Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - redu

Sivuja: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 25
101
En äkikseltään muista, mikä nappi saa vaiheiden kiertämisen aikaan. Varsinainen efekti se ei ole, vaan tuollainen huojunta voi syntyä esim. siitä kun kaksi lähes samassa vireessä olevaa siniaaltoa soi päällekäin. Tuontyyppisen efektin voi luoda detune-toiminnolla.

Juurikin näin! Sain aikaan samantapaisen vaihekierron, kun soitin kahta sähköurkugeneraattoria päällekkäin omissa vahvistinkanavissaan. Mutta pienellä detuningilla! Upea soundi!
Mutta jos tungin molemmat generaattorit yhteiseen vahvistinkanavaan, meni koko homma pilalle. Saman amplitudin sinithän tappavat toisensa yhteisessä kanavassa aina kun vaiheet ovat vastakkaiset.

Mutta Zyn näyttää tekevän samankuuloisen soundin yhdellä vahvistinkanavallakin????

102
Hei!

En ole nyt kerennyt kommentoimaan, mutta lyhyesti: Zynissä kannattaa nimenomaan käyttää vain osaa toiminnoista. Tuskin kukaan tarvitsee kaikkia sen ominaisuuksia.

Tuon Leslien voisi mallintaa kytkemällä Zynin perään leslie-mallinnoksen. Muistaakseni Rotary Speaker -niminen LADSPA-plugin ainakin on olemassa. En muista onko se kovin kaksinen.

Myös ADDSynthillä voi tehdä sinisynteesin: avaat vain yhden voicen, ja sen jälkeen menet ikkunan alaosaan, josta painat change-nappulaa. Näin aukeaa ikkuna, jossa voit summata siniaaltoja mielin määrin – samalla lailla kuin SUBSynthissä, mutta vain joustavammin ja monipuolisemmin. Suosittelen testaamaan.

Kiitos Heikki, mm addsynth-opetuksesta!

Tässä zyn:issä on defaulttina eräänlainen "leslie". Kaksi sinistä volume-palkkia alareunassa, ja vastaava vaiheitten kiertely äänessä. Ei hassumpi! Olisi kiva tietää, miten tämä on tehty? "Oikean Leslien" tärkeä herkku on hidas nopeuden vaihto mekaanisen pyörityksen nopeuden vaihtuessa. Tätä ei valitettavasti "zyn-lesliessä" ei ole.

103
Kiitos Heikki, koko ajan selkenee.

Zyn tarjoaa vaikka mitä, mutta minä aion vakaasti pysyä threadin teemassa:
"Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla"
Rajaus on ehkä fiksuakin, koska Zyn:in käyttäjä hukkuu helposti mahdollisuuksien suohon?

Minulle  sinisynteesi-Hammond on yksi aito soitin monien yleensä akustisten soittimien joukossa. Syntikoitten tai kotisähköurkujen äänet eivät koskaan ole päässeet hyvä-ääniselle tasolle.
1. Hammond-ääni tehdään summaamalla vain puhtaita sini-äänikertoja.
2. Pahaksi onneksi äänikerrat ovat vaihe- ja taajuuslukossa keskenään. Hammaspyörien jakosuhde! Niinpä vaiheistusta on väkisin sotkettu Lesliellä ja vibratoilla.
3. Hyväksi onneksi induktiiviset magneettiset anturit aiheuttavat alkuperäisessä Hammondissa kuuluvan rasauksen jokaista kosketinta painettaessa. Tätä yritettiin tehtaalla aluksi suodattaa pois, mutta sittemmin muusikot alkoivatkin tätä arvostaa. Tämä on lisäherkku tärkeässä äänen alkukohdassa. Myös Hammondin "percussion"-efekti pyrkii lisäämään äänen alun sisältöä.

Zyn-kokeilussa minulla on siis mielessä vain kolme perusasiaa:
1. Puhdas äänikertojen sinisummaus:
Tämä on Zyn:illä jopa antoisampaa kuin Hammondilla, koska harmoonisia riittää yli Hammondin 9:n.
2. Taajuuksien ja vaiheitten irrotus ilman mekaanista Leslie:tä:
Leslie on hyvä, mutta parempi ja vaihtelevampi tulos lienee saavutettavissa Zyn:illä? Viime kädessä voidaan edullisesti käyttää jopa useita Zynejä ja useita vahvistinkanavia.
3. Äänten alkuilmiöitten rikastuttaminen:
Percussion omaan vaihekanavaansa. Alkurasauksen tai hönkäisyn tms. lisääminen.

