Viestit

1

Laitealue / Vs: Mikä johto?

« : 19.01.12 - klo:20.36 »

Kiitoksia taas asiantuntevista vastauksista!

Vaikuttaa siltä, että joudun siis hommaamaan tuohon jonkin näköisen johdon. Siis Telkkarikortin ja VHS:n välille.
Minulla on VHS:ssä scart-liitin ja TV-kortissa tuo Video-In. Yksi scarttijohto löytyy, josta saa komponentteina ulos värit(RGB) ja äänen (Right Left).

Onko ehdotuksia, että mikä johto kannattaisi hommata?

Avusta kiittäen,

Eelis

2

Laitealue / Vs: Mikä johto?

« : 16.01.12 - klo:10.46 »

Kiitoksia avuliaista vastauksista.

Jatkokysymys:
Onko tuo standardipiuha?

Kysyn sen takia, kun tuo johto on minulle ajelehtinut tod. näköisesti ikuisuuden vanhan nvidia-grafiikkakortin mukana. Minulla on myös ikuisuuden vanha tv-kortti ja siinä on reikä tuollaiselle VIVO-liittimelle (tässä tapauksessa video-in). Jos siis kyseessä on standardipiuha, niin tv-kortin pitäisi pystyä vastaanottamaan tuon piuhan avulla rca-liittimestä kuvaa. Jos taas se on jokin NVidian viritys, niin hommahan ei välttämättä pelaa. Yritin nimittäin laittaa siihen kuvaa VHS:ltä, ja ei pelannut. Joko TV-kortissa on onglema (tunnistautuu kyllä ubuntussa), tvtimessä on onglema tai piuhat on väärin kytketty.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Eelis

3

Laitealue / Mikä johto?

« : 15.01.12 - klo:12.27 »

Moro.

mikäköhän johto mahtaa olla kyseessä (kuvat liitteenä)? Toisessa päässä s-video ja rca. Toisessa päässä? en tiedä...

Tv-kortissani on reikä tuolle tuntemattomalle... Mitäköhän mahtaa tulla/mennä sisään tuosta rca-liittimestä? S-videosta tulee ilmeisesti kuvaa...

Terveisin,

Eelis

4

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Macbook pro ja Ubuntun asennus

« : 06.09.11 - klo:16.16 »

11.04 32-bit, 64-bit ja sitten 10.04 64-bit yritetty. Kuulostaa siltä että taidan joutua ostamaan jonkun vanhan kannettavan. Tarvitsen ubuntua lähinnä kouluhommissa, joten ilmankaan ei voi olla. Täytyy yrittää vielä tota tikkuhommaa. Sinällään ubuntu saisi olla kyllä kolmantenakin käyttöjärjestelmänä kovolla, kunhan vaan kaikki toimii. Tuosta rEFItistä olen lukenutkin jotain.

olisiko virtual boxissa ajaminene mahdoton ajatus?
http://www.virtualbox.org/wiki/Downloads

5

Yleistä keskustelua / Vs: politiikka ja linux

« : 18.08.11 - klo:20.19 »

Tuo kuulostaa kovasti siltä, että epäilet ”poliittista suunnitelmaa” vain niiltä, jotka avoimesti sen ilmaisevat. Naiivia, sanoisin. Piiloideologia on aina näkyvää vaarallisempi.

Jos joku, kuten nyt Puuronen, esittää tutkijana väitteen, hänen pitää esittää myös sille perusteet. Yhteiskuntatieteiden faktat eivät tosin ole niin kontekstittomia kuin luonnontieteiden (jotka nekään eivät ole kontekstittomia – Heisenbergin epätarkkuusperiaate jne.) ja jopa tutkijayhteisössä voi olla vaikea päättää, mitkä väittämät ovat empiirisesti todennettavia ja mitkä ”vain” niistä tehtyjä päätelmiä. Puurosen tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse tästä. Hänen väittämänsä seuraavat suoraan Halla-ahon tekstistä, joka on (tai ainakin on ollut) jokaisen tarkistettavissa. (Kuten sanottu, Halla-aho on nopea myös poistamaan tekstejään julkisuudesta!)

