329
« : 06.08.06 - klo:11.33 »
MS-DOSsien ja Windowsin varhaisten versioiden myötä päädyin käyttämään 98:sia pitkäksi aikaa. 98:n rinnalla on tullut sitten kokeiltua jos jonkimoista distroa. Itse asiassa Win 98 on vieläkin tässä dualboottina, mutta enpä edes muista koska olisi sitä viimeksi käyttänyt. Distrohistoriani on kutakuinkin tällainen, vaikka jonkun olen saattanut unohtaakin:
SOT Linux 5.2
Suomalainen versio Red Hatista. Sai aikanaan paljon julkisuutta.
+ Suomenkielinen opaskirja
+ Sain asennettua koneelle ja pystyin käyttämään ihan hyvin
- Pelkkä näytönohjaimen (Matrox) asetusten muokkaaminen oli jo vaikeaa
- Käytännössä distro oli vielä sen verran epävakaa, asetusten muokkaaminen hankalaa ja ohjelmatarjonta vähäistä, että Linux ei ollut vielä tuolloin valmis korvaamaan Windowsia
Red Hat 6.*
+ Toimi jo paremmin kuin SOT
- Samoja puutteita kun SOTissakin
Best Linux
Uudelleen nimetty SOT, mutta en vielä tämänkään kohdalla siirtynyt kokonaan Linuxiin, vaikka kehitystä oli tapahtunut paljon. Tämä SOTin versio sai kyllä paljon kehuja maailmallakin.
Mandrake 8.1-9.2
Kehitystä tapahtui pikkuhiljaa ja Mandraken ideahan oli tehdä työpöytäkäyttöön sopiva versio Red Hatista. Siirryin pikku hiljaa käytännössäkin enemmän Linuxin puolelle.
+ Käyttäjäystävällisyys oli jo huomattavasti parempaa luokkaa mm. Mandrake Control Center oli hyvä ja selkeä.
+ Ohjelmatarjonta alkoi parantua pikku hiljaa (mm. Open Office, KDE jne.)
- Bugisuus
- Pakettienhallinta (urpmi) ei toiminut kovin hyvin. "rpmhell" tuli tutuksi.
Vector Linux
Mandrake alkoi olla turhan raskas vanhalle Pentium II -koneelleni, joten päätin kokeilla hitaammille koneille suunnattua Vectoria. Vector on muokattu versio Slackwaresta.
+ nopea ja kevyt
- ohjelmapakettientarjonta (erityisesti suomenkielisten) vähäistä
- Asetusten muokkaaminen tehtiin slackwaren tyyliin suoraan asetustiedostoihin
-> Palasin takaisin johokin Mandraken 9 -sarjan versioon
Debian
Kyllästyin Mandraken ongelmiin ja eteeni sattui netissä juttu Kanotixista (muokattu Knoppix), jossa kehuttiin sen olevan helppo tapa ottaa käyttää Debian Unstable (tuolloin Sarge).
+ apt-get oli yhtä juhlaa Mandraken urpmin ja "rpmhellin" jälkeen
+ ohjelmapaketteja saatavilla huikeat määrät
+ Debian Sargen kehitysvaiheessa Unstable haaraan tuli jatkuvasti todella tuoreita paketteja
- Unstable oli ajoittain epävakaa
- Kun Sargesta tuli Stable, niin ohjelmat alkoivat olla vanhentuneita eikä uusia paketteja enää tullut
Mepis
Mepistä kehuttiin monessa paikka, ja päätin kokeilla, vaikka se Suomessa on ollutkin hieman vieraampi.
+ Helppo ja selkeä asennusohjelma
+ Multimedia härpäkkeet toimivat asennuksen jälkeen lennosta
+ Erittäin hyvä distro uudelle Linux-käyttäjälle
- Tuolloin Mepis päivitti uusia paketteja Debian Unstablesta, joten järjestelmästä tuli helposti epävakaa
Kubuntu
Mepisin päivitysongelmat innostivat kokeilemaan Kubuntua. En voinut kuvitellakaan, että käyttäisin Gnomea, joten Kubuntu -projektin aloittaminen oli hyvä uutinen.
+ apt-get toimi hienosti
+ paljon tuoreita ohjelmapaketteja
+ aina KDE:n uusin versio
+ aktiivinen suomalainen käyttäjäyhteisö
- epävakaa
- graafiset asetustenmuokkaus työkalut toimivat huonosti tai niitä ei ollut
(Kubuntu on nykyisin mennyt näiltä osin paljon eteenpäin)
Ubuntu
Olin aiemmin aina vältellyt Gnomea ja käyttänyt etupäässä KDE:ta. Pidin Gnomea ennen kaikkea rumana. Kyllästyin kuitenkin Kubuntun bugisuuteen ja päätin ottaa härkää sarvista ja kokeilla jonkin aikaa Gnomen käyttöä. Muokkasin ulkoasua itselleni mieleisempään suuntaan ja olen kummasti oppinut tykkäämään Gnomesta! Vannoin aiemmin vahvasti KDE:n nimiin, mutta ihmeitä tapahtuu ja nyt olen jo jonkun aikaa pitänyt Gnomesta huomattavasti enemmän. Se on vaan selkeämpi!
+ Asiat vaan toimii Kubuntua paremmin (kuten järjestelmänhallinnan graafiset työkalut)
Summa summarum
Ubuntuun olen nyt päätynyt ja tässä pitää erityisesti aktiivinen käyttäjäyhteisö. Varmaan Susekin olisi ihan hyvä, mutta Ubuntulla on kuitenkin monia etuja siihen verrattuna, kuten hyvin toimiva pakettienhallinta ja laaja suomalainen käyttäjäkunta. Lisäksi Ubuntun puolella on "filosofisempi" suhtautuminen vapaiden ohjelmien kehittämiseen.
Vaikka Linux onkin tullut näiden eri kokeilujen myötä monella tapaa tutuksi, niin mulle on koko ajan ollut tärkeää, että Linux voisi kehittyä kenelle vaan sopivaksi käyttöjärjestelmäksi. Tässä ollaan menty huikeasti eteenpäin! Ubuntuahan voi nyt suositella melkein kenelle tahansa, sillä apua on uudelle käyttäjille saatavilla verkosta myös suomeksi varsin hyvin. Ubuntu tutuksi -wikirja ja tämän foorumin aloittelijaystävällinen toiminta onkin loistojuttuja! Ajattelen niin, että vaikka Linux on kehittynyt uudelle käyttäjälle ystävällisempään suuntaan, niin se ei ole mitenkään pois meiltä, jotka olemme käyttäneet Linuxia jo pidempään.
Näytä kirjoitukset
