Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - jukka_h

Sivuja: [1] 2
1
Yleistä keskustelua / Vs: Sertifikaatteja työn ohessa
« : 03.11.10 - klo:18.26 »
Täytyy alkuun kysyä, että oletko ihan varma noista? - - Ciscolta olen tehnyt CCNA:n. Kummaltakaan en koe juuri mitään oppineeni. Kannattaa siis katsella aika tarkkaan, mihin (työnantajan) rahoja tuhlaa.

Mitenkäs nyt noin? Oletko työnantaja vai muuten vain muiden rahoista pihi? - Ciscon CCNA oli oikein kiva, ja Instructor-koulutus vielä kivempi. Kannatan ehdottomasti kouluttautumista vaikka pitsinnypläykseen, jos työnantaja kerran kurssin maksaa. Yleisesti ottaen koulutustilaisuudet ovat hauskoja (lue: illat varsinkin).

CCNA on yleensä kohtuullisen hintava, mutta on varmasti sen rahan väärtti. Itseäni kyllä keljutti "jatkuvat" reitittimien konffaukset, mutta sitähän se toki on. Myöhemmin sitten sainkin maksaa potut pottuina, heh heh...

2
Yleistä keskustelua / Vs: Libreoffice
« : 30.09.10 - klo:21.43 »
Lainaus
Tulevaisuudestahan on paha mennä sanomaan mitään varmaa, tietokoneethan tekivät kaikista toimistoista paperittomia 10 vuodessa, vai kuinka?

Paperiton konttorihan on jo olemassa: Mene minkä tahansa faksin, tulostimen tai kopiokoneen ääreen, niin taatusti siitä on paperi loppu!

Jukka_h

3
Yleistä keskustelua / Vs: maailman pisin yhdysana
« : 26.03.10 - klo:17.29 »
Asiasta kannattaa katsoa esimerkiksi "Pikku Jättiläisestä" tai "Antero Vipusesta" (nuo ovat kirjoja). - Olen joskus leikkinyt eniten yhdysmerkkejä sisältävällä järkevällä sanalla, ja keksinyt sanan linja-auto-osake-enemmistö. Lakitekstistä löytyvä pisin lienee siviili-ilma-alus. Orgaanisen kemian puolelta tulee helposti sanahirviöitä, mutta ne eivät ole "suomea".

4
No, melkeinpä valojen vilkuttelua ja ohjelmoinnin opiskelua (en niitä kai koskaan opi, vaikka olen juuri niitä tehnyt 40 vuotta, niistä työkseni 30 vuotta; ensimmäisestä omatekoisesta radiostanikin kun on vain 45 vuotta). - No, leikki leikkinä (ja pylly pois tyynyltä).

Kyseessä on nopeahko tiedonkeruu rinnakkaisportin (!) kautta ja raakadatan hyvin vahva käsittely. Lopputuloksena ei tule kovinkaan paljon dataa, ja se voidaan tyhjentää jopa kuukauden välein flopille tai sarjaportin kautta. Paljon en siis Linuxin omilta ohjelmilta vaadi.

Eiköhän löytyvälle distrolle löydy jotain ohjelmointiohjelmaa: vanha (ja aivoja pehmentävä) BASIC kelpaa, mutta en kavahda assembleriakaan. Tietääkseni käyttööni sopivia valmisohjelmia ei ole.

Toinen mahdollisuus toki olisi M$ DOS, mutta kun kerran olen siirtynyt Linuxiin, niin se tuntuu hieman oudolta. Ja M$ DOS ei ole kokemuksieni mukaan erityisen vakaa. Koska laite sijoitetaan hankalasti päästävään paikkaan, on vakaus erityisen tärkeää.

Kiitos noista vinkeistä, ja katsotaan asiaa pyhien aikana. - HNY koko foorumin porukalle!