Sinulle ei jää ihmisiä, joilta kysyä!

Huom. Voi olla henkilö, jolla on poliittinen suunnitelma, jolle Halla-Ahon rasistisuus on yhdentekevää. Puuroselle se (oletettavasti) tuskin on.

Ihminen, joka ei tiedä omaa poliittista kantaansa, on tyhmä, tietämätön tai naiivi. Hänen vastauksellaan ei ole minkäänlaista arvoa. Ethän kai kysyisi biologian alaankaan kuuluvaa kysymystä joltakulta, joka ylpeilee biologian nelosen päästötodistusnumerollaan?!

Edelleen, edellä kuvattu henkilö ei välttämättä ole tyhmä asian suhteen, vaikka olisi välinpitämätön.

Kaikki poliittinen toiminta ei ole tavoitteellista tai etenkään tietoista. Käymällä vessassa tuet kuitenkin sellaista yhteiskuntaa, joka on rakentanut ympärillesi mahtavan infrastruktuurin, JOSSA käydä (vesi-) vessassa ja joka ei pätkääkään piittaa siitä, että juomakelpoista vettä luritetaan litrakaupalla jätteiden mukana kalliisti uudelleenpuhdistettavaksi. Paljon tätä poliittisemmaksi ei teko kuitenkaan voi käydä!

Aika paljon erimielisyydestämme tuntuu tulevan muuten siitä, että sinä ymmärrät politiikan hyvin kapeasti, lähinnä ”ammattipoliitikkojen” puuhasteluksi. Se on kuitenkin vain politiikan näkyvä pintataso. Suurin osa politiikasta tehdään jokaisen arjessa.

Totta ajattelemme hyvin eri tavoin. Jos lähtee oletuksesta, että "kaikki on politiikkaa", niin joutuu keksimään tuollaisia erikoisia ajatuksia pysyäkseen oletuksessaan. Sen sijaan jos käyttää muita käsitteitä kuvaamaan toimintaa, niin ajatukset voivat olla suoraviivaisempia, ja helpommin jäsenneltäviä.

6

Yleistä keskustelua / Vs: politiikka ja linux

« : 18.08.11 - klo:16.21 »

”Kritisoida” kuulostaa aika jyrkältä sanalta, vaikka tietyssä mielessä kritiikistä olikin kyse. Täytyy muistaa, että tutkijat ovat aina ihmisiä ja heillä on poliittinen kanta. Se, että vaikkapa Puuronen on ”pitkän linjan [mitä tämä tarkoittaakaan] kommunisti”, ei tee hänen lausunnostaan yhtään sen epäilyttävämpää, kuin (a) jos hän olisi ”pitkän linjan kokkari” tai (b) hänen poliittisesta kannastaan ei tiedettäisi mitään. Varsinkin yhteiskuntatieteilijän tapauksen poliittisen kannan tietäminen minusta nostaa väitteen uskottavuutta, koska objektiiviseksi ulkopuoliseksi tekeytyvää ei voi pitää missään suhteessa uskottavana.

Niin kuin jo totesin, poliittinen suunnitelma vaikuttaa asiaan epäilyttävällä tavalla. Sen lisäksi jos on pitkän linjan poliitikko, niin epäilys kasvaa, sillä tällaiset henkilöt tietävät mistä naruista kuuluu vetää, jotta suunnitelma toteutuu. Tässä tapauksessa jos kysyttäisi kommunistilta ja persulta, että onko Halla-Aho rasisti. Todennäköisesti vastaukset olisivat eri. Kumpaakaan en pitäisi luotettavana. Sellaista pitäisin luotettavampana, että jos joku ei ole kokenut poliitikko, eikä tiedä omaa poliittista kantaansa.

Termistä: "Pitkän linjan kommunisti" tarkoittaa sitä, että hän on ollut kommunisti nuoresta asti ja on epäilemättä kokenut. Tämä selvinnee linkistä, jonka laitoin edellisessä keskustelussa.

