181
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Miten saan päivitettyä Ubuntu 16.04 LTS:n.
« : 17.02.21 - klo:14.10 »Koneeni on 64 bittinen. Levytilaa on 35 Gt.
OK, tuo ei silloin aseta rajoituksia. Haluttu toimintamalli tulee sitten muualta.
Ubuntu Suomen keskustelualueet
Uutiset:
Ubuntu 24.04 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Valmistajien tukemat Ubuntu-tietokoneet: kannettavatietokone.fi uudet ja käytetyt sekä Lenovo-verkkokauppa
Näytä kirjoitukset
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
OK, tuo ei silloin aseta rajoituksia. Haluttu toimintamalli tulee sitten muualta.
182
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Miten saan päivitettyä Ubuntu 16.04 LTS:n.
« : 17.02.21 - klo:12.28 »
Itse annan ääneni qwertyy:n esittelemälle vaihtoehdolle. Missä on muuten sanottu, että järjestelmä on 32-bittinen? Silloinhan 20.04 ei ole mahdollisuus.
Jos päivittää kahden version yli, niin se on kyllä vapaaehtoista vaikeuksien kerjäämistä, jolloin vikojen korjaaminen voi osoittautua paljon vaikeammaksi kuin boottaavan tikun tekeminen Etcherillä (joka on oikein hyvä vaihtoehto, mutta onhan niitä muitakin). Mielestäni tämä kannattaisi opetella joka tapauksessa. Sen sijaan päivityksen virheiden korjaamisen opettelu on enimmäkseen ihan turhaa, jollei ole tarkoitus nörttiytyä Linuxin kanssa.
Tikkuversion käyttö edellyttää sitä, että osaa tehdä varmistukset nykyisen järjestelmän tiedostoista. Tämä on myös taito joka pitää opetella joka tapauksessa.
Yleensä, tällaisessa päivityksessa vaihdetaan myös kovalevy. Tämä siksi, että vanha on tavallisesti turhan pieni tai turhan hidas tai "liian käytetty" tai liian meluisa. Nykyään vaihto on SSD-levyyn, joka saa koneesta huomattavasti nopeamman. Tällöin vanha kovalevy jää toiseksi varmistukseksi tiedostoista eikä oikeastaan tässä ole mitään riskiä. Uudet SSD-levyt maksavat vain kymppejä.
Olen tehnyt "päivityksiä" monille ja käytännössä lähes aina on ollut toive vaihtaa kovalevy parempaan. 15 euron kovalevykelkalla sen saa myös suoraan USB:n kautta muuhun käyttöön (sitten kun tiedostosi ovat varmasti tallessa). Jos ostat SSD-levy bundlen ja oma alkuperäinen levysi sattuu olemaan pieni (2.5") SSD-levy, niin bundlessa on tyypillisesti mukana ylimääräinen kelkka johtoineen (esim. Kingstonella on), johon voit laittaa vanhan levysi. Tämä bundle ei välttämättä ole sen edullisempi vaihtoehto, mutta onhan se helppo ja hyvä vaihtoehto, jos vanhan levyn koko on edellä esitetty.
Jos päivittää kahden version yli, niin se on kyllä vapaaehtoista vaikeuksien kerjäämistä, jolloin vikojen korjaaminen voi osoittautua paljon vaikeammaksi kuin boottaavan tikun tekeminen Etcherillä (joka on oikein hyvä vaihtoehto, mutta onhan niitä muitakin). Mielestäni tämä kannattaisi opetella joka tapauksessa. Sen sijaan päivityksen virheiden korjaamisen opettelu on enimmäkseen ihan turhaa, jollei ole tarkoitus nörttiytyä Linuxin kanssa.
Tikkuversion käyttö edellyttää sitä, että osaa tehdä varmistukset nykyisen järjestelmän tiedostoista. Tämä on myös taito joka pitää opetella joka tapauksessa.
Yleensä, tällaisessa päivityksessa vaihdetaan myös kovalevy. Tämä siksi, että vanha on tavallisesti turhan pieni tai turhan hidas tai "liian käytetty" tai liian meluisa. Nykyään vaihto on SSD-levyyn, joka saa koneesta huomattavasti nopeamman. Tällöin vanha kovalevy jää toiseksi varmistukseksi tiedostoista eikä oikeastaan tässä ole mitään riskiä. Uudet SSD-levyt maksavat vain kymppejä.
Olen tehnyt "päivityksiä" monille ja käytännössä lähes aina on ollut toive vaihtaa kovalevy parempaan. 15 euron kovalevykelkalla sen saa myös suoraan USB:n kautta muuhun käyttöön (sitten kun tiedostosi ovat varmasti tallessa). Jos ostat SSD-levy bundlen ja oma alkuperäinen levysi sattuu olemaan pieni (2.5") SSD-levy, niin bundlessa on tyypillisesti mukana ylimääräinen kelkka johtoineen (esim. Kingstonella on), johon voit laittaa vanhan levysi. Tämä bundle ei välttämättä ole sen edullisempi vaihtoehto, mutta onhan se helppo ja hyvä vaihtoehto, jos vanhan levyn koko on edellä esitetty.
183
Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Keskinäiset kaverit ja php-palvelin
« : 16.02.21 - klo:19.35 »
En tiedä asiasta koodin tasolla, mutta jotenkin tuntuu että tässä mahdollisesti oiotaan miettimättä tietomallia. Itse miettisin tätä objektitasolla ja sitä mitä oikeasti tapahtuu. Oheisena esimerkki objektimalliajattelusta ja käyttäen yhtä yhteistä tietoa käyttäjille.
Mitkä ovat objektiluokat asiassa? Tässä esimerkissä ihminen ja kuntosali. Näiden miettiminen on aivan oleellista.
Mitkä ovat objektiluokan interfacet ja niihin kuuluvat attribuutit? Jälkimmäinen on aika selkeä, mutta interfacet eivät. Tässä esimerkissä on ihmisellä kaksi interfacea: nimitiedot ja kuntosalin jäsenyys. Kuntosalissa on kolme interfacea: nimi/identifikaatio, osoitetiedot, jäsen.
Ihmisen jäsenyyden ja kuntosalin jäsen interfacien välillä on relaatio (relationship). Ei siis itse objektien vaan näiden interfacejen. Tämän avulla nämä kaksi asiaa linkkaantuvat. (Koska relationship on interfacellä, niin hetkeksi kuvitellulla kolmannella objektilla, joka voisi olla vaikkapa yritys, on myös automaattisesti sama relationship jos sillä on sama interface eli automaattisesti myös yritys olisi kuntosalin jäsen).
Nyt sinun tapauksessasi on metodi, jolla jäsenyys tehdään. Käyttäjä A ja käyttäjä B voivat siis näin tehdä, koska käyttävät järjestelmää ihmisinä.
Nyt mennään sitten toiminnallisuuteesi:
Käyttäjällä A voi myös olla metodi, että kun kuntosali linkataan, niin hänen ruudulleen, jäsenyys interfacen attribuutti, jäsenten lukumäärä päivittyy. Tämä metodi käynnistetään muulloinkin, jolloin tämä tieto pysyy ajantasalla käyttäjän A ruudulla.
Vastaava tapahtuu käyttäjälle B, joka saa lukumäärän 2, jos heillä on sama kuntosali.
