Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: jamaatta - 29.11.06 - klo:09.07
-
Liekö tämä jo tuttua asiaa, mutta tämmöinen pisti silmään Ylen Keski-Suomen uutisissa:
"Keski-Suomen uutiset
Koulut hakevat säästöjä Linuxilla
29.11.2006
Kymmenet suomalaiset koulut ovat säästösyistä vaihtaneet tietokoneidensa kaupalliset käyttöjärjestelmät ilmaiseen Linuxiin. Nyt myös Kortepohjan koulussa Jyväskylässä haetaan järjestelmällä kustannussäästöjä. Esimerkiksi Kangasalan Suoraman koulu on säästänyt peräti 10 000 euroa vaihdettuaan avoimeen ohjelmistoon ja Linux-päätteisiin.
Tietokonehankinnat, ohjelmistot ja niiden ylläpito maksavat kouluille paljon. Jyväskylässä käytetään menee vuosittain 80-150 000 euroa pelkkiin koulujen tietokonehankintoihin. Jämsässä Vitikkalan koulu on jo käyttänyt vuoden verran avointa ohjelmistoa."
-
Vihdin yhteiskoulun yläaste on käyttänyt ainakin osassa koulun koneista linuksia jo vuosia. Viimeksi kun kävin pyörähtämässä (~5-6v sitten) alustana oli muistaakseni Red Hat, nykyisestä tilanteesta en tosin tiedä. Sieltä se omakin kiinnostus linuksia ja open sourcea on lähtöisin.
Mutta kaiken kaikkiaan kyllä - hieno ratkaisu heiltä.
Edit: Lasse, jos pyörit täällä niin kerrotko nykyisen tilanteen?
-
Tämäpä oli mukava uutinen. Oma lapsi aloitti juuri koulutien eräässä edellä mainituista kouluista ja vähän aikaa sitten tuli sille ensimmäiseen tietokoneeseensa ubuntu asenneltua. Mietitytti juuri tuon kouluhomman takia linuxia siihen laittaa mutta ehkei se nyt kuitenkaan ihan toivoton ajatus ollutkaan... :)
-
Isäni asensi myös koulunsa aatamin aikaisiin koneisiin puppylinuxit. Saatiin luuskat taas toimintakuntoon, niin ei tarvinnut pois heittää. Kun kouluilla on hirveä pula resursseista, voisi kunnan sedät ja opettajat miettiä tarkkaan mistä sitä säästetään. Opetuksesta, koulukirjoista vai tietokonesoftista.
/vino
-
Meidän lukiossa ongelmana on se, ettei koulussa tiedetä juurikaan mitään Linuxista.
Vanhat opettajat juuri ja juuri osaavat pientä säpertää Wordillä ja eXelillä, mutta sitten kun esim. Java-kurssilla sanotaan, että teepä tämä kotona loppuun, ja oppilas kysyy, että mitens tää javac toimii mulla gentoossa, niin eipä ole hajuakaan. Ohjeissakin lukee joskus: lataa kissa.exe sieltä ja sieltä, ja tee nämä tehtävät.
-
Juuri näin saisi avoimet lähdekoodit jalansijaa. Päättäjille tietoa säästöistä. Kasvava sukupolvi saisi vertailupohjaa vaihtoehdoista ilman MS.n valmistavaa tottumusta.
-
Kunpa täälläki missä oon koulussa ni vaihettais linuxiin :-\
-
Kunpa täälläki missä oon koulussa ni vaihettais linuxiin :-\
Rupee opettajalta kyselemään:
mitens tää tehdään ubuntussa?
miten tää toimii OpenOfficella?
Voiks tän tehdä GIMPillä?
Hei mulla on tää työ oo2-muodossa, mut tää kone ei tunnista, missä vika?
-
Kunpa täälläki missä oon koulussa ni vaihettais linuxiin :-\
Rupee opettajalta kyselemään:
mitens tää tehdään ubuntussa?
miten tää toimii OpenOfficella?
Voiks tän tehdä GIMPillä?
Hei mulla on tää työ oo2-muodossa, mut tää kone ei tunnista, missä vika?
Kuulostaa tyhmältä mutta näin sen menee. Ruvetaan tuomaan sitä linuxia ihmisten silmille sopivasti.. Päätä että et ole käyttänyt koskaan IE:tä, pelkkään FIrefoxia ja rupea ihmettelemään että mistä tässä saa tabit auki tai eiks tässä oo suomenkielistä oikolukua.. Ja noi formaattijutut juurikin on hyviä. Sanoo että ei halua maksaa (MS.n tuotteista) siitä että saa kirjoittaa jonkun hassun tekstinpätkän vaan tekee sen Openofficella..
r
-
Rupee opettajalta kyselemään:
mitens tää tehdään ubuntussa?
miten tää toimii OpenOfficella?
Voiks tän tehdä GIMPillä?
Hei mulla on tää työ oo2-muodossa, mut tää kone ei tunnista, missä vika?
Toinen ja kolmas kysymys varsinkin ovat perusteltuja. Nuo kun ovat ilmaisia ohjelmia (ja saatavilla myös Windowsiin). Opettaja ei tietenkään saisi edellyttää oppilailtaan vain maksullisten ohjelmien osaamista.
