Viestit

161

Multimedia ja grafiikka / N-trig, S-Pen ja muut kynät

« : 11.04.13 - klo:07.49 »

N-trig speksi
http://www.n-trig.com/Content.aspx?Page=DualModeTechnology
sanoo, että Linux tukee N-trig stylus-kynää. Mitä tämä tarkoittaa?
Jos hankin läppärin, jossa toimii N-trig-stylus (Asus Taichi tai eräs N-trig-kynällinen Vaio), niin voinko käyttää kynää myös Ubuntussa?

S-Pen on joissakin Samsungin tuotteissa:
Onko sillä Linux-tuki?

Tukeeko Linux näitä kapasitiivisia kosketusnäyttöjä, joita nyt on tullut moniin uusiin läppäreihin?

162

Multimedia ja grafiikka / Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla

« : 20.02.13 - klo:19.35 »

Tilasin juuri Kiinasta kaksi usb-midi-adapteri-johtoa, 3€/kpl.

Epäilen kyää edelleen, että jos kytken sarjaan useita midi-palikoita, niin kellojen pitää olla tahdissa? Miten toinen laite voi kirjoittaa kehyksiin lisää tavaraa, jos kellot eivät ole synkassa?

En tiedä, mytta voisiko olla niin, että midi-laitteet synkronoituisivat automaattisesti? Eli midiä vastaanottava kakkoslaite lukittuisi automaattisesti ykkösen kelloon?
Kyselen tätä siksi, että opin juuri googlaamalla, että useita Arduino-palikoita voidaan synkronoida toisiinta käyttäen hyväksi niissä olevaa "SS"-strobea. Master-Arduino määrää tällä "SS":llä slave-Arduinojen tahdin. Kellosignaalia varten on olemassa oma yhteenkytkettävä porttinsa kaikissa Arduinoissa. Tämä on kätevä tapa laajentaa Arduinoa, jos esimerkiksi portit loppuvat kesken.

Voi olla, että ymmärrän midin väärin. Pitäisi kai lukea speksi?

163

Multimedia ja grafiikka / Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla

« : 20.02.13 - klo:07.48 »

Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.

Mihin tarvitset useita midi-inputteja? Saman midipiuhan kautta kulkee tarvittaessa kuusitoista kanavaa, joiden jokaisen informaatio on toisistaan erillään. Jos taas ajattelit useampaa Arduinopalikkaa, joista jokaisesta midi koneelle, niin silloin kannattaisi miettiä joko ketjutusta tai jonkinlaista midireititintä.

Kello / master / slave -kysymys:
Netissä neuvotaan, miten tehdään yksinkertainen Arduinopalikka, jossa on yksinkertainen MIDI-lähtö. Tällainen yksinkertainen Arduinopalikka tekee itse kellosignaalinsa. Kello ei tule PC:ltä. Jos palikoita on useita, on useita kelloja? Saavatko kellot todella olla epäsynkronisia? Ketjuttaessakin? Eivät kai sentään? Tekniikanidiootin perstuntumalla systeemissä pitäisi olla "master", joka määrää kaikkien lohkojen tahdin?

Arduinon sijasta voisi käyttää myös kohtuuhintaisia valmispalikoita. Esimerkiksi:
http://www.midi-hardware.com/
Näistä useat ovat ketjutettavia. Näistä voisi koota kaiken "B3":ssa tarvittavan noin 200€:lla. Siis ilman sormioita, kytkimiä ja drawbareja.

Näyttää siltä, että perinteinen MIDI-liitäntä MIDI-liittimineen on väistymässä sivuun, kun tilalle on tullut MIDI-USB-liitäntä?
PC:ssä on yleensä vain usb-liitäntöjä. On kuitenkin olemassa MIDI:n usb standardi, ja uusissa kontrollereissa näkyy olevan myös usb-midi-liitäntä. USB-midi-sovitinkaapeli ei ole ihan yksinkertainen. Sovittimessa on elektroniikkaa, ja sovittimen lisäys Arduinoon ei ole ihan helppoa. En tiedä, salliiko usb-midi epäsynkronisen liikenteen?

Menee opiskeluksi, kun ei ymmärrä?

164

Multimedia ja grafiikka / Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla

« : 15.02.13 - klo:18.22 »

Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?

Juu, tuo GUI on ihan erillinen SetBFreen moottorista. Aiemmin, kun tuo urku vielä oli Beatrix-niminen, ei siinä ollut graafista liittymää lainkaan.