Vähintäänkin siinä mielessä, että kaikki ihmisen toiminta on aina poliittista. Valintoja ei tehdä jossain yhteiskunnallisen sfäärin ulottumattomissa olevassa toisessa maailmankaikkeudessa, vaan siinä yhdessä ja samassa, jossa maksetaan veroja ja äänestetään porukkaa eduskuntaan. Monelle avoimilla ohjelmistoilla on myös laajemmin poliittinen sisältö, koska ne tukevat avoimempaa yhteiskuntaa ja mahdollistavat yksilötasolta alkavan – eikä pelkästään esim. journalisteille delegoidun – keinon tarkastaa, mitä tapahtuu ja miten.

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta linux ei varsinaisesti ole toimintaa. Se on kyllä oiva väline ko. toimintaan. En silti sanoisi, että kaikki toiminta on poliittista. Esim. jos käyn vessassa, niin on vaikea kuvitella saavuttavani sillä jotakin poliittisia tavotteita. Varmaan linuxin ympäriltä löytyy toimintaa jotka ovat poliittisesti neutraaleja.

Ei läheskään tarpeeksi. Ehkä tämä johtuu suomalaisten pitkästä autoritaarisesta perinteestä: kansalaistason demokratiaa ei oikein hallita ja siihen helposti suhtaudutaan nuivasti kuin uskonnollisiin hurmosliikkeisiin.

Tästä olen samaa mieltä. Erityisesti kunnallispoliitikkojen olisi tärkeää alkaa ajamaan näitä asioita. "Linuxpolitiikan" puute saattaa johtua tietämättömyydestä. Ei osata, eikä tiedetä, niin ei politikoida.

Olen politikoinut, tosin en niinkään nimenomaisesti Linuxilla vaan yleisemmin avoimilla ohjelmistoilla. Huonoin vaihtoehto niin kansalaisoikeudellisessa kuin kansantaloudellisessakin mielessä on luovuttaa nykyarjen yksi keskeinen elementti Redmondista käsin hallittavaksi.

Niinpä. Luulisin, että meistä jokainen (siis foorumilla) on politikoinut jonkin verran Linuksilla. Ainakin itse muistan aina muistuttaa kavereitani siitä, kuinka hienosti asiat pelaa. En mitenkään tuputa, mutta töissä jos joku kysyy, että miten teit tämän, niin selvitän, että käytän linuksia ja sillä on näin helppo toteuttaa tämä, Linux on vapaasti ladattava jne. Tämähän on sitä ruohonjuuritason politikointia.

7

Yleistä keskustelua / politiikka ja linux

« : 18.08.11 - klo:09.57 »

Tämän keskustelun lopussa nimimerkki SuperOskar esitti väitteen, että "Linux on politiikkaa". On kyllä totta, että linuxin takana oleva ideologia on poliittinen. Sillä yritetään saada valta suuryhtiöiltä tavallisen ihmisen käsiin. Politiikassahan on nimenomaan kysymys vallankäytöstä. Valtapeleissä mustamaalaus on tavattoman yleistä, niin kuin myös politiikassa. Jos on jokin väite, joka tukee tiettyä poliittista suunnitelmaa, niin sitä saatetaan käyttää, vaikka se ei olisi edes tarkemmin ajateltuna tosi. Lue esim tämä.

Edellä mainitussa keskustelussa samainen nimimerkki kritisoi minua siitä, että minä olin epäillyt pitkän linjan kommunistin antamaa rasistilausuntoa poliitiikassa oikealla toimivasta Halla-Ahosta. Hän väitti, että minulla ei ole mitään syytä epäillä tätä lausuntoa, lausunnon antajan (Vesa Puuronen) poliittisen kannan takia. Ensimmäisessä kappaleessa esitetyn perusteella: pelkästään se, että tämä tukee Puurosen (oletettua) poliittista suunnitelmaa on pätevä syy epäillä lausuntoa, se on jopa hyvä syy.