Tosin samat asiat molemmissa ohjelmissa tehdään aika samalla tavalla. (MS Office ~ OpenOffice ja GIMP ~ PSP/Photoshop/joku muu). Tärkeätä olisikin opettaa hyviä käytäntöjä ja antaa taitoja eikä keskittyä ohjelmien tekniseen hallintaan.
-
Meillä itseasiassa oli koulussa projekti, joka piti sitten esitellä muille - havainnollisen materiaalin kera videotykillä.
Mepä kavereiden kanssa tehtiin esitys OpenOfficella, ja siitäkös se soppa noille atk-tukihenkilöille syntyi. Lopulta asensivat yhteen läppäriin openofficen(varmaan käyttäneet jossain firmassa asennuttamassa :?), jotta voitiin pitää esitelmä. =)
Kirjallinen tuotos kylläkin annettiin pdf:nä opettajalle, ei uskaltanut ruveta pistämään kampoihin kovin lujaa. Mutta koko työ ilmaisilla softilla (y).
-
Rupee opettajalta kyselemään:
mitens tää tehdään ubuntussa?
miten tää toimii OpenOfficella?
Voiks tän tehdä GIMPillä?
Hei mulla on tää työ oo2-muodossa, mut tää kone ei tunnista, missä vika?
Toinen ja kolmas kysymys varsinkin ovat perusteltuja. Nuo kun ovat ilmaisia ohjelmia (ja saatavilla myös Windowsiin). Opettaja ei tietenkään saisi edellyttää oppilailtaan vain maksullisten ohjelmien osaamista.
Tosin samat asiat molemmissa ohjelmissa tehdään aika samalla tavalla. (MS Office ~ OpenOffice ja GIMP ~ PSP/Photoshop/joku muu). Tärkeätä olisikin opettaa hyviä käytäntöjä ja antaa taitoja eikä keskittyä ohjelmien tekniseen hallintaan.
Lappeenrannan opetustoimen atk-koordinaattori ilmoitti, että vapaiden softien asentaminen opettajien käytössä oleville koneille pitää maksaa koulukohtaisesti erikseen. Ei siis voida asentaa mm. openofficea. Meille ilmoitettiiin, että m$:n vakiotyökalut ovat "riittäviä". Jä siis kaikki netissä olevat odt-tekstit jää avaamatta sekä opiskelijoiden tuotokset lukematta. Ei vaikuttanut mitää sekään, että oppilaita luokkien koneilla opetetaan opetussuunnitelman mukaisesti avoimen koodin ohjelmien käyttöön.
Ilmeisesti rahaa on vielä kunnalla hieman ylimääräiseen :'(
-
Lappeenrannan opetustoimen atk-koordinaattori ilmoitti, että vapaiden softien asentaminen opettajien käytössä oleville koneille pitää maksaa koulukohtaisesti erikseen. Ei siis voida asentaa mm. openofficea. Meille ilmoitettiiin, että m$:n vakiotyökalut ovat "riittäviä". Jä siis kaikki netissä olevat odt-tekstit jää avaamatta sekä opiskelijoiden tuotokset lukematta. Ei vaikuttanut mitää sekään, että oppilaita luokkien koneilla opetetaan opetussuunnitelman mukaisesti avoimen koodin ohjelmien käyttöön.Ilmeisesti rahaa on vielä kunnalla hieman ylimääräiseen :'(
Niin openofficen levittäminen hallitusti opettajien koneillekkaan ei varmasti ole ilmaista+ohjelman päivittäminen jatkossa. Asennus toisi varmasti lisäkuluja testauksineen ja jos kerta koneilla on jo mäsän officet niin turha sinne on lähteä muita laittelemaan.
Paras vaan ottaa selvää missä formaatissa opettaja tehtävät haluaa ja tallettaa ne siinä muodossa tekee sitten tehtävät vaikka vi+latex+lisämokkula yhdistelmällä.
-
Meillä on keski-pohjanmaan ammattikorkeakoululla käytössä yks ja ainoa linux-kone, joka toimii oppilaiden/opettajien kotisivupalvelimena. On kyllä ollu monestikki puhetta, myöskin opettajien kanssa, että pitäis johki luokkaan asentaa Linuxit testauskäyttöön. Saivat tietotekniikan insinööriopiskelijat vähän tutustua linuxin toimintaan.
Joskus siellä on kuulemma jopa yritetty pystyttää linux-verkko, mutta sitä ei kuulemma saatu pelaamaan Active Direcotoryn kanssa. En tiedä oliko kyse puuttuvasta tietotaidosta, vaiko linuxin ominaisuuksista. Itse olen ymmärtänyt, että linuxin saisi toimimaan Active Directoryn kanssa.
-
En tiedä oliko kyse puuttuvasta tietotaidosta, vaiko linuxin ominaisuuksista. Itse olen ymmärtänyt, että linuxin saisi toimimaan Active Directoryn kanssa.
LTSP:n sivuilla on ohje sekä linkki (täydelliseen) ohjeeseen.
1. http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WinIntegration
2. http://math.univ-lille1.fr/~hafidi/terminal-services/
Ei tuo nyt aivan ylivoimaista pitäisi olla?
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
En tiedä oliko kyse puuttuvasta tietotaidosta, vaiko linuxin ominaisuuksista. Itse olen ymmärtänyt, että linuxin saisi toimimaan Active Directoryn kanssa.
LTSP:n sivuilla on ohje sekä linkki (täydelliseen) ohjeeseen.
