Viestit

161

Laitealue / Vs: Miniläppäriä pukin pakettiin, vaihtoehdot ja vertailua

« : 12.11.08 - klo:18.27 »

Lehdessä MikroPC numero 13 on testi minikannettavista.
http://mikropc.net/nettilehti/index.jsp
(vaatii rekisteröinnin, mutta joku 24h juttu olemassa?)

Asus 901 ei pärjännyt mini läppäreiden testissä ollenkaan

Miinuksina mm.
Liian pieni
Akkukestokin vain 301 min kun MSI vei voiton 314 minuutilla
(tosin siihen oli asennettu normaalia isompi akku)

No mulla ei ole valittamista 901:n suhteen.

162

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Säätiedot talteen

« : 12.11.08 - klo:15.26 »

Ukkostutka

Jos säätiedot kiinnostaa, niin Googlesta hakusanalla "ukkostutka" löytyy useita tutkia.
Valitse niistä itseäsi lähelläoleva / mieluisa.
Syksyisin mukavaa ajanvietettä katsella ukkosrintaman etenemistä.

163

Multimedia ja grafiikka / Vs: screenshotti ohjelma

« : 06.11.08 - klo:14.59 »

Xine:stä löytyy nappi "kamerankuva" jolla voit kesken katselun napata kuvan haluamastasi kohdasta

164

Yleistä keskustelua / Vs: "Miniläppärien valmistajat kypsyivät Windowsiin"

« : 06.11.08 - klo:14.29 »

Varmasti olisi kun Tappion asennus ei olisi onnistunut.

Tappio ei asennu linuxiin, mutta toimii kyllä ihan hyvin!!!
(Tappio on ilmainen kirjanpito ohjelmisto)
Tappio vaatii asentuakseen M$ IE:n

Toimi seuraavasti
1 Asenna tappio winkkarissa, jossa IE:on
2 Kopioi ne muutamat tiedostot jotka asennuklsessa syntyy Linuxiin
3 Aja vinellä

Ps. Linuxissa kannataa tappiossa käyttää hiiren kakkospainiketta.

165

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Hidas lähiverkko - 1Gb

« : 30.10.08 - klo:18.22 »

Datan osuus Ethernet kehyksessä

Luulo ei näköjään ole täysin varmaa tietoa!
Olen joskus aiemminkin kysellyt paljonko kehyksestä hukkuu noihin ”turhiin / pakollisiin” tietoihin.

Silloin sain semmoisen käsityksen jotta kehysten ym. osuus olisi ollut siirrettävästä datasta aina yli 10% pahimmillaan jopa 20%
Metsässä oltiin "mutulla" ja vahvasti, joten kiitokset oikaisusta.
Siis tosiaankin
Luulo ei näköjään ole täysin varmaa tietoa!

166

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Hidas lähiverkko - 1Gb

« : 29.10.08 - klo:08.47 »

Palaan tuohon tiedonsiirto protokollaan, tuossa nopeusasiassa.

Osaisiko joku kertoa vaikka noin ”pommiluokkaa” että jos käytössä on tcp/ip protokolla eli siis ip-protokolla, jonka päällä ajetaan tuota tcp-protokollaa mikä on hyötykuorma tuossa siirrettävässä datassa ja mikä protokollien itsensä  tarvitsema tila kehyksessä, tai tässä tapauksessa kehyksistä, sillä molemmissa protokollissahan on omat sisäiset otsikot, liput ym.

Katselin tuommoista sivua http://fi.wikipedia.org/wiki/TCP Datan osuus on tietenkin riippuvainen kehyksen koosta.
Oletetaan että kehyskoko on ”vakiot” tai suurin / pienin kehyksenkoko.
Mikä osuus siirosta on dataa?
Vai onko noiden tarkistussummien otsikoiden ja muiden tarvitsema tila niin pieni että sen voi jättää kokonaan ilman huomiota.

167

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: projekti: kotipalvelin tallentavana digiboxina

« : 28.10.08 - klo:21.54 »

Tässä pari lainausta kauppiaan sivulta lnkin takaa:
"Tuotekuvaus:   Tällä kortilla voit katsoa Ylen antenniverkon HDTV-lähetykset Pekingin Olympialaisista!"
ja vähän myöhemmin.
"Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 98SE, ME, 2000, XP, XP MCE ja Linux."