Eli siis tässä oli esimerkki miten toisen käyttäjän syöte vaikuttaa siihen mitä näkyy toisella, ilman että he suoranaisesti vaikuttavat toisen käyttäjän tekemisiin tai tietävät toisistaan
Seuraava toiminnallisuus:
Käyttäjät A ja B ovat myös superkäyttäjiä, joille on voimassa metodi, päivitä kuntosalin osoite. Näinhän ei voi olla, että molemmat päivittävät eri osoitteen ja päivitys jatkuu hamaan ikuisuuteen, kun kumpikaan ei ole tyytyväinen. Sen lisäksi, pitää olla lukitus, jotta yksi kerrallaan voi tehdä tämän. Tässä siis pitää olla jokin triggeri, joka huomaa edellä mainitun kierteen. Tällöin voi myös olla oma kenttänsä käyttöliittymässä, joka värjäytyy punaiseksi esim. jos: "käyttäjä A on päivittänyt kentän mutta joku muu päivittää sen 24 h:n kuluessa uudestaan" - tai mitä nyt sitten haluatkaan että tapahtuu, jos yhteisen attribuutin päivitys lähestyy järjetöntä. Tässä mielessä yhteisten tietojen päivitys, tietämättä tarkalleen kuka on mukana ja mitä tekee, on aika ongelmallista yleisessä tapauksessa - sinun pitää miettiä jokainen erityinen tapaus erikseen.
Jokaisen attribuutin arvon muutos, siis pitää erikseen miettiä, että mikä on sen suhde, relationship, datamallissa ja mitä metodeja objektiin kuuluu ja milloin näitä metodeja laukaistaan tai miten niitä käytetään.
Yhtenä mössönä näitä kaikkia eri asioita ei voi miettiä - ei ainakaan 100:n käyttäjän järjestelmässä jossa on paljon attribuutteja.
En tiedä onko tästä apua, mutta objektimalli on sikäli mukava, että se kuvastaa todellisuutta melko hyvin. Hierarkinen malli ei kuvasta todellisuutta, mutta kuvastaa toki valittua järjestelmää, joka on ihan hyvä jos mitään muuta ei ole tarpeen valita esim. myöhemmin. Objektimallien kuvaamiseen löytyy toki työkaluja ja implementointiin ohjelmointikieliä. Edellinen kuvaus koski Microsoftin käyttämää objektimallia. Joku muu kertokoon parhaat, avoimet vastineet .ux -maailmassa.
Voihan tuon ylläolevan toki toteuttaa ihan funktionaalisella ohjelmoinnillakin - mitä luultavasti ajat takaa. Vastaavat asiat pitää miettiä siinäkin.
Mitkä ovat objektiluokat asiassa? Tässä esimerkissä ihminen ja kuntosali. Näiden miettiminen on aivan oleellista.
Mitkä ovat objektiluokan interfacet ja niihin kuuluvat attribuutit? Jälkimmäinen on aika selkeä, mutta interfacet eivät. Tässä esimerkissä on ihmisellä kaksi interfacea: nimitiedot ja kuntosalin jäsenyys. Kuntosalissa on kolme interfacea: nimi/identifikaatio, osoitetiedot, jäsen.
Ihmisen jäsenyyden ja kuntosalin jäsen interfacien välillä on relaatio (relationship). Ei siis itse objektien vaan näiden interfacejen. Tämän avulla nämä kaksi asiaa linkkaantuvat. (Koska relationship on interfacellä, niin hetkeksi kuvitellulla kolmannella objektilla, joka voisi olla vaikkapa yritys, on myös automaattisesti sama relationship jos sillä on sama interface eli automaattisesti myös yritys olisi kuntosalin jäsen).
Nyt sinun tapauksessasi on metodi, jolla jäsenyys tehdään. Käyttäjä A ja käyttäjä B voivat siis näin tehdä, koska käyttävät järjestelmää ihmisinä.
Nyt mennään sitten toiminnallisuuteesi:
Käyttäjällä A voi myös olla metodi, että kun kuntosali linkataan, niin hänen ruudulleen, jäsenyys interfacen attribuutti, jäsenten lukumäärä päivittyy. Tämä metodi käynnistetään muulloinkin, jolloin tämä tieto pysyy ajantasalla käyttäjän A ruudulla.
Vastaava tapahtuu käyttäjälle B, joka saa lukumäärän 2, jos heillä on sama kuntosali.
Eli siis tässä oli esimerkki miten toisen käyttäjän syöte vaikuttaa siihen mitä näkyy toisella, ilman että he suoranaisesti vaikuttavat toisen käyttäjän tekemisiin tai tietävät toisistaan
Seuraava toiminnallisuus:
Käyttäjät A ja B ovat myös superkäyttäjiä, joille on voimassa metodi, päivitä kuntosalin osoite. Näinhän ei voi olla, että molemmat päivittävät eri osoitteen ja päivitys jatkuu hamaan ikuisuuteen, kun kumpikaan ei ole tyytyväinen. Sen lisäksi, pitää olla lukitus, jotta yksi kerrallaan voi tehdä tämän. Tässä siis pitää olla jokin triggeri, joka huomaa edellä mainitun kierteen. Tällöin voi myös olla oma kenttänsä käyttöliittymässä, joka värjäytyy punaiseksi esim. jos: "käyttäjä A on päivittänyt kentän mutta joku muu päivittää sen 24 h:n kuluessa uudestaan" - tai mitä nyt sitten haluatkaan että tapahtuu, jos yhteisen attribuutin päivitys lähestyy järjetöntä. Tässä mielessä yhteisten tietojen päivitys, tietämättä tarkalleen kuka on mukana ja mitä tekee, on aika ongelmallista yleisessä tapauksessa - sinun pitää miettiä jokainen erityinen tapaus erikseen.
Jokaisen attribuutin arvon muutos, siis pitää erikseen miettiä, että mikä on sen suhde, relationship, datamallissa ja mitä metodeja objektiin kuuluu ja milloin näitä metodeja laukaistaan tai miten niitä käytetään.
Yhtenä mössönä näitä kaikkia eri asioita ei voi miettiä - ei ainakaan 100:n käyttäjän järjestelmässä jossa on paljon attribuutteja.
En tiedä onko tästä apua, mutta objektimalli on sikäli mukava, että se kuvastaa todellisuutta melko hyvin. Hierarkinen malli ei kuvasta todellisuutta, mutta kuvastaa toki valittua järjestelmää, joka on ihan hyvä jos mitään muuta ei ole tarpeen valita esim. myöhemmin. Objektimallien kuvaamiseen löytyy toki työkaluja ja implementointiin ohjelmointikieliä. Edellinen kuvaus koski Microsoftin käyttämää objektimallia. Joku muu kertokoon parhaat, avoimet vastineet .ux -maailmassa.
Voihan tuon ylläolevan toki toteuttaa ihan funktionaalisella ohjelmoinnillakin - mitä luultavasti ajat takaa. Vastaavat asiat pitää miettiä siinäkin.
