Viestit

1

Laitealue / Vs: Samsung ML-1675 toimimaan [Ratkaistu)

« : 29.02.12 - klo:13.08 »

Huomasin juuri yhden kiusan tuossa Samsungissa:  Brotherin monitoimikoneen (joka on samassa tietokoneessa kiinni) skanneri lakkasi toimimasta jos Samsung on käytössä.    Sammutin koneen, jätin Samsungin usb-kaapelin irti, käynnistin Ubuntun uudestaan ja Brother skannaili taas.   Pitäisi tutkia tarkemmin mitähän tuossa oikein tapahtuu, asensikohan Samsung sivutuotteena jotain tarpeetonta joka sotkee asioita ?

Ainakin mäkille tehty samsungin ajuri ihan uskomatonta kuraa. Eräänä päivänä tulostettuani lakkasi läppäristä usb-väylä(?) toimimasta ja tätä myötä sitten hiiri ja näppis. Bluetooth näppiksellä sain koneen ajettua kumminkin alas.

Mahtaakohan tätä saada toimimaan openwrt:ssä, kun tuntuu siltä ettei sitä uskalla koneeseen kiinni työntää. Epäilen että on turha toivo tämä (nuo ajurit vaan x86-alustoille).

2

Yleistä keskustelua / Vs: Tilannetta adsl modemin kanssa

« : 29.05.10 - klo:15.32 »

Halvat purkit (oikeastaan kaikki adsl-modeemit) voi heittää suosiolla sillatuiksi, jolloin pitäisi laitteen rasittua vähemmän. Jos on linux ympäristö niin NATista ei oikein ole hyötyäkään, kun voi laittaa sisäverkkoa varten sitten virtuaali-interfacet.

3

Ubuntun kehitysversio / Vs: Päivittäminen vs. puhdas asennus

« : 28.04.10 - klo:00.02 »

* Uudelleenasennuksen jälkeen pitää koko joukko ohjelmia asentaa uudelleen. Pieni vaiva, mutta itseäni se ärsyttää - ohjelman puuttumisen kun huomaa juuri silloin kun sitä tarvitsisi.

Tätä pidän ihan hyvänäkin puhdistuksena välillä... kun on tapana asentaa kaikkea kokeilumielessä, eikä mielenkiinto riitä poistamiseen. Eihän nuo ubuntun ohjelmat paljoa tilaa vie yleensä. DPkg:stä saa muuten asennettujen pakettien listauksen jollain loitsulla.

* Uudelleenasennus käyttäjien tiedot säilyttäen edellyttää omaa osiota /homelle tai tietojen kopioimista takaisin asennuksen jälkeen, molemmissa tapauksissa mahd. muut käyttäjätilit on luotava koneelle vanhat UID:t täsmäten.

Muistaakseni ei enää nykyisin tarvitse tuota omaa osiota. Omalla osiolla olen tuon kuitenkin aina tehnyt. Kuitenkin, nykyisiin asentimiin ja graafiseen käyttäjienhallintaan on tullut jotain ärsyttäviä idioottivarmistuksia kun luo käyttäjää jonka nimellä löytyy jo home kansio ja käyttäjien luonnin joutuu tekemään komentoriviltä.

* Uudelleenasennus saattaa kadottaa joitain itse puukotettuja/muutettuja asetuksia (esim. crontab, sshd_config, x:n säätö kahdelle näytölle), jotka eivät uuden(kaan) version kanssa toimi puukottamatta. Saisihan nämä varmuuskopioitua, mutta minä en ainakaan muista tehdä niin. X:n asetukset olen jo luokkani opettajan koneelta tajunnut kopioida kotihakemistooni...

Nämä tosiaan puhtaassa asennuksessa tökkii, mutta toisaalta tulee tehtyä uudelleen ja paremmin (ehkä)

4

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Saako netin päätteestä päälle?

« : 21.01.10 - klo:21.01 »

iwconfigilla meni ennen vanhaan, nykyään kun on network manglereita ja muita graafisia työkaluja voi olla jotain helppokäyttöisempääkin.

Koodia: [Valitse]

man iwconfig antanee enemmän tietoja.