Tuolta löytyy muutama varmasti tuettu kortti.
http://www.linuxtv.org/wiki/index.php/DVB-T_PCI_Cards

Postimyynnissä on aina tuo 14 pv palausoikeus.
Luulisi tuon kauppiaan antavan takuun / palautus oikeuden pitemmäksikin aikaa, että ehtii kunnolla testata kun sivuillaan lupaa Linux tuen kortille.

Ps. kun omaa korttiani ostin sain pidemmän palautusoikeuden, kun lupasin ilmoittaa miten toimii Linuxissa.

168

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: projekti: kotipalvelin tallentavana digiboxina

« : 28.10.08 - klo:13.13 »

Korttina parivuotta vanha Technotrend DVB-C Budget C1500 HD + kauko-ohjain + CI + Conax
(ostopaikka Elektroni) ei tietoa toimiiko tuo uusi C1501 malli

Siis tolla kortilla näkyy myös maksukanavat?
Ilman kauheeta tunkkausta?
Tunkkaamo Kiitos.

Jep.
En ole nyt kotona joten pientä varausta
mun kortti ei ole C1501HD vaan vanhempi malli C1500 (kortti on C eli kaapelikortti)
ja voipiolla että se mun kortti on C1500 ei 1500HD (HD liitty HD-lähetysten vastaanottoon, vaan ei niitä taida pahemmin olla tällähetkellä)

Kortti lähti laakista toimimaan Ubuntu 7.4 ja Kubuntu 7.4 sekä SUSE joku vanha versio.
Nyt kortti SUSE 10.2 ja toimii siinäkin ihan kivasti, eilen tuli nauhoitettua Yö jolloin Amerikka kauhistui
perustuu  Orson Wellesin vuonna 1938 ohjaaman radiokuunnelman "Maailmojen sota".

Edit:
Mitään paketteja ei tarvinnut hakea / asentaa, lisää. Kortti *) vain koneeseen ja Kafeine auki ja kanavat kohdalleen.
Sitten voikin jo katsella / nauhoitella ohjelmia.

*) paketissa on kaksi korttia, jos maksukortinlukija mukana.

169

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Hidas lähiverkko - 1Gb

« : 28.10.08 - klo:10.45 »

On Gigabit switch (Linksys WRVS4400N) jaag Gb verkkokortit ja cat6 kaapelit. Sitten Ubuntu näyttää n.26 MiB/s nopeutta. Siirrettävänä 450GB ja aikaa menee n. 5 tuntia ennustuksen mukaan niin eikö se silloin ole hidas?

Tuo 5 tuntia lienee datan siirtoon menevä aika?
Tuossa joku jo kyseli mikä protokolla on käytössä?

Verkkokortille ilmoitetaan tiedonsiirtnopeus 100 Mb ta ivaikka 1Gb /s. tuo on verkkokortin Max tiedon siirrto niopeus.
Siihen sisältyy paketissa olevat ip-ositteet, verkkokorttien MAC osoitteet, datan tarkistus summat, ja pahimmassa tapauksessa jokin tiedonsiirtprotokolla on voitu paketoida toisen sisään. Kaikesta tuosta huomaa pien että hyötykuorma ei ole 100%.

Pitää siis erottaa toisistaan verkkokortin tiedonsiitonopeus (100Mb/s) ja datan tiedonsiirtonopeus, joka on riippuvaiinen monista muistakin asioista.
Vaikka siitä pystyykö suoritin purkamaan datan ja laskemaan tarkistussummat samassa vauhdissa.

Ethernet verkossa katoaa aina jonkinverran paketteja. Jonkin mekanismin on etsittävä kadonneet paketit ja lähetettävä ne uudelleen, ja tämäkin hidastaa datan siirtoa, vaikka verkossa siirretään tavaraa "täydellä vauhdiolla".