184
Ubuntu tietokoneissa / Vs: En pysty enää kirjoittamaan Windows-levylle, jossa säilytän tiedostojani
« : 16.02.21 - klo:13.25 »Löysin vanhan ratkaisun. Jos joku kokee saman ongelman, niin mene Windowsissa asennuksiin ja sieltä virranhallintaasetuksiin. Valitse ei käytettävissä olevat asetukset ja ota "nopea käynnistys" pois. Sen jälkeen voit mennä takaisin Ubuntuun tai Kubuntuun ja voit jälleen kirjoittaa ntfs osiolle.
OK, eli suomeksi sanottuna kone pitää oikeasti sammuttaa Windowsissa ennen kuin käyttää sitä Ubuntussa.
185
Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntun asennus mac miniin
« : 16.02.21 - klo:10.59 »
Jos Etcher näytti onnistuneen, niin kyse näyttäisi olevan siitä, että Macisi ei nyt boottaa tikulta.
En tiedä mitä Macissa pitää tehdä, jotta näin saa tehtyä. Google varmaan osaa neuvoa tarkalla tyyppimerkinnällä. PC:lläkin tuo on joillakin koneilla suht. koht. vaikeaa (on boot-menua, on F8- ja F12-näppäimiä, pitäisi päästä BIOS-asetuksiin ESC, Del tai F2-näppäimillä ... jms).
Ehkä joku tietää Macit täällä suoraan?
En tiedä mitä Macissa pitää tehdä, jotta näin saa tehtyä. Google varmaan osaa neuvoa tarkalla tyyppimerkinnällä. PC:lläkin tuo on joillakin koneilla suht. koht. vaikeaa (on boot-menua, on F8- ja F12-näppäimiä, pitäisi päästä BIOS-asetuksiin ESC, Del tai F2-näppäimillä ... jms).
Ehkä joku tietää Macit täällä suoraan?
186
Laitealue / Vs: Yamahan äänikortti toimii oudosti
« : 15.02.21 - klo:14.31 »
Jaa, en tiedä onko tämä varsinainen yhteensopivuusongelma, koska äänikortti kuitenkin toimii. Ehkä joku systeemitason häikkä Ubuntussa itsessään?
EMUssa asialla ei ole juuri mitään merkitystä, koska siinä on erillinen virtakytkin edessä. Laite on vanhaa perua ja edes Win7:ään ei löydy Windows-drivereita kunnolla ... jotain ovat räpeltäneet myöhemmin. Linuxeissa toimii ilman mitään säätöä - ja äänenlaatu näissä kai on se pääasia ... muutoinhan voi käyttää emolevyjen äänikortteja, jos äänenlaadusta ei piittaa mitään (no, ehkä Asus ROG -koneilla tilanne on jotain muuta
)
EMUssa asialla ei ole juuri mitään merkitystä, koska siinä on erillinen virtakytkin edessä. Laite on vanhaa perua ja edes Win7:ään ei löydy Windows-drivereita kunnolla ... jotain ovat räpeltäneet myöhemmin. Linuxeissa toimii ilman mitään säätöä - ja äänenlaatu näissä kai on se pääasia ... muutoinhan voi käyttää emolevyjen äänikortteja, jos äänenlaadusta ei piittaa mitään (no, ehkä Asus ROG -koneilla tilanne on jotain muuta
)
187
Laitealue / Vs: Yamahan äänikortti toimii oudosti
« : 15.02.21 - klo:12.09 »
Joskus EMU 0204 tekee samaa Ubuntu Studio 20.04:n kanssa. En tiedä miksi.
Toisaalta, DELLin (aika uusissa) läppäreissä USB-virransyöttö tai USB-toimivuus on usein kuilun partaalla - toiminta on osittain irrationaalista, varsinkin ulkoisilla kovalevyillä joille pitäisi löytyä virtaan vähän paremmin.
Joten, voisiko olla siitä kiinni, että miten paljon muita USB-laitteita on kiinni käynnistäessä ja missä ne ovat kiinni - tarkoitan, että eri USB-paikat toiminevat hieman erilailla?
En ole työasemilla (Asus-emoja) huomannut mitään tämäntyyppistä häröilyä USB:n kanssa.
Toisaalta, DELLin (aika uusissa) läppäreissä USB-virransyöttö tai USB-toimivuus on usein kuilun partaalla - toiminta on osittain irrationaalista, varsinkin ulkoisilla kovalevyillä joille pitäisi löytyä virtaan vähän paremmin.
Joten, voisiko olla siitä kiinni, että miten paljon muita USB-laitteita on kiinni käynnistäessä ja missä ne ovat kiinni - tarkoitan, että eri USB-paikat toiminevat hieman erilailla?
En ole työasemilla (Asus-emoja) huomannut mitään tämäntyyppistä häröilyä USB:n kanssa.
188
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 14.02.21 - klo:13.36 »
Yep, tuon ymmärrän. Myönteisen käyttökokemuksen ja graafisten ominaisuuksien vuoksi, Macejä halutaan käyttää mm. tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaa, esitysten tekoon, videoiden tekoon ja grafiikkaan. Käsittääkseni graafisen suunnittelun alalla Macit ovat aina olleet ykkösvalinta.
Tuo insinöörinimi ei kuitenkaan tuohon istu. Voin luetella helposti 10 ohjelmistoa, jotka ovat ylivoimaisesti johtavia insinöörien käyttämiä ohjelmistoja omalla alallaan, jopa yksistään tai ainakin yhdessä. Mikään niistä ei toimi Macissä. Eivätkä meteorologitkaan millään Macillä ilmastomallejaan pyörittele - en tiedä onko niissä supertietokoneissa Linux vai Unix. Esitysgrafiikkaan voisi Mac olla ihan hyvä - en tiedä mitä liityntöjä heillä on.
Se, että alasta riippumatta, taulukkolaskenta toimii Macillä, ehkä paremmin kuin missään muualla, ei ole minulle erityinen saavutus insinöörialalla. Apple II (1977-) sisälsi jo taulukkolaskennan ja sitä pidetäänkin ns. killerapp'ina, joka varsinaisesti perusteli henkilökohtaisten tietokoneiden tarpeen.
Tuo kommentti että "parhaimmat saavat valita koneensa" - kunpa tuo pitäisikin aina paikkansa. Siinä merkityksessä 90-luvulla Macejä käytettiin insinööritoimistoissa, mutta myöhemmin sitten hävitettiin "koska niistä oli niin paljon harmia infrastruktuurissa". IT-osastot ovat oppineet jyräämään yli työelämän varsinaiset tarpeet. Tämä ilmenee mm. sillä, että kunnollista työasemaa ei voida hankkia vaativaan 3D-suunnitteluun, koska "ostamme vain HP:n tiettyjä, valmiita koneita". Kuitenkin, monet lukiolaisetkin osaisivat rakentaa 1000 eurolla paljon paremman työaseman, joka oikeasti toimisi. On aika karua katsella, kun OpenGL ei toimi oikein jollakin mopolla ja käyttäjät vain räpeltävät tämän vuoksi. Laitteiden kuvitellaan maksavan suhteessa yhtä paljon kuin n. 25 vuotta sitten - laitteet eivät oikeasti maksa yrityksille enää mitään, eikä niiden ylläpitokaan maksa liikaa, jos ei aleta häsläämään.
