Viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Xeon E5500-sarja ja ECC?

« : 01.07.11 - klo:02.15 »

Käykö tuohon edes ECC-muistit? Mitä järkeä on ostaa noin kallis tuplaydin 1366:een? 

2

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Ubuntu vai Debian virtuaalipalvelimen käyttöjärjestelmäksi?

« : 30.06.11 - klo:19.27 »

CentOS/64,

Minullakin on virtuaalipalvelin hankinnassa, olen tällä hetkellä "tavallisella" omalla palvelimella liikenteessä, mutta, nyt olisi tarkoitus hankkia 3 VPS palvelinta, yksi HTTP yksi TCP ja vielä yksi HDD.

Minä en ole asiantuntija linux enkä windows puolellakaan palvelimissa, mitä minun kannattaisi lukea jos tahtoisin oppia hieman tuosta CentOS linuxista, olin itse ajatellut joko Ubuntu taikka Debian OS:sia kaikkiin ?

---

Jos aiot hankkia erilliset HTTP- ja TCP-palvelimet, suosittelen perehtymään verkkotekniikkaan vielä hyvin paljon ennen kuin alat hankkimaan mitään. Nykytilanteessa palvelinten hankinta saattaa olla pääasiassa rahan tuhlausta. TCP siis on kuljetuskerroksen protokolla, jota sovelluskerroksen protokollat (HTTP, SMTP, Bittorrent jne.) käyttävät. Eikö sinun pitäisi tietää perusasiat kun kehität verkkopelejäkin?

Aiheeseen liittyen, valitsisin CentOS:in ja Debianin väliltä tutuimman. Mikäli apt on tuttu pakettihallinta ja muutkin Debianin piirteet tuttuja, laittaisin Debianin. Jatkuvasti versioiden välillä (ja muutenkin) hajoilevaan Ubuntuun en monen vuoden tähtäimellä luottaisi.

3

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Ubuntu 10.04 LTS, sata ongelma(a)

« : 30.06.11 - klo:17.11 »

Käytännössä korppua kätevämpi tapa on käyttää nLiteä ajureiden sisällyttämiseen. Annat sille Windows-levyn tiedostot ja haluamasi ajurit ja nLite luo poltettavan levyn. Samalla saat muiden rojujen ajurit mukaan eikä niitä siten tarvitse asennella puuduttavasti yksitellen Windows-asennuksen jälkeen.

Emolevyn valmistaja oli kuitenkin vakuuttunut siitä, että Windows sisältää ajurit. Siinä tapauksessa korppujen ja erikoisromppujen käyttö olisi turhaa. Ubuntu näytti olevan levyä käyttäessäsi jotenkin pahasti sekaisin, joten sen näkökulmasta jotain on vialla. Onko laitteistosi varmasti ehjää? Voitko kokeilla toisella kiintolevyllä?

4

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Mikä olisi hyvä pieni Linux-versio 14-vuotta vanhalle läppärille?

« : 06.06.11 - klo:22.10 »

DSL olisi nykyaikaisuutensa ansiosta ihan pätevä valinta, jos sen saa sisään. Lisäksi siihen saa toimivan pakettienhallinnan asennuksen jälkeen - ainakin DSL:n omien laajennosten muodossa, ymmärtääkseni Apt toimii DSL:ssä vähän vaihtelevasti.

Asennusta helpottaisi jos saat asennusympäristöön verkkoyhteyden toimimaan. Tässä wikisivu, joka sivuaa DSL:n asennusta yhden korpun ja verkkokortin avulla: http://www.damnsmalllinux.org/wiki/index.php/Floppy_Only_Install_with_Netcard_(Poormans_Install)

5

Yleistä keskustelua / Vs: Takuu ja käyttis

« : 02.06.11 - klo:21.28 »

Lenovon takuusetä jopa käski ottamaan kiintolevyn irti, vieläpä kannettavasta. Hämmästelen edellisten viestien mutuilua.

6

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: XP - Kaapelimodeemiyhteys ei toimi

« : 31.05.11 - klo:01.15 »

Suomessa myytävät mallit saattavat olla erilaisia kuin toisella puolella maailmaa myytävät, ja siksi kannattaa etsiä ajureita Toshiban Suomen sivuilta.  Langallisen verkkokortin ajuri ("LAN Driver") Windows XP:lle löytynee sivulta helposti. Suora linkki tukisivuille: http://nordic.computers.toshiba-europe.com/innovation/fi/generic/SUPPORT_PORTAL/

Voisiko koneen tarkka malli löytyä esimerkiksi akun alta? Toisaalta nopeampaa saattaa olla kokeilla, asentuuko koneeseen kauniisti lähes kaikille malliversioille tarjottu Realtekin verkkokortin ajuri.