Olen usein huomannut pitkillä etäisyyksillä, tai huonosti tehdyillä kaapeloinneilla, että kun pudotta verkkokortin nopeuden 100Mb > 10Mb niin yllätys yllätys datan siirtnopeus kasvaa.

170

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: projekti: kotipalvelin tallentavana digiboxina

« : 28.10.08 - klo:09.38 »

Se vain harmittaaa kun maksukanavat eivät näy Linux-koneilla tällä laitteella, mutta näkyvätköhän millään muullakaan digiboksikortilla?

Maksukanavia ei voinut olla nauhoitettavista kuin yksi.

Korttina parivuotta vanha Technotrend DVB-C Budget C1500 HD + kauko-ohjain + CI + Conax
(ostopaikka Elektroni) ei tietoa toimiiko tuo uusi C1501 malli

Vaikka tuo kortti nauhoittaakin kerrakka useita kanavia voi niiden joukossa olla vain yksi maksukanava.
Seuraavan maksukanavan kohdalla tulee ilmoitus "Ei vapaita kortinlukijoita"
Tun rajoitteen voi poistaa cam serverillä..... mutta se on sitten ihan oma juttunsa.

171

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: projekti: kotipalvelin tallentavana digiboxina

« : 23.10.08 - klo:14.24 »

USB-tikku on pieni ja kätevä tökätä koneeseen.
Varmista että tuo TV-tikku tukee USB2.0 aa, muuten voipi olla ettei onnistu kuin yhden kanavan katselu / nauhoitus kerralla.

Mulla koneessa kortti voi karsoa yhtä  ja nauhoittaa useampaa kanavaa kerralla.
kokeilin kuuden kanavan nauhoitusta yhdellä kortilla samaan aikaan (pitää olla samalla Muxilla) hyvin onnistui.
Maksukanavia ei voinut olla nauhoitettavista kuin yksi.

172

Yleistä keskustelua / Vs: Tietokoneen ajokortti Ubuntulla?

« : 02.10.08 - klo:08.52 »

Minusta tutkinto on mollaamisen arvoinen tietokannat-osion osalta... Muut menettelevät, mutta tuo on kovin kaukana sekä tietokoneen peruskäyttäjän tarpeista ja taidoista että tietokantoja oikeasti käyttävien työstä. Ei accessia takomalla oikeasti opi tietokannoista mitään käytön kannalta hyödyllistä. IMHO. Parempi olisi vaikka esimerkkien kautta tutustua sovelluksiin, joiden takana on tietokantoja. Ohjelmoijat tekevät käyttöliittymän taakse piilotetun tietokannan käsittelyn joka tapauksessa.

Totta tuokin, olen tuosta samaa mieltä.

Eipä tuon peruskäyttäjän paljon noita oiketa tietokantoja tartte säädellä.
Toki käyttää moniakin tietokantoja, mutta tuskin netissä laska maksaessaan miettii
että onko tuon tietokannan ROLLBACK kunnossa, jos vaikka netti kaatuu välillä.

Olen samaa mieltä kun sinä, että parempi tuossa osiossa olisi keskittyä kertomaan vain mikä tuo tietokanta on
ja mihin sitä käytetään, ei edes yrittää opettaa peruskäyttäjäälle tietokannan luontia.

Kolmessa illassa tietokanta haltuun on kyllä vaativa haaste sekä kouluttajalle, että oppilaalle.

Teemaa mukautellen tietokannan luonti
Opetetaan A-ajokortissa vaaditut asiat, eli luomaan yhden taulun tioetokanta.

Tässä esimerkissä käytetään MS Toimistopakettia ja Access tietokantaa (lienee yleisin A-ajokortti tutkinnossa.)

Access tietokannan luonti voisi mennä seuraavasti:

1 Sulje Access, jos olet sen vahingossa avannut.
2 Avaa Excel
3 Aloita täyttäminen ensimmäisestä sarakkeesta, ensimmäiseltä riviltä siis solusta A1
Kirjoita otsikot kuten Etunimi, Sukunimi, Postinumero, Postitoimipaikka ym.