5
Haluan jonkin Linuxin ikivanhaan Compaqin PC-läppäriin. Härvelissä on Pentium, 20 M muistia ja gigan verran kovalevytilaa. Siirtomediana kelpaa vain 1,4 M 3,5" disketti; kovasti murisemalla voisi RS-sarjaporttikin kelvata. USB:stä ei hajuakaan, CD-asemaa ei ole eikä toivettakaan "oikealle" verkkoyhteydelle. Nyt koneessa on M$ Win 95. Puhdas M$ DOS voidaan käynnistää disketiltä.

Ajatuksena on saada kone puhtaaseen Linux-käyttöön. Mitään graafisia X:iä en kaipaa, pääte + normaalit merkkipohjaiset komennot riittävät erinomaisesti. Mitään Office-ohjelmia ei tarvita (nano riittää erinomaisesti). Suojauksiakaan en kaipaa (ei verkkoyhteyksiä enkä haluakaan niihin). Englanti kelpaa ainoaksi kieleksi. Versiokin saa olla vanha, kunhan muutamat "uudemmat" ohjelmat toimivat.

Ei haittaa, vaikka buuttaa suoraan roottiin, mutta normaali kirjautuminenkin kelpaa.

Kokeiltu on DSL:ää, mutta kehnoin tuloksin: jättää M$DOSsin koneeseen, joten ei ole sitä mitä haluan. Ja sen kautta käynnistys on vaivalloista.

6
Aika lailla samoja ongelmia 9.10:n suhteen täälläkin. Lisäksi läppäri (narun perässä) toimi kuin täi tervassa noin yleensäkin. Kone saattoi "jymähtää paikalleen" parikin kertaa päivässä: hiiriosoitin pysähtyi ja mikään näppäin ei toiminut. (Virtakytkin sentään toimi!) - Muita hauskoja huomioita:
- Firefox etsi sivustoa kauan (ja totesi silloin tällöin, että sivua ei löydy, vaikka toisella koneella löytyi!)
- Yhteys verkkolevyasemiin saattoi katketa kesken kaiken
- DOSBox (minulle erittäin tärkeä ohjelma!) ei osannut poistua suorituksesta, vaan piti aina tappaa killall:lla.
- Samoin DOSBox vei reippaasti yli 100 % tuplaprosessoreiden tehosta, jolloin se ja muut ohjelmat matelivat
- DOSBox 0.73:in asennus sourcesta ei auttanut, 0.71 toimi hieman (=havaittavissa määrin) paremmin
- Vähäinenkin kuorma veti CPU-tehot heti 100 prosenttiin (sekä Järjestelmän valvonta että varsinkin top)
- cpufreq ei vaikuttanut mitenkään mihinkään
- okular-ohjelma avaa 5 pientä pdf:ää noin minuutissa (aikaisemmin ja nyt 25-30 menee selvästi alle sen).

Korjaus: Siirtyminen reippaasti takaisin 8.04:ään. Ongelmat ratkesivat saman tien: cpufreq vaihtelee nopeutta kiitettävästi, selain toimii kunnolla, DOSBoxin aiheuttama kuorma on pahimmillaan n. 70 % ja oikein kovasti yrittämällä saa CPU-kuorman hetkellisesti lähelle 100 prosenttia. - Mainittakoon, että tein muutokset 8.04 -> 9.10 -> 8.04 "puhtaaseen" koneeseen, ihan partitioneita myöten.

Ainakin tämän DELL Latituden kohdalla 9.10 on käyttökelvoton. Muista vehkeistä en tiedä (enkä muuten uskalla asntaakaan niihin uutta). Jotenkin tuntuu tutulta: ihan kuin olisi siirtynyt Win 95:stä 98:iin...

7
Tuo kirjoitettu enklanti on hieman heikkoa... - Juu, juuri näin. Kumpikin CPU makaa kiinteästi 800 MHz:lla. Jonkinlainenkin kuorma aiheuttaa, että "Järjestelmän valvonnassa" kumpikin CPU on 100 %:ssa, top ilmoittelee yli 100 % kuormaa mm. Okularille (avaan tyypillisesti 5-10 noin 0,5 MB tiedostoja, joiden avaus kestää, kestää, kestää...). - Hieman helpotusta tuli, kun poistin swapin (swapoff -a); tosin swapin käyttö on muutenkin ollut nollassa (sepä tässä muuten huvittaakin). Varmistin myös, ettei Firefox pyörittele mitään animaatiota sulkemalla sen.