1. http://wiki.ltsp.org/twiki/bin/view/Ltsp/WinIntegration
2. http://math.univ-lille1.fr/~hafidi/terminal-services/
Ei tuo nyt aivan ylivoimaista pitäisi olla?
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Ja heti lähti linkit opettajan sähköpostiin... ;)
-
(Rajusti off-topic:ia, älkää välittäkö)
Epäilen (jos koulun ylläpitäjät eivät ole aivan käsiä) active directory yhteensopimattomuudella tarkoitetaan sitä että ei pystytä ad:llä rajaamaan/hallinnoimaan linux-työasemia samoilla työkaluilla kuin windows-työasemia.
Esim. halutaan kieltää tietyiltä käyttäjiltä/työasemilta cdrom:n käyttö. Helppo tehdä ad-policy:llä *jos vaan sattuu toimimaan, mitä minulla ei aina tee :) *
Linux-työasemissa homma pitää tehdä muilla työkaluilla, lisätyötä/lisävaivaa. Huom. Itse vihaan tuota ad:tä kun olen aika käsi sen kanssa mutta tarjoaa mukavia ominaisuuksia ilkeiden käyttäjien tekemien jäynien rajaamiseen. Voisin kuvitella että kouluympäristössä tuottaa näiden "osaavien käyttäjien" kaitseminen lisävaivaa vielä enemmän kuin työympäristössä.
Novelin ZenWorks oli viimeisimmässä opinahjossa jossa olin, sehän pitäisi olla jotenkin Suse:een köytetty ja taitaa tarjota linux-työasemien hallintaan ominaisuuksia. Windows-maailmaan Zenworks vaikutti tosi pätevältä jos pääsisi rakentamaan arkkitehtuurin skrätsistä.
-
Lappeenrannan opetustoimen atk-koordinaattori ilmoitti, että vapaiden softien asentaminen opettajien käytössä oleville koneille pitää maksaa koulukohtaisesti erikseen. Ei siis voida asentaa mm. openofficea. Meille ilmoitettiiin, että m$:n vakiotyökalut ovat "riittäviä". Jä siis kaikki netissä olevat odt-tekstit jää avaamatta sekä opiskelijoiden tuotokset lukematta. Ei vaikuttanut mitää sekään, että oppilaita luokkien koneilla opetetaan opetussuunnitelman mukaisesti avoimen koodin ohjelmien käyttöön.
Ilmeisesti rahaa on vielä kunnalla hieman ylimääräiseen :'(
No juu... pistin tämän taannoin (yhtenä) esimerkkinä toiseen ketjuun:
Seutukunnallinen opetusverkko on Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran yhteistyöhanke yhteisen opetusverkon kehittämisestä alueelle.
(---)
Toimintaympäristölisensiointi tapahtuu Microsoftin koulusopimuksella, joka on mahdollista tehdä vuodeksi tai kolmeksi vuodeksi.
Seudullinen opetusverkko vähentää toimialan kustannuksia. Microsoftin koulusopimuksen hinta on noin 50 000 euroa vuodessa. Microsoft hyvittää vuoden 2005 lisenssihankinnat täysimääräisenä ensimmäisen vuoden lisenssimaksussa eli 42 600 euroa. Microsoft on luvannut avustusta 30 000 euroa seutukunnallisen opetusverkon asentamis- ja räätälöintikustannuksiin. Koulusopimuksella saamme myös työasemahankinnoissa säästöä noin 6000 euroa vuodessa. Imatralla ja Joutsenolla on koulusopimus Microsoftin kanssa.
Vuoden 2006 lisenssikustannukset ovat 7 400 euroa.
Vuoden 2007 lisenssikustannukset ovat 25 000 euroa.
Vuoden 2008 lisenssikustannukset ovat 50 000 euroa.
(---)
Työryhmä keskusteli palveluiden toteuttamista avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Ongelmaksi nähtiin, ettei alueella ole tietotaitoa toteuttaa ja ylläpitää palveluita avoimen lähdekoodin ohjelmilla. Mikrotuki pitäisi kouluttaa lähes nollatilanteesta kyseisten järjestelmien ylläpitoon. Kaikki palveluiden käyttäjät ovat saaneet peruskoulutuksen Microsoftin järjestelmiin, joten käyttäjienkin koulutus täytyisi aloittaa uudelleen perustasolta. Lisäksi kaikkia koulujen käyttämiä ohjelmia ei saataisi toimimaan avoimen lähdekoodin järjestelmässä, ja se aiheuttaisi kahden päällekkäisen järjestelmän ylläpitoa.
http://kokoushallinta.lappeenranta.fi/dynastyweb/kokous/2006654-8.HTM
???
-
:D Voisi tehdä näin: Alustetaan usb tikku ex3 muotoon ja laitetaan sille tehtävät viellä open documenttina niin opettaja ihmettelee kun ei toimi. :D :D :D Heh, vielä parempi jos tikulta löytyisi ubuntu 'live-tikkuna' ja sanoisi laitettuaan tikun koneeseen (kone on jo päällä ja winukassa) ett tää ei toimi täytyy varmaan käynnistää kone uudestaan (ja jos ei ole jo laittaa usb tikulta käynnistys (jos mahdollista) päälle) linuxiin. Luultavasti opet on aika hämmentyneitä. :D :D :D
-
Kuulin sellaisenkin huhun tässä, että jotkut MS:n lisenssiehdot kuntien kohdalla antaisi luvan asentaa vain MS:n hyväksymiä ohjelmia! Aika hurja juttu, jos on totta!