Nyt esitän sinulle, hyvä lukija, muutaman kysymyksen, jotta saamme tämän keskustelun mielenkiintoiseksi.

Onko linux politiikkaa?
Mustamaalataanko linuxia jonkin poliittisen vallan toimesta?
Politikoidaanko linuxilla tarpeeksi/liikaa Suomessa?
Politikoitko sinä linuxilla? jos niin miten?

8

Yleistä keskustelua / Vs: Miten määritellään vihapuhe tai -posti foorumilla?

« : 17.08.11 - klo:17.49 »

No se siitä, tarinaa voisi varmaan jatkaa, mutta kuten Jani tuossa esitti pyynnön, että nämä puheet lopetettaisiin. Minulle se sopii. Ehdottaisin kyllä vielä, että SuperOscarin teksti korjattaisiin muotoon:

Vihapuhetta ei siis olisi sanoa Halla-ahoa rasistiksi (jos sen voisi asiaväittein osoittaa.

Oletko siis sitä mieltä, ettei Halla-Ahon kirjoituksista löydy rasismia? http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi#Rasismin_m.C3.A4.C3.A4ritelmi.C3.A4

En. Mutta en myöskään ole sitä mieltä, että sieltä löytyy rasismia. Käsittääkseni, jos asian muotoilee noin kuin sen korjasin jätetään mahdollisuus rasismin löytymiselle, mutta ei väitetä, että sitä löytyisi.

9

Yleistä keskustelua / Vs: Miten määritellään vihapuhe tai -posti foorumilla?

« : 17.08.11 - klo:16.37 »

Halla-aho on tunnetusti nopea paitsi kirjoittamaan myös poistamaan epätoivotun huomion kohteeksi johtamia lausumiaan. Olen Halla-ahon teksteissä törmännyt toistuvasti puhtaasti rasistisiin väittämiin, mutta itse en ole niistä mitään arkistoa koostanut. Tässä rasismitutkija Vesa Puurosen tiivistelmä aiheesta.

Kiitos linkistä SuperOscar.

Se mikä pistää ensimmäisenä silmään on, että tämä ko. Vesa Puuronen on poliittisesti aktiivinen ja pitkän linjan kommunisti. Tämä ei sinänsä vielä kumoa kirjoituksen väitettä, mutta asettaa sen epäilyksen valoon. Toinen huomio on se, että itse teksti on hyvin poliittissävytteistä, siinä ei eksplisiittisesti viitata mihinkään, vaan luodaan mielikuvia Halla-Ahon toiminnasta. Ja esitetään väitteitä, joita ei perustella. Esim.

”Halla-aho on tuottelias kirjoittaja. Hänen tekstinsä sisältävät ristiriitaisuuksia, eivätkä kaikki niissä esitetyt väitteet tai ”tiedot” ole tosia.” (s. 228).

Kirjaa "Rasistinen Suomi" en tosin ole lukenut, ehkä hän siellä perustelee väitteensä.

No se siitä, tarinaa voisi varmaan jatkaa, mutta kuten Jani tuossa esitti pyynnön, että nämä puheet lopetettaisiin. Minulle se sopii. Ehdottaisin kyllä vielä, että SuperOscarin teksti korjattaisiin muotoon:

Vihapuhetta ei siis olisi sanoa Halla-ahoa rasistiksi (jos sen voisi asiaväittein osoittaa. Rasismi ei ole jonkin ihmisryhmän synnynnäinen ominaisuus) mutta esimerkiksi häneen tai hänen ryhmäänsä kohdistuva tappouhkaus olisi.

10

Yleistä keskustelua / Vs: Miten määritellään vihapuhe tai -posti foorumilla?

« : 17.08.11 - klo:12.37 »

Vihapuhetta ei siis olisi sanoa Halla-ahoa rasistiksi (koska sen voi asiaväittein osoittaa eikä rasismi ole jonkin ihmisryhmän synnynnäinen ominaisuus) mutta esimerkiksi häneen tai hänen ryhmäänsä kohdistuva tappouhkaus olisi.