Zynin SUB Synth tarkoittaa juurikin äänen syntetisointia harmoonisista komponenteista. "SUB" voi olla vähän harhauttava ilmaus. Zyn:issä harmooniset suodatetaan valkoisesta kohinasta! Mutta siniaaltojen laatu on kuitenkin huippuluokkaa.
Minulle ei ole vielä selvinnyt, voidaanko ADDSynth:illä tehdä sinisynteesi, ja olisiko PADSynth:illä käyttöä?
Amplitudi-Envelope-lisukkeella voidaan tehdä percussion omaan kanavaansa. Ehkä sopivasti suodatettua kohinaa voitaisiin käyttää äänen alkuilmiön herkutukseen?

Toistaiseksi en ole ehtinyt perehtyä Zyn:iin kovinkaan kummoisesti. Pitää yrittää vääntää....
SetBFree on periaatteessa juuri Hammond-emulaattori, muuta etenkin sinien laatu on heikko, eikä efektejä pääse viilaamaan sekä kokeilemaan.

104
Hei!

1. Perkussiot
Yksi tapa tehdä perkussiot on lisätä uusi Voice Addsynth-ääneen. Zynin pääikkunassa Edit instruments ->AddSynth / Edit -> Show Voice Parameters

Puhun näistä "voiceista" nyt selvyyden vuoksi oskillaattoreina, vaikka ne ovat paljon monipuolisempia. Kuitenkin tässä tapauksessa sinun kannattaa käyttää niitä pitkälti kuten perinteisiä oskillaattoreita.

Avautuvan voice parameters -ikkunan alalaidasta voit vaihtaa ykkösoskillaattorista kakkososkillaattoriin. Kaikkiaan soitinääneen saa kuusitoista oskillaattoria soimaan. Jos olet tehnyt urun äänikerrat ykkösoskillaattoriin (Aaltomuodon vieressä on pieni nappula "Change", josta aaltomuotoa voi muokata. Sieltä avautuvat äänikerrat), kakkosäänen voi käyttää pelkästään perkussio-efektiin. Virität vain kakkos-oskillaattorin sopivasti (oktaavi ja terssi?), ja laitat sille oman Amplitude Envelopen, joka sammuttaa äänen nopeasti.

Jos haluat lisää napsahdusta, voit kokeilla vaikka säätää oskillaattoreille eri mittaisia delay-arvoja (ikkunan ylälaidasta) tai sitten leikkiä filtterillä. Filtteri on kuitenkin aika iso köntti Zynissä: erilaisia asetuksia on todella paljon... Muistaakseni Hammondin perkussio syttyy pienellä viiveellä? Silloin joko Amplitudiin lisätyn Attackin tai oskillaattorin Delay-arvon avulla tehty viive voisi toimia.

Ymmärsinköhän oikein?

2. Detune
AddSynthin globaaleista parametreistä löytyy myös Frequency-säätö, jolla koko instrumenttia saa viritettyä. Lisäksi yksittäisissä oskillaattoreissa on myös erilliset viritysmahdollisuudet. Jos sekään ei riitä, yksittäisistä oskillaattoreista löytyy myös unisono-toiminto, jolla oskillaattorin äänen saa monistettua ja viritettyä eri äänet levälleen.

3. Key Click ja alkuhönkäys
Tähän ideoita saa varmaan tuolta perkussio-ehdotuksistani. Oskillaattorin delaylla tai filtterillä voisi koettaa?

Lisäksi voit luoda taas uusia oskillaattoreita, ja laittaa jonkun soittamaan esim. kohinaa tai jotain muuta aaltomuotoa. Tällälailla voisi saada hauskan napsun.

4. Midiohjaus
Yoshimiin oli vuosia sitten olemassa Midi Learn -patch, jonka avulla koko syntikan kaikki parametrit (tai ainakin monet?) sai midiohjattaviksi. Patchista ei ole kuulunut mitään, ja Yoshimin kehittäjäkin kuoli. Voisit ehkä kysäistä sähköpostitse ZynAddSubFX:n kehitystiimiltä (esim. Nasca O. Paulilta), tai Yoshimin nykyiseltä ylläpitäjältä Jeremy Jongepieriltä?

Tällä hetkellä midiohjattavia parametrejä on vain muutamia. Niistä lista tässä, toivottavasti englanti taipuu: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_3.html


Muutakin hauskaa ohjeistusta Zynin kotisivuilta löytyy. Tässä Zynin perusteita ja vinkkejä siihen, miten soundista saa elävämmän: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_0.html

Tässä taas vanhan käyttöliittymän esittelyä: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_2.html

Kiitos Heikki neuvoista!
Pitää kokeilla noita.