5

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt /

« : 20.01.10 - klo:20.38 »

6

Multimedia ja grafiikka / Vs: http://www.formula1.com Livetiming toimimaan? Ratkaistu, käytän redmontilaista

« : 27.03.09 - klo:20.22 »

Löytyhän se live-f1 ohjelmakin valmiiksi käännettynä http://ppa.launchpad.net/scott/ppa/ubuntu/pool/main/l/live-f1/
Jaahas... Core dumppia tarjoilee, täytynee kääntää itse.

7

Multimedia ja grafiikka / Vs: http://www.formula1.com Livetiming toimimaan?

« : 27.03.09 - klo:18.46 »

Toimiikoos tämä vielä? ftp://ftp.netsplit.com/pub/live-f1/0.2/
Oli aikoinaan ainakin ihan kätevä, nykyään en viitsi käyttää kun nettilähetys tulee sen verran perässä, että tossa näkis tulokset etukäteen.
Toimii siis ihan päätteessä, eli käyttää huomattavasti vähemmän resursseja kuin se webbisivun kautta toimiva ja sitä pystyy päätteen fonttikokoa kasvattamalla skaalaamaan sen verran isoksi että koneen ruudulta pystyy lukemaan sohvaltakin.

8

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Luokan vanhat koneet & "pelastaminen"

« : 26.03.09 - klo:14.26 »

Ei noita vanhoja koneita oikein mikään muu henkiin herätä kuin LTSP, se taas vaatii harrastuneisuutta ja mahdollisesti jopa investointeja hieman enemmän (ainakin kytkin ja vaikkapa yksi uudehko dualcore pc ahdettuna täyteen RAMia + toinen verkkokortti tähän palvelinkoneeseen). 

Ip-osoiteongelma ei tosiaan liity millään tapaa ohjelmistoon, oletko varma että syötit myös dns-palvelinosoitteet verkkoasetuksiin?
RAM-muisti ei oikein riitä xubuntullekaan. Yrittäisin mahdollisesti yhdistää koneiden ram-muisteja jos se on mahdollista siten että puolet koneista jäisi käyttämättä, mutta lopuissa olisi se 256 muistia, joka riittää jotenkuten, jopa 8.04 saattaa toimia tällä muistimäärällä.

6.06 on muuten hyvä versio, mutta siinä on pahasti vanhentunut selain.

Kevyempiä linux-distroja on olemassa, mutta niiden kotoistuksesta tai sovellusvalikoimasta en tiedä.

9

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Wikikirjan (wikibook) luominen, miten ja millä?

« : 26.03.09 - klo:11.32 »

CAPTCHA juttuja löytyy toki valmiinakin, mutta aina se on kivempi tehdä itse. 

Kiitos, näitä tosiaan on valmiina kuvilla ja ilman.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Tuo esittelemäni tapa oli sellainen, joka ei tuhlaa oikeastaan lainkaan palvelimen resursseja ja estää tehokkaasti spämmerien brute-forcet jos käytetään tuota blokkilistaa (esim. fail2ban muokattuna lukemaan tiedostoa banaani.log). Haittapuolena joissain sovelluksissa voi tosin olla se, että se rajoittaa käyttäjät vain suomenkielisiin.
htpasswd pohjaiset ratkaisut toimivat mainiosti rajoitetun käyttäjämäärän ympäristöissä, kun kanava salasanan luovuttamiseen löytyy.

10

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Wikikirjan (wikibook) luominen, miten ja millä?

« : 26.03.09 - klo:11.10 »

@VKK - Riittäisikö tämä pahimmalta vandalismilta ja spämmäämiseltä?

@VKK - Siirrä tämä ketju samalla tuonne palvelin-osastoon, ei enää niin yleistä keskustelua.

Siirretty, mietin siirtoa jo vähän aikaisemmin.
Kyllähän tuon luulisi poistavan suuren määrän spämmistä. Puukottaisin silti ehkä kumminkin vielä login-formia ja lisäisin siihen vaikkapa jonkun suomenkielisen captcha tyyppisen jutun, esim. vaikkapa email nimellä html-sorsaan merkityn kentän jossa kysytään käyrää hedelmää. Sitten if-lauseke login formin tarkastuksen ympärille, joka tarkistaa onko kentän arvo 'banaani', jos ei ole niin homma jää siihen ja jos siitä löytyy sähköpostiosoite (@-merkki) niin mahdollisesti jopa blokkilistalle.
CAPTCHA juttuja löytyy toki valmiinakin, mutta aina se on kivempi tehdä itse. 