Nyt kun sanoit tuon niin pyytäisin ystävällisesti osoittamaan asiaväittein, että Halla-Aho on rasisti. Tätä nimittäin kuulee nykyään joka tuutista. Mutta kun itse olen yrittänyt asiaa selvittää, niin asia ei näin ole. Joten olisin kovasti kiitollinen jos tämän väitteen pystyt osoittamaan.

11

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Terminal ja Nautilus -> "Nautilus Terminal"

« : 28.07.11 - klo:23.56 »

Kerrassaan tyylikäs! Erityisen mukava tämä on sen takia, kun nautilus-open-terminal ei jostain syystä minulla enää toimi.

Onko mitään nopeaa tapaa pitää komentoriviä ja normaalia tiedostolistausta synkronissa? Eli että kun toisella siirtyy uuteen kansioon, myös toinen seuraa mukana?

Tarkoittanet sitä, että kun vaihtaa hakemistopolkua terminaalissa niin nautilus vaihtaisi myös ja niin ikään jos vaihtaa nautiluksessa hakemistoa niin terminaali seuraa perässä? Omien kokemusten perusteella nautilus ei synkronoi hakemistopolkua terminaalin perässä, mutta terminaalin hakemistopolku päivittyy nautiluksen mukaan. Tuossa näyttää kyllä olevan joku asetukset-nappula, josta varmaan pääsee säätelemään jotain.

Sen verran täytyy valittaa, että on rasittavaa, kun ajaa jotakin pitkään kestävää prosessia terminaalissa, niin silloin ei pidä vaihtaa kansiota, nimittäin terminaali käynnistyy tässä tapauksessa jostain syystä aina uudelleen. On ollut rasittavaa, kun olen ajanut pitkää simulaatiota, ja sitten se on tullut tapettua kesken kaiken vaihtamalla hakemistoa vahingossa. Tässä tapauksessa pitää luoda uusi välilehti, niin sitten voi rauhassa seilata missä huvittaa ensimmäisessä pyörivää ohjelmaa tappamatta.

En ole kyllä asetuksia edes koittanut säätää mitenkään, täytyy jossain vaiheessa kokeilla.

12

Ubuntu tietokoneissa / Terminal ja Nautilus -> "Nautilus Terminal"

« : 22.07.11 - klo:18.42 »

Tässä on aivan loistava sovellus:
http://software.flogisoft.com/nautilus-terminal/en/

On monesti ärsyttänyt käyttää pelkkää terminaalia, kun yrittää pysyä kärryillä, että mitä tavaraa on juuri kyseisessä hakemistossa ja monesti tarttee olla jossain hakemistossa käynnistelemässä
jotain komentoja terminaalilla. Tiedostonhallintaohjelmat on siitä käteviä, että kaiken näkee graafisesti ja
sitten voi kliksutella hiirellä filuja auki. Nyt nää kaks ominaisuutta on yhdistetty fiksulla tavalla.

Tsekatkaa ihmeessä jos käytätte terminaalia! Asennus tapahtuu esim. näin:
http://www.webupd8.org/2010/09/nautilus-terminal-embeds-terminal-into.html

nauttikaa!

Hyvää viikonloppua,

Eelis

13

Yleistä keskustelua / Vs: Diplomi-insinöörin suusta sanottua

« : 20.06.11 - klo:21.37 »

Jos oletetaan, että on olemassa yksi teknologia, joka toimii parhaiten, niin se löytyy parhaiten sillä tavalla, että tuetaan mahdollisimman monen teknologian kehitystä. Huonommat kuolee pois.

14

Laitealue / Vs: Kannattaako ostaa MacBook ja laittaa siihen ubuntu?

« : 26.05.11 - klo:00.45 »

Niin se piti vielä mainita, että OS X:hän on bash, sillä voi ottaa ssh yhteyden ja kun forwardoi X:n
niin homma pelaa Ubuntun kanssa täydellisesti. Tällöin voi hyötykäyttää Ubuntun ohjelmia ja
nauttia samalla huippuunsa hiotusta järjestelmästä. Itse toimin näin monesti töissä, kun
olen eripuolilla mestoja, niin otan omaan Ubuntu Desktoppiin yhteyden ja jatkan hommia
etänä.