-
Kuulin sellaisenkin huhun tässä, että jotkut MS:n lisenssiehdot kuntien kohdalla antaisi luvan asentaa vain MS:n hyväksymiä ohjelmia! Aika hurja juttu, jos on totta!
Olen kuullut samoin. MS osaa olla aika härski noissa lupa hommeleissa >:(
-
Noormarkun kunta palkittiin hiljattain tietoyhteiskunnan parhaiden käytäntöjen sarjassa Pingviini pulpettiin. Nyt. -hankkeestaan (http://www.antarktis.fi/), jossa olivat toteuttaneet ja konseptoineet avoimiin ohjelmiin siirtymistä kouluissa. Myös monet muut kunnat ovat tehneet saman, mukana on kouluja ainakin Paimiosta, Siikaisista, Pomarkusta ja Eurasta. Kaikissa heidän työasemissaan käytetään Ubuntua. Olin aika innoissani kun kuulin tästä (http://quutea.blogspot.com/2006/11/kulutuskapula-ja-noormarkun.html).
-
Kuulin sellaisenkin huhun tässä, että jotkut MS:n lisenssiehdot kuntien kohdalla antaisi luvan asentaa vain MS:n hyväksymiä ohjelmia! Aika hurja juttu, jos on totta!
Olen kuullut samoin. MS osaa olla aika härski noissa lupa hommeleissa >:(
Tiedä sitten olisiko tässä jutun tynkää kilpailuviraston tutkintaa varten? Ehkä voisi olla syytä selvittää, onko tällainen politiikka määräävän markkinaseman väärinkäyttöä (http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=kilpailunrajoitukset&sivu=mman-vaarinkaytto)?
-
Jos tuolla kilpailuviraston sivuilla on tällainen esimerkki rikkomuksesta niin eikös tämä ole hyvin pitkälti sama tilanne softapuolella kun vain vaihtaa firman nimen Microsoftiksi..?
Valio Oy oli käyttänyt alennustaulukkoa, jonka perusteella asiakas sai nestemaitotuotteista suurimman mahdollisen alennuksen vain keskittämällä myös muiden maitotuotteiden ostot Valioon. Yhtiö oli myös maksanut kaupalle markkinointirahaa, jonka enimmäismäärä oli määräytynyt asiakkaan kokonaisostojen perusteella. Alennustaulukon todettiin sitovan asiakkaita Valioon ja sulkevan sen kilpailijoita markkinoilta. Markkinointirahan riippuvuus asiakkaan kokonaisostoista sitoi sekin asiakkaan nestemaitotuotteiden ja jatkojalosteiden hankinnat toisiinsa. Menettelyä pidettiin määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. (KHO:n päätös 11.11.1998, dnro 3482/1/7.)
r
(aika kova juttuhan tuo olisi jos Ubuntu suomi lähtisi kiusaamaan Microsoftia. Halukkaita aloitteen tekijöitä.. Mikko? Saattaisi saada jopa julkisuutta.. joltain lakimieheltä alkuun vähän mielipidettä jotta näkemys vahvistuisi.. Onko täällä ketään lakia osaavia..?)
-
Jos tuolla kilpailuviraston sivuilla on tällainen esimerkki rikkomuksesta niin eikös tämä ole hyvin pitkälti sama tilanne softapuolella kun vain vaihtaa firman nimen Microsoftiksi..?
Kyllähän tämä on mielestäni pitkälti sama asia kun vaihtaa firman nimen.
(aika kova juttuhan tuo olisi jos Ubuntu suomi lähtisi kiusaamaan Microsoftia. Halukkaita aloitteen tekijöitä.. Mikko? Saattaisi saada jopa julkisuutta.. joltain lakimieheltä alkuun vähän mielipidettä jotta näkemys vahvistuisi.. Onko täällä ketään lakia osaavia..?)
Jos joku lakia osaa niin tämähän olisi hyväkin juttu! ;)
Lisäys: Tästähän voisi laittaa blogiinkin jonkun kirjoituksen.
-
Hemmetin hienoa, että Linuxi ottaa jalansijaa kouluissamme!
Pieni muistutus vain niille, jotka kritisoivat Windowsien käyttöä..
Kun kyseessä on kaupunki tai kunta, jossa oppilaitoksia on jumalaton määrä ja yksi oikea tukihenkilö vastaa seitsemän-kahdeksan koulun atk-järjestelmistä, niin tuon luokan muutoksia ei ihan noin vain voida ottaa käyttöön. Takana on jäykkö organisaatio, joissa päätökset tehdään muutenkin hitaasti ja päättäjinä ihmiset, jotka eivät ole kovinkaan perillä näistä asioista (esim. erään tietyn maan pääkaupungin kouluissa *köh!* saatiin WinXP ympäristö puristettu käyttöön vasta viimevuonna ja palvelimet vetävät vieläkin suurimmaksi osaksi NT4 alustalla). Muutoksia on siis turha odottaa tapahtuvan kovinkaan nopeasti isoimmissa kaupungeissa.
