Viestit

1

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debiania kokeilen ja nyt kyselisin viisaammilta

« : 18.10.07 - klo:23.12 »

Studio64 ei kyllä ole sama asia kuin itse Debian. Studio64 perustuu Debianiin aivan vastaavasti kuin Ubuntu perustuu Debianiin. Eli sä et voi tehdä mitään joihtopäätöksiä Debianin ulkonäöstä ja asetuksista Studio64:n perusteella. En ole tuota jakelua käyttänyt, mutta sillä voi aivan hyvin olla omat asetuksensa työpöydälle.

2

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian 4 Etch nVidian ajurit

« : 24.08.07 - klo:16.25 »

Niin... sitten kun päivität kernelin et saa ajureita toimimaan.
Johtuen siitä että repoissa ei ole uusimpiin kerneleihin mitään paketteja nvidian osalta.

Harvoin sitä on ylipäätänsä yhtään mitään tarvetta alkaa päivittämään kerneliä uudemmaksi kuin mitä jakelun repositorysta löytyy, ja repositorysta löytyvälle kernelille on valmiit Nvidia-paketit. Etchissä on tällä hetkellä kerneli 2.6.18-5. Minusta kernelin päivittäminen aina kaikkein uusimmaksi uudeksi vain päivittämisvimman vuoksi on ihan yhtä turhanpäivästä touhua kuin se, että pitäisi aina olla ohjelmista aina uusimmat versiot. Se on eri asia, jos jokin tärkeä oheislaite ei todellakaan toimi sillä kernelillä mitä jakelun reposta löytyy, sillon ymmärrän kernelin päivitystarpeen. Sitäpaitsi jakelun kernelipaketteja käyttäessä voi olla varma, että kerneliin tulee tietoturvapäivityksiä.

3

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian ja Matrox p750

« : 21.08.07 - klo:11.31 »

Matroxin ajuriin liittyen en heti osaa sanoa mitään, mutta

ERROR: Please make sure that you have installed
       the GNU GCC compiler (version 3.3.2 recommended).

Eli miten saa tuon varmistettua, että siellä on tosiaan tuollainen GCC compiler.

# aptitude install build-essentials

4

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mitä käyttöjärjestelmää käytät

« : 21.08.07 - klo:11.25 »

Pistäkää tohon mielestänne paras järjestelmä. 

Debian

5

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Debian 4 Etch nVidian ajurit

« : 21.08.07 - klo:10.13 »

Jeps, eli siis on Nvidian Geforce 8600GT ja ajuripulmaa Debian 4.0 Etch stablessa. Uusin Nvidia-ajuri minkä Envy asensi ei toimi

Ei, ei , ei ja vielä kerran EI !!!! Älä sotke toimivaa systeemiä sellaisella roskalla kuin Envy tai Automatix. Noi on potentiaalisia keinoja sotkea koko systeemi.

Nvidian ajurit asennetaan Debian Etchiin näin:

Nvidian ajurit löytyy Etchin non-free -repositorysta. Aktivoi non-free -repository aivan ekana, eli varmista, että /etc/apt/sources.list tiedostossa on jotakin tälläistä:

deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main contrib non-free
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main contrib non-free
deb http://security.debian.org/ etch/updates main contrib non-free
deb-src http://security.debian.org/ etch/updates main contrib non-free

Se millä on merkitystä on tuo sana non-free rivien lopussa. Jos haluat aktivoida myös contrib -repositoryn, lisää riveille myös tuo sana contrib. Contrib repositorya ei tosin tarvita Nvidia -ajurien asentamiseen.

Kun pakettilähteet on kunnossa päivitetään pakettitietokanta:

# aptitude update

Seuraavaksi voidaan asentaa Nvidia-ajuri:

# aptitude install nvidia-kernel-$(uname -r)
# aptitude install nvidia-glx
# aptitude install nvidia-settings

Nyt ajuri on asennettu. Seuraavaksi pitää muuttaa Xorg:n asetuksia niin, että ajurina on nvidia. Xorg voidaan konfiguroida kahdella eri tapaa. Ensimmäinen tapa on käyttää komentoa:

# dpkg-reconfigure xserver-xorg

Xorg voidaan konfiguroida myös käsin, jolloin pitää editoida tiedostoa /etc/X11/xorg.conf Tiedoston Device-kohdassa ajuria muutetään näin:

Section "Device"
        Driver          "nvidia"
EndSection

Nyt Xorg on konfiguroitu ja ajuri voidaan ladata kerneliin sekä käynnistää X uudestaan. Se voidaan tehdä ilman koko käyttiksen uudelleenkäynnistystä esimerkiksi näin:

# modprobe nvidia
# invoke-rc.d gdm restart

Jatkossa ajurin pitäisi toimia automaattisesti.