15

Laitealue / Vs: Kannattaako ostaa MacBook ja laittaa siihen ubuntu?

« : 26.05.11 - klo:00.35 »

Mulla on Macbook pro ja dual boottina OS X/Ubuntu 10.04. En suosittele.
Varsinkin jos meinaa käyttää Ubuntua ykkösjärjestelmänä. Mulla oli sama
suunnitelma, mutta kyllä Ubuntu on tavallaan jäännyt kakkoseks, johtuen
pikkuvioista. Jos hommia teen niin sitten käytän kyllä Ubuntua. Surffailussa
ja muussa kikkailussa käytän OS X:ää.
Kuten tuli jo esille, akkukesto ei Ubuntun puolella ole sama kun OS X:n ja
tuulettimet pitävät kovaa ääntä. Erittäin kovaa, jos ei säädä. Kaikenlaisiin
pikkuongelmiin kannattaa varautua:
https://help.ubuntu.com/community/MacBook
mullakin kesti monta päivää, että sain koneeni siedettävään kuntoon. Eipä
tee mieli päivittää, viimeksi kun päivitin, niin jouduin tekemään melkein kaiken
säädön uudestaan. Vielä tosta multitouch jutusta, sen saa kyllä säädettyä ja
mulla se onkin tehty lähes samanlaiseksi kun OS X:n puolella. Yksi juttu
siinä vaan kismittää. Kun yrittää drag and droppia, niin tämä ei jostain syystä
onnistu multitouch meiningillä, vaan joutuu ärsyttävästi pitämään touchpadia
pohjassa ja sitten sillä samalla sormella liikuttamaan kursoria, kun tässä on
nappula rakennettu siihen touchpadin "alle" ja tämä oli sitten jostain syystä
mahdotonta/hankalaa saada toimimaan kuten OS X:ssä.

16

Laitealue / udev rules ei toimi uuden ryhmän kanssa

« : 23.05.11 - klo:17.45 »

Terve.

Asentelin GPIB usb laitteen Ubuntuun (10.04.2 LTS). Vehje toimii hienosti ja sijaitsee paikassa /dev/gpib0
tämän jälkeen tein ryhmän nimeltään "gpib", lisäsin itseni sinne ja annoin udev sääntöfiluun säännön:

Koodia: [Valitse]

KERNEL=="gpib[0-9]*", MODE="0660", GROUP="gpib"
ja yritin käyttää ko. laitetta. Homma ei pelannut, vaikka kaikki pitäisi olla kunnossa:

Koodia: [Valitse]

$ ls -l /dev/gpib0
crw-rw---- 1 root gpib 160, 0 2011-05-23 16:37 /dev/gpib0

sitten kokeilin laittaa säännöksi

Koodia: [Valitse]

KERNEL=="gpib[0-9]*", MODE="0660", GROUP="dialout"eli annoin oikeudet "dialout" ryhmälle, joka on jo valmiiksi olemassa. Tällöin homma pelasi...

käytin ryhmän tekoon "addgroup --system gpib" käskyä.

Miksi se ei toimi jos teen itse sen ryhmän mutta toimii valmiiksi tehdyllä ryhmällä?

17

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: äänet + langaton netti ei toimi asennuksen jälkeen

« : 21.05.11 - klo:10.36 »

Joskus on muuten niin, että ubuntu ei osaa laittaa langatonta korttia päälle.
Eräällä kaverilla oli, olisikohan ollut taas Fujitsu, joka ei suostunut toimimaan langattomasti.
Siinä ei toiminut edes se nappula, josta kortti laitetaan päälle. Ongelma ratkesi, kun kortin laittoi
päälle jostakin filusta. En muista yksityiskohtia... joku joka tietää voisi kertoa miten tämä tarkistetaan
ja korjataan jos ongelma on tässä...

