Näytä kirjoitukset
2621
Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mitä Ubuntun jälkeen?
« : 01.05.12 - klo:14.39 »
Tätä ketjua lukiessa sai vaikutuksen, että kokeilua kokeilun vuoksi. Ihmetystä aiheutti myös kaatumisien lukumäärä. Itse kun en muista, että minulla olisi kone kaatunut. Moni ohjelma kylläkin. Siihen auttaa yleensä kill pid tai killall "ohjelma" vaikka merkkipohaisessa virtuaalikonsalissa. On hyvä, että vaihtoehtoja löytyy ja siten kokeiltavaakin. Itse en pidä kaikista 3D efekteistä mitä työpöydillä on oletuksena. Niistä on hankala päästä eroon ja tuovat vain epävakautta ja lisää kuormaa koneelle.
Taustalla minulla on nyt kääntymässa KDE 4.8.2 Gentoossa. Ottaa oman aikansa myönnän. Etuna on kuitenkin että voin suht helposti valita ne osat KDE:stä jotka oikeasti haluan ja jättää turhakkeet pois. Ei pelejä, ei kmail, kopete, tiedostojen hakuindeksoitia strigi, nepomuk... Tuloksena saan suht nopean ja vakaan työpöydän. Tietysti sen pyörivän kuution plus ne kymmenet muut karkit voisi asentaa myös jos sitä työpöytäviihdettä haluaa. Lxde on myös kevyt työpöytä esim. musan tai leffojen katselun taustalle. Onneksi siinä ei ole mukana automaattista näytönsäästäjää tai muita virranhallintoja jotka keskeyttävät ikävästi leffanautinnon tai musan kuuntelemisen.
Jotkut kikkareet kuten pulseaudio ovat turhan hankalia poistettavia Ubuntusta. Muistaakseni pulsen poiston riippuvuudet olisi poistanut vaikka mitä.. Onhan se hienoa, että kaikki on valmiina. Mutta jos ei satu tarvitsemaan bluetooth, tulostin ym. palveluita heti startissa. Minusta palvelut pitäisi asentaa vain jos niitä tarvitsee. Ei ftp, etätyöpöytää, ntfs levytukea. Networkmanegerinkin olen poistanut. Mitä sillä pöytäkoneessa tekee kun verkkossa ei muutoksia.
Multimedia minkä kanssa touhuan paljon musan ja leffojen ystävänä. Monissa jakeluissa on yllättävän vanhoja osia. Jopa ALSA voi olla niin vanha, että uudehkon koneen omistaja ei saa ääntä kuuluviin. Samoin monet kodekit uupuu tai ovat vanhoja.. Ubuntussa on onneksi hyvä pakettivalikoima ja sen lisäksi paljon ylimääräisiä "repoja" joista saa toimivamman VDR:n, XBMC:n, VLC:n + uudemmat kodekit. Joskus tuntuu, että olisi parempi että niitä soitto-ohjelmia ei olisi ollenkaan. Jos haluaa teräväpiirron toimimaan niin yleensä mennään virallisten pakettien ulkopuolelle. xine-lib vdpau tuella löytyy harvasta jakelusta. TV-kanavia löytyy jo HD:na. Samoin monella on niitä teräväpiirto matroskoja. Noissa kone yleensä nyykähtää. Vaikka olisi 4 ydintä, niin kodekki voi olla sellainen, että ei osaa jakaa kuormaa ja näytön-ohjaimen tuki rautapurulle uupuu. Vaikka tehoa olisi niin softat ei osaa käyttää. Ketjussa oli väite, että 32 bittiset olisivat vakaampia kuin 64 bittiset systeemi. Mikä osin voi pitää paikaansa, jos pohjana 32 bittinen systeemi. Kyllä 64 bittinen on vakaa ja nopeampi. Normaalissa netti selailussa siitä ei juuri ole etua.
Sitten päivittäminen. Nopea on sykli nykyään. Kun kerran kone on saanut vakaaksi ja toimivaksi kannattaa miettiä pakettien päivitysvauhtia. Jos kerran toimii kannattaako kirjasto X päivittää. Saataisiko se rikkoa jotain? jotkut kirjastot ovat sellaisia, että niitä käyttää kymmenet ohjelmat, jotka mahdollisesti tarvitsevat uudellaan kääntämisen jotta toimivisivat päivityksen jälkeen. Mikä tuo haastetta ns. jatkuvasti päivittyville jakeluille jollainen esim. Gentoo on. Muut jakelut julkaisetvat kerran pari vuodessa uuden version, mikä ratkaisee kirjastojen/ohjelmien riippuvuudet. Itse tykkään tästä jatkuvasta "rolling release" systeemistä. Kun KDE on päivittymässä, niin olla toisella työpöydällä netissä. Varsinaisia käyttäkatkoja ja uudelleen käynnistyksiä tulee hyvin vähän. Lähinnä silloin kun kernelin vaihtaa kerran pari vuodessa. Tai siirtää käyttiksen toiselle levylle ym rauta päivitykst. Mutta kaatuminen? Eihän Linux kaadu jos kone on ehjä... Väite että Linux kaatuisi jatkuvasti tuntuu oudolta...