Jos minulta kysytään, niin Windows-koneet olisivat dedikoiduissa tehtävissä (insinöörisuunnittelussa) koska siinä ne ovat kaikinpuolin hyviä ja niitä ei koskaan suoraan (mitä tämä nyt tarkoittaakaan) kytkettäisi Internettiin, koska niiden systeemiarkkitehtuuri on kelvoton, etenkin XP:ssä oli hirveä. Eihän suunnittelu- tai FEM-laskentatyöasemalla ole mitään tarvetta päästä mtv3.fi -sivuille tai lukea sähköposteja. Muuta työskentelyä varten jokaisella olisi Mac tai Linux -kone. Nyt IT-osastot haluavat omalta työpöydältään kontrolloida jokaista konetta symmetrisesti ja siihen ajatukseen eivät muut kuin Windows-koneet sovellu. Ei ole pitkä aika, kun jotkut IT-osastot ilmoittivat standardoivansa kaikille Windows-puhelimet kun "Android on lähinnä kotikäyttöjärjestelmä" ... tuntui täysin perusteettomalta kommentilta silloin.
Tuo insinöörinimi ei kuitenkaan tuohon istu. Voin luetella helposti 10 ohjelmistoa, jotka ovat ylivoimaisesti johtavia insinöörien käyttämiä ohjelmistoja omalla alallaan, jopa yksistään tai ainakin yhdessä. Mikään niistä ei toimi Macissä. Eivätkä meteorologitkaan millään Macillä ilmastomallejaan pyörittele - en tiedä onko niissä supertietokoneissa Linux vai Unix. Esitysgrafiikkaan voisi Mac olla ihan hyvä - en tiedä mitä liityntöjä heillä on.
Se, että alasta riippumatta, taulukkolaskenta toimii Macillä, ehkä paremmin kuin missään muualla, ei ole minulle erityinen saavutus insinöörialalla. Apple II (1977-) sisälsi jo taulukkolaskennan ja sitä pidetäänkin ns. killerapp'ina, joka varsinaisesti perusteli henkilökohtaisten tietokoneiden tarpeen.
Tuo kommentti että "parhaimmat saavat valita koneensa" - kunpa tuo pitäisikin aina paikkansa. Siinä merkityksessä 90-luvulla Macejä käytettiin insinööritoimistoissa, mutta myöhemmin sitten hävitettiin "koska niistä oli niin paljon harmia infrastruktuurissa". IT-osastot ovat oppineet jyräämään yli työelämän varsinaiset tarpeet. Tämä ilmenee mm. sillä, että kunnollista työasemaa ei voida hankkia vaativaan 3D-suunnitteluun, koska "ostamme vain HP:n tiettyjä, valmiita koneita". Kuitenkin, monet lukiolaisetkin osaisivat rakentaa 1000 eurolla paljon paremman työaseman, joka oikeasti toimisi. On aika karua katsella, kun OpenGL ei toimi oikein jollakin mopolla ja käyttäjät vain räpeltävät tämän vuoksi. Laitteiden kuvitellaan maksavan suhteessa yhtä paljon kuin n. 25 vuotta sitten - laitteet eivät oikeasti maksa yrityksille enää mitään, eikä niiden ylläpitokaan maksa liikaa, jos ei aleta häsläämään.
Jos minulta kysytään, niin Windows-koneet olisivat dedikoiduissa tehtävissä (insinöörisuunnittelussa) koska siinä ne ovat kaikinpuolin hyviä ja niitä ei koskaan suoraan (mitä tämä nyt tarkoittaakaan) kytkettäisi Internettiin, koska niiden systeemiarkkitehtuuri on kelvoton, etenkin XP:ssä oli hirveä. Eihän suunnittelu- tai FEM-laskentatyöasemalla ole mitään tarvetta päästä mtv3.fi -sivuille tai lukea sähköposteja. Muuta työskentelyä varten jokaisella olisi Mac tai Linux -kone. Nyt IT-osastot haluavat omalta työpöydältään kontrolloida jokaista konetta symmetrisesti ja siihen ajatukseen eivät muut kuin Windows-koneet sovellu. Ei ole pitkä aika, kun jotkut IT-osastot ilmoittivat standardoivansa kaikille Windows-puhelimet kun "Android on lähinnä kotikäyttöjärjestelmä" ... tuntui täysin perusteettomalta kommentilta silloin.
189
Laitealue / Vs: ASUS USB-AC53 Nano ajuri (ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:22.41 »Varmaankin nuo 2g ja 5g tarkoittavat langattoman verkon 2,4 GHz ja 5 GHz taajuuksia.
Kiitos
... editoitu tuon mukaan.
190
Laitealue / Vs: ASUS USB-AC53 Nano ajuri (ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:22.28 »
EDIT - Tomin kommentin myötä - 2 GHz - 5 GHz -juttu.
OK, mutta tuo ei selventänyt. Mainittakoon, että en tiedä DNA:n antenniverkko-valokuidusta mitään. Itse olen rakentanut oikean Ethernetin jo 90-luvulla taloyhtiöön, koska emme halunneet käyttää vanhaa kaapelointia. Joku muu selventäköön jos minulta jää asioita ymmärtämättä.
-1.
Mitä tuo Raspberry tässä tarkoittaa? Nimi tarkoittaa vain yhden kortin tietokonetta - käyttötarkoituksia on kymmeniä.
0.
Pätkimistä EI voi LUOTETTAVASTI huomata millään muulla kuin tuntien graafisella seurannalla. Jos kuitenkin olet jotain huomannut, niin tämä voi olla koko homman pahin ongelma.
1.
5 GHz/2.4 GHz reitittimet ovat ihan OK. Ne saattavat olla kuitenkin aika monimutkaisia - eivät välttämättä esimerkiksi tee yhtään mitään ennen konfausta - ja sikäli jotain voi olla väärinkin. En kyllä keksi mikä sellainen asetus voisi olla.
Nämä kaksitaajuuksiset eivät välttämättä toimi kaikkien laitteiden kanssa. Esim. juuri Chomecastissa Asuksen hyvin yleinen laite on Googlen infossa mainittu, ehkä toimimattomaksi. No, se kyllä toimi, mutta mietti konfatessa 2 h, kun olisi pitänyt miettiä 2 min. Toimii sen jälkeen.
5 GHz ei ole tuettu kaikissa laitteissa, mutta siitä ei sinulla tunnu olevan kyse.
Mikä on Asus Nano?
2.
Yep, näillä taajuusalueilla on omat kanavansa ja sikäli todennäköisyys häiriöitä pienenee.
3.
Tavanomaisessa Internet-käytössä kymmenesosa nopeus 5 Mbit/s on ihan OK. Tarkoitatko Wifin toimintanopeutta 50 Mbit/s ... missä tämä on rajana? (Se ON raja esim. 1 TB:n kovalevyn synkronoinnissa, mutta ei sitä surffailuun tarvita eikä ehkä eroonkaan kiinnitä huomiota).
Lagaaminen ei tarkoita hidasta yhteyttä vaan se tarkoittaa pitkää ping-aikaa. Tällöin interaktiivinen pelaaminen kärsii. Valokuidussa EI OLE pitkä ping aika. Herää kysymys missä sitten on, jos missään? Peliserveri voi hyvin olla pullonkaula, koska mitään ei ole vielä analysoitu. Onko varmaa, että pojilla ei ole joku P2P pyörimässä ja itseaiheutettu hidastelu?
4.