Tarvitset muuten myös langattoman verkkokortin ajurin, mikäli haluat langatonta verkkoa käyttää Windowsissa. Sekin taitaa onnistua sivuston tarjoamalla Realtekin Wireless Lan Driverillä. Muutenkin ajureiden asennus voisi auttaa kannettavan akkukestoon ja laitteiden toimintaan täysillä kyvyillään. Ilman laitteistoon kuuluvia ajureita Windows, etenkin XP, tuntuu paljon surkeammalta kuin oikeasti onkaan.

7

Multimedia ja grafiikka / Vs: Fujitsu Lifebook'in näytön redoluutio

« : 31.05.11 - klo:00.52 »

Nykyinen työpöytäympäristö vaan vaatii näytönohjaimelta ja näytöltä 3D/2D -tukea, joita ko. ohjain/näyttö ei välttämättä tarjoa.
Valitse tai asenna sopiva työpöytäympäristö - valinnanvaraa on Unityn sijaan, jos tarvis.

Mitä ihmettä? Miten tämä liittyy edes teoriassa X:n käyttämään resoluutioon?

8

Laitealue / Vs: Ubuntun asennus Androidiin

« : 28.05.11 - klo:13.08 »

Ubuntu on tehty Androidiin? Androidilla ja Ubuntulla on aika vähän tekemistä keskenään. Molemmat ovat Linux-ytimen ja tiettyjen yhteisten perustyökalujen ympärille kasattuja ohjelmistokokoelmia (levityspaketteja, distroja Linux-slangissa), mutta yhtäläisyydet oikeastaan päättyvät tähän. Androidia käytetään puhelimien käyttöjärjestelmänä, ja puhelimelle tarkoitetussa paketissa on esimerkiksi toimiva ohjelma puheluiden soittamiseen. Käytettävyyskin on hiottu huomioiden se tosiasia, että järjestelmää käytetään puhelimessa.

En usko, että aloittajan kannattaisi asentaa puhelimeensa Ubuntua, vaikka se lieneekin mahdollista ainakin osaan Androidin kanssa myytävistä laitteista. Ubuntun työpöydän käyttäminen sormilla saattaa olla vähän tuskaista, eivätkä ainakaan puhelimen puhelintoiminnot toimi Ubuntussa. Propellihattujen puuhastelupisteitä siitä voisi korkeintaan saada.

9

Laitealue / Vs: XP ja wubi-Ubuntu 10.04 - Kaapelimodeemiyhteys ei toimi

« : 28.05.11 - klo:13.00 »

Kaapelimodeemin pitäisi toimia ihan itsenäisesti ja riippumatta perään lyödystä koneesta tai koneista.

Ongelma on omassa tietokoneessasi, sillä käyttöjärjestelmissä pitäisi näkyä lähiverkkoyhteys jopa silloin, kun verkkokortissa ei ole johtoa kiinnitettynä. Windows XP:ssä yhteys ei toimine siksi, ettet ole asentanut verkkokortin ajureita käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksen jälkeen - Linuxissa ongelma saattaa olla jokin muu. Mikä verkkokortti koneessasi on? Saat sen melko varmasti Ubuntusta selville lspci -komennolla.

Kuitenkin olisi ajanhukkaa alkaa metsästämään vikaa kaapelimodeemista tai operaattorista, jos edes lähiverkkoyhteys ei näy järjestelmässä.

10

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Asennus onnistuu - asennusbootti ei

« : 25.05.11 - klo:16.13 »

Vieläkö sulla on cd levyjä poltettavaksi asti?

http://people.ubuntu.com/%7Egilir/lubuntu-11.04.iso

Turha niitä levyjä on kasapäin poltella kun samat kernelit ym. yhteiset komponentit noissa kuitenkin on.

ACPI:n ottaminen pois päältä voisi auttaa oikeastikin. Painamalla F6:tta livelevyn käynnistymisen ekassa valikossa voit valita kohdan "acpi=off". Kaikki emolevyt eivät käyttäydy aivan standardin mukaan eikä Linuxiin ole saatu korjauksia kaikille huonosti käyttäytyville komponenteille. ACPI hoitaa juuri tuota virranhallintaa, joten se saattaa liittyä koneen sammumattomuuteen.

Myös luova googlaus esimerkiksi "emolevyn nimi linux problem" saattaa tuoda lisää tietoa ongelman luonteesta.

Toisaalta, jos käyttöjärjestelmä on jo asentunut ja ongelma on vain, ettei livejärjestelmä sammu, eikö levylle olisi pitänyt päätyä toimiva asennus? Mitä tapahtuu, jos yrität käynnistää tietokoneen kiintolevyltä?

11

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Kova levy tyhjäksi kaikesta!!

« : 25.05.11 - klo:12.33 »

Vielä kerran: asennuslevy ja Gparted = levy tyhjäksi.