18

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Hyödyllisimmät ja elämää helpottavimmat käskyt ja temput -ketju

« : 20.05.11 - klo:23.40 »

Toisella koneella olevan screenin saa auki näppärästi näin:

ssh -t ech@kapsi.fi screen -DR

Joskus on myös kätevää avata screenin jaettu istunto -x vivulla. Esimerkiksi jos pitää neuvoa etänä jotain palvelimen säätäjää. Eli edellisen tapaisen yhteyskomennon jälkeen pyydetään vain paikallista säätäjää ajamaan komento:

Koodia: [Valitse]

screen -x...ja molemmilla on sama ruutu. Noin tuhat kertaa helpompaa kuin neuvoa puhelimessa mitä näpytellään ja tentata mitä näkyy (ja yrittää arvailla että mitähän se oikeasti näpytteli).

Tuli tästä screenistä mieleen, että onko joku teistä kokeillut "graafista screeniä", eli xpraa? tuo screenihän ei toimi GUI ohjelmille. Itselle tästä ko. ohjelmasta on ollut hyötyä ja kesti hetki ennen kun löyty...

19

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: äänet + langaton netti ei toimi asennuksen jälkeen

« : 20.05.11 - klo:23.16 »

No tuolla lshw komennolla löysin tälläaista
; *-network:0 UNCLAIMED
             description: Network controller
             product: BCM4318 [AirForce One 54g] 802.11g Wireless LAN Controller
             vendor: Broadcom Corporation
             physical id: 6
             bus info: pci@0000:00:06.0
             version: 02
             width: 32 bits
             clock: 33MHz
             capabilities: bus_master
             configuration: latency=64
             resources: memory:f5200000-f5201fff

Osui silmään tämä ketju: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=38563.0
Siinä ei ole kysymys täysin samasta piiristä, mutta samaa sarjaa kuitenkin.

Olettaisin että sinunkin wlan alkaa pelittämään tuolla b43-fwcutter:lla.
Kopioi päätteeseen tuo alla oleva.

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get install firmware-b43-installer(toivottavasti ei tässäkään tapauksessa tarvitse nettiyhteyttä)

Eipä auttanut :/ Onkohan tuosta haittaa jos koneelle latailee turhia ajureita?

Sullahan siis ei oo nettiyhteyttä, niin ootko varma, että toi asentui sun koneelle?

20

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: tiedostojen siirtäminen varmuskopiolta MAC->UBUNTU

« : 20.05.11 - klo:23.10 »

Yritin siirtää varmuuskopion tiedostoja räjähtäneestä Imacista (Applen tuote). Yllätyin kun Ubuntu (11.04) luki kiintolevyä. Ongelmaksi tuli oikeudet. Ubuntu osasi katsoa varmuuskopion oikeudet eikä suostunut muuttamaan niitä päätteelläkään (sudo chmod go+r tiedostonimi), tuloksena tuli ilmoitus, että levy on readonly. Siirsin siis kaikki käyttäjätiedostot toiselle osiolle samalla levyä (macbook pro:lla) ja sain tiedostot kaikkien luettavaksi.

Macin varmistulevy on GUID-osiotaulussa ja sellaiseksi tein myös SSD-levyn Ubuntussa.
Mikä on hyvä formaatti kiintolevylle Macin ja Ubuntun välillä? Olisiko tuon oikeusongelman voinut kiertää jotenkin? Onko osiotaulu ja tiedostojärjestelmä (ext_jotakin) jotenkin kompuksessa. Minulla on nyt EXT kakkonen ilman journalointia.

Käytännön tarpeena: jos vaikka alustaa levyn pariksi osioksi ja varmistaa molemmista järjestelmistä samalle fyysiselle levylle, tai haluaa vaihtaa tiedostoja koneiden välillä. Windowsia minulla ei ole käytössä.

Terve. Muistaakseni ongelma on mäkin tiedostoformaatin journaloinnissa. Tuon kun ottaa pois päältä OS X:n puolelta niin Ubuntulla pitäisi pystyä lukemaan ja kirjoittamaan ko. levylle.