Viestit

81

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Oikeusministeriö julkaisi raportin OpenDocument-asiakirjastandardista

« : 24.08.07 - klo:11.55 »

EU;n virallinen kanta kaikeksi hallintokieleksi on, että "hallintokieli" perustuu avoimeen lähdekoodiin.

Avaatkos tätä vähäsen?

82

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Ubuntu-levyjen jakaminen kansanedustajille

« : 21.08.07 - klo:10.53 »

Tsekkaappas Tiimari.

83

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Ubuntu Suomi -yhdistys ja Ubuntun levittäminen

« : 20.08.07 - klo:22.12 »

Edellä on esitetty hyviä argumentteja oman Ubuntun yhdistyksen puolesta ja vastaan. Minulle yhdistys itsessään ei ole mikään itsetarkoitus tai päämäärä. Pointtini oli vaan nostaa keskusteluun sitä, että voisiko yhdistys olla hyödyllinen nimenomaan tämän palvelinongelman ratkaisemista varten. Ja toki jossain muissa asioissa rahaliikenne voisi olla helpompaa hoitaa yhdistyksen kautta.

Juuri tällä hetkellä kyllä vaikuttaa lupaavalle palvelinasioiden suhteen. Canonical on hoitanut asiat hyvin. Joten jos tämä nyt todellakin alkaisi toimimaan kunnolla, niin ainakaan sitä varten ei yhdistystä tarvita. Ja jos erilaisten tempausten tms. rahaliikenne saadaan hoidettua muita reittejä pitkin niin sekin on oikein hyvä.

Usko omaan Ubuntu-yhdistykseen em. tarkoituksia varten tulee kohdallani siitä, että nyt on jo olemassa laaja aktiivinen suomalainen yhteisö ja sen asioita hoitamaan voitaisiin valita luotettavaksi tunnettuja henkilöitä. Vastaavanlaista yhteistöä ei Flugin ympärillä ole. Mielestäni Ubuntu on onnistunut tuotteistamaan Linuxin erittäin hyvin helposti lähestyttävään muotoon. Siinä on varmasti yksi Ubuntun suosion salaisuuksista ja näin myös aitoa yhteisöllisyyttä, dokumentaatiota ja muuta toimintaa on syntynyt sen ympärille. Toisin sanoen satojen eri distrojen joukosta uuden Linux-käyttäjän on helppoa lähteä liikkeelle Ubuntusta, koska em. tekijät ovat niin vahvoja. Flug luonteensa puolesta ei voi suunnata toimintaansa yhtä spesifisti, jolloin samanlaista yhteisöllisyyttäkään ei pääse syntymään.

Ja ei mulla mitään Flugia vastaan ole, vaikka ne ei vieläkään ole maksanut yksiä matkakorvauksia mulle ;-) Kovasti toivon, että yhdistys voisi nousta taas vahvemmin jaloilleen. Valitettavasti oma elämäntilanne on tällä hetkellä sellainen, että en pysty lähtemään yhdistyksen toimintaan aktiivisemmin mukaan, vaikka jäsen olenkin ja kiinnostustakin löytyisi.

84

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Ubuntu Suomi -yhdistys ja Ubuntun levittäminen

« : 19.08.07 - klo:20.56 »

Kaivetaanpas tämä ketju uudelleen esiin. Mua hieman jurppii, kun tämä sivusto oli taas jonkin aikaa nurin ja blogi ei toimi vieläkään. Ubuntulle ei todellakaan ole hyvää mainosta, että foorumi on nurin silloin tällöin ja todella suosittua blogi ei ole tällä hetkellä lainkaan pystyssä!

Olen kypsytellyt ajatusta Ubuntu-yhdistyksestä uudelleen ja mietin sellaista, että olisiko yhdistys hyvä olla olemassa sitä varten, että sen nimissä voitaisiin vuokrata oma luotettava webbihotelli ja näin palvella suomalaisia Ubuntun käyttäjiä paremmin. Yhdistyksen päätarkoitus olisi siis vastata tästä sivustokokonaisuudesta. Näin emme olisi Canonicalin armoilla. Ja sitten jos intoa riittää, niin yhdistyksen ympärille voisi kehittää muuta toimintaa, mitä aiemmissa viesteissä jo ideoitiinkin.

Viimeisimmässä LinuCastissa puhuttiin Assembly-tempauksesta ja viitattiin myös Digiexpoon. Yhdistyksen kautta osallistuminen sinnekin voisi onnistua, kun yhdistys toimisi näytteilleasettajana. Näkisin myös mielelläni, että erilaisia Ubuntu-tuotteita voisi laittaa myyntiin (paitoja, lippiksiä, julisteita yms).