Homma nytkähti kummasti eteenpäin, kun löysin pääikkunasta laatikon
Panel Window
Tällä pääsin avaamaan käyttöön sormioitteni ja jalkioni midi-kanavat. Kanavat 1,2,3. Varmaankin triviaali asia, joka olisi heti pitänyt tajuta?
Nyt pääsin tekemään eri sormioille omia äänikertojaan. Kokeilin myös eräänlaista percussion:ia tekemällä yhteen PART:iin amplitudimoduloinnin sekä sopivan äänikertavalinnan. Jollakin ilveellä sain percussion:in ja suoran toimimaan samasta sormiosta. Mutta se oli vahinko. Eri part:it singahtelivat vahingossa eri paikkoihin, kun en hallinnut perusmekanismia.
Hassu percussion, muuten, Hammondissa p. toimii vain ekassa painetussa koskettimessa. Tämä kaikissa pianon tapaan. Oikeastaan ihan eri efekti. Pitää hyödyntää ihan eri tavoin?

Nyt harjoitukset vasta pääsevät vauhtiin! Sinun opeillasi ja omilla vahinkolöydöksillä. Pirun mielenkiintoista!

105
Hei!

Bristol ei tosiaan ole kaksinen, mutta jos haluat reitittää kolmoskanavan ykköskanavan alimpiin koskettimiin, helpointa olisi varmaan asentaa Qmidiroute (http://wiki.linuxaudio.org/apps/all/qmidiroute) ja hoitaa homma sillä.

Myös Mididings-niminen reititin on, mutta siinä kirjoitetaan omia Python-skriptejä, eli kaikkiin hommiin menee aika paljon aikaa...

Kas!
Tällainenkin mahdollisuus on olemassa.
AMS näkyy olevan valmiiksi käännettynä Ubuntu 12.04:n repositoryssa. Pitää kai tutustua?

SoftSynan avu on se, että sitä voi kätevästi vaihtaa melkein lennossa. Niinpä Bristoliakin tulee silloin tällöin kokeiltua.

ZynAddSubFX on kyllä kiehtovin:
Mutta monipuolisena myös haastavin. Manuaalissa kerrotaan kaikenlaisesta mielenkiintoisesta, muttei sanota miten eri vääntöjä voi käyttää erillisinä eri äänikerroissa.
En ole vieläkään oikein ymmärtänyt, miten tallentaa itse tehtyjä soitinpresettejä, ja miten editoida niitä jälkikäteen? Tallentuvatko ne soittimina tähän default bank:iin? Vai pitääkö luoda oma hakemisto jonnekin?
Mikä on PART? Onko se irroitettu osa jossakin äänikertasetissä? Mikä ero on Part:illa ja Channel:illa?
Kuinka pitkälle voi viilata eri äänikertojen detuningia ja keskinäistä vaihetta?
Kahdella eri sormiolla plus jalkiolla = kolme eri midi-kanavaa voi tiettävästi soittaa samanaikaisesti kolmea eri synth-soitinta. Miten?
Jne...

Ihan pihalla kaikkien uskomattomien mahdollisuuksien alla!

106
Bristol3B:ssä jalkio ei jostakin syystä toimi midillä? Toimii toki hiirellä PC:n näytöltä. En ole löytänyt tietoa, mitä midi-kanavaa Bristol mahtaa käyttää jalkiolle? Osaisiko joku sanoa?

Bristol ottaa syötteensä vain kahdesta MIDI-kanavasta:

http://sourceforge.net/p/bristol/discussion/529492/thread/62fad178/#1968

Lainaus
The pedalboard responds on the primary MIDI channel for the upper manual, but only to the very lowest notes. I could see a good reason to take yet another MIDI channel.

(Tuosta puuttunee sana "not": "I could not see a good reason to take yet another MIDI channel.")


Joudut muuttamaan joko oman ohjelmasi tai Bristolin koodia.

Kiitos nm!
- tai tyydyn jättämään Bristol:in omaan rauhaansa? Ei se oikeastaan kovin kaksinen olekaan.

107
Uutukaisessa 2*keyboard + bass pedals systeemissäni olen kokeillut Ubuntussa:
- SetBfree
- ZynAddSubFX
- Bristol B3
SetBFree:ssä toimivat sormiot sekä jalkio myös midi-liitännän kautta, mutta Bristol3B:ssä jalkio ei jostakin syystä toimi midillä? Toimii toki hiirellä PC:n näytöltä. En ole löytänyt tietoa, mitä midi-kanavaa Bristol mahtaa käyttää jalkiolle? Osaisiko joku sanoa?
Kanavat ovat Arduino-koodatuissa "midi keyboardeissani":
yläsormio = 0
alasormio = 1
jalkio = 2

SetBfree:n äänenlaatu on heikohko. Bristolin on parempi (paitsi, että elektroninen "Leslie" on ihan kamala). ZynAddSubFX:n äänen laatu on paras.