Hommassa on monta asiaa, jotka on helpommin sanottu kuin tehty.. Ylläpidon työkalut ja koko hallintaympäristö on rakennettu MikkiSoftan käyttöjärjestelmien päälle. Kouluissa on usein myös käytössä kaikenlaista pientä opetusohjelmaa, jotka koulut on saatu jonkun myyntitykkineekerin toimesta kusetettua hankkimaan. Nämä eivät kaikki edes toimi Windowsillakaan kunnolla ;)
Mikään ei varsinaisesti estä Linuxin ottamista käyttöön, mutta kun yhtä XP malliakin hierotaan useita vuosia, jotta puukotukset ovat sopivat käyttöympäristöön, niin siitä voi hieman hahmottaa kuinka h-i-t-a-a-s-t-i muutokset noissa ympäristöissä tapahtuu.
Kymmenen vuoden kuluttua Windowsin ja Linuxin asetelmat vaa'assa saattavat olla hyvinkin toisinpäin.
-
MoB on tietenkin oikeassa mitä tulee kehityksen nopeuteen/hitauteen. Muutoksia tuskin kuitenkaan tule odottelemalla. Täytyy vaatia ja vaatimukset kulkevat alhaalta ylöspäin. Päättäjät ovat tavallisesti haluttomia muutoksiin, tyyliin kun ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä. Monet uudistukset kumpuavatkin opettajakunnan aktiivisuudesta ja oppilaitten kyselyistä.
-
Noormarkun yhteiskoulu on tässä hienona mallina muille. Koko yläasteen aikani olen siellä saanut käyttää linuxia. Ekana vuotena FedoraCore 3 ja lopun aikaa Ubuntua. Tarvitaan vain yksi keskuskone. Tuolla nyt sattuu olemaan kaksi. Ja niiden taakse vaan päätteitä. Viime katsaukseni mukaan siellä on noin 400-600 tunnusta. Kerrallaan parhaimmillaan 60-70 käyttäjää kirjautuneena sisälle, eikä mene ohjelmistoihin rahaa. Eikä koneisiinkaan, yksi pääte maksaa litteine näyttöineen korkeintaan 400€ kpl.
Ajattelee, kuinka paljon se säästää ATK-vastaavan selkänahkaa :)
Tuosta lähti se minunkin linuxin käyttö alkuun, tuo keskusyksikön kalusto on vain hieman järeää, kun koneet tilettää usein verkkokorttien ylikuumenisen vuoksi.
-
Tässä mielenkiintoinen juttu 'linuxin leviämisestä koulussa'.
En tiedä varmaksi missä maassa on Toulouse (oesko Ranskassa), mutta siellä yliopistossa on kuitenkin oppilaat softakehityksen kurssilla lähteneet kehittämään KDE nelosta perinteisen java-projektin sijaan.
http://dot.kde.org/1165100724/
Jokaista projektia koordinoi joku 'oikea' KDE-kehittäjä (mm. Jonathan Riddell.. Kuulostaako tutulta? Ehkäpä olet asentanut hänen varmistusavaimen käytettäväksi aptilla..)
Lisää tällaista! Yliopistoissa väännetään kaikenlaista turhaa softamokkulaa kun pakko jotain on tehdä.. Itse olen tehnyt yhden java-galleriasoftan ja yhden php-tilihallintajärjestelmän. Molemmat toimivat mutta ovat aika pieniä räpellyksiä on. Olisi (ollut) komia osallistua tällaiseen ihan oikeaan puuhaan ja saada siitä vielä ne ovarit kokoon.. Tosin, pitäisi olla sopivat kielet hallussa alkuun.. Mutta ei sen puoleen, en PHP:täkään ollut ikinä koodannut ennen tuota jälkimmäistä projektia. Yliopisto sitäpaitsi suositteli java+oracle - yhdistelmää mutta antoivat suostuttelun jälkeen tehdä php+mysql - yhdistelmällä (mutta sanoivat etteivät pysty jeesaamaan jos tulee ongelmia.. Onneksi on netti mistä löytyy apua.. )
r
-
En tiedä varmaksi missä maassa on Toulouse (oesko Ranskassa), mutta siellä yliopistossa on kuitenkin oppilaat softakehityksen kurssilla lähteneet kehittämään KDE nelosta perinteisen java-projektin sijaan.
Onko olemassa suomenkielellä yksinkertaisia ohjeita, kuinka koodata ohjelma KDE:hen? Englanniksihan noita ohjeita on. Nyt vain kääntämään ohjeet suomeksi, niin täällä kasvaa uusia KDE-koodareita muutaman vuoden sisällä sovelluksia tekemään. :)
-
Meidän koulun koneilla on kaikissa Windowsit, mutta Openoffice löytyy useista koneista, Mozilla Firefox kaikista. Mielestäni Ubuntussa on paljon järkeä, miksi maksaa 100 euroa ohjelmasta jonka voit saada ilmaiseksi? Etenkin juuri kouluille Linux tuntuisi olevan järkevä ratkaisu, Ubuntussa taitaa olla melkein kaikki tarvittava käyttöön jo valmiina.
-
Meidän koulun koneilla on kaikissa Windowsit, mutta Openoffice löytyy useista koneista, Mozilla Firefox kaikista. Mielestäni Ubuntussa on paljon järkeä, miksi maksaa 100 euroa ohjelmasta jonka voit saada ilmaiseksi? Etenkin juuri kouluille Linux tuntuisi olevan järkevä ratkaisu, Ubuntussa taitaa olla melkein kaikki tarvittava käyttöön jo valmiina.