Yhdistyksen rahoitus pitäisi tulla pienehköstä jäsenmaksusta ja sponsorituloista. 10 euron jäsenmaksu olisi varmasti ihan ok. Jäseneduksi voisi tarjota vaikka sähköpostialiasta. Olisi hienoa, jos voisi saada mailiosoitteen etunimi.sukunimi@ubuntu.fi (kenties Sange voisi auttaa tässä?). Jos jäseniä olisi vaikka 300, niin tuloja saataisiin näin 3000 euroa. Sponsorituloja voisi varmaankin saada joiltain Linuxiin myötämielisesti suhtautuvilta yrityksiltä. Ja kenties joku voisi tarjota webbihotellin käyttöömme ilmaiseksi.

Mitä tulee suhteessa Flugiin, niin alan kallistua ajattelemaan sen suuntaisesti, että nämä eivät kilpaile keskenään. Flug tuntuu olevan varsin passiivisessa jamassa ja tuntuisi muutenkin varsin älyttömälle, että Flugin kautta hoidettaisiin Ubuntua koskettavia asioita. Flugille on tietysti oma paikkansa, mutta mielestäni perusteluja Ubuntun omankin yhdistyksen perustamiseksi on.

Kysymys kuuluukin, että löytyykö riittävän sitoutuneita henkilöitä tämän taakse tarpeeksi?

Mitäpäs tuumitte?

85

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: LinuCast #003: Linux-helpdesk Assyillä (sekä puhetta peleistä)

« : 19.08.07 - klo:16.20 »

Edit: Laitetaas tähän vielä pari kuvaa Assyiltä Ubuntu Suomen ständiltä nyt kun blogaamaankaan ei pääse. Toivottavasti kukaan kuvien kohteista ei pahastu. Kuvat ovat minun ottamiani, lisenssi on Public Domain.

Ketähän nämä kaikki kaverit ovat? Olisi kiva tunnistaa muitakin kuin Timo ;-)

86

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Uusia moderaattoreita?

« : 17.08.07 - klo:18.25 »

85000+ viestillä keskustelualueiden viestien oikealle alueelle siirtelyissä ynnä muussa on kyllä puuhaa jos on kiinnostusta. Oppaat-aluekin on kyllä että... mitähän sille tekisi ja milloin. Ainakin pitäisi katsoa, mitä vastaavia ohjeita on jo wikissä ja siirtää ehdottamasti sellaisia ohjeita Arkisto:Poistettavat -osioon. Lopulta noita alakategorioita ei pitäisi edes olla, ja kaikki käytäväksi haluttu keskustelu Wikin oppaista tehtäisiin itse pääalueella. Siinä mielessä noiden alakategorioiden tarkistaminen/tyhjentäminen olisi aika hyvä homma.

Timo puhuu asiaa. Toivottavaa olisi, että jos moderaattoriosastolle saadaan lisävoimia, että juuri tuo Oppaat-alue saataisiin siivottua. Ideanahan on ollut, että sieltä voitaisiin siirtää ohjeita wikiin oppaan kirjoittajan luvalla. Dokumentaatio-tiimin jäsenet voisivat toimia tässä apuna.

Myös noiden "ratkaistu" merkintöjen lisääminen ketjuihin olisi todella tervetullutta. Jos niitä jaksettaisiin lisätä moderaattorien toimesta jonkin verran, niin kenties jatkossa foorumille syntyisi kulttuuria, että kysyjät myös itse vastauksen saatuaan, lisäisivät otsikkoon tekstin ratkaistu tms.

87

Yleistä keskustelua / Vs: Dellin ubuntu koneet

« : 16.08.07 - klo:07.26 »

Tuossa kokemuksia Dellin Ubuntu-läppäristä. Vähän toivomisen varaa näyttää jäävän: http://www.starryhope.com/dell/2007/review-dell-inspiron-1420n-with-ubuntu/

88

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Miten ubuntu turion koneeseen?

« : 06.08.07 - klo:10.09 »

Tuon jälkeen asennus on niin juntturassa, ettei käynnisty enää ollenkaan. Ja koska cd ei myöskään toimi alkaa optiot olla vähissä. Nyt jos vaan kerrotte miten tuosta pääsee eroon niin olisin tyytyväinen. Voinko partion magic tms. poistaa nuo ubuntu osiot vai meneekö xp:n bootti siitä sekaisin?

Oletkos kokeillut mitään muuta Linux-jakelua? Ongelmasi kuulostavat varsin merkillisille, mutta kannattaa kokeilla esim. OpenSusea, Fedoraa tai PCLinuxOS:ia. Tiedä vaikka lähtisi toimimaan...

89

Yleistä keskustelua / Vs: Kommentti ISO -standardisoinnista...