EDIT:
Jos komennan Bristolin starttiscriptissä
-channel 2
niin jalkio alkaa toimia. Alasormiokin toimii. Mutta yläsormio katoaa.
Scripti
-channel 1
palauttaa default-tilan, jossa vain sormiot toimivat.
Bristol siis kyllä hallitsee montakin midi-kanavaa, mutta käyttää niistä vain kahta kerrallaan. Aika outoa! Jossakin voisi varmaankin muuttaa asetusta?



108
Uutukaisessa 2*keyboard + bass pedals systeemissäni olen kokeillut Ubuntussa:
- SetBfree
- ZynAddSubFX
- Bristol B3
SetBFree:ssä toimivat sormiot sekä jalkio myös midi-liitännän kautta, mutta Bristol3B:ssä jalkio ei jostakin syystä toimi midillä? Toimii toki hiirellä PC:n näytöltä. En ole löytänyt tietoa, mitä midi-kanavaa Bristol mahtaa käyttää jalkiolle? Osaisiko joku sanoa?
Kanavat ovat Arduino-koodatuissa "midi keyboardeissani":
yläsormio = 0
alasormio = 1
jalkio = 2

SetBfree:n äänenlaatu on heikohko. Bristolin on parempi (paitsi, että elektroninen "Leslie" on ihan kamala). ZynAddSubFX:n äänen laatu on paras.


109
- Alkunäkymään avautuu default-veneen- tai rungon input data omissa laatikoissaan, ja graafinen tulostus.
Sovelluksen käyttö:
- Input-lokeroihin kirjoitetaan halutun veneen tiedot.
- Tulokset plottaantuvat käyrinä ja piirroksina (myös polaari-diagrammissa).
En tarvitse mitään data-baseja, eikä valmiskirjastoistakaan taida olla paljon iloa? Naamataulun suunnittelulla on tärkeä osansa.
 

Itse olen pyöritellyt Kubuntussa uusinta Lazarusta nyt jonkin aikaa ja näyttäisi sekä Windows- että Linuxversio syntyvän samoista koodeista.

Laiton Bitbukettiin git reopsitoryn josta ja jonne sitten synkkaan sen mukaan kummalla alustalla teen koodia. Kieli on Pascal mutta oikeammin Lazarus on Delphin Linux-versio.Kun oliomallin sisäistää niin on kuin kotonaan.   

ps. Purjehtijana kiinnostaa mitä oikein olet tekemässä.

Kiitos rohkaisusta!
Lazarus:issakin vaan on se sama ongelma, etten harrastelijana löydä tarvitsemani sovelluksen tapaisia sorsia mistään?

Tyhmän kysymys:
Teet ymmärtääkseni Windows version samoista koodeista Ubuntussa! Minulla oli ajatuksena kokeilla samoja koodeja WindowsXP:lle asennetussa Lazarus:issa, mutta huonosti kävi. Mainitsin täällä Lazarus-threadissa, että WindowsXP:ssä Lazarus hävitti koneesta AltGr-komennot. Siis kaikista muista sovelluksista. Suutuin, kun jouduin asentamaan koko XP:n uusiksi. Enkä uskalla enää kokeilla Lazarus/WinXP:tä.

Olen joskus kauan sitten katsellut myös Delphiä, kun Pascal oli suurta huutoa. Ja nyttemmin Lazarusta. Ei kai Pascal hassumpi ole, mutta C++:ssa on synergiaa Linux-sovelluksiin, ja C++ on tainnut pikkuhiljaa jyrätä Pascal:in vähemmistöön?

Purjehtijalle (pahasti off-topic):
Olen tehnyt EXCEL:iin mm. "Multihull-VPP":n. Se on erittäin käyttökelpoinen ja antaa luotettavaa tietoa. VPP = "velocity prediction program". Sellaisia saa kaupastakin, mutta maksavat aivan kamalasti. Omalla VPP:lläni:
- Voin esimerkiksi leikkiä "mitä jos"-leikkiä, ja katsella mitä mikäkin muutos veneessä (aero - hydro) vaikuttaa kokonaisuuteen.
- Olen käyttänyt VPP:tä myös kertomaan ennen purjehdukselle lähtöä, mikä on optimaalinen apparent-tuulen suunta kryssillä ja slöörillä. Eri tuulen voimakkuuksilla ja eri kuormilla. Apparenttikulmahan, näkyy Windexi:stä (pieni tuuliviiri maston huipussa).

Tämä VPP on tehty periaatteessa vain monirunkoveneille, mutta soveltuu myös yksirunkoisille kevytveneille (jolla), joissa kallistuksen vastamomentti tehdään samalla tapaa. olen käyttänyt tätä kikkaillen myös joillekin yksirunkoisille painoköliveneille.