Tätä mantraa EI kannata opetella ulkoa. Osiotaulun muokkaaminen ei poista MITÄÄN tallennettuja tietoja levyltä, sillä se vain pyyhkii osiotaulusta tiedon, että jossain osassa levyä olisi jokin osio. Tekemällä samoilla parametreillä uuden osion samaan paikkaan saattaa saada vanhat tiedostot esiin.

Ei siis kannata luulla, että arkaluontoiset tiedostot ovat poistettavissa osiotaulua muokkaamalla.

12

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Asennus onnistuu - asennusbootti ei

« : 25.05.11 - klo:12.28 »

Voi huoh, eihän tämä ongelma välttämättä liity muistin määrään mitenkään... 

Ei kannata ostaa lisää kivikautista muistia, jos ongelma onkin jossain muualla.

Kertoisiko aloittaja hieman tarkemmin, mitä asennuksessa tapahtuu?

13

Ubuntu tietokoneissa / Vs: .doc muoto OpenOfficella

« : 11.05.11 - klo:21.18 »

Viittasinkin tuossa pari viestiä ylempänä annettuihin "avaat vain MS Officelle, ei millään muulla". Jos on oppilaitoksessa töissä, niin mielestäni on kurssinpitäjän epäpätevyyttä jos muka pitää pyrkiä käyttämään vain yhtä tiettyä ohjelmistoa. Varsinkin jos se on maksullinen.

Täytyy myöntää, että keskityin keskustelun alkuun vastatessani. Tuo viimeisin vaatimus kuulostaa kyllä kummalliselta.

Mutta opiskelijoille nyt luulisi tulevan hiukan vastaan ja asentavan sen OO:n koneelle. Ei todellakaan voi olla mikään kynnyskysymys.

Voipi olla kynnyskysymys, jos ei saa asentaa ohjelmistoja työkoneeseensa...

14

Ubuntu tietokoneissa / Vs: .doc muoto OpenOfficella

« : 11.05.11 - klo:18.58 »

Omien kokemusten mukaan ainoastaan XP-wintoosalla vaikeuksia välillä OO/LO tiedostojen kanssa, vista ja seiska osaa avata noi.

Windows-version ei pitäisi vaikuttaa, sillä yhdenkään Windowsin mukana ei tule noita OO/LO-tiedostoja avaavaa palikkaa. Asenna XP-koneesesi uudempi Office tai OpenOffice.org. 

]Ei minulla ainakaan ole mitään MS:n Officea vastaan, mutta sitä vastaan kyllä on jos sitä pakotetaan käyttämään ja varsinkin jos opiskelijat pakotetaan sitä käyttämään, vaikka sille ei mitään järkevää syytä ole, niin se kyllä minua ainakin kyllä suoraan sanottuna hiukan haittaa.

Ovathan suljetut tiedostoformaatit tietyllä tasolla ikävä asia ja ongelma, mutta käytännössä erittäin vakiintuneet .doc ja .pdf eivät aiheuta ongelmia tai tilannetta, jossa kaupallisen ohjelmiston käyttäminen olisi pakollista. OpenOffice.orgkin tallentaa molempia ihan hyvin.

15

Ubuntu tietokoneissa / Vs: .doc muoto OpenOfficella

« : 11.05.11 - klo:18.44 »

Mitenhän tässäkin ketjussa on 13 viestiä pelkkää löpinää vaikka ongelmaan on ilmiselvä ratkaisu? Nostaako Microsoft Wordin mainitseminen käyttäjien verenpainetta niin paljon, että järki valuu korvista ulos?

Todetaan nyt, mistä on kyse - tiedoston nimen muuttaminen .odt-päätteisestä .doc-päätteiseksi ei auta. Tiedoston sisältö on silloinkin tallennettu OpenDocumentina, jota Microsoft Word ei normaalisti ymmärrä. OpenOffice.org kyllä avaa tiedoston mukisematta (jollei kaadu johonkin hämärään bugiinsa), sillä se ymmärtää omaa muotoaan täydellisesti.

Mitään ongelmaa ei OpenOffice.orgin käytössä kuitenkaan ole, sillä OpenOffice.org osaa (ainakin yleensä) tallentaa tiedostot MS Wordin käyttämässä muodossa. Tallenna nimellä -ikkunasta voit valita tiedostomuodoksi "Word 97/2000/XP (.doc)", jolloin tiedostonnimi ja sisältö menevät tarkastajan haluamaan muotoon. Oletustiedostomuotoihin ei ole mitään pakkoa koskea.

Voit siis väsätä työsi halutessasi aivan hyvin OpenOffice.orgilla, jos haluat. En kyllä itse siihen kasaan enää luota sen teetettyä minulla aika monta ylimääräistä työtuntia. 

16

Ubuntu tietokoneissa / Vs: mitä tekee, millä pois?