6

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: DEBIAN 4.0 julkaistu!

« : 10.04.07 - klo:22.32 »

Eiköhän se ole justiinsa yhtä nopea, jos samat palvelut pyörivät. Ubuntuhan on Debianiin perustuva jakelu.

Joo perustuu Debianiin, mutta se ei vielä kerro koko totuutta. Nopeuteen vaikuttaa myös mm. se miten koodi on käännettäessä optimoitu ja onko käytettävissä oleva kerneli käännetty omantyyppiselle prosessoille jne. Ubuntussa on käytössä jonkinlainen geneerinen kerneli, jota ei ole optimoitu eri 32bit x86 versioille. Debianissa on erikseen 486, 686 ja K7 versiot. Tuolla voi olla merkittäväkin vaikutus. Samaten sillä millä asetuksilla kerneli on käännetty jne. Olen kuullut useamman kerran, että Debian vaikuttaa kevyemmältä ja että se pyörii paremmin vanhemmallakin raudalla. Itselläni on käytössä vain Debian joten en voi tuota alkaa kokeilemaan. Tosin sillon kun joskus kokeilin ubuntua yhdellä raatokonella huomasin tuon saman jutun itsekin, Debian pyöri vanhalla raudalla nopeammin.

7

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: DEBIAN 4.0 julkaistu!

« : 10.04.07 - klo:21.08 »

Koodia: [Valitse]

deb http://debian.hands.com/debian/ etch main contrib non-free


Suomessakin on jopa kaksi mirroria. Esim ftp.fi.debian.org

Mutta jos kaipailet kaikenmaailman multimediahärpäkkeitä, niin parjatun automatixin vastine noita asettamaan löytyy myös debianille, ks.:

Ei missään nimessä. Ensinäkin automatix on kaikin puolin roskaa. ja se muuttelee sources.list:a oman päänsä mukaan, mikä on typerää. Toisekseen automatixin debianporttaus on alkutekijöissään eikä sen loppuun kehittämiseen tunnu olevan paljon kiinnostusta. Ja kolmanneksi se Debian versio asentaa paketteja testingistä, eli jos tuota automatixia käyttää Etchissä, niin se asentelee paketteja Lennystä joka on nykyinen testing. Automatixilla saa helposti systeemin sekaisin on käyttis sitten ubuntu tai Debian.

8

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: DEBIAN 4.0 julkaistu!

« : 10.04.07 - klo:20.59 »

Asensin Ubuntun tilalle ja on vähintään yhtä nopea, ellei nopeampi. Mistä tähän muuten löytää niitä pakettivarastoja?

Debianiin ei tarvitse haeskella repositoryja ympäri nettiä. Debianin omissa repositoryissa on vajaa 19000 pakettia, joten sources list pysyy hyvin lyhyenä. Tässä on mun sources.list:

deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb-src http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb http://www.debian-multimedia.org etch main
# Skype
deb http://download.skype.com/linux/repos/debian/ stable non-free
# Beryl
deb http://debian.beryl-project.org etch main
deb-src http://debian.beryl-project.org etch main

9

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: DEBIAN 4.0 julkaistu!

« : 10.04.07 - klo:20.47 »

numero 1:  Iceweasel
- kaatuilee kuin Konqueror viisi vuotta sitten (en oikein tiedä mihin, flasheihin? javascripteihin?)

Kaatuilu voi hyvinkin johtua flashista, etenkin jos olet asentanut jostakin Flash7:n. Flash7 itsessään on bukinen se kaatoi itsellänikin syksyllä Firefoxia. Kannattaa asentaa Flash9. Ja se Flash9 kannattaa asentaa Debianin contrib-reposta. Sitä ei kannata haeskella muualta. Flash9 asentuu näin:

Varmistetaan, että Debianin-contrib repo on aktiivisena, eli sources.list:n jotain tälläistä, sana contrib on tärkeää riveillä:
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ etch main non-free contrib
deb http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib
deb-src http://security.debian.org/ etch/updates main non-free contrib

Asennetaan Flash9:
# apt-get install flashplugin-nonfree

Iceweasel + Flash9 on toiminut loistavasti. Vakaudesta Flash9:n kanssa antaa hyvän kuvan se, että eilen just laskeskelin että mulla on tälläkin hetkellä Iceweaselissa auki 90 tabia eikä selain silti ole kaatuillut oikeastaani lainkaan, ei kuukausiin sen jälkeen kun siirryin Flash9:n.

- vasta pari viikkoa sitten tuli päivitys, joka ymmärtää edes jotenkin pdf:ien päälle.