« : 04.08.07 - klo:12.12 »

En ole laittanu postia sfs:lle,mutta maalaisjärjellä ajateltuna asia on täysin selvä:
Jos jokin tiedostomuoto saa ISO-standardin,sen täytyy olla kaikkien käytettävissä ilman mitään lisäehtoja,sen täytyy olla pysyvä ratkaisu eikä sen tulevaisuus saa riippua jonkin pörssiyhtiön mielenliikkeistä.Jos standardeja jaetaan niin mielummin ODF:lle,joka on nykyäänkin kaikkien käytettävissä

Olen kyllä ymmärtänyt ISO-standardit siten, että ne eivät ole automaattisesti avoimia. Eli voidakseen käyttää ISO-standardia on se määrityksestä maksettava. Ainakin osassa standardeja toimitaan näin.

90

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Miten ubuntu turion koneeseen?

« : 04.08.07 - klo:12.06 »

Niin varmaankin ajurit. Luulin tosin ihan perus ajureiden tulevan mukana. Kyllähän windowsissakin kuva näkyy ilman drivereita. Kun en linuxista mitään tiedä niin saisinko rautalanka väännön tuosta ajurin asentamisprosessista?

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Laitteisto#ATI

91

Ubuntu Suomi ja yhteisöt / Vs: Ubuntu-levyjen jakaminen kansanedustajille

« : 04.08.07 - klo:11.41 »

Luulen, että sen paneelikeskustelun järjestämisen voisi unohtaa, sillä  COSS järjestää jokseenkin samasta aiheesta seminaarin 15.8. Helsingissä. Kovin samanlaista juttua ei varmaankaan kannata lähteä järjestämään ihan lähekkäin. Eli levyt jakoon syyskuun alussa, kun toiminta eduskunnassa taas lähtee kunnolla käyntiin ja näitä vastaavia tapahtumia voidaan miettiä vielä myöhemminkin.

Avaa ja säästä -seminaari
15.08.2007

15.08.2007 Helsinki, Helsingin Yliopisto

Miten uuden hallitusohjelman IT-tavoitteita esim. koulujen suhteen voidaan saavuttaa? Kuinka taata sähköisten julkisten palveluiden saatavuus kaikille kansalaislle? Tietojärjestelmien avoimuus kustannustehokkaan järjestelmien kilpailuttamisen ja yhteistoiminnan mahdollistajana?

Tule kuulemaan ja keskustelemaan julkishallinnon kokemuksista avoimemman Suomen luomiseksi.

Aika:   keskiviikko 15.8.2007 klo 9 - 1 2
Paikka:  Helsingin yliopisto, Porthania talo, sali P673, Yliopistonkatu 3
 
Tilaisuus on suunnattu julkisen sektorin päättäjille, tietohallintojohtajille sekä muille avoimen Suomen luomisesta kiinnostuneille.

OHJELMA

09.00  Seminaarin avaus,
johtaja Petri Räsänen, Suomen open source -keskus COSS

09.10  Oikeusministeriön OpenOffice-kokemuksia
erityisasiantuntija Martti Karjalainen, Oikeusministeriö
 
  * Oikeusministeriön OpenOffice-käyttöönotto
  ** esiselvitys, toteutus ja tulokset
  ** näkökulmana talodellisuus, tuottavuus ja avoimet standardit

09.40  Avoimet ohjelmistot kouluissa, käyttökokemuksia ja kustannustietoisuutta
projektipäällikkö Elias Aarnio, Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novida
 
  * avointen ohjelmistojen edut käyttötilanteissa
  * sama sovellus ja toiminnallisuus koulussa ja kotona, huokeasti ja laillisesti

10.10  Kahvitauko ja avointa keskustelua

10.40  Avoimet tasavertaiset palvelut kansalaisille
hallituksen jäsen Ville Oksanen, EFFI Ry.

11.10   Hallitusohjelma ja tietojärjestelmien avoimuus,
kansanedustaja Jyrki Kasvi

11.40 - 12.00  Loppukeskustelu ja seminaarin päätös

         TERVETULOA!


Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen maanantaihin 13.8.2007 klo 14 mennessä:

* http://www3.hermia.fi/informaatio-ja_kommunikaatiotek/coss/ilmoittautuminen
* sähköpostilla tuula.perttuli(a)hermia.fi
* puhelimitse 050-5911558 (Perttuli Tuula)

92

Laitealue / Vs: Amilo ei boottaa cd:ltä

« : 03.08.07 - klo:16.33 »

miten vanha kone on? jos kovin uusi, eivät levyt ehkä sisällä oikeita ajureita tms. boottaamiseen.

kone on ilmeisesti 4 vuotta vanha. se ei lähde käyntiin myöskään koneen omalla Windows recovery cd:llä.

93

Laitealue / Vs: Amilo ei boottaa cd:ltä

« : 03.08.07 - klo:13.37 »

Laita joku musiikki cd sisään ja koita toimiiko.