Pystyt potkaisemaan moottorin yksinään käyntiin, ja ohjaamaan sitä sitten midi-käskyillä. Käskylistausta en löytänyt mistään, mutta lähdekoodin seasta voi kaivaa oikeat kontrollerinumerot. Ainakin jossain vaiheessa taisi README-tiedostosta myös löytyä ainakin muutama tärkein kontrolleri.

Tästä tiedostosta löytyy joitain midi-ohjattavia toimintoja. Nimistä pitää lähinnä arvailla, mikä toiminto mikäkin on: https://github.com/pantherb/setBfree/blob/master/cfg/default.cfg

Kiitos! Onpas mielenkintoinen conffausfilu! alunperin vuodelta 2004. Tone wheel cross talk! Key click setting. etc. Näitten control-kooditietojen perusteella voi tehdä fyysisen "GUI":n setBfee:lle.

Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.

Etten vaan innostuisi rakentamaan?

165

Multimedia ja grafiikka / Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla

« : 14.02.13 - klo:19.29 »

Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.

 KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!

Kyseessä on varmaan SetBFree, jonka olen jo pari kertaa maininnutkin: http://linux.fi/wiki/SetBFree

Se on tosiaan paras Ubuntulle oleva Hammond-emulaatio, ja "yllättävän hyvä" on nimenomaan se adjektiivi, jolla minä sitä kuvaisin.

EDIT: tämän postauksen puolesta välistä löytyy kuvakaappaus, miltä uusi SetBFree -käyttöliittymä näyttää: http://wootangent.net/2012/10/spooky-october-project-candy-grapple/

Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?

166

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 06.02.13 - klo:12.09 »

Kiitos Heikki!
Tästä uskomattomasta Zyn:istä löytyy todellakin uskomaton setti "drawbar":eja. Nämä näyttävät olevan oikeita harmonisia taajuuksia 1,2,3,4,5,6, ...jne. Ei siis ole sitä terssin pientä virhettä, jonka esimerkiksi Hammond tekee, kun käyttää isoa terssiä viidentenä harmonisena?
Lisäksi tässä on harmonisia, jotka ovat täysin "epävireessä" musiikkiskaalaan nähden. Tosi mielenkiintoista kokeilla ja kuunnella. Esimerkikisi 11. ja 13. harmoninen kuulostavat jänniltä.

Periaatteessa tästä Zyn:istä saisi mahtavan kotisoittimen On vahinko, ettei esimerkiksi noita drawbar-säätöjä  saa keyboard-controllerin namiskoihin! Eikä kai mitään on/off nappejakaan?

Nyt viimeistään on tullut ilmiselväksi,
että hyvät soundit voidaan tehdä pelkästään softalla PC:ssä. Kaikki hardisvehkeet joutavat eläkkeelle.

167

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 05.02.13 - klo:12.04 »

Kokeilua setBfree:
Tämä on periaatteessa juuri sitä, mitä haluan. Pahaksi onneksi siniäänen laatu ei ole ihan kirkas. Katselin oskilloskoopilla, ja huomasin, että siniaaltomuoto on kyllä hyvä, mutta amplitudi- ja/tai taajussjitteriä esiintyy melkein kaikkialla. Kuulostaa vähän suttuiselta!  Lisäksi on äkkinäistä tasovaihtelua. Esimerkiksi 5.9 kHz:n  = F kohdalla on terävä monttu. Bb:n ja H:n vaiheilla on eri taajuuksilla kummallista jittriä.

Kokeilua ZynAddSubFX:
Ääni on kirkkaampi kuin setBFree:ssä, mutta kun ei ole drawbar:eja tai stops:eja, niin ei pääse katselemaan skoopilla perusaaltomuotoja. En myöskään saanut millään konstilla sitä sinänsä hyvänkuuloista  chorus- tai leslie-efektiä pois päältä. Onko kyseessä usean generaattorin tekemä vaihemanipulointi? Monipuolinen syna, mutta soundit ova jumissa preseteissä.

Hoksasin juuri, että ennenkuin valitsen mitään instrumenttia (presettiä) ZynAddSub:issa, saan ulos pelkkää siniaaltoa ilman kaikumaista interferenssiä. Ja siniaalto on upean puhdas. Kaistan yläpää (3dB) on jossakin 4 kHz:n kohdalla. Vahinko, ettei näitä puhtaita siniaaltoja voi summailla vetotangoilla Hammondin tapaan?