« : 04.01.11 - klo:02.34 »

Riippumatta ikkunointijärjestelmästä tai työpöydästä, X:ssä on perinteisesti voinut vaihtaa useamman määritellyn näyttötilan välillä Ctrl-Alt-(numeronäppäimistön + tai -) -yhdistelmillä. Jos tämä ominaisuus ei ole kadonnut johonkin avointen softien ominaisuuksien jatkuvassa muutoksessa, voisi kyse olla siitä, että otat käyttöön näytöillesi sopimattoman näyttötilan. Tämä voi näyttää zoomautumiselta tai kaiken sekaisin menemiseltä. Kaiken pitäisi kuitenkin tässä tapauksessa palautua kohdalleen, jos palaat yhdistelmällä jälleen sopivaan näyttötilaan. Ctrl-Alt-plus siirtyy näyttötilojen listassa vastakkaiseen suuntaan kuin Ctrl-Alt-miinus.

17

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Win hakemisto käyttöön käynnistyksessä?

« : 08.07.09 - klo:14.24 »

Varmista ensin aptitudella tai Synapticilla, että paketti ntfs-3g on asennettu.

Sen jälkeen saat ilmeisesti haluamasi lopputuloksen lisäämällä /etc/fstabiin rivin

/dev/sda1 /media/COMPAQ ntfs-3g defaults 0 0

Hommaan saattaa olla jokin ubuntuisempikin tapa, mutta noin tiedostojärjestelmä yleensä liitetään käynnistyksessä.

18

Laitealue / Vs: Saako Ubuntun toimimaan IBM ThinkPad 390X 2626-F0G:ssa

« : 07.07.09 - klo:01.23 »

Minkään virallisen Ubuntu-variantin graafinen asennus ei suostu käynnistymään noin pienellä muistilla, sillä niissä käytetään järjestelmän koekäytön mahdollistavaa live-cd-mallia. Näppäimistöllä hallittava tekstitila-asennus, toimisi tuossakin koneessa. Nykyisin tekstiasennuksen saa kai aloitettua asennuslevyn käynnistysvalikosta. Ubuntussa tai sen pakettilähteitä käyttävässä versiossa pysytteleminen lienee päivitettävyyden ja tukijaksojen kannalta turvallisin ratkaisu. Gnome ja XFCE -työpöydät tullevat kyllä olemaan tuskaa muistin määrän takia, sitten taas LXDE:tä varten ei kai löydy valmista asennusmediaa, eikä kaikkia työpöydältä vaadittavia toimintoja ole välttämättä toteutettu.

Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei ihmeitä koneella tehdä Linuxinkaan kanssa.

19

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Linux Mint

« : 07.07.09 - klo:01.00 »

En kokeillut poistaa tulikettua ja asentaa sitä uudelleen ohjeidesi mukaan. Sen sijaan asensin sen rinnalle Operan ja ainakin tuon Iltasanomien sivun perusteella teksti kirjottautuu kentään huomattavasti jouhevammin. Mitä ilmeisemmin Iltasanomien sivustossa on jotain sellaista, jonka takia Mintin perusasetusten mukana tuleva tulikettu muuttuu tekstinkentän räpyttelyssä ikäänkin tahmeaksi. Tiedä sitten mikä? Muuten olen tässä taannoin huomannut jonkun tulikettupäivityksen yhteydessä jonkinverran samanlaista ongelmaa myös Ubuntun puolella muttei niin paljon kuin mitä Mintissä tapasin.

Kuulostaa ihan joltakin plug-in -lähtöiseltä ongelmalta. Ilta-Sanomien sivustollahan on runsaasti flash-mainoksia, ja ilmeisesti Mint-asennuksessasi on käytössä niiden (tai muun lisäosilla avattavan sisällön) käyttämiseen eri ohjelmat käytössä.

20

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Elämää Windows Visvan kanssa

« : 02.07.09 - klo:19.50 »

Kuulostaa tutulta. Piti polttaa HP:n läppärin bundle-softana tulleella Roxiolla dvd. Aikaa ei vierähtänyt kuin viisi tuntia, kun kone teki jotain koodailuja videolle. Noh, samalla näkyi kuitenkin joku preview, niin sai samalla katsoa, mitä polttaa. Tuskaisen odottelun jälkeen hyytyi hymy aika totaalisesti, kun huomasin, että ohjelma oli unohtanut polttaa äänet mukaan. Hieman nihkeää katsoa kotimaista ilman ääniä. Mutta ehkä Visvan käyttäjät on edistyneempiä huulilta luvussa...

Onhan toki Vistan vika, että DVD:lle poltettavan matskun täytyy olla MPEG-2-pakattua, ja siksi videot täytyy useimmiten purkaa ja pakata uudelleen... Koodekkienkin kannattaa olla asennettuna käyttöjärjestelmässä kuin käyttöjärjestelmässä.