Jos sinua Jari kiinnostaa auttaminen porttauksessa EXCEL > Lazarus, niin olen kyllä kiinnostunut. Yllättävän harvat purjehtijat ovat kiinnostuneita teoriasta ja mallinnuksesta! Kysyvät vaan kavereilta, miten mikäkin rätti skuutataan missäkin tilanteessa. Miten paljon kallistusta saa olla? Jne...

110
Ei tämä ollut ollenkaan off-topic!

Uskonkin nyt ymmärtäväni, ettei harrastelijakoodauksen avainasia olekaan kielen tai työkalun valinta vaan mahdollisimman samankaltaisen referenssin löytäminen!
1.
Esimerkiksi Arduinon koodaus on palkitsevaa, koska communitystä löytyy paljon omaa projektia läheisesti muistuttavia tekeleitä. Taitavat tosin yleensä olla ns. huonoa koodia?
2.
Viilasin kerran myös uusiksi erään Java-Appletin, ja homma sujui suhtkoht kivutta. Jos olisin koodanntut Appletin from scratch, niin koskaan ei olisi tullut valmista. Senverran oudolta koodi paikkapaikoin näyttää. Siinä on mukana esimerkiksi käänneltävän 3d-viivakuvan piirto, josta en vieläkään ymmärrä yhtään mitään.

Läheinen pohja on harrastelevan koodaajan avaintuki!

Ikävä kyllä, läheisiä referenssejä ei nyt haikailemilleni projekteille tunnu millään löytyvän!



111
Kiitos oppitunnista!
Kaikki nuo mainitut linkit ovat hyödyllisiä.

Sisäänpääsy käyttäen hyväksi valmista samankaltaista sovellusta:
Tämä on avain siihen, että koodauksen aloittaminen Arduinolle on niin nopeasti palkitsevaa. Esimerkiksi Out/In pinnien hallinta on samankaltaista kaikissa sovelluksissa.
Mutta samankaltaista referenssiä C++ koodaukseen ei tahdokaan löytyä mistään? Tai enkö vain osaa etsiä?

HTML5:
Kuinka suuri ero on lopulta HTML5-apin tai QT-creator-apin tekemisessä? Olen kerran viilannut uusiksi yhden Java-Appletin, ja työ oli aikalailla kitkatonta. Kiitos valmiin pohjan. Mutta, jos olisin tehnyt kaiken from scratch, olisin kyllä ajautunut suuriin ongelmiin. Liekö HTML5-javascriptin kanssa samoin?

112
Winku-osiossa
on vuodelta 2006 ilmainen C++Builder (versio 4), jolla yritin koodata tekniikka - matematiikka - plottaus - sovelluksia. Kesken jäi!

Uusi yritys:
Tekee mieli yrittää uusiksi Ubuntussa. Pitäisikö käyttää multiplatform - QT-creator:ia vai Upp:ta? Kumpaa?
Haluan tehdä teknillisiä sovelluksia veneen ja purjeveneen mallinnukseksi (simulointi):
- Alkunäkymään avautuu default-veneen- tai rungon input data omissa laatikoissaan, ja graafinen tulostus.
Sovelluksen käyttö:
- Input-lokeroihin kirjoitetaan halutun veneen tiedot.
- Tulokset plottaantuvat käyrinä ja piirroksina (myös polaari-diagrammissa).
En tarvitse mitään data-baseja, eikä valmiskirjastoistakaan taida olla paljon iloa? Naamataulun suunnittelulla on tärkeä osansa.
 
Ref:
Olen tehnyt vastaavia sovelluksia EXCEL:iin, ja ne toimivat hyvin. EXCEL-appien jakelu kavereille on kuitenkin vähän huonoa. a) Niistä aukeavat kaikki "nerokkaat" pyöritykset kenelle tahansa. b) Tumpelo kirjoittaa vääriin paikkoihin, ja tuhoaa koko taulukon. c) EXCEL vaatii PC:lle Excelin, ja se vaatii tietenkin Windowsin.

Haluaisin käyttää
kehitysympäristöä mahdollisimman kapeasti. Hienoudet, joita oikeat koodaajat tarvitsevat suurissa yrityksissä voisi jättää pois.
Olen koodannut Arduinon mikrocontrolleria sen C++-tyyppisellä kielellä, joka on minimaalinen C++:n  osa. Olen yllättynyt siitä, kuinka talonpoikaisen selkeää koodaus voi olla. Jotakin vastaavaa pitäisi kaivaa harrastelijalle esiin "oikeasta" C++sovellusten kehitysympäristöstä!