11

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Wikikirjan (wikibook) luominen, miten ja millä?

« : 26.03.09 - klo:10.03 »

Ajattelen taas koulumaailmaa - Mediawiki näillä kahdella laajennoksella (OpenID ja PDF) on todella käyttökelpoinen. Etsin vielä sen, että voiko Mediawikin lukita anonyymikäyttäjiltä. Vai onko se vastoin Mediawikin luontoa?

Lisäksi vaikka se ldap-auth, jolla pääsee opettajat jo mahdollisesti olemassa olevilla tunnuksilla sisään (jos siis AD löytyy). Siinä olet kyllä oikeilla jäljillä että mediawikiä ei varsinaisesti ole tehty rajoitettavaksi. Jotain rajoitustoiminnnallisuuksia kuitenkin on eli yksinkertaiset suojaukset kuten koko wikin lukitseminen anonyymikäyttäjiltä onnistuu. Lisäksi ainakin etusivua koskevat monimutkaisemmatkin säännöt on mahdollisia, mutta mitään kovin hyvää tapaa esimerkiksi sisällön näkyvyyden rajoittamiseen käyttäjäryhmittäin ei ole. Jotain lisäosia monimutkaisempiin sääntöihin löytyy, mutta ovat käsittääkseni enemmän tai vähemmän purkkaa.

12

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Wikikirjan (wikibook) luominen, miten ja millä?

« : 25.03.09 - klo:23.57 »

Kokeilkaa tuota, luokaa oma sivu ja katsokaa miten se renderöityy pdf-tiedostoksi! ODT-tiedostomuotokin olisi mahdollista, mutta sitä en nyt kokeillut, vaatinee oman renderöinti-palvelimen.

Siinä vasemmassa laidassa alhaalla on kohta "PDF-versio".

Mutta myös "Luo kirja" - katsokaapa sitä!

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Todella hienoa jälkeä tulee.

13

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Wikikirjan (wikibook) luominen, miten ja millä?

« : 25.03.09 - klo:20.31 »

Kiitos vastauksista.

Tiedän kyllä mistä wiki ja miten, mutta millä tuotteella ja miten saa aikaiseksi wikikirjoja.
Tarkoitus on tosiaan muuttaa monistenippu (laatukäsikirja) sähköiseksi tietolähteeksi.
Laatukäsikirja pitää sisällään satoja sivuja ja otsikot pitää numeroida niin vaikuttaisi siltä, ettei perinteinen wiki oikein taivu siihen.
Tarkoitan siis, että "Laatukäsikirja" otsikon alle samalle sivulle ei kannata kerätä kaikkia aihealueita esim. tietojärjestelmät, käyttäjähallinta, tietoturva.

En tunne wikitekniikkaa kovin hyvin, enkä osaa arvioida tarvitaanko toiminnallisuuteen kenties lisäosa tms.
Tästä syystä kyselenkin täältä.

Idea kuulostaa hyvältä ja olen joskus toteuttanut vähän vastaavanlaisen projektin, eli sisäisen dokumentaation siirron wikiympäristöön. Pistin perus mediawiki asennuksen, autentikointi AD:hen ja muutama plugari lisää. Joku pdf-muotoon pullauttava pluginikin oli, mutta tekisin homman mieluummin kuitenkin nykyisin jollain parserilla LaTeX sorsaksi ja siitä sitten pdflateksilla ulos.
Hyödyllisiä plugareita mediawikiin tollaisessa projektissa on esim. CategoryTree, jolla  saa näppärästi hoidettua navigointitarpeet. Teet nykyisen laatukäsikirjan luvuista kategorioita ja alaluvuista sitten yksittäisiä sivuja. Jos tälle linjalle lähdet niin joudut luultavasti käyttämään sivujen ja kategorioiden nimissä staattista numerointia, että saat ne oikeaan järjestykseen.

Projektin onnistuminen riippuu pitkälti siitä miten saat organisoitua sisällön ja sisällön sisäiset linkkaukset. Käyttäjät on myös saatava aktivoitua, esim. wysiwyg-editoriplugarin lisääminen voi auttaa joitakin käyttäjiä (vaarana tosin on, että muotoilut tehdään tälläisellä työkalulla väärin). Suurin työ varmaan kumminkin on siinä kun siirtää olemassaolevat dokumentit sinne wikiin.

