä.
Tuo *.img alkuinen tiedosto ei tule toimimaan Unetbootilla.

Valitse diskimage alasvetolaatikosta "floppy"

Ei toimi tuollakaan - sillä tuo Unetbootin ei vaan osaa tehdä asiaa jostain syystä oikein. Eli sitä ei kannata käyttää - siitä on ongelmaviestejä foorumit pullollaan.
Tekeminen onnistuu ainakin Ubuntun valikosta löytyvällä toiminnolla.

Sivuja: [1] 2