4 Syötä tiedot. Matti, Maija, Kalle.....
Älä jätä tyhjiä rivejä

5 Tee tarvittavat muutokset ”tietokantaan” Lisää / poista tietueita = rivejä.
(helpoitenhan tuo hoituu Exelissä hiiren kakkospainikkeella)

6 Jos pitää laijitella tiedot johonkin järjestykseen tee se Exelissä valikosta Tiedot > Lajittele

7 Tallenna tiedot paikkaan, josta läydät ne ja sulje Excel

8 Avaa Access valitse Tiedosto > Tuo ulkoine tietokanta (muistaakseni ei tällä koneella Win...)

Valitse
Uuteen tietokantaa
Taulukossa on otsikkorivi
Luo perusavain

Nyt osaat suorittaa A-ajokortin tietokanta osion vaadittavasti.
Olet luonut yhdentaulun tietokanna ja määritellyt siihen perusavaimen

Lisännyt ja poistanut tietueita
Suorittanut lajittelun

Saako noin tehdä en tiedä, mutta lopputulos on oikea ja miten se on tehty ei selviä valmiista tietokannasta.

173

Ubuntu tietokoneissa / Vs: "Turvakansio"?

« : 01.10.08 - klo:18.50 »

Hieno ketju

Mietin sitä mistä ketju lähti liikkeelle?
Pieni turvakansio omille jutuille
Ehdotin tikkua mutta se kuulema aivan liian pieni. Jos 16Gb ei riitä niin minkäkokoinen sen pitäisi olla?
Kävisikö USB-porttiin liitettävä kovalevy on luottokortin kokoinen 40Gb? (tuossa on piuhakin mukana)

Miksi nuo halemisto oikeudet ei omalla koneella riitä suojaukseksi jo kyseessä on vain kevyen turvan etsiminen?
(salasanan murtaminen tai biosasetusten muuttaminen / buutti omalta CD-ltä murtoa varten on minusta jo aika rankkoja juttuja)

Ehdotan siis samaa mitä tässä ketjussa on aiemminkin ehdotettu
FTP- palvelin, eli siis oikeasti SFTP-palvelin.
erillinen kone ja se tietenkin lukittuun tilaan

Käyttö helppoa
Ylläpito helppoa
Turvallinen (ainakin minun mielestäni)
Halpa

Samalla oppi paljon juttuja

174

Ubuntu tietokoneissa / Vs: "Turvakansio"?

« : 30.09.08 - klo:11.41 »

Miten olisi USB-muistitikku.

Varmatoiminen ja helppokäyttöinen, mutta älä unohda sitä siihen pöydälle.

175

Yleistä keskustelua / Vs: Tietokoneen ajokortti Ubuntulla?

« : 30.09.08 - klo:09.43 »

Pointti lienee (ainakin omalta osaltani) siinä, että suoritus pitäisi saada tehdä myös OO:lla ja vapailla ohjelmistoilla. Tuo vaihtoehtohan vain pönkittää vallalla olevaa järjestelmää.

Olen täysin samaa mieltä!!

Mutta jos tavoite on A-ajokortti ei...
Niin tossa oli vinkkejä a-kortin suoritamiseksi ei....

176

Yleistä keskustelua / Vs: Tietokoneen ajokortti Ubuntulla?

« : 30.09.08 - klo:08.50 »

OO / MS

Olisi tietty kivaa jos vois tutkinnossa käyttää OpenOfice ohjelmiistoa.
Suorituksen kannalta sillä ei juuri ole eroa.
Jos osaat nuo vaadittavat asiat tehdä OO-ohjelmalla niin sulta menee 15-30 minuttia
katsoa kaverin koleella miten tuo tehdään ms 97 tai 2003 versiolla
tuossa puolessa tunnissa katsot kaikkien noiden seitsämän osion vaatimat jutut läpi.

Tarvitaanko tuota tutkintoa on makuasia.
Monet sanoo että ei, eivät kuitenkaan tiedä mitä eroa on rivin- ja kappaleenvaihdolla.

Jos homma on hanskassa miksi pitää mollata tuota tutkintoa,
se kuitenkin on selkeä osaamisen mittari.