14

Ubuntun kehitysversio / Vs: Ubuntu 9.04: Jaunty Jackalope

« : 17.03.09 - klo:21.34 »

Piti päivitellä tässä testikonetta:

W: Failed to fetch http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/dists/jaunty/main/binary-i386/Packages.bz2  Hash Sum mismatch

W: Tiedoston http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/dists/jaunty/main/binary-i386/Packages.bz2 nouto ei onnistunut  Hash Sum täsmää

Jos joku käännöksiä tekevä lukee niin voisi olla paikallaan korjata.

15

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Mailin lähetys servulta POP-tekniikalla

« : 17.03.09 - klo:21.07 »

Terve,

Onko mahdollista saada serverille asennettua postipalvelin, mikä lähettäisi postit eteenpäin samalla tekniikalla kuin esim. evolution, outlook yms. (IMAP, POP). Tämä kysyisi salasanaa yms.

Tämä sen takia jottai saisin php:lla lähetettyä emailia oman osoitteeni kautta.

Evolution ei käytä imappia tai poppia postin lähetykseen, smtp:nä lähtee sieltäkin.
Asenna vaikka postfix ja tee tarvittavat konfiguraatiomuutokset.

Koodia: [Valitse]


## /etc/postfix/main.cf konffitiedoston esimerkki

relayhost = smtp.omapalveluntarjoaja.fi


16

Oppaiden kehittäminen / Vs: Asus EEE 901 konfigurointi

« : 01.03.09 - klo:12.05 »

Ohjeissa Levykäytön vähentäminen on seuraava kohta:

Etsi rivi, joka alkaa "# kopt=" ja lisää viimeiseksi "elevator=noop".

Pitäisikö olla näin:

Koodia: [Valitse]

## additional options to use with the default boot option, but not with the
## alternatives
## e.g. defoptions=vga=791 resume=/dev/hda5
# defoptions=quiet elevator=noop

Suoraan sanottuna en ole ymmärtänyt tuota kohtaa laisinkaan. mitä järkeä on ylipäätään muuttaa risuaidalla pois kommentoitua riviä? Vai olenko ymmärtänyt risuaidan merkityksen väärin?

Ne ei ole siis kommenttirivejä ihan puhtaasti... Elikkä kahdella risuaidalla olevat on, mutta yhdellä risuaidalla olevat otetaan huomioon silloin kun update-grub seuraavan kerran ajetaan ja niistä generoidaan kommentoimattomat optiot. Lisäämällä nuo noihin risuaidallisiin saa muutokset säilymään kernel-päivityksen ylikin.

17

Yleistä keskustelua / Vs: Google Suomeen?

« : 17.02.09 - klo:20.47 »

Tämä Googlen valinta kertoo kuinka vakaa maa Suomi on verrattuna Venäjään. Kun halutaan Venäjän markkinoille, niin laitetaan palvelinryväs Suomeen, jossa on vakaat työmarkkinat, vakaa energian saanti ja vakaa laillisuutta kunnioittava yhteiskunta. Erittäin fiksusti tehty Googlelta.

Ymmärrän pointin hyvin. Varsinkin jos ne on konttiservereitä. Niin olisihan se perin kiusallista jos koko data centerin sisältö olisi keikattu joku yö aseella uhaten. Tietysti tuo vaatisi logistisia järjestelyitä tms, mutta mikäpä ei mafialta onnistuisi. Ois kyllä bondiluokan operaatio. Varastataan koko datacenter parissa tunnissa.

Eikä ne koneet vielä mitään. Entäs niissä koneissa olevat tiedot... Nykykäytäntöjen mukaan ihmiset vuotavat luottamuksellista ja jopa salaista tietoa sellaisiin järjestelmiin joissa sitä ei pitäisi olla.

Neuv^H^H^H^HVenäjällähän vastaavan operaation voi toteuttaa myös KGB^H^H^HFSB halutessaan Googlelta tietoja sellaisista rikollisista joita halutaan tarkkailla. Kiinan markkinoille mennessään joutuivat sopeutumaan sikäläisiin sääntöihin, mutta Venäjällä Google jo on joten sinnepäin ei tarvitse paljoa kumarrella silloin kun siellä ei fyysisesti ole.
Se mikä tämän kiven luultavasti potkaisi liikkeelle oli Ruotsin uusi urkintalaki. Venäläiset tahot tuskin hirveästi pitivät siitä. Epäilisin että Googlen hemmot kaivavat salatun tunnelin suomesta Ameriikkaan asti, jolloin Venäläisten ja Googlen palvelimien välinen liikenne ei mene vahingossakaan selkokielisenä Ruotsin kautta.