No tuo nyt on ihan täyttä puppua. Itse päivitin Sargesta Etchiin jo elokuussa ja aivan kokoajan on pdf:t toiminut ilman minkäänlaisia ongelmia sekä ensin Firefox 1.5:lla, että nyt Iceweaselilla (joka on vain uudelleen nimetty Firefox 2.0). Ei siihen pdf-tiedostojen katseluun tarvita mitään muuta kuin asentaa Adoben Acrobat Reader ja sen selain plugini. Asennettavat debianpaketit löytää debian-multimedia.org -repositorysta, joka on Debianin multimediarepository. Asentaminen menee näin:

sources.list:n rivi:
deb http://www.debian-multimedia.org etch main

Lisätään repositoryn key SecureAptia varten:
# gpg –keyserver wwwkeys.eu.pgp.net –recv-key 1F41B907
# gpg –armor –export 1F41B907 | apt-key add -
# apt-get update
# apt-get install debian-multimedia-keyring

Ja sitten Acrobat Readerin asennus:
# apt-get install acroread acroread-plugins acroread-escript mozilla-acroread

numero 2: Iceape Calendar

- printtaus ah, niin ihanaan vuosikymmenen ikäiseen Apple LaserWriter Select -printteriin ei näytä toimivan. Toimineeko mihinkään??

Kannattanee tarkistaa CUPS-asetukset aivan ensimmäisenä.

10

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Re: root ongelma

« : 27.11.05 - klo:18.40 »

Olen todellakin samaa mieltä. Osa käyttäjistä jotka ovat tottuneet tekemään kaiken root:in oikeuksilla vastustavat tätä,

Sitä vastustaa ne, jolla on enemmän kokemusta näistä asioista. Sitäpaitsi root tunnuksilla ei todellakaan tehdä kaikkea, niillä tehdään vain ja ainoastaan ne ylläpitotoimet ja mitään muuta root tunnuksilla ei sitten tehdäkään. Niitä ei käytetä jokapäiväiseen tietokoneen käyttöön.

mutta tuokin on taas yksi askel kohti parempaa tietoturvaa ja Ubuntu on siinä asiassa kehityksen huipulla.

Mä olen täysin eri mieltä. Mä en todellakaan ymmärrä sitä väitettä, että tietoturvaa muka parantaa se, jos tavalliselle käyttäjälle annetaan mahdollisuus tehdä systeemin ylläpitotoimia. Koko ajatus sotii sitä periaatetta vastaan, että jokapäivänen tietokoneen käyttö pitää täysin erottaa ylläpidosta. Tavalliselle käyttäjälle ei pidä antaa mahdolisuutta puuttua järjestelmän toimintaan.

Tuota sudoa käytettäessä root-oikeuksia vaativat toimenpiteet kysyy sen tavallisen käyttäjän salasanaa mikä kuulostaa aivan hirveältä. Eli sillon käytetään samaa salasanaa kuin mitä se käyttäjä käyttää jokapäiväsessä tietokoneen käytössä loggautuessaan. Ja toiko siis muka parantaa tietoturvaa? Mun mielestäni toi lähinnä lisää riskiä ylläpidossakin käytetyn salasanan joutumisesta vääriin käsiin.

Ja niille käyttäjille jotka sanovat, että "eihän windowssissakaan ole tuollaista" tiedoksi, että vastaava systeemi on tulossa myös Windows Vistaan.

Ei tällä ole mitään tekemistä sen kanssa mitä Windowsissa on tai ei ole. Mutta mietipä tätä: jokaikisessä monenkäyttäjän käyttöjärjestelmässä on erillinen pääkäyttäjä ja tavallisia käyttäjiä. Eli muut on todennut sen oikeaksi tavaksi, mutta Ubuntussa koko konsepti hylätään yhtäkkiä?

Ei se ubuntun sudo-systeemi mitään tietoturvaa paranna, päin vastoin. Ei ole sattumaa, että käsittääkseni myös ubuntu voidaan asentaa Expert tilassa, jollon sudo-oikeuksia EI anneta. Sudo on vain taas yksi helpottava kompromissi mikä Ubuntussa on tehty. Ubuntussahan noita kompromisseja helppouden eduksi on tehty vakauden ja tietoturvan kustannuksella. Esim julkasunopeutta on nostettu ohjelmien testaukseen käytettävän ajan kustannuksella ja sitten toi sudo..

Veikkaan, että kokeneemmat Linuxin käyttäjät pysyy jatkossakin Debianissa ja muissa, koska Ubuntusta rakennetaan tavallisen pulliaisen käyttistä tollasilla keinoilla.