Taloyhtiössä ilmeisesti EI ole jaettu yhteys.
Siis yhteys on DNA:n toimesta, heidän reitittimessään, annettu toimia 300 Mbit/s nopeudella sinulle. Muilla on oma nopeutensa. Analysoimatta ei voi tietää toimivatko DNA:n laitteet oikein vai ei. He voivat varmaan myös asian pyydettäessä testata. He testaavat heidän omaan reitittimeensä asti talojakamossa, ei välttämättä teidän asuntonne valokuidun asunnon päähän asti - en tiedä, mutta varmaan kertovat mielellään mistä vastaavat.
5.
Muiden tekemiset eivät vaikuta tässä tapauksessa, jos edellinen kohta pitää paikkansa - todennäköisesti pitää, koska eri asuntoja laskutetaan erilailla.
6.
Ei tietysti pitäisi, mutta lähinnä tämä aiheuttaa sen, että ei toimi ollenkaan, jossain, näennäisesti randomina.
-1 Kolme-neljä laitetta. Tämä läppäri, 1-2 poikien konetta, joista 1 nyt käytössä, Raspberry makkarissa, ei nyt käytössä, vaimon Chrome Cast, tai kännykkä, ei nyt käytössä.
0 Joskus pätkii, varsinkin makkarin Raspberryssä, joka kytketty 5g reitittimeen yleensä.
1 Vaihdoin juuri tämän "uuden" Asus Nanon ja tuo 5 g reititin on samanikäinen, Jensen (Gigantin laite)
2 Taloyhtiössä paljon 2g yhteyksiä. Siksi vaihdoin 5g-yhteyteen tämänkin.
3 Wlanilla on, eli tämä kone. en pääse yli 50 Mb yhteyksiin, nyt en ole katsonut makkarin Raspberryn nopeuksia. Pojat langalla pääsee
ihan ok nopeuksiin ajoittain. Valittavat ajoittain "lagaamisesta".
4 Joskus tökkii. Huomaan, että iltapäivisin alkaa tökkimään. Taloyhtiön ilmeisesti jaettu yhteys, josta maksan tuon 300M yheyden. Ei kallis, mutta maksan kuitenkin ylimääräistä sen vuoksi.
5 Siis taloyhtiössä on jaettu yhteys, jonka olen maksamalla luullut saaneeni 300M:ksi. Iltapäivisin alkaa tökkimään. DNA sanoo, että valokuitu talosta ulos/sisään.
6 Ei pitäisi olla.
OK, mutta tuo ei selventänyt. Mainittakoon, että en tiedä DNA:n antenniverkko-valokuidusta mitään. Itse olen rakentanut oikean Ethernetin jo 90-luvulla taloyhtiöön, koska emme halunneet käyttää vanhaa kaapelointia. Joku muu selventäköön jos minulta jää asioita ymmärtämättä.
-1.
Mitä tuo Raspberry tässä tarkoittaa? Nimi tarkoittaa vain yhden kortin tietokonetta - käyttötarkoituksia on kymmeniä.
0.
Pätkimistä EI voi LUOTETTAVASTI huomata millään muulla kuin tuntien graafisella seurannalla. Jos kuitenkin olet jotain huomannut, niin tämä voi olla koko homman pahin ongelma.
1.
5 GHz/2.4 GHz reitittimet ovat ihan OK. Ne saattavat olla kuitenkin aika monimutkaisia - eivät välttämättä esimerkiksi tee yhtään mitään ennen konfausta - ja sikäli jotain voi olla väärinkin. En kyllä keksi mikä sellainen asetus voisi olla.
Nämä kaksitaajuuksiset eivät välttämättä toimi kaikkien laitteiden kanssa. Esim. juuri Chomecastissa Asuksen hyvin yleinen laite on Googlen infossa mainittu, ehkä toimimattomaksi. No, se kyllä toimi, mutta mietti konfatessa 2 h, kun olisi pitänyt miettiä 2 min. Toimii sen jälkeen.
5 GHz ei ole tuettu kaikissa laitteissa, mutta siitä ei sinulla tunnu olevan kyse.
Mikä on Asus Nano?
2.
Yep, näillä taajuusalueilla on omat kanavansa ja sikäli todennäköisyys häiriöitä pienenee.
3.
Tavanomaisessa Internet-käytössä kymmenesosa nopeus 5 Mbit/s on ihan OK. Tarkoitatko Wifin toimintanopeutta 50 Mbit/s ... missä tämä on rajana? (Se ON raja esim. 1 TB:n kovalevyn synkronoinnissa, mutta ei sitä surffailuun tarvita eikä ehkä eroonkaan kiinnitä huomiota).
Lagaaminen ei tarkoita hidasta yhteyttä vaan se tarkoittaa pitkää ping-aikaa. Tällöin interaktiivinen pelaaminen kärsii. Valokuidussa EI OLE pitkä ping aika. Herää kysymys missä sitten on, jos missään? Peliserveri voi hyvin olla pullonkaula, koska mitään ei ole vielä analysoitu. Onko varmaa, että pojilla ei ole joku P2P pyörimässä ja itseaiheutettu hidastelu?
4.
Taloyhtiössä ilmeisesti EI ole jaettu yhteys.
Siis yhteys on DNA:n toimesta, heidän reitittimessään, annettu toimia 300 Mbit/s nopeudella sinulle. Muilla on oma nopeutensa. Analysoimatta ei voi tietää toimivatko DNA:n laitteet oikein vai ei. He voivat varmaan myös asian pyydettäessä testata. He testaavat heidän omaan reitittimeensä asti talojakamossa, ei välttämättä teidän asuntonne valokuidun asunnon päähän asti - en tiedä, mutta varmaan kertovat mielellään mistä vastaavat.
5.
Muiden tekemiset eivät vaikuta tässä tapauksessa, jos edellinen kohta pitää paikkansa - todennäköisesti pitää, koska eri asuntoja laskutetaan erilailla.
6.
Ei tietysti pitäisi, mutta lähinnä tämä aiheuttaa sen, että ei toimi ollenkaan, jossain, näennäisesti randomina.
191
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:22.04 »Monelle insinöörille ja huippututkijalle nimenomaan Mac on ja on ollut ykköskone, mutta nämä tyypit kuten minäkin emme pidä suurta rumpua omista toimintatavoistamme.
...
Mielenkiintoista koska tuo yleistys ei toimi minulle yhtään. Jos puhutaan insinööritoimistoista, joissa käsittääkseni on aika suuri osa insinööreistä töissä, niin en ole sotien jälkeen niissä tavannut yhtään Macia. Jotain Microstationia ajettiin 90-luvun alussa, mutta siihen se sitten loppui.
Mitä teknisiä laskentaohjelmia tai CAD-ohjelmia tai CAE-ohjelmia on saatavana Maciin? En ole kuullut yhdestäkään. (No, yhden tiedän, mutta se toimii myös Linuxissa).
Ymmärrän kyllä, että tutkijat jotka tekevät tekstejä, grafiikkaa, videoita ja esityksiä, arvostavat Macia. Näinhän tapahtuu varsinaisessa graafisessa suunnittelussakin - mutta että varsinaisessa insinöörityössä? Tekstinkäsittely ja videoiden teko ei ole insinöörityötä, vaikka työhön liittyykin.