113

Autan mielelläni ZynAddSubFX:ään liittyvien kysymysten kanssa. Se on oma suosikkisyntikkani, mutta jatkuvasti tuskailen sen puutteiden kanssa, ja koetan keksiä tapoja, kuinka niistä selvitään. Huomasin mm. että kaipailet ZynAddSubFX:ään toista sormiota. Sen saa helposti luotua tekemällä uuden soitinäänen. Zynin jokaiselle äänelle saa määrättyä haluamansa midikanavan samoin kuin midi-nuotit, joihin se reagoi, joten sormioiden erottelemisen pitäisi olla helppoa.


Kiitos Heikki!
Tätä monen sormion käyttöä ZynAddSubFX:llä pitää hetimmiten kokeilla. Olen katsellut Zynin tekemää siniaallon laatua oskilloskoopilla sekä kuuntelemalla, ja huomannut sen ylivertaiseksi verratessani muitten mainittujen syntikoitten siniin. Äänikertoja piisaa Zynissä paljon pitemmälle kuin esimerkiksi oikeassa Hammondissa!

Mutta minun projektissani ("Hammond B3") Zyn:issä on muitakin puutteita:
- Miten percussion tehdään vain tietyille äänikerroille? Pelkkä Attack/Decay-aaltomuodon määritys könttinä ei ole mitään! Voisin toki esimerkiksi tuhlata lisäläppärin pelkästään percussion-kanavaksi?
- Miten tehdään lievä detuning, jos käytetään kahta läppäriä rinnakkain omissa vahvistinkanavissaan? Olen huomannut, ettei huonoa elektronista Leslie-emulaatiota tarvita, jos käytetään kahta detuunattua erillistä kanavaa vahvistimineen ja kajareineen.
- Hammond tyyppinen "key click" emulaatio? Tai pilliurkumainen alkuhönkäys?
- Mitä voidaan ohjata MIDI:n kautta? Löytyykö jostakin midi-taulukko? Äänikertojen live-säätö drawbar:eilla ei taida olla mahdollista? On tyydyttävä "presetteihin"? Voiko näitä valita midin kautta?

Erillisiä softasyntikoita erillisine vahvistinkanavineen tarvitaan useita. Kaksi ei ehkä riitäkään?  Perusasia on se, että eri äänikertojen ja äänen alkuilmiöitten vaihesuhteet on avattava. Monikanavaisuus ja Leslie tekevät juuri tätä. Huonon elektronisen soittimen pahin puute ovat kiinteät vaihesuhteet.

114

https://sites.google.com/site/reinourala/-b3-saehkoeurku


Arduinon kanssa puuhailu on kyllä palkitsevaa. C++ tyyppinen Arduino-koodaus on 10 kertaa talonpoikaisempaa kuin C++ tyyppinen appien koodaus PC:lle tai luureille. Olen yrittänyt päästä sisään "oikeaan" C++ koodailuun, mutta kun kaikki on tehty niiiin toivottoman "hienoksi" ja mutkikkaaksi.

Tämä Arduino-projektini pyrkii oikeastaan toteuttamaan  kotihuonekalun tyyppisen sähköurun, jossa on tavallaan kaksi MIDI-keyboardia ja MIDI-jalkio. Itse äänet tuotetaan vanhentuneissa ammattiläppäreissä, joita käsketään MIDI-signaalilla. Erityisen hienoa on se, että lennossa on helppoa vaihtaa vaikka koko äänimoottori (koko softasyntikka). Tai voidaan helposti komentaa midi:llä kahta rinnakkaista äänimoottoria vahvistin- ja kaiutinkanavineen. Kahdessa "moottorissa" on lievä detuning tai epätahtinen vibrato. Tulee aivan mahtava soundi.

Kaikenlaisia "ei Arduino"-ongelmia on kyllä tullut vastaan:
-Halvassa MIDI>USB liitäntäkaapelissa on säästetty yhden euron optoerottimessa. Arduinon "maa" sekä läppärin "maa" on tarkasti pidettävä yhdistettynä. Meni kaksi päivää tajuta jekku.
-Ilmaisten urkusyntetisaattoreitten laatu on sekava. Yksi töppää yhdessä toinen toisessa asiassa. Syntikasta, jonka äänen laatu on paras (ZynAddSubFX),  puuttuu tietenkin muita tähdellisiä ominaisuuksia. Pitäisi varmaankin koodata oma (vitsi)?
-Huonon Syntikan äänialueella voi esiintyä kummallisia taajuusnieluja (setBfree).
-Huonon Syntikan "moottori" menee särölle, jos lisää sisäistä "gain":ia (Bristol). Signaali-häiriö-suhde vaatii toisaalta suuren signaalitason.
-Lopulta pitää kai ihan ostaa parempi softsynth? Mutta kun ei tiedä mikä olisi se parempi.
-Ikuisuusprojekti!