Taustalla minulla on nyt kääntymässa KDE 4.8.2 Gentoossa. Ottaa oman aikansa myönnän. Etuna on kuitenkin että voin suht helposti valita ne osat KDE:stä jotka oikeasti haluan ja jättää turhakkeet pois. Ei pelejä, ei kmail, kopete, tiedostojen hakuindeksoitia strigi, nepomuk... Tuloksena saan suht nopean ja vakaan työpöydän. Tietysti sen pyörivän kuution plus ne kymmenet muut karkit voisi asentaa myös jos sitä työpöytäviihdettä haluaa. Lxde on myös kevyt työpöytä esim. musan tai leffojen katselun taustalle. Onneksi siinä ei ole mukana automaattista näytönsäästäjää tai muita virranhallintoja jotka keskeyttävät ikävästi leffanautinnon tai musan kuuntelemisen.
Jotkut kikkareet kuten pulseaudio ovat turhan hankalia poistettavia Ubuntusta. Muistaakseni pulsen poiston riippuvuudet olisi poistanut vaikka mitä.. Onhan se hienoa, että kaikki on valmiina. Mutta jos ei satu tarvitsemaan bluetooth, tulostin ym. palveluita heti startissa. Minusta palvelut pitäisi asentaa vain jos niitä tarvitsee. Ei ftp, etätyöpöytää, ntfs levytukea. Networkmanegerinkin olen poistanut. Mitä sillä pöytäkoneessa tekee kun verkkossa ei muutoksia.
Multimedia minkä kanssa touhuan paljon musan ja leffojen ystävänä. Monissa jakeluissa on yllättävän vanhoja osia. Jopa ALSA voi olla niin vanha, että uudehkon koneen omistaja ei saa ääntä kuuluviin. Samoin monet kodekit uupuu tai ovat vanhoja.. Ubuntussa on onneksi hyvä pakettivalikoima ja sen lisäksi paljon ylimääräisiä "repoja" joista saa toimivamman VDR:n, XBMC:n, VLC:n + uudemmat kodekit. Joskus tuntuu, että olisi parempi että niitä soitto-ohjelmia ei olisi ollenkaan. Jos haluaa teräväpiirron toimimaan niin yleensä mennään virallisten pakettien ulkopuolelle. xine-lib vdpau tuella löytyy harvasta jakelusta. TV-kanavia löytyy jo HD:na. Samoin monella on niitä teräväpiirto matroskoja. Noissa kone yleensä nyykähtää. Vaikka olisi 4 ydintä, niin kodekki voi olla sellainen, että ei osaa jakaa kuormaa ja näytön-ohjaimen tuki rautapurulle uupuu. Vaikka tehoa olisi niin softat ei osaa käyttää. Ketjussa oli väite, että 32 bittiset olisivat vakaampia kuin 64 bittiset systeemi. Mikä osin voi pitää paikaansa, jos pohjana 32 bittinen systeemi. Kyllä 64 bittinen on vakaa ja nopeampi. Normaalissa netti selailussa siitä ei juuri ole etua.
Sitten päivittäminen. Nopea on sykli nykyään. Kun kerran kone on saanut vakaaksi ja toimivaksi kannattaa miettiä pakettien päivitysvauhtia. Jos kerran toimii kannattaako kirjasto X päivittää. Saataisiko se rikkoa jotain? jotkut kirjastot ovat sellaisia, että niitä käyttää kymmenet ohjelmat, jotka mahdollisesti tarvitsevat uudellaan kääntämisen jotta toimivisivat päivityksen jälkeen. Mikä tuo haastetta ns. jatkuvasti päivittyville jakeluille jollainen esim. Gentoo on. Muut jakelut julkaisetvat kerran pari vuodessa uuden version, mikä ratkaisee kirjastojen/ohjelmien riippuvuudet. Itse tykkään tästä jatkuvasta "rolling release" systeemistä. Kun KDE on päivittymässä, niin olla toisella työpöydällä netissä. Varsinaisia käyttäkatkoja ja uudelleen käynnistyksiä tulee hyvin vähän. Lähinnä silloin kun kernelin vaihtaa kerran pari vuodessa. Tai siirtää käyttiksen toiselle levylle ym rauta päivitykst. Mutta kaatuminen? Eihän Linux kaadu jos kone on ehjä... Väite että Linux kaatuisi jatkuvasti tuntuu oudolta...
Kiitos neuvoista!