Eihän tuo 100€ ole muuta kuin lupamaksu että saa ostaa yhteensopivia ohjelmia. Eli kustannukset kasvavat melkoisesti tuosta (Officet sun muut).
Mites olis jos jossain kierrätyskeskuksessa tai jossaikinn rakennettais Edubuntu koneita lahjoitettaviksi ala-asteille/esikouluihin? Rahoitus "Joulupata tyyliin esim.?
-
Meidän koulun koneilla on kaikissa Windowsit, mutta Openoffice löytyy useista koneista, Mozilla Firefox kaikista. Mielestäni Ubuntussa on paljon järkeä, miksi maksaa 100 euroa ohjelmasta jonka voit saada ilmaiseksi? Etenkin juuri kouluille Linux tuntuisi olevan järkevä ratkaisu, Ubuntussa taitaa olla melkein kaikki tarvittava käyttöön jo valmiina.
Eihän tuo 100€ ole muuta kuin lupamaksu että saa ostaa yhteensopivia ohjelmia. Eli kustannukset kasvavat melkoisesti tuosta (Officet sun muut).
Mites olis jos jossain kierrätyskeskuksessa tai jossaikinn rakennettais Edubuntu koneita lahjoitettaviksi ala-asteille/esikouluihin? Rahoitus "Joulupata tyyliin esim.?
Niin.. olet oikeassa tuosta.. Voisihan sinne lahjoittaa omankin koneen, jos jäisi ylimääräiseksi ;).
-
Ja ei tuo menonakaan pitäisi olla niin suuri jos ajattelee että siellä on nyt yksi mikrotuki henkilö, ja 50k maksava winkku lisenssi, winkku lisenssi pois ja toinen mikrotuki henkilö kk palkka jos on 2000-3000 niin vuodessa kustannukset tulisivat olemaan 24-36k joten silti jäisi voitolle yli 10k. siihen voisi laittaa
samalla saataisiin työkkäristä yksi työtön vähemmäksi.
Kyllä välillä toivoisi että olisi sellaisessa asemassa että voisi vaikuttaa tälläisiin asioihin.
-
winkku lisenssi pois ja toinen mikrotuki henkilö kk palkka jos on 2000-3000 niin vuodessa kustannukset tulisivat olemaan 24-36k joten silti jäisi voitolle yli 10k. siihen voisi laittaa. samalla saataisiin työkkäristä yksi työtön vähemmäksi.
Noin siis siinä ihanteellisessa maailmassa - siinä samassa missä kommunismikin toimii ja ihmiset hymyilevät toisilleen. Todellisuudessa tuo menee niin, että mitään uusia mikrotukihenkilöitä ei palkata, jos jostakin vapautuisi ylimääräistä rahaa. Odottavat vain että pääsevät niistä hirveitä liksoja (yeah, righ ;)) nostavista ex-reikäkorttimiehistä eroon.
-
Vaan jos hiljalleen on parannusta tässäkin nähtävissä, niin hyvä!
Ei pelkästään se että käytetään koulujen vähiä rahoja turhiin lisensseihin, vaan myös se että koulussa ja kaupasta ostetuissa uusissa koneissa on lähes poikkeuksetta Windows lisensseineen ja näin luodaan (tai paremminkin on jo luotu) tilanne jossa Windows on standardi ja kaikki muut tästä tyypistä poikkeava on "erilaista". Tuetaan koko valtion ja kuntien voimin Microsoftin valta-asemaa Suomessa.
Jos on jonkin jo oppinut niin vaihtoehtoiseem siirtyminen (ja uuden opettelu) on paitsi vaikeaa, myös "tarpeetonta" kun koneessa on jo maksettu ja asennettu windows.
Jos ajatellaan tilannetta toisin; Uuden koneen ostajalla on aina ja poikkeuksetta oikeus valita kone joko windows lisenssillä tai ilman. Esimerkiksi Ubuntulla esiasennettuna kone olisi ostaessa vastaavasti lisenssin verran halvempi. Satanen kotiin vai Microsoftille?
Ja toisaalta; Jos kouluissa käytettäisiin jo peruskoulusta lähtien linuxia tehtäisiin mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa tehtävä päätös windowsin ja linuxin väliltä tasavertaisemmaksi sillä molemmat järjestelmät olisivat ainakin jollain tapaa tuttuja. Sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä käytetäänkö molempia järjestelmiä vai vain linuksia, vaan sillä että annettaisiin vaihtoehto kalliin järjestelmä-lisenssin tilalle eikä vain saarnattaisi Micro$oft -propagandaa kaikille jo pienestä pitäen.
Samaa asiaa voidaan yleistää vielä melko moneen paikkaan koulujen lisäksi.
Monta Microsoft-lisenssiä jäisi tällöin pitkällä tähtäimellä myymättä ja paljonko rahaa kokonaisuudessa säästettäsiin kun ei ajatella vain Windows-lisenssin maksua vaan myös Office-pakettia, virusturvaa ja palomuuria yms...
Mutta kuten jo aikaisemmin sanottua, ideaalitilanne on ideaalitilanne. Muutokset jotka vaadittaisiin olisivat isoja, mutta pisarasta se valtamerikin syntyy.