115
Kiitos neuvoista!
Poistin 12.04:n pakettihallinnan version ja palasin takaisin uusimpaan versioon kolmella deb-filulla. Juurikin noilla:
http://www.lazarus.freepascal.org/index.php?page=downloads

Nyt Compile ja Build toimivat, mutta Run ei. Run valittaa "permissions" ongelmaa.
En käyttänyt mitään Delphifiluja, vaan tein oman simppelin Form-applikaation, jossa oli vai yksi kuva.

Käytän tallennuksessa omaa data-partitiota (FAT). Periaatteesta en tallenna mitään käyttisten partitioihin. Käyttispartitioitten käyttö on fataalia, jos joskus pitää uusia romahtanut käyttis

Kummallista on, että kääntäjä teki "project1" binäärifilun, mutta se ei käynnisty Linuksissa. Onko tässä nyt linkitys tekemättä? Olen tyhmä! Syntyykö oikea executable vain Run:illa?

Asetuksissa taitaa olla jotakin metsässä?


Wingussa Lazarus toimii "out of the box":
Asensin 32-bittisen winkuversion XP-partitioon, ja kaikki toimi heti heittämällä. Sain heti aikaan .exe-filun, joka pyörähtää sovelluksena Wingussa.

Oho:
En ole varma, johtuiko Lazarus-asennuksesta (WinXP), mutta näppiksen AltGr lakkasi toimimasta kaikissa Winkusovelluksissa. Sensijaan Ctrl+Alt toimii kuten AltCtrl, eli saan kyllä kiertäen kaikki merkit esiin. Periaatteessa Ctrl+Alt pitäisi olla täsmälleen sama kuin AltCtrl?

Googlatuissa keskusteluissa valitetaan kyllä Alt-tyyppisten pikavalintojen konfliktista Lazarus:issa.

Ubuntupartitiossa AltGr toimii kuten pitääkin, vaikka siinäkin on Lazarus.

Lazarus tosiaankin tuhosi WinXP:n altgr-näppäilyt:
1.
Poistin Lazarus:in Winku-partitiosta, mutta altgr ei edelleenkään toiminut sovelluksissa.
2.
Käytin Microsoftin MSKLC-kalua, jolla voi viilata näppis-layout:ia. Ei auttanut. MSKLC:ssä altgr ja Ctrl+Alt ovat sama asia, mutta altgr antoi eri koodeja kuin ctrl+alt.
3.
Sörkin jopa registryä (keyboardin osalta), mutta en löytänyt paikkaa, josta altgr:n voisi palauttaa.
4.
Kiukustuneena asensin Wingun uusiksi, ja vasta nyt altgr palasi. Winkuasennuksen jälkeen piti tietenkin korjata Ubuntun grub (tuplaboot-systeemi). Beta-tason "grub rescue"-cd:llä. Pah!

Ei appi saisi sörkkiä näppiksen layout:ia! Kaikki muutkin apit käyttävät näppistä! Kirottu Winku-Lazarus!

116
Sekä fat että ntfs osiolla taitaa oletuksena olla käytössä noexec liitosparametri, mikä käytännössä estää koodin suorittamisen.

Lazaruksessa on varmasti bugeja, kuten kaikissa ohjelmissa. Sillä on myös aika pitkä historia ja sitä kehitetään koko ajan. Kranttuus varmasti vähenee kunhan perehdyt siihen vähän paremmin.

C++ ympäristö linux ja win kehitykseen voisi olla ultimate++ (en ole kokeillut).

Paatuneelle pascal puurtajalle tuo Lazarus on varmasti täsmävalinta. Jos olet vasta opettelemassa ohjelmointia, kannattaisi ehkä valita python. Noissa toisissa vaihtoehdoissa kehitysympäristön opettelu nostaa aloituskynnystä.

Kiitos taas!
Tuota Ultimate:akin voisi joskus kokeilla.
Olen käyttänyt alustavasti kaikenlaista: Quick Basic, Java, VB, VB-NET, Mono, Borland Delphi (2001, kun sen sai ilmaisena). Mutta ihan valmista olen saanut aikaan vain Java:lla (Java Applet). Ehkä Delphi ja Lazarus inhottavat vähiten.

117
Sekakäyttö näkyy johtavan monenlaisiin ongelmiin.

Tuli mieleen Delphissä oleva asetus, output hakemisto, jolla voi määrätä minne kääntäjä sylkee kaikki tuotoksensa. Lazaruksesta on kuitenkin tainnut jäädä tuo ominaisuus pois. En ainakaan näin äkkikatsomalla löytänyt.