18

Yleistä keskustelua / Vs: Inteliltä jopa 32 loogistaprosessoria, kahdella 8 ytimisellä prosessorilla

« : 10.02.09 - klo:18.14 »

Mihin väliin LTSP-viritys putoaa?

Minä olen ollut siinä luulossa, että mitä enemmän prosessoreita ja muistia, niin sen parempi. Tällä hetkellä LTSP:lle kahdeksana prosessorina näyvä i7 vaikuttaa aika mielenkiiintoiselta. Itselläni Linux/LTSP on kaksi palvelinta, neljä/kahdeksan prosessoria ja 6/12 G muistia.

Jos Firefox/Flash olisi oikeasti optimoitu tällaiseen ympäristöön, niin kaikki rutina LTSP-käytöstä loppuisi siihen. Ja kun hallitus elvytystoimena vielä vetäisi sen kuidun kodista kouluun ja koulusta kouluun, niin jaa-a.

Mitä enemmän käyttäjiä ytimiä kohti sitä vähemmän tyhjäkäyntiä ja sitä helpommin palvelun laatua voidaan parantaa lisäämällä ytimiä. Sovellusalue (esim. rankka laskenta / kääntäminen silloin tällöin vs. kevyehkö tekstinkäsittely) vaikuttaa myös tietysti jonkin verran.

Tarvitaankos tässä edes FF:n tai muun optimointia useille prosessoreille? Kun joka käyttäjän firefox on kuitenkin oma prosessinsa niin eikös siinä tule usea prosessori hyödynnettyä automaattisesti? (Yhden käyttäjän Firefox ei paljoa kahdeksasta prosessorista hyödy...) Ja samaten se ssh-putkitus, jota LTSP käyttää kuvan/työpöydän siirtoon päätteille.

Se oli ikäänkuin kirjoituksen pointti, että käyttöjärjestelmätason moniajolla (jos sitä kutsutaan sillä nimellä?) päästään pitkälle noissa tapauksissa.

Nykypäivän selain on kuitenkin ainakin välilehtien osalta helposti säikeistettävissä ja se voidaan viedä jopa "äärimmäisyyksiin", kuten chromen tapauksessa jolloin jokainen välilehti on oma prosessinsa.

19

Yleistä keskustelua / Vs: Inteliltä jopa 32 loogistaprosessoria, kahdella 8 ytimisellä prosessorilla

« : 10.02.09 - klo:16.07 »

Saa olla melko suuret suorituskykyvaatimukset ennen kuin rinnakkaisuutta kannattaa vielä nykypäivänä lähteä toteuttamaan, jos sitä ei saada "ilmaiseksi" tehtyä.

Mihin väliin LTSP-viritys putoaa?

Mitä enemmän käyttäjiä ytimiä kohti sitä vähemmän tyhjäkäyntiä ja sitä helpommin palvelun laatua voidaan parantaa lisäämällä ytimiä. Sovellusalue (esim. rankka laskenta / kääntäminen silloin tällöin vs. kevyehkö tekstinkäsittely) vaikuttaa myös tietysti jonkin verran.

20

Yleistä keskustelua / Vs: Inteliltä jopa 32 loogistaprosessoria, kahdella 8 ytimisellä prosessorilla

« : 10.02.09 - klo:11.19 »

Saa olla melko suuret suorituskykyvaatimukset ennen kuin rinnakkaisuutta kannattaa vielä nykypäivänä lähteä toteuttamaan, jos sitä ei saada "ilmaiseksi" tehtyä. Rauta halpa, rinnakkaisuudesta jotain ymmärtävä ohjelmoija kallis.
Epäilisin noiden moniprosessorikoneiden menevän vielä toistaiseksi erilaisiin virtualisointiympäristöihin ja muihin ratkaisuihin, joissa on tarkoitus ylläpitää useampaa toisistaan riippumatonta palvelua samalla koneella.
Siinä vaiheessa kun prosessorien yksittäiset ytimet alkavat hidastua merkittävästi (hiukan epätodennäköistä), jotta niitä saataisiin todella monta samalle kiekolle, muuttuu tilanne ratkaisevasti.