-
En tiedä miten noita sopimuksia solmitaan, mutta tiukan paikan tullen MS pystyy kevyesti toimittamaan käyttöjärjestelmät kouluihin veloituksetta. Eikä tuntuisi suuriakaan tuotoissa kun päivityksistä kumminkin kilahtelisi ihan mukavasti lantteja plakkariin.
Kun on riittävän iso, on helppo tarpoa pienempien yli.
-
Kun on riittävän iso, on helppo tarpoa pienempien yli.
Hyvin sanottu. Sopii jotenkin niin elävästi tähän tilanteeseen..
-
Euran yläasteella on kaksi tietokoneluokkaa. Toinen on Winukka ja toinen Linux (Ubuntu siis). Mielestäni "Linuksluokka" on melkein yhtähyvä siinä missä windowssikin mutta toisessa luokassa on litteet näytöt toisessa mailman vanhimmat monitorit (sama keskusyksiköissä ynnä muissa) Arvatenkin ne huonommat on Linuxille.. Toki tämäkin on parempi järjestely kuin ei mitään mutta kuitenkin.. Myös ala-astekoulussani on nykyään Linux käytössä koska siellä oli tietokoneet ajalta kivi ja niinedelleen.. jotain 95 ja vanhempia ;) Tämä hieno järjestely tietenkin toteutettiin heti kun pääsin koulusta pois ja siirryin ylä-asteelle :( Muistan kolmosluokalta kun saatiin olla välkkä sisällä ja mennä Jippiiseen pelaamaan nettipelejä! Se oli muuten hauskaa mutta vartin välkkässä ei muuta kerinnyt kun käynnistämään koneen ja saamaan selaimen auki >:(
Ei liity aiheeseen mutta viimeisenä ala-astepäivänä yks opettaja vaan päivitteli sitä että miten koulun koneet pysyvät kunnossa kun sinä ossi lähdet pois :D En ole varma mutta saattoi todistuksessa (sanallinen) olla joku maininta että ei pärjätä ilman atk tukihenkilöä ;D
-
Kuulin sellaisenkin huhun tässä, että jotkut MS:n lisenssiehdot kuntien kohdalla antaisi luvan asentaa vain MS:n hyväksymiä ohjelmia! Aika hurja juttu, jos on totta!
veikkaanpa venettä tuon kohdalla. Jotain pykäliä voipi olla mikkisoftan mielenkiinnosta kun jokin vuodelta nakki ja kivi ei toimi.
-
Meidänkin lukiossa tämä on toteutettu. Tosin kuntamme antama budjetti on melko rajallinen, joten vähällä täytyy pärjätä. LTSP:tä pyörittää yksi serveri (ei xenon tasoa) ja vanhoja 200mhz myllyjä pyörittää sitten LTSP -clienttiä. On tämä huomattavasti parempi toteutus kun jatkuvasti jumissa olevat windowsit.
Lukio sijaitsee siis Harjavallassa.
-
Tänään huomasin, että oli koululle (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ilmestynyt kaksi Linux konetta :D
Koneiden vieressä oli lappu, jossa luki tyyliin "Red Hat testikoneita, järjestelmätukea ei saatavilla."
Hieno homma jokatapauksessa :)
Jos joku opiskelee, on töissä tai what ever LTY:llä niin koneet löytyvät kirjaston yläkerran käytävältä sini-luokan edestä.
-
Onko olemassa suomenkielellä yksinkertaisia ohjeita, kuinka koodata ohjelma KDE:hen? Englanniksihan noita ohjeita on. Nyt vain kääntämään ohjeet suomeksi, niin täällä kasvaa uusia KDE-koodareita muutaman vuoden sisällä sovelluksia tekemään. :)
Ei ole ja pelkäämpä ettei ole tulossakaan lähiaikoina. KDE-puolella on jo tällä hetkellä kääntäjistä pulaa, jonka voi esimerkiksi huomata katsomalla ohjelmien ohjeiden käännöksiä. Esimerkiksi jo pelkästään Qt:n ja KDE:n rajapintadokumenttien kääntäminen suomenkieliseksi olisi niin iso urakka ja lukijamäärä niin pieni, ettei moista kannata lähteä toteuttamaan.
Jos lisäksi halutaan vielä esimerkkiohjelmia selostuksineen, olisi koko urakka aivan mahdoton ja suorastaan typerä vaivannäköön ja kehittäjien määrään suhteutettuna.
-
Tässä vähän linkkejä Linuxin leviämiseen kouluihin.
http://www.linuxkouluun.fi/
http://www.antarktis.fi/
http://www.educoss.org/
-
Ei ole ja pelkäämpä ettei ole tulossakaan lähiaikoina. KDE-puolella on jo tällä hetkellä kääntäjistä pulaa, jonka voi esimerkiksi huomata katsomalla ohjelmien ohjeiden käännöksiä. Esimerkiksi jo pelkästään Qt:n ja KDE:n rajapintadokumenttien kääntäminen suomenkieliseksi olisi niin iso urakka ja lukijamäärä niin pieni, ettei moista kannata lähteä toteuttamaan.
Käsikirjojen kääntämistä on jarruttanut ainakin epävarmuus alkuperäisten tekstien ajantasalla olemisesta. Useista käsikirjoista on ollut viestejä, että ne on jääneet pahasti ajasta jälkeen. Ohjelmaan on tullut uusia ominaisuuksia paljon ja/tai jotkut ovat jopa muuttuneet jonkin ominaisuuden käyttäytymiseltään. Mielestäni ensin pitäisi tarkistaa alkuperäinen ja kirjoittaa puuttuvilta ja muuttuneilta osilta uusiksi.