Tieken sivulta saa "temppulistan" kaikista asioista joita tuossa tutkinnossa vaaditaan.
www.tieke.fi
http://www.tieke.fi/tuotteet_ja_palvelut/tieken_tutkinnot/a-kortti/tutkinnon_rakenne/

Joten oma osaaminen on helppo tarkistaa ilman tutkitokin jos haluaa.
tulosta tuo temppulista laita + merkin rivin eteen jos osaat asian jos et niin opettelet
kun kaikki on + merkkejä niin hyvä, sitten vaan tenttiin.

Tutkinnon suorittaminen ei edellytä mitään pakkokurssia
Tutkinnon järjestäjä perii vain tutkintomaksun joka vaihtelee järjestäjästäriippuen
15 -50 euro / osio.

Sitä että tutkinnon voi suorittaa ilman kurssia ei moni järjestäjä kerro, jos ei osaa kysyä.

Halvimmikkan noi seitämän osoita siis suoritta noin sasella.

177

Laitealue / Vs: Asus EEE PC - Pieni linux läppäri

« : 29.09.08 - klo:16.31 »

Asus EeePc kuulumisia

Kuulimpa hauskoja!!
Kaveri oli ollut ATK-laitteiden maahantuojan esittelytilaisuudessa (minimessut)
Siellä oli ollut päämiesten edustajat puhumassa mm. Asukselta
Asus oli esitellyt komeita kasvuprosentteja kaksinumeroinen luku.
Tuossa luvussa ei kuulema ollut EeePc:t mukana, kun haluavat pitää ne kokonaan erillään.
Sitten se ainakin minulle jymyjuttu. Suomessa oli tuolloin myyty
20,000 KPL EeePc laitteita ja tuo ilmoitus tuli viikkoa ennen kun 901 tuli myyntiin.
Mikäos on Win / Linux laitteiden osuus en tiedä.
Mutta 20,000 myytyä laitetta suomessa on minusta paljon.

Ps. Laitoin tänne koska noi myyntiluvut koskee 700 / 900 malleja ei 901

178

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Serverin pystytys

« : 29.09.08 - klo:15.07 »

Yksi vaihtoehto lisää.

Jos tuo ADSL-modemin säätö hirvittää hanki ulkoinen palomuuri.

Niitä saa asiantuntevista kaupoista hintaan 50 -150 euroa.
hanki aluksi ihan perus purkki, sillä saa tehtyä kaiken tarpeellisen.

Kun halvan purkin ominaisuudet loppuu, olet jo melko taitava ja tiedät tarkkaan mitä laitteeltasi vaadit.

Jotta tuo homma toimisi pitää tuosta sinun nykyisestä ADSL-purkista kytkeä palomuuri pois kokonaan.
Sitten erillinen purkki (palomuuri  eli NAT siihen perään) sitten sen taakse ne sun koneet.
Kaikki palvelinten (palveluiden ) tarvitsemat säädöt tehdään nyt tässä erillisessä purkissa.

Jos sotket tuon erillisen palomuurin, voit ottaa sen helposti posi käytöstä
Kunhan muistat laittaa silloin ADSL-modemista palomuurin päälle
Useissa ADSL-malleissa tuo päälle/pois hoituu yhdellä ruksilla.

Jotkin A-linkin purkit on munsta v**** maisia konffata. Tuolla voit päästä helpommin alkuun.

179

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Serverin pystytys

« : 29.09.08 - klo:13.30 »

Miksei pääsisi? Kyllä mun palvelin ainakin toimii julkisella ip:llä mistä tahansa, myös omasta paikallisesta verkosta.
käytti sitten operaattorin välityspalvelinta tai ei..

Olikohan tossa sun vanhassa ADSL modemissa palomuuri päällä?
Olen luullut että nimen käyttäminen sisäverkossa tarvii DNS-palvelimen, ehkä ei enään tarvi?

Mutta takaisin alkuperäiseen asiaaaan.
Kyllä sun tarvii säätää sitä ADSL-purkkia.
Oletuksena niihin on laitettu ettei mikään sisääntuleva liikenne ole sallittu.
Jos haluat kotona pitää www-palvelinta, niin tuo palvelin käyttää oletuksena porttia 80
Palvelun tarjoa taas yleensä estää kaiken sisääntulevan liikentee tuohon porttiin, pieni ongelma.