Nyt kun vain gedit ja top (päätteessä) pyörivät, on kuormitus 2-3 %. Yhden pdf:n avaus aiheutta Okularilla hetkellisesti 70-90 % kuorman ja kumpikin CPU jököttää 800 MHz:ssa.

9.10-version asensin ihan alusta lähtien, partitioineen kaikkineen, periaatteessa tyhjään koneeseen. Jännä juttu, mutta tätä ongelmaa ei ollut 8.04-versiossa. Olen hieman harkinnut palaamaan takaisin siihen. "Vanhassa vara parempi".

8
Sama vika Rahikaisella: CPU-kellotaajuus jököttää 800 MHz:ssa eikä osaa muuttaa automaattisesti nopeuttaan. cpufreq-selector melkein-mitä-tahansa toki muuttaa taajuutta, tosin suurin piirtein 2-3 sekunnin ajaksi. Sitten kumpikin CPU palaa 800 MHz nopeuteen (maksimi on >2 GHz) ja pysyy siinä. Nopeuden muutos ei onnistu appletista millään konstilla, vaan aina pitää mennä päätteen kautta. Yllä olleet konstitkaan eivät ole auttaneet. - Härveli on DELL Latitude D630, Centrino sisällä ja Ubuntu 9.10.

Nyt on kiva nähdä, kuinka kauan tältä paljon mainostetulta Linux-kommuunilta menee tämän selvän bugin korjaamiseen! Ei oikein kiinnostaisi tehdä ohjelmaa/skriptiä, joka komentelee cpufreq*:ia muutaman sekunnin välein...

9
Ensimmäisenä käytin ja ohjelmoin Honeywell H1640 -konetta (=2xDDP316) Fortranilla, COBOLilla ja hieman BASICillakin. Seuraavaksi tulivat DDP516 ja DDP316 (Fortran + assembler). DG Nova 1200 oli ihan kiva Fortranilla, mutta kenkku assemblerilla. Jonkin verran Valtion tietokonekeskuksen Univac 1108:aa Fortranilla. - Nuo koneet eivät tietenkään olleet lähelläkään mikroja!

Jossain vaiheessa ohjelmoitava HP-25-laskin, se ensimmäinen Suomeen tullut versio, jossa oli ohjelmavirhe. On laatikossa, muttei toimi.

Ensimmäinen oma mikro oli Commodore PET 2001 (kokonaista 8 kiloa RAMmia!) ja siitä se versio, joka vaati 220/110 V välimuuntajan. Maailman paras BASIC (ainoa asia, josta voi BG:tä kiittää) ja jopa jonkin verran (käsi)assembleria. Siihenhän saattoi laittaa sen ihme-debuggerin, jolla tuokin onnistui. Kadun syvästi, että myin sen, mutta lohdutukseksi sähköhuoneessa on Commodore 2032.

Sittenhän niitä alkoikin tulla: parikin Telmaccia, TAM-leluja, Sinclair ZX80 ja ZX81, Elektor-lehden 6502-levy, omatekoinen Z80-levykasa ym. Ja huom: Suurin osa näistä on vielä tallella! Itsesuunnittelemaani Z80:een assembler-kääntäjä oli melkoinen haaste, mutta onnistui 110-prosenttisesti. LISP tuli "melkein" valmiiksi.

Jossain vaiheessa Ericsson-PC, joka oli ensimmäinen MS-DOS-koneeni, kokonaista 128 K RAMmia. Hävyttömän huono näppäimistö, jonka korvasin nokialaisella (+6802:lla tehdyllä näppäinkoodimuuntimella). BASIC pyöri kohtuudella, WordStar ei ollut hullumpi (siis aikanaan).