168

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 05.02.13 - klo:11.06 »

Kokeilua setBfree:
Tämä on periaatteessa juuri sitä, mitä haluan. Pahaksi onneksi siniäänen laatu ei ole ihan kirkas. Katselin oskilloskoopilla, ja huomasin, että siniaaltomuoto on kyllä hyvä, mutta amplitudi- ja/tai taajussjitteriä esiintyy melkein kaikkialla. Kuulostaa vähän suttuiselta!  Lisäksi on äkkinäistä tasovaihtelua. Esimerkiksi 5.9 kHz:n  = F kohdalla on terävä monttu. Bb:n ja H:n vaiheilla on eri taajuuksilla kummallista jittriä.

Kokeilua ZynAddSubFX:
Ääni on kirkkaampi kuin setBFree:ssä, mutta kun ei ole drawbar:eja tai stops:eja, niin ei pääse katselemaan skoopilla perusaaltomuotoja. En myöskään saanut millään konstilla sitä sinänsä hyvänkuuloista  chorus- tai leslie-efektiä pois päältä. Onko kyseessä usean generaattorin tekemä vaihemanipulointi? Monipuolinen syna, mutta soundit ova jumissa preseteissä.

169

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 05.02.13 - klo:08.26 »

MIDI 1.0 speksi sanoo, että aina on master ja slaves. Jossakin toisaalla luin, että master olisi käytännössä se laite, joka tekee kellorytmin.

Tuntuisi loogiselta, että keyboard + PC - systeemissä PC tekisi kellotahdin ja olisi siis se master? "Mihin suuntaan tietoa siirtyy" lienee eri asia kuin se, mikä laite määrää kellotahdin? Päättelenkö väärin?

Tämän ihmettelyn taustalla on ajatus, että PC:ssä on monta MIDI-liitäntää. Yhteen kytketään pelkkä sormio. Toiseen säätimet (drawbars, switches, jne). Yhteen jalkio. Jne. Toki esitetyt laitteet voi myös vaihtoehtoisesti ketjuttaa? PC on kai tässä kokoonpanossa se master, joka määrää kellotahdin?

170

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 04.02.13 - klo:11.50 »

Joo,
joku itsesörkittävä ja hyvä-ääninen softasyna pitäisi löytää.

Saksassa myydään toisaalta esimerkiksi tämmöstä B3-kloonia piirilevyinä
http://www.keyboardpartner.de/hammond/hoax_en.htm
mutta, vaikka tämä saattaa olla mainio "Hammond B3", ja vaikka tämmösen rakentaisi helposti muutamalla satasella, niin suureksi ongelmaksi jäisi, ettei mitään pääse kokeilemaan, viilaamaan ja muuttamaan?
Liekö tämmönen "hardware b3 clone" jäänyt jo vanhanaikaiseksi, kun kaikki voidaan tehdä vapaasti paranneltavalla gnu- tai arduino-softallakin?

171

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 04.02.13 - klo:07.32 »

En ymmärrä kysymystäsi. Midissä ei ole mitään masteria ja slavea.

Midissä master-laite tuottaa kellosignaalin, jonka tahdissa slave-laitteet toimivat. Useimmiten slave-laitteet kuuntelevat myös muita masterilta tulevia ohjauskomentoja.

MIDI keyboard + softasyntikka -kokoonpanossa keyboard on master.

Systeemin opiskelu on "persedellä puuhun", kun esimerkiksi Axiomin manuaali on kuin raamattu, eikä siinä kuitenkaan sanota, miten tekniikka toimii.
Kun kokeilin Axiom-controlleria eri Bristol-simulaattorien kanssa, niin joissakin toimi iskudynamiikka, joissakin toimi pitch bend wheel, joissakin toimi modulatin wheel, jne. Mutta kaikki säätimet eivät toimineet missään emulaattorissa. Vahinko! Olisi kivaa esimerkiksi lisätä kosketusdynämiikkaa "Hammondiin", jne... Softasynan pitäisi ymmärtää kaikkia controllerin antamia tietoja?

172

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 04.02.13 - klo:07.23 »

En ymmärrä kysymystäsi. Midissä ei ole mitään masteria ja slavea. Axiomin mukana tulevaa softaa ei tarvi asentaa PC:lle, ei se toimi kuitenkaan Linuxissa. Itselläni siis on Axiom 49, ja vuosia olen sitä käyttänyt vain tökkäämällä USB-piuhan koneeseen.