Ongelma ratkaistaan kertomalla sille ADSL-modemille että kaikki porttiin (esim) 8080 tuleva liikenne
ohjataan sisäverkossa IP:lle 10.10.10.10 (sun www-palvelin) ja porttiin 80. Näin saat toimii.

Jotta tuo dyn dns osaisi toimia sille pitää myös kertoa että palvelu on muussa kuin oletusportissa

Palvelu joka on oletus portissa ei tarvi porttinumeroa osoitteen perään

Esim www.omatsivut.com toimii jos oletus portissa (80)
jos palvelu on portissa 8080 pitää osoite antaa muodossa
www.omatsivut.com:8080
(dyn dns palvelulla saat kyllä piilotettua tuon kaksoispiste 8080
jollin muiden ei tarvi sitä tietää)

Etene asia kerrallaan
unohda tuo dyndns (nimipalveli)

1 rakenna ja testaa se palvelin sisäverkossa kuntoon
kun tämä kunnossa siirry sen adsl purkin kimppuun

2 avaa ADSL-modemista joku portti ja uudellen ohjaa se tuolle omalle palvelimellesi.

Nyt sitten pääset mistätahansa (paistsi omastaverkostasi) tuolle www-palvelimellesi jos tiedät ADSL-purkin julkisen osoitteen. Sen saa selville purkin hallinta ohjelmalla. Katso valmistajan ohje.

Näin testaat oman palvelimesi nälymisen nettiin
esim
http://www.62.123.123.22:8080 Huomaa tuo kaksoispiste ja porttinumero

3 kun tämä pelittää voit sitten rakennella sitä nimipalvelinta kuntoon (DynDNS tai vastava)

Seuraava vaihe on sitten ruveta rakentamaan DMZ- vyöhykettä
Sitten sisäverkon nimipalvelinta ym.. jos koet ne tarpeellisiksi.

180

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Serverin pystytys

« : 29.09.08 - klo:08.40 »

Noniin koneeseen on asennettu onnistuneesti ubuntu server ja nyta asennan ssh palvelinta ja ongelmaksi muodostuu yhteyden ottaminen. Laitoin tuon ipn tuohon dy.fi palveluun, mutta en saa yhteyttä koneeseeni käyttämällä tuota dy.fi osoitetta, mitä pitäisi tehdä, kun olen kokeillut kaikkea...

Omanpalvelimen pystytys

1 Testaa kaikki palvelut sisäverkossa ja unohda se netti.
Kun palvelut pelittää sisäverkossa, ne on sitten suht helppo saada näkymään myös netissä
Omaan www-palvelimeen kannattaa aluksi sisäverkossa mennä palvelimen IP-osoitteella 10.xx.xx.xx
(palvelimen nimenkäyttö on mahdollista, mutta sitävarten joudut ensin rakentamaan verkkoosi palveluita, joita et oikeasti tarvitse)

2 Palvelut nettiin
Yksi tuon IP-verkon kummalisuus on se että et itse näe omaa palvelintasi sisäverkostasi
samalla osoitteela kuin kaverisi

Jos kaverisi näkee www-sivusi IP-osoitteessa 62.183.xx.x et itse omasta verkostasi pääse tuohon osoitteeseen.

Samajuttu tuon nimen kanssa kaverisi näkee WWW-sivusi osoitteessa www.omatjutut.dy.com
mutta sinä et tuohon osoitteeseen pääse omasta verkostasi.

---------------------------
Edit
vähän samajuttu jos yrität soittaa omaan kännykkääsi ei onnistu.
Kaveri sitä vastoin voi siihen soittaa

Jos haluat soittaa itsellesi tarvitset kaksi puhelinta  ja molempiin eri numeron.
Jos haluat testailla omia www-palvelujasi tarvitset kotiisi kaksi verkkoa ja niille kummallekkin oman julkisen ip-osoitteen.
Tuo verkoitus tehdään sillä ADSL-modeemilla, tai erillisellä purkilla.