192
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:21.58 »Äänistä tulee mieleen artikkeli Dr. Dobb's -lehdessä aikoinaan. Joku ohjelmoija muisteli omia alkuaikojaan, kun pöydällä oli tietokone ja radio ja ohjelmaa testatessa radio sai häiriötä PC:n toiminnasta. Kirjoittaja kertoi kuinka hän pystyi sen radiohäiriön avulla nopeasti tunnistamaan missä kohtaa ohjelma alkoi toimia väärin. Minulle on siitä jäänyt mieleen kummittelemaan sellainen ajatus, että vielä joku päivä joku kytkee debuggeriin ääniulostulon avuksi. Samoin haluaisin nähdä debuggerin joka visualisoi muistinkäyttöä ohjelman suorituksen aikana; myöskin visuaalinen hahmotus voisi nopeuttaa debuggausta. Vaan eipä ole sattunut silmiin kumpikaan lähetymistapa vielä missään.
Tuo on aivan uskottava juttu.
Ehkä visaisin ongelma minulla oli sellainen, jossa huomasin työaseman pitämästä äänestä tietäväni, milloin ohjelma ei toimi. Unix-RISC koneet varustettuna SCSI-levyillä olivat toki äänekkäitä silloin.
193
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:21.04 »Niin siis sitä juuri meinasin, että onko tuo Pages verkkosovellus? Ei tuo iCould.com kerro tosiaan sisällöstä yhtään mitään. Officen sivu kertoo mitä sieltä löytyy kirjautumatta. Enkä ala tekeen kyllä tunnusta sen takia, että käyn tarkistaan sisällön.
Hehe, siinä meni minun teoriani Applen yleispätevästi hyvästä käyttökokemuksesta
194
Laitealue / Vs: ASUS USB-AC53 Nano ajuri (ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:20.26 »
Tässä on kuvauksesi perusteella vielä kaikki mahdollisuudet auki. Hitautta voi olla hyvin monessa aivan eri asiassa. Suosittelen, että asiaa testaa joku joka ymmärtää riittävästi verkoista. Esim. tällaiset kysymykset tulevat heti mieleen:
-1.
Sinulla on kuvauksen perusteella ehkä neljä konetta. Jokainen pitää varmistaa erikseen, riippuen mitä allaolevat testit näyttävät. En näitä kombinaatioita luettele alla. Enkä ota loogiseen järjestykseen sen enempää kantaa - se pitää itse sisäistää riippuen siitä mitä löytyy tai on löytymättä.
0.
Pätkiikö verkko Internettin nähden? Tämä pitäisi varmentaa esim. Ping Plotterilla, monitoroimalla alkajaisiksi pari tuntia, jatkuvana grafiikkana.
Pätkiminen usein koetaan hitautena. Vika voi olla esim. jonkin kytkimen portissa tai jossakin muussa laitteessa. Ping Plotterilla pitää haarukoida, jotta viallinen laite löytyy. Voihan se olla vaikka kaapelikin.
1.
Onko koneelta koneelle yhteys hidas? Siis langaton sisäverkko. Voi olla jos laite on jumissa (boottaa ennen testejä) tai laite on viallinen tai tietokoneen langaton kortti on viallinen?
2.
Toimiiko langaton muuten OK? Vähän vaikea testata, mutta onko seinän takana laite joka toimii samoilla kanavilla?
3.
Onko Internet hidas yksittäiseltä koneelta? Ei saisi olla tuollaisella yhteydellä.
4.
Onko Internet epänormaalin hidas jos siinä on useita sinun laitteitasi käytössä samaan aikaan? Ei saisi olla.
5.
Onko Internet hidas jollakin tietyllä hetkellä? Minkä hyvänsä jaetun yhteyden, nopeudesta riippumatta, saa tukkoon, jos joku warettaa jotakin suosittua. Onko se edes talossa jaettu yhteys?
6.
Nyt mennään jo epätodennäköiseen, mutta tapahtuneeseen, onko joku liittänyt verkkoon koneensa DNS-serveriksi? Tällöin ei toimi, randomisti, jos tällainen kone on verkossa, mutta sen netti on hidas. Siis jos on jaettu yhteys.
-1.
Sinulla on kuvauksen perusteella ehkä neljä konetta. Jokainen pitää varmistaa erikseen, riippuen mitä allaolevat testit näyttävät. En näitä kombinaatioita luettele alla. Enkä ota loogiseen järjestykseen sen enempää kantaa - se pitää itse sisäistää riippuen siitä mitä löytyy tai on löytymättä.
0.
Pätkiikö verkko Internettin nähden? Tämä pitäisi varmentaa esim. Ping Plotterilla, monitoroimalla alkajaisiksi pari tuntia, jatkuvana grafiikkana.
Pätkiminen usein koetaan hitautena. Vika voi olla esim. jonkin kytkimen portissa tai jossakin muussa laitteessa. Ping Plotterilla pitää haarukoida, jotta viallinen laite löytyy. Voihan se olla vaikka kaapelikin.
1.
Onko koneelta koneelle yhteys hidas? Siis langaton sisäverkko. Voi olla jos laite on jumissa (boottaa ennen testejä) tai laite on viallinen tai tietokoneen langaton kortti on viallinen?
2.
Toimiiko langaton muuten OK? Vähän vaikea testata, mutta onko seinän takana laite joka toimii samoilla kanavilla?
3.
Onko Internet hidas yksittäiseltä koneelta? Ei saisi olla tuollaisella yhteydellä.
4.
Onko Internet epänormaalin hidas jos siinä on useita sinun laitteitasi käytössä samaan aikaan? Ei saisi olla.
5.
Onko Internet hidas jollakin tietyllä hetkellä? Minkä hyvänsä jaetun yhteyden, nopeudesta riippumatta, saa tukkoon, jos joku warettaa jotakin suosittua. Onko se edes talossa jaettu yhteys?
6.
Nyt mennään jo epätodennäköiseen, mutta tapahtuneeseen, onko joku liittänyt verkkoon koneensa DNS-serveriksi? Tällöin ei toimi, randomisti, jos tällainen kone on verkossa, mutta sen netti on hidas. Siis jos on jaettu yhteys.
195
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:19.52 »Olisi kiva joskus kokeilla Applen tietokonetta kuriositeettina
....
Eipä noissa insinöörille ole oikein mitään. Ehkä vuonna 1984 oli, koska silloin muut tekstinkäsittelyohjelmat olivat toinen toistaan huonompia. Käyttöideat olivat emäsurkeita, mutta MacWrite oli sellainen, jolla pystyi tekemään helposti tekstiä, ihan WYSIWYG-muodossa kuvineen. Tämähän vaati laadukkaan näytön, mitä muissa ei ollut. (Vertailukohdat olivat Mykkä-Mikko, joka ei antanut lopulta tarjousta, tyhmä HP PAM-järjestelmä, missä oli kamala Word-jotakin tekstinäytöllä. Sitä ohjelmaa ei ollut tuolla WEB-linkissä ollenkaan - ehkä yhteyteni on niin hidas että käyttämisestä ei tule mitään.