Tekniikan idioottina olen kiinnostunut siitä, miten tekniikka toimii. Minäkin olen vain tökännyt USB-piuhan koneeseen. Mutta PC:ssä on oltava joku softasyna. Yritin koplata Axiomia suoraan äänikorttiin, mutta ei äänen tuotto näin onnistunut. Axiom-toosa ei siis ilmeisesti itsessään ole mikään soitin, vaan pelkkä controlleri?
Avasin Axiomin kuoret, ja tutkin miten iskudynamiikka ja painodynamiikka on tehty hardiksessa: Kunkin koskettimen alla on näämmäs kaksi kytkintä, jotka toimivat vähän eri tahtiin - tästä saadaan "velocity". Lisäksi alla on joku paineentunnistusliuska, joka on yhteinen kaikille koskettimille.
Ilmeisesti "velocity"-tieto muutetaan MIDI-virran dynamiikkatiedoksi Axiomissa, koska Axiomissa on manuskan mukaan mahdollisuus säätää iskudynamiikan käyrää?

173

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 30.01.13 - klo:08.46 »

Opiskeluleikkiä Btristolilla = tyhmiä kysymyksiä:

Kun kytken Axiom-controllerin usb-midillä Bristoliin, niin onko Bristol se "master". ja Axiom se "slave"? Jos asennan Axiomin mukana tulevan Winku-softan PC:lle, niin onko Axiom silloin se "master", vai onko softa se "master"?

startBristol -rhodes:
Iskudynamiikka toimii Axiomin sormiolla. Joskin aika kökkönä. Dynamiikkakäyrä kaipaisi  virittelyä. Tuskin Axiomin käyräsäätö kuitenkaan vaikuttaa mitään, jos Bristol on "master"?

startBristol -b3:
Yritin asettaa "hanmmondiin" iskudynamiikaan päälle Axiomissa, mutta se ei vaikuttanut lopputulokseen. Bristol ilmeisesti määrää, ettei iskussa ole dynamiikkaa?

174

Multimedia ja grafiikka / Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla

« : 29.01.13 - klo:18.13 »

Mulla on parikin hammondia, L100 ja C3.

L100:n peruskoskettimisto on aika surkea, ja olenkin hajottanut siitä muutaman koskettimen säheltäessäni (muovia, murtuu helposti), sivuttaissuuntaista voimaa se ei kestä vaikka Hammondia käskyttäessä pitäisi olla lupa tehdä melkein miä vain. Saundi siinä on kuitenkin hieno ja siinä on oma persoonansa mitä ei edes B3/C3/A100:sesta saa. Muistaakseni esim. Dark side of the Moonissa on nimenomaan L100 käytössä.

C3:sen koskettimisto on ns. "waterfall" ja se on ihan eri tasolla. Yksi piirre josta en ole kuullut oikeastaan ollenkaan puhuttavan on se, että painettaessa kosketinta äänikerrat syttyvät hieman eri aikaan teknisistä syistä, periaatteessa jos oikein painaa hiljaa, voi soittaa vain yhtä-kahta äänikertaa. Tämä varmasti vaikuttaa kokonaissaundiin, ja tuo sellaista tuntumaa soittoon mitä midi-kiipparit yms. eivät pysty tuomaan.

Olen itsekin joskus hieman pohtinut, pitäisikö tehdä Hammond-kopio niin, että jokainen tonewheel korvattaisiin omalla vastaavaa siniaaltoa tuottavalla ic-piirillä, ja muuten pidettäisiin elektroniikka putkitekniikkaa myöten samana. Mutta keyclick pitäisi silloin kehittää jotenkin, sillä sehän syntyy tonewheelien yhteydessä.

Olen sen verran noita Hammondeja roudannut keikoillakin, että nykyään tuntuu siltä, ettei niitä jaksa viedä mihinkään ilman suuria modifikaatioita. Putkitekniikka on tietysti hemmetin hyvän kuuloista, mutta painavaa, enkä osaa suoraan sanoa, mitä erityistä se tuo Hammond-saundiin.

Soittotuntuma on suorastaan aliarvostettua. Käykää katsomassa vaikka Crazy World-nimistä bändiä livenä, kun Esa Kotilainen näyttää, mitä kaikkea Hammondilla voi soittaa. Siihen tarvitaan kahdeksan äijää roudaamaan se B3 keikalle, mutta pakko se on sinne saada.