Projektin asetuksissa on silti "Target file name", jolla voi kertoa luotavan ohjelmatiedoston nimen (oletus sama kuin projektin nimi ilman tarkennetta). Tee siis kotihakemistoosi oma alihakemisto käännöksille (koodit) ja laita target filen nimeksi "/home/redu/koodit/projekti". Eiköhän run ala toimia. (ellei sitten kotihakemistosikin ole liitetty noexec-parametrilla)



Perskilas!
Linuksin hakemistoon tallentaen "run" onnistui. Kiitos vinkistä. Pitää nyt vielä tutkia, oliko koodeissani jotakin eroja = Pitää yrittää tallentaa fat-hakemistoon täsmälleen samat tavarat kuin Linux hakemistoon äsken. Elämänfilosofiani tuhoutuu, jos joudun tallentamaan käyttiksen hakemistoon?

Ei Lazarus-run toimi ntfs-hakemistossakaan! Erillistä ext4-partitiota en ole kokeillut. Jaahas? Tallennetaan sitten käyttiksen partitioon!


Alkaa vähän pelottaa tämä Lazarus. Mahtaako tämä olla kamalan buginen ja kranttu?
Onkohan C++:lle (g++:lle) olemassa rad-form development ympäristö samaan tapaan kuin Lazarus fastpascal:ille? Tästä varmaankin löytyy tietoa muualta tällä foorumilla?

118
Sekakäyttö näkyy johtavan monenlaisiin ongelmiin.

Tuli mieleen Delphissä oleva asetus, output hakemisto, jolla voi määrätä minne kääntäjä sylkee kaikki tuotoksensa. Lazaruksesta on kuitenkin tainnut jäädä tuo ominaisuus pois. En ainakaan näin äkkikatsomalla löytänyt.

Projektin asetuksissa on silti "Target file name", jolla voi kertoa luotavan ohjelmatiedoston nimen (oletus sama kuin projektin nimi ilman tarkennetta). Tee siis kotihakemistoosi oma alihakemisto käännöksille (koodit) ja laita target filen nimeksi "/home/redu/koodit/projekti". Eiköhän run ala toimia. (ellei sitten kotihakemistosikin ole liitetty noexec-parametrilla)



Perskilas!
Linuksin hakemistoon tallentaen "run" onnistui. Kiitos vinkistä. Pitää nyt vielä tutkia, oliko koodeissani jotakin eroja = Pitää yrittää tallentaa fat-hakemistoon täsmälleen samat tavarat kuin Linux hakemistoon äsken. Elämänfilosofiani tuhoutuu, jos joudun tallentamaan käyttiksen hakemistoon?

119
Kiitos neuvoista!
Poistin 12.04:n pakettihallinnan version ja palasin takaisin uusimpaan versioon kolmella deb-filulla. Juurikin noilla:
http://www.lazarus.freepascal.org/index.php?page=downloads

Nyt Compile ja Build toimivat, mutta Run ei. Run valittaa "permissions" ongelmaa.
En käyttänyt mitään Delphifiluja, vaan tein oman simppelin Form-applikaation, jossa oli vai yksi kuva.

Käytän tallennuksessa omaa data-partitiota (FAT). Periaatteesta en tallenna mitään käyttisten partitioihin. Käyttispartitioitten käyttö on fataalia, jos joskus pitää uusia romahtanut käyttis

Kummallista on, että kääntäjä teki "project1" binäärifilun, mutta se ei käynnisty Linuksissa. Onko tässä nyt linkitys tekemättä? Olen tyhmä! Syntyykö oikea executable vain Run:illa?

Asetuksissa taitaa olla jotakin metsässä?


Wingussa Lazarus toimii "out of the box":
Asensin 32-bittisen winkuversion XP-partitioon, ja kaikki toimi heti heittämällä. Sain heti aikaan .exe-filun, joka pyörähtää sovelluksena Wingussa.

Oho:
En ole varma, johtuiko Lazarus-asennuksesta (WinXP), mutta näppiksen AltGr lakkasi toimimasta kaikissa Winkusovelluksissa. Sensijaan Ctrl+Alt toimii kuten AltCtrl, eli saan kyllä kiertäen kaikki merkit esiin. Periaatteessa Ctrl+Alt pitäisi olla täsmälleen sama kuin AltCtrl?

Googlatuissa keskusteluissa valitetaan kyllä Alt-tyyppisten pikavalintojen konfliktista Lazarus:issa.

Ubuntupartitiossa AltGr toimii kuten pitääkin, vaikka siinäkin on Lazarus.

120
Miten yrität ajaa binaaria linuxissa? Oletko antanut sille suoritusoikeuden?

On siinä suoritusoikeus, mutta starttaa vain tekstieditoriin kysymättä mitään.

Sivuja: 1 ... 4 5 [6] 7 8 ... 25