Applen rahastusta kuvastaa hyvin liitetty videolinkki
. Se missä Apple loistaa on käyttäjäkokemus - se on aivan oma tieteensä eikä sitä saisi koskaan aliarvioida kuluttajatuotteessa - sitä kuulutin jo edellä Ubuntuun. Yksi esimerkki: Ubuntussa 2000-luvulla oli vakiona käynnistysääni, jossa pärähtivät rummut. Siihen eräs muusikkoystäväni kommentoi välittömästi: Nuohan olivat oikeat congat! Positiivinen käyttökokemus oli heti valmis.https://www.youtube.com/watch?v=-I9n-cjl7zg
196
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:16.55 »...
Eikä kyllä ole haluakaan mennä noin pahasti suljettuun järjestelmään.
...
Mielestäni suljetut järjestelmät ovat aivan erilainen pallopeli. Apple on kokonaan ja Windows puoliksi.
Tuo 7 eri fyysistä käyttöjärjestelmää, mitä olen käyttänyt TÄNÄ vuonna on tietysti vain jäävuoren huippu. Sen lisäksi on "muutama läppäri", joita tarvitsee joihinkin juttuihin tai ei tarvitse ollenkaan, esim. ASUS EE PC, jossa on vielä Ubuntu 12.04, mutta toimivat kuitenkin ja odottavat specifistä tarvetta (esim. musan soittokoneena jossakin muualla). Olohuoneen kirjahyllyssä on 3 Raspberry tietokonetta tuottamassa TV:hen sarjaohjelmia ja elokuvia sekä musiikkia verkkolevyltä.
Ei ole mitenkään realistista ajatella, että kaiken tämän olisi saanut aikaiseksi parilla Applen koneella. Ei myöskään Windowsilla vaikka mitä olisit maksanut - tarvittaisiin kylkeen suljettuja, mitä lie mediaplayereitä jms. Raspberryt ovat melko uusia, mutta noin muuten uusin kone on vuodelta 2011 - hyvin pelittävät kun tietää mitä milläkin tekee. Mitään erityisen kallista ei ole mukana.
197
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:13.33 »
Yep, rivinvaihdot ja sivunvaihdot ja kuvien muutokset (vaihto, koko tai asemointi) saavat aikaan kaikilla *word* ohjelmilla jotakin hallitsematonta. Julkaisuohjelmalla, kuten avoin Scribus, ei mitään hallitsematonta. Tosin hallittuja muutoksia voi hyvinkin olla tarpeen tehdä, mutta oikeasti kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikenlainen automaattinen ohjelman tekemä häsläys nyt on vaan niin ärsyttävää. Tavanomaisen tekstidokumentin tekoon Scribus on kyllä aivan liian vaivalloinen (esimerkiksi ilman tyylejä se ei tee mitään järkevää ja joka RIVIllä on oma tyylinsä, tyhjälläkin rivillä).
Google Docsia kokeilin joskus alussa ja sillä ei voinut tehdä mielestäni yhtään mitään. Hyvä tietää, ei mitenkään yllättävää toisaalta, että se on kehittynyt.
Se, että joku toimii pilvessä, on kyllä suomeksi, sanalla sanoen Game Changer. Minullakin on nyt käytössä 7 ERI fyysistä käyttöjärjestelmää (ja siihen virtuaaliset päälle), tämänkin palstan testausten vuoksi, ja tiedostot ovat sitten aina jossakin. Jos ne olisivat aina vain pilvessä, homma yksinkertaistuisi. Samasta syystä en ole käyttänyt desktop maili-clientejä enää sotien jälkeen, vaan pelkästään G-mailia (siitä lähtien kun sitä ei vielä yleisesti voinut saada - markkinointikikka se oli sekin). Ehkä siirryn siihen, että NAS-levy on masteri kaikille käyttötiedostoille ja se on sitten samassa verkossa (varmaan pitää olla kaksi, koska kaiken datan masterin pitäminen verkossa jolla pääsee Internettiin, ei ole ollenkaan hyvä idea amatöörimäisesti ylläpidetyssä verkossa, mitä kotiverkko on).
Google Docsia kokeilin joskus alussa ja sillä ei voinut tehdä mielestäni yhtään mitään. Hyvä tietää, ei mitenkään yllättävää toisaalta, että se on kehittynyt.
Se, että joku toimii pilvessä, on kyllä suomeksi, sanalla sanoen Game Changer. Minullakin on nyt käytössä 7 ERI fyysistä käyttöjärjestelmää (ja siihen virtuaaliset päälle), tämänkin palstan testausten vuoksi, ja tiedostot ovat sitten aina jossakin. Jos ne olisivat aina vain pilvessä, homma yksinkertaistuisi. Samasta syystä en ole käyttänyt desktop maili-clientejä enää sotien jälkeen, vaan pelkästään G-mailia (siitä lähtien kun sitä ei vielä yleisesti voinut saada - markkinointikikka se oli sekin). Ehkä siirryn siihen, että NAS-levy on masteri kaikille käyttötiedostoille ja se on sitten samassa verkossa (varmaan pitää olla kaksi, koska kaiken datan masterin pitäminen verkossa jolla pääsee Internettiin, ei ole ollenkaan hyvä idea amatöörimäisesti ylläpidetyssä verkossa, mitä kotiverkko on).
198
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 13.02.21 - klo:11.53 »Lyhyissä teksteissä en ole huomannut Officessa muuta kuin ärsytystä - samaa kuuluu kaikilta muiltakin, jotka todellakaan eivät ole mitään romaanien puhtaaksikirjoittajia.En ole hetkeen taas Libreä kokeillutkaan ja piti oikein mielenkiinnosta testata hyvin nopeasti. Tein dokumentin, tein ylä- ja alatunnisteen. No ihan ok sivunumeroiden laittaminen automaattiseksi jne. Sitten lisäsin kuvan ja sen sai laitettua ylä- tai alatunnisteen päälle. Testini loppui tähän
Yep, kuvien lisäämisessä pitää katsoa mitä optiota käyttää. Jotenkin oletuksilla menee aina pieleen. Siksi käytän vanhaa Templatea jossa on jo valinnat oikein. Kaikilla *office* versioilla.
Sinänsä koko kuvajuttu ja kunnollisen sivun tekeminen on aivan järkyttävän ärsyttää kaikilla *word* ohjelmilla. Laitan tähän esimerkin dokumentista (Yamaha), jonka yrittämiseen minun hermoni ei riitä *word*-ohjelmilla. Vähintäinkin aina kun dokumentin avaa ja editioi, asemointi on pielessä. *powerpoint* on vielä hölmömpi sivun tekemiseen, mutta onhan se esityksiin ihan OK.
Scribuksella tällaisen dokumentin hallitseminen on sinänsä triviaalia ja sillä voi helposti tehdä dokumentissa mitä hyvänsä eikä mikään muutu kun jotain toista kohtaa muuttaa. Scribus on kuitenkin ohjelma jota pitää jo opiskella - se ei ole aivan helppo ottaa käyttöön, ei ainakaan intuitiivisesti. Se on myös paljon työläämpi tekstimassan tuottamiseen, koska siinä sisältö ei ole viime kädessä millään sivulla, vaan omassa objektissaan, joiden ominaisuuksista pitää huolehtia, jokaisesta objektista erikseen.
Laitan mukaan myös toisen esimerkin (Tangerine Dream), joka on siinä rajoilla, mutta eihän sitä aloittaessa vielä tiedä mitä haluaa tehdä. Joten ei tullut mieleenikään yrittää tätäkään millään *word*-ohjelmalla.