Ja itse aiheesta, että saundillisesti saadaan varmaan digitaalisestikin ihan OK saundia aikaiseksi, mutta soittofiilistä ei ole ainakaan allekirjoittaneelle pätkääkään. Sitä paitsi, Hammondiin kuuluu olennaisesti myös Leslie-kaappi, ja sitähän voi mikittää eri tavoin... Parhaat saundit syntyvät luonnollisesti hyvässä tilassa hyvin mikitettynä.

Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.

Hammondin keyclick syntyy tonewheelien yhteydessä, mutta mahtaako "syyllinen" olla kela joka ääntä poimii? Kela nimittäin aiheuttaa "kipinöintiä", kun se äkkiä kytketään virtapiiriin. Kaikissa "oikeissa" soittimissa on oma arvokas "keyclick":insä (kitara, huilu kirkkourut, jne), joista kannattaisi ottaa opiksi. Ehkä näitä onkin jo simuloitu syntikoissa onnistuneesti?

Putkitekniikan hyvyys perustuu ymmärtääkseni siihen, että vahvistimessa ei tarvita juuri ollenkaan vastakytkentää pienentämään säröä. Vastakytkentähän tekee kamalia, jos vähäisinkään amplitydipiikki menee vahvistimen leikkaustasolle. Transistorivahvistimen lineaarisuus pitäisi toteuttaa esimerkiksi balansoimalla, vaan ei takaisinkytkemällä. Matti Otala kirjoitteli asiasta vuosikymmeniä sitten.

 KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!

175

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 29.01.13 - klo:08.57 »

Olen aasi!
Äänivahvistin-kajari-systeemin plugi on maailman sivu ollut väärässä reiässä "äänikortin" takana. Olen kai aikoinaan työntänyt sen reikään, josta ääntä tuli. Väärässä reiässä luki CTR, ja sen alla
Nyt kun plugi on oikeassa reiässä, Bristol toimii Jack:illakin. EDIT: En kyllä ymmärrä, miten väärän output-plugin käyttö voi hävittää Jack-liitännän inputissa?
Kiitos kaikille, jotka ovat kestäneet "turhia" valituksiani.

Piti plugivaihdon jälkeen tsekata uusiksi myös Bristolin siniaaltojen laatu ja taajuuskaistan laatu. Kummallinen Bristolin keskialueen taajuuksien vaimennusmonttu on edelleen  totta. Ei kai tämä voi olla tahallinen "Hammond-soundin" tekijä?

Huomasin kirjastossa, että Riffi-lehden numerossa 3 / 2012 on juttu Bristolista. En ehtinyt lukea, mutta lainasin lehden. EDIT: Eipä tässä lehtijutussa ollut juuri mitään!

176

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 28.01.13 - klo:18.19 »

Piti kokeilla, millainen ero on oikean sinisynteesin ja softa-midi-sinisynteesin vlillä.

Mikä softsynt mahtaisi olla se parempi vaihtoehto ajatellen sini-wavetable-synteesiä?

En ymmärrä, mitä oikein kokeilet. Plugari-oskillaattoreitakin löytyy, jos siniaaltoa haluat.

Mulla on vanhanaikainen sinisynteesiurku tuossan vieressä. Vertaan syntikan hammond-simulaatiota siihen.

Mikä sellainen "plugari - oskillaattori"  on? Syntikan plugari vai? Onko se setti eri taajuisia sinigeneraattoreita, joita voi soittaa päällekkäin?

177

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 28.01.13 - klo:18.15 »

Joo, väänsin Bristolin alsaan, koska en saanut millään qjackctl:n connect-tempuilla Bristolin ääntä eteenpäin jack:illa. Enkä vieläkään ymmärrä, miksi en?

EDIT:
Oliskohan niin, ettei mun emolevyyn integroitu "äänikorttini" ymmärrä Jack-liitäntää ollrnkaan?

Jack käynnistyy Alsan päälle, eli kaikki äänikortit toimivat sen kanssa kyllä. Oletko *käynnistänyt* Jack-serverin? Kun käynnistät QJackCtl:n, niin Jack ei vielä lähde käyntiin, vaan sinun pitää erikseen painaa pääikkunassa näkyvää Start-nappulaa.