Sitten koneet, käyttikset (M$-DOSsit) ja ohjelmointikielet rupesivat vaihtumaan niin nopeasti, etten enää muistakaan! Ensimmäinen Windows taisi olla 1-versio (se merkkipohjainen), johon kyllästyin nopeasti. Ei muuta kuin M$-DOS takaisin. Työpaikalla sitten oli puoli pakko siirtyä Win 3.11:een, kun se julkaistiin.

Mutta verkkokäyttöjärjestelmistä ei Novell 2:sta parempaa ole ilmestynyt. (Voi että se oli varmatoiminen!)

Jokseenkin kaikkia yleisiä ohjelmointikieliä olen käyttänyt (jopa Adaa!).

Niin... ja tuolla autotallissa on kuutiometrin kokoinen DG MicroNova!

10
Pikaisesti tutkittuna kääntäminen auttoi: CPU-kuorma on kohtuullinen myös "normal"-prioriteetissa, ohjelma X toimii kuten ennenkin ja DOSBox sammuu normaalisti.

Pitääpä pitää mielessä tuo kääntäminen sorsasta, jos muulloinkin tulee ongelmia. (Periaatteessa tiesinkin tuon, mutta... No, jälkiviisautta parhaimmillaan.)

Kiitos jälleen avusta!

11
Asensin DOSBox 0.73:n Ubuntu 9.10:een. Ongelmia tuli heti:
- Emulaattori on h*i*d*a*s: Kun ennen ohjelman X suoritus meni sekuntiin, menee nyt aikaa minuuttitolkulla.
- Emu vie kaiken (?) prosessoriajan: top näyttää 100 % ja ylikin (!), samoin Järjestelmän valvonnassa kumpikin CPU on 100 % tapissa koko ajan.
- Emu ei sammu: exit vain sammuttaa kursorin. "Pakota sammumaan" ei auta, vain kill -9 <prosessi> toimii, tosin sekään ei aina.
- Samoin exit-komennon annon jälkeen prosessorikuorma on edelleen 100 %.
- dosbox.conf:n [sdl]-arvoilla ei tunnu olevan oleellista merkitystä, emu kylläkin suorittaa siinä olevan [autoexec]:in.

Toisissa koneissani oleva ja samoin kuin tässä koneessa aikaisemmin olleet DOSBox 0.72 + Ubuntu 8.04 toimivat moitteetta. - Jos ei muu auta, niin mistä ihmeestä löydän 0.72-version binäärin? (Pliis... älkää sanoko, että pitää muuttaa takaisin 8.04:ään...)

12
Ongelmana on se, että Järjestelmä -> Asetulset -> Pikanäppäimet on tyhjä, siinä ei ole ensimmäistäkään riviä.
Tämä ei ole normaalia 9.10:ssä. Säilytitkö vanhan kotihakemistosi (ja asetustiedostot) 9.04:stä? Entä jos teet uuden käyttäjätunnuksen ja kirjaudut sillä sisään -- pääsetkö sitten muuttamaan pikanäppäimiä?

Tämä auttoi! - Helpoimmalla pääsin, kun ensin poistin käyttäjän, poistin rippeet ja tein uudelleen samalla nimellä, ja nyt pikanäppäimien poisto toimii halutulla tavalla.
 
Kiitos!

13
Asentaminen ja käyttöönotto / Pikanäppäimet pois (!)
« : 10.11.09 - klo:10.06 »
Asennus Ubuntu 9.10:een onnistui hyvin. Ongelmaksi tuli pikanäppäinten poistaminen käytöstä.

Eräs ohjelma käyttää pikanäppäimiä siten, että muita mahdollisuuksia komentojen suorittamiseksi ei ole. Esimerkiksi Alt-F4 on eräs yleisimmistä näppäinkomennoista, ja sen seuraukset ovat Ubuntussa vähintäänkin mielenkiintoiset.

Ongelmana on se, että Järjestelmä -> Asetulset -> Pikanäppäimet on tyhjä, siinä ei ole ensimmäistäkään riviä. Sen helpistäkään ei ole apua (tulee ilmoitus "Määritelty sijainti ei ole tuettu").

Kertokaahan, missä init-tiedostossa nuo pikanäppäimet on määritelty, jotta voin poistaa ne manuaalisesti.