199
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 12.02.21 - klo:22.29 »...
Officen käyttöliittymä onneksi on muuttunut vuosien saatossa. Sehän oli samanlainen jäte kuin Libre aikoinaan. Nykyään se on kontekstuaalinen.
...
Mielenkiintoista, että joku on kokenut tämän edistykseksi. En sitten tiedä minkälaisista teksteistä puhutaan - olen toiminut yrityksissä joissa ei kirjoitella mitään romaaneja. Lyhyissä teksteissä en ole huomannut Officessa muuta kuin ärsytystä - samaa kuuluu kaikilta muiltakin, jotka todellakaan eivät ole mitään romaanien puhtaaksikirjoittajia.
Jos puhutaan teksteistä joilla on oikeasti kunnollinen ulkoasu, niin mielestäni kummallakaan ei tee mitään. Tuollaiset muokkaan aina Scribuksella - joka ei ole ollenkaan samantyyppinen ohjelma eikä sovellu tekstimassan tuottamiseen. Itse tekstin voi tehdä melkein millä hyvänsä, jossa ei ole liikaa ärsyttäviä piirteitä.
En sinänsä epäile etteikö uudempi MS Office olisi parempi jossakin kuin mikä-tahansa-open-office, mutta en kyllä keksi että missä. Oikeinkirjoituksen tarkistus on tietysti oma juttunsa, olettaisin kuitenkin että englannin tarkistus sujuu kohtalaisesti missä hyvänsä.
200
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Sovellusohjelmien lisääminen ubuntuun (Ratkaistu)
« : 12.02.21 - klo:20.03 »Oma näkemys on kyllä, että järjestelmä voi ihan hyvin olla tätä kumpaakin.
...
Lyhyesti: Minusta järjestelmä voi soveltua kaiken tasoisille käyttäjille. Oikeastaan jos se ei sitä ole, niin se on jo epäonnistunut järjestelmä/käyttöliittymä.
Mielenkiintoinen vaatimus. Varmaan riippuu siitä minkälaisista järjestelmistä puhutaan, nythän toki puhuttiin työpöydistä jms, mutta laajennan sitä - en tiedä, mutta esimerkkejä kyllä on.
Oracle versus SQL Server
- tässä helppokäyttöisyys on suhteellista ja pitäisi puhua ammattilaisen näkökulmasta
- Oracle on esimerkki käyttäjävihamielisestä ohjelmistosta. Sitä kuitenkin, usein perusteettomasti, suositaan
- SQL Server on (lähes) intuitiivinen ja helppo. Niin helppo, että sitä ei vaivauduta opettelemaan ja ajetaan resursseja ja levytilaa armottomasti tuhlaten, tarvitaan vain viiden asian opettelu, ei edes opiskelua, mutta sekin lyödään laimin.
- Oracle on hyvin luotettava jos sen osaa pystyttää eikä koske siihen. Muuten hommasta ei tule mitään tai sen saa myös hyvin hitaaksi taitamattomuudella.
Mac versus Windows
- en nyt puhu markkinaosuuksista koska ne tulevat muuta kautta
- Windows on sekamelska verrattuna Maciin
- Mac on ensituntumaltaan miellyttävä, jossa "kaikki toimii". Oikeasti kaikki ei toimi, mutta ei sillä ole ilmeisesti väliä, koska tuntuma on hyvä
- kummatkin tekevät rahaa hyvin (katso kuvat)
Unix versus Windows NT
- Windows NT jyräsi Unixin vaativassa käytössä hyvin nopeasti ilmestymisen jälkeen (esim. viidessä vuodessa)
- Windowsilla ei ollut mitään referenssejä, Dos ja Dos-Windows olivat lähinnä vitsejä vaativassa käytössä
- Windows NT:tä epäiltiin kuitenkin monta vuotta, mutta jotkut aloittivat siihen siirtymisen jo 1994 ja 1998 Unixit lopetettiin (siis edelläkävijät tekivät näin)
- Unixin käytössä oli kyse siitä, oliko komentokieli hallussa vai ei ollut. NT oli intuitiivinen ja helppokäyttöinen. Se oli myös suorituskykyinen, esim. Command Prompt oli heti alusta lähtien hyvä (se EI OLLUT mikään Dos prompt, ei koskaan ole ollut)
- suurin tekijä lienee ollut se, että Windows NT oli yleiskäyttöinen ja Unix rajattu (kaikki versiot siitä olivat)
- olen jo aikaisemmin kommentointu sitä, että kaikki Unix oppaat olivat hyvin ja hauskastikin kirjoitettuja esseitä osoittamaan että tekijä hallitsee asiansa suvereenisti. Windows oppaat ovat aina olleet tarkoitettuja ratkaisemaan suoranaisesti käyttäjän ongelmat, tässä mielessä hieman tyhmiäkin koska niissä yleistetään terminologiaa niin, että varsinaisen järjestelmän toiminta kuvataan väärin. Mutta ainahan Windowsiin löytyy perusteellisempiakin oppaita.
- kyse oli myös siitä, että Intel jyräsi muiden yli, vaikka sekin oli DOS-aikakaudella lähinnä vitsi
Ubuntu versus kaikki muut
- tarkoitin lähinnä sitä että bugeille ja epäloogisuudelle kehittäjien ei pitäisi keksiä mitään selityksiä vaan suunnitella ja toteuttaa paremmin
- nykyaikana vaaditaan myös miellyttävää käyttäjäkokemusta, mitä se nyt kenellekin on (ihan oma tieteenhaaransa varmistua tästä, epäilemättä Apple hallitsee tämän)
VMware versus avoimet (työasemavirtualisoint)
- vaikka VMware on kaikessa parempi tai paljon parempi, avoimmuus houkuttelee ja tarjoaa suoremman asennuskokemuksen (jos tarjoaa)
- yrityselämässä VMware Playerin mitätön hinta voi kuitenkin olla syy siihen että käytetään VirtualBoxia, koska se toteuttaa minimivaatimukset. Silloin kun kustannuksia säästetään, kaikki maksulliset ohjelmat arvioidaan
MS Office versus Libre Office / Open Office
- maksullisessa tuotteessa ei ole mitään parempaa, esim. PDF:n luonti on tullut paljon myöhemmin MS:ään, ainoastaan joitakin marginaalisia eroja. Käyttöympäristö on maksullisessa sekavampi ja muuttuu tarpeettomasti vuosien kuluessa.
- yritysmaailma katsoo, että Libre Officea ei ole olemassakaan
- Microsoft Teams integrointi varmistaa MS Officen voittokulun
- toisin sanoen, mahdollisuudet johonkin muuhun kuin MS Officen käyttöön ovat lähinnä teoreettisia yritysmaailmassa.
- käyttöliittymällä ei ole tässä oikeastaan mitään vaikutusta. Yritysten omat ohjelmat ja makrot määräävät hyvin pitkälle.
- yksityiskäytössä on maksettu MS Officesta 300 euroa, jokin vuosi sitten vielä 100 euroa ja vieläkin maksetaan iloisesti jotakin kun se on NIIN välttämätön
Varsinaista trendiä käyttöliittymämielessä en löytänyt näiden asioiden välillä.