Esimerkki1:
Starttaan Bristolin -alsa vivulla (startBristol -b3 -alsa). Se toimii.
Jos nyt yritän startata qjackctl, niin saan virheilmoituksen D-bus JACK server could not be started   Sorry
Esimerkki 2:
Starttaan Bristolin -jack vivulla (startBristol -b3 -jack).
En saa mitään ääntä ulos.
Käynnistän qjackctl.
Yritän yhdistää Bristolin äänikortille. Ei tule ääntä ulos bristol ---------------system connectilla. Jack sink / source mahdollisuuksia ei ole.

178

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 28.01.13 - klo:12.24 »

Oliskohan niin, ettei mun emolevyyn integroitu "äänikorttini" ymmärrä Jack-liitäntää ollrnkaan?

Jackin saa toimimaan, kun Alsa antaa ääntä ulos.

Jos saat äänen kuulumaan Jackin kautta jollain muulla ohjelmalla kuin Bristolilla, vika on varmaankin Bristolin Jack-tuessa. Kokeilitko Bristolin -jack -vipua?

Kokeilin. Ei pihaustakaan. Pääsen nyt siis jack:illa keyboardista Bristoliin, mutta en Bristolista äänikortille?

179

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 27.01.13 - klo:14.53 »

Tämä taisi auttaa, kun saatoin nyt käyttää Bristolia M-Audion controllerilla. Mahtaneeko temppu toimia muillakin softasyntikoilla?

Siis yleensä PulseAudiota ei tarvita niiden kanssa ja kytkennät tehdään samaan tapaan Jackilla. Bristolin toiminta ehkä riippui Pulsesta siksi että asetit syntetisaattorin ääniulostuloksi Jackin sijaan Alsan, jolloin ääni ohjautuu oletuksena Pulseen ja ketju katkesi siinä vaiheessa, koska äänipalvelin oli pois päältä.

Joo, väänsin Bristolin alsaan, koska en saanut millään qjackctl:n connect-tempuilla Bristolin ääntä eteenpäin jack:illa. Enkä vieläkään ymmärrä, miksi en?

EDIT:
Oliskohan niin, ettei mun emolevyyn integroitu "äänikorttini" ymmärrä Jack-liitäntää ollrnkaan?

180

Multimedia ja grafiikka / Vs: Synteesiääntä tietokoneella

« : 27.01.13 - klo:08.06 »

En osaa ohjata Bristolia, enkä kai mitään muutakaan softasyntikkaa keyboardilla. Kokeilin M-Audion keyboardilla, jonka pitäisi toimia Linuksissa heittämällä? Mutta tämä Ubuntu 12,04 on aika kummallinen.  Luin jostakin, että Jack ja pulseaudio eivät viihdy yhteisessä kanavassa. Kummallakin pitäisi kai olla oma äänikorttinsa? Tietääkö joku neuvoa?

Jos tarvitset PulseAudiota samanaikaisesti Jackin kanssa, sen äänet voi ohjata ulos Jackin kautta. Muuten Pulse yleensä siirretään sivuun kun käynnistät Jackin. Yleensä musiikkihommissa Pulsea ei juuri tarvitse käyttää vaan kaiken voi hoitaa Jackin avulla.

Kannattaa hakea netistä ohjeita ja screencasteja MIDI-kytkentöjen tekemiseen, ellei täällä joku jaksa neuvoa tarkemmin. Perusideana on tehdä esimerkiksi QJackCtl:n Connections-ikkunassa kytkentä äänikortin luettavasta MIDI-portista (josta siis saadaan koskettimilta tulevaa dataa), syntetisaattorin kirjoitettavaan MIDI-porttiin: https://help.ubuntu.com/community/HowToQjackCtlConnections

Kiiton nm!
Jotakin tämmöstä olen itseopiskelunkin kautta oppinut. Osaan kyllä käyttää Qjackctl:ia ja sen Connect:ia.
Satuin kovalla työllä myös löytämään ohjeen, jonka avulla pulseaudion ja jack:in saa toimimaan sulassa sovussa yhteisessä äänikortissa :
http://www.youtube.com/watch?v=6J-RQudJx30
1) sudo apt-get install pulseaudio-module-jack
2) sudo gedit /etc/pulse/default.pa
lisää nämä rivit samantapaisten perään (ei saa lisätä minne tahansa):
load-module module-jack-sink and
load-module module-jack-source

Tämä taisi auttaa, kun saatoin nyt käyttää Bristolia M-Audion controllerilla. Mahtaneeko temppu toimia muillakin softasyntikoilla?