14
Kertokaahan, mistä tuon saa. Sitä en saa asentamalla FreeBasicia (www.freebasic.net) kummallakaan tavalla. Sitä ei löydy myöskään koneestani mistään.

15
Yleistä keskustelua / Vs: Vuoden 2009 turhake
« : 03.10.09 - klo:14.17 »
...Jokohan ledilamput alkaa kohta olla kilpailukykyisiä ?


LED-lamput eivät vielä ole edes kunnon vaihtoehto. Niiden valo ei ole valkoista vaan "valkoista": kelmeää, joka minulla aiheuttaa silmäkipuja lukiessa. Puhukoot mainostajat värilämpötiloistaan mitä lystäävät, mutta valkoista LED-valo ei ole. Kolme komeaa spektripiikkiä - katsokaa vaikka köyhän miehen spektroskoopilla eli CD-heijastakaa levyn kautta. Samaa ei löydy esimerkiksi loistelampun valosta.

16
Yleistä keskustelua / Vs: Opiskelijoille Ubuntu
« : 21.08.09 - klo:11.26 »
Onkohan porkkanalla piiska, että kone otetaan pois, jollei suoritettuja opintoja kerry riittävään tahtiin..?

Olisi mitä toivottavin piirre.
Jukka_H

17
Onpa kiire jos jo ensi vuodeksi toimimaan.
Oliskohan tarvetta  termille "kykyrasismi"?
Onhan suuri joukko ihmisiä, jotka eivät hallitse
matkapuhelimen käyttöä.

Joo ja juu... Mutta entäpä jos ei ole kännykkää! Semmoisiakin tietokoneen käyttäjiä on... Tässä yksi.

18
Yleistä keskustelua / Vs: Ylläpitäjän IT - stressi
« : 06.04.09 - klo:17.51 »
Tapahtui aikana, jolloin ns. ohut-Ethernet oli uutta ja hienoa. Hoidin verkkoa o.t.o. Olin työmatkalla, ja pomo ilmoitti verkon olevan pimeänä. Tavalliset temput eivät auttaneet, ja kun tulin takaisin työpaikalle, alkoi hillitön vian etsintä.

Kaapeli oli päällisin puolin kunnossa. Tuskaisen päivän uurastuksen jälkeen sopiva nykäisy, ja kaapeli irtosi BNC-liittimestä. Korjaus, ja taas verkko toimi!

Syytä selvitettäessä selvisi, että kaapeli kulki pienen kaapin takaa. Siivooja oli pudottanut liikelahjan, rautaisen murikan, ja se oli nykäissyt kaapelia sen verran, että sisäjohdin oli irronnut. Tämä pisti koko verkon toimimattomaksi.

Asiaan tietenkin kuului se, että kaapelin asennus oli "väliaikainen". Väliaikaisuutta oli kestänyt parisen vuotta...

19
Sain puhelimella (!) vastauksen ohjelinkkiin
http://www.automaticable.com/2008-01-18/how-to-mount-a-network-drive-in-ubuntu/
Se ratkaisi ongelman (tai siis sormi poistui suusta).

20
Ubuntu tietokoneissa / Verkkohakemistot ja pääte
« : 14.03.09 - klo:10.58 »
Meni sormi suuhun, enkä keksinyt sopivaa hakusanaakaan.

Kotiverkossa on Ububtu- ja W$-koneita, joissa olevat hakemistot/kansiot näkyvät graafisella puolella (kuvake ja teksti "Y palvelimella X"). Siis palvelimella X (192.168.i.j) on hakemisto Y, joka on jaettu. Mutta millaisessa osoitteessa ne näkyvät päätteessä? Esimerkiksi mitä laitetaan komentoon ls, jotta saadaan palvelimen X hakemiston Y tiedostolistaus? - Lopullinen idea on käyttää verkossa olevia tiedostoja ei-graafisen ohjelman kanssa, joten niitä käyttävässä ohjelmassa pitää ne tietenkin jotenkin avata.

Sivuja: [1] 2