Musiiki cd:t ei taida bootata  eli asema lukee Windowsissa levyjä ihan normaalisti. Vain bootti ei jostain syystä toimi.

94

Laitealue / Vs: Amilo ei boottaa cd:ltä

« : 03.08.07 - klo:13.31 »

Ainakin meidän Amilo Pro:ssa saa bootin alussa esille valikon, jolla voidaan ohittaan biosissa määritelty boottijärjestys. Olikohan se näppäin F12, F6 tai F2. Nyt ei voi kokeilla, kun vaimolla on Gaim-sessio kesken. Vai joko kokeilit tätäkin keinoa?

jep. kokeiltu on.

95

Laitealue / Amilo ei boottaa cd:ltä

« : 03.08.07 - klo:12.51 »

Mulla on huollettavana sukulaismiehen Fujitsu Siemens Amilo A-sarjan kannettava. Eteen on vaan tullut merkillinen ja ylitsepääsemätön ongelma. Kone ei suostu boottaamaan cd-/dvd-asemalta, vaikka biosissa boottijärjestys on oikein. Olen kokeillut useammalla Ubuntu-levyllä sekä Windowsin Recovery cd:llä. Missähän mättää? Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta? Hieman vaikuttaisi sille, että asema on rikki.

96

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: ntfs apua?

« : 02.08.07 - klo:13.20 »

Muokkasin vähän tuota sivua, koska osioiden liittäminen on kaikkein helpointa ntfs-config ohjelmalla.

97

Laitealue / Vs: Ubuntu ystävällinen tulostin

« : 24.07.07 - klo:17.18 »

Mikä olisi paras tulostinvalinta,ubuntun käyttäjälle?

Tuolta löytyy suosituksia: http://www.linux-foundation.org/en/OpenPrinting/Database/SuggestedPrinters

Erityisesti kannattaa katsoa noita suositeltuja malleja.

98

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Auttakaa hyvät herrat, Kubuntua en saa pelitämään

« : 22.07.07 - klo:09.52 »

Aika erikoinen tapaus, jos Ubuntulla lähti. Kubuntun saat tieysti vielä nytkin käyttöösi asentamalla sen Ubuntun rinnalle metapaketilla kubuntu-desktop

Tämän jälkeen voi sitten kirjautumisruudussa valita käyttääkö Gnomea vai KDE:ta.

99

Multimedia ja grafiikka / Vs: GimpShopin asennus!

« : 21.07.07 - klo:13.48 »

Yritin myös sitä asennusohjetta, mutta homma kaatui aika alkuunsa. Ensinnäkin versiot (glib yms) olivat vanhentuneet siitä ohjeesta, joten jouduin kahlaamaan uudempia. Ne kyllä löytyivät, mutta se configure vaihe antoi jotain erroria eikä 'make' onnistunut.

Tästä vielä sen verran, että tuo ohje opastaa kääntämään gimpshopin lähdekoodista. Sille tielle ei kannata lähteä, kun vaan aina ihan poikkeustapauksissa. Eli ensin aina kannattaa tarkistaa, että josko ohjelma löytyisi valmiiksi paketoituna Ubuntun pakettivarastoista, sitten koittaa etsiä valmista ohjelmapakettia (tässä tapauksessa löytyi) ja vasta sen jälkeen lähteä miettimään tätä lähdekoodista kääntämistä. Ubuntun suosion takia ohjelmapaketteja on yleensä hyvin saatavilla, joten tarve itse kääntämiseen on hyvin poikkeuksellista.

100

Multimedia ja grafiikka / Vs: GimpShopin asennus!

« : 21.07.07 - klo:12.59 »

Tosiaan, se Gimp antaa sellaisen käsityksen että lataa Gimpshopin.. mutta minä en näe tässä http://kuvablogi.com/nayta/iso/img508505.jpg juurikaan samaa kuin fotarissa. Jossain kehuttiin, että fotarin tapaan gshopissa hommat pyörii samassa ikkunassa ja olen kuvaruutukaappauksia nähnyt jossa näyttää aika samalta.

Tuo yhdessä ikkunassa pyöriminen on vain Windowsin (ja ehkä OS X:n ominaisuus). Linuxissa Gimpshop ei tee muita muutoksia Gimpiin, kuin muuttaa valikoita samanlaiseksi. Ja jos asennus on mennyt tuolla paketilla ok, niin sinulla on todennäköisesti käytössäsi gimpshop.

Käyttöliittymä voi tuntua aluksi vieraalle, mutta gimpshop kuitenkin auttaa siinä, että ominaisuudet löytyvät samoista paikoista, kuin tutussa fotarissa. Ominaisuudetkin riittävät pitkälle, mutta aivan yhtä tasokas ohjelma gimp / gimpshop ei kuitenkaan ole.