Jos kääntämisen jälkeen alkuperäinen teksti alkaa muuttua kovasti, menee kääntämisestä motiivi. Käsikirjojen kääntäminen eroaa jonkin verran kuuleman mukaan ohjelmatekstien kääntämisestä. Ehkäpä selvät suomenkieliset ohjeet miten se tehdään auttaisi asiaa.
-
Tässä vähän linkkejä Linuxin leviämiseen kouluihin.
http://www.linuxkouluun.fi/
http://www.antarktis.fi/
http://www.educoss.org/
Tuo linuxkouluun oli mainio sivusto, kiitos linkistä! Nyt taittuu scribuskin jotenkuten. Suomalaisia tutoriaaleja ei ihan niin vain löydetäkään =)
-
Opinsys jatkaa riehumistaan. Tällä kertaa uhreina ovat Espoolaiset Lagstad skola ja Mattlidens skolcentrum -koulut.
ITviikko: Linux-ratkaisu laskee koulutoimen sähkölaskua (http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=46&news_id=20079012&rss=8)
"Opinsys Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lintu uskoo, että viiden vuoden sisällä Linux-ratkaisut ovat yleisin koulujen tietotekniikkaratkaisu."
-
http://www.santala.fi/
Lähteiden mukaan käytössä ainakin n. 10 Linux-konetta, ei tarkempaa tietoa.
r
-
Forssan Ammatti-Instituutin nykyiseen Multimedia -luokkaan vaihdetaan koneet joskus keväällä, ja niihin kaavaillaan tripla -boottia XP:n Vistan ja Linuxin kesken, koneita on noin 20.
Ostaisivat samantien iMacit ja asentaisivat niihin nuo kj:t Leopardin kaveriksi.
-
Salossa tapahtuu.
http://www.sss.fi/uutiset/110603.html
Järjestelmä ja ylläpito on tilattu opinsys:ltä. Oppilaat ja opettajat ovat tyytyväisiä. Tietokoneiden käyttö on huomattavasti lisääntynyt toimintavarmuuden johdosta.
Erään 5 -luokkalainen kommentti. "Tätä OpenOfficea on ihan helppo käyttää, kun tämä on melkein samanlainen kuin Microsoftin Office."
-
Hienoa, että täällä sivistyneessä osassa Suomeakin! ;)
...Turku ohoi...
-
Salossa tapahtuu.
http://www.sss.fi/uutiset/110603.html
Järjestelmä ja ylläpito on tilattu opinsys:ltä. Oppilaat ja opettajat ovat tyytyväisiä. Tietokoneiden käyttö on huomattavasti lisääntynyt toimintavarmuuden johdosta.
Erään 5 -luokkalainen kommentti. "Tätä OpenOfficea on ihan helppo käyttää, kun tämä on melkein samanlainen kuin Microsoftin Office."
Tulkaas tänne mukaan, minäkin tulen :-)
http://educoss.blogspot.com/2010/02/webinaari-182-minkalaiseen-ltsp.html
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Luokkiin vain päätteet ja pulpetin kansi kosketusnäyttö+näppäimet. Ei yhtään liitintä. Konehuoneessa yhteistyökykyinen mikrotukihenkilö
-
MikroPC:n tämän päivän numerossa on kiva artikkeli, jossa kirjoittajat ovat pystyttäneet linux-luokan: http://mikropc.net/nettilehti/artikkeli.jsp?id=ec11_1MKz4TId0h
Ovat jopa dokumentoineet asian: http://www.ubuntuclass.net/tiki-index.php (engl.)
Jutun luokkaan on asennettu Ubuntu-työasemia, Ubuntu-serveri ja Windows AD -palvelin. Netissä on scriptejä koneiden liittämiseksi AD:iin ja käyttäjien luomiseksi. Itse dokumentaatio on "kapea" ja scriptit sisältävät joitain yksityiskohtia, joita minä en tekisi (sudo-oikeudet kaikille...?).
Artikkeli kehuu Ubuntua ja avoimia ohjelmia ja se sisältää mm. hintalaskelman, jossa Linuxin edullisuus käy ilmi. Mukavaa positiivista näkyvyyttä!
-
MikroPC:n tämän päivän numerossa on kiva artikkeli, jossa kirjoittajat ovat pystyttäneet linux-luokan: http://mikropc.net/nettilehti/artikkeli.jsp?id=ec11_1MKz4TId0h
Ovat jopa dokumentoineet asian: http://www.ubuntuclass.net/tiki-index.php (engl.)
Jutun luokkaan on asennettu Ubuntu-työasemia, Ubuntu-serveri ja Windows AD -palvelin. Netissä on scriptejä koneiden liittämiseksi AD:iin ja käyttäjien luomiseksi. Itse dokumentaatio on "kapea" ja scriptit sisältävät joitain yksityiskohtia, joita minä en tekisi (sudo-oikeudet kaikille...?).
Artikkeli kehuu Ubuntua ja avoimia ohjelmia ja se sisältää mm. hintalaskelman, jossa Linuxin edullisuus käy ilmi. Mukavaa positiivista näkyvyyttä!
Itsehän olen samassa koulussa. Luokka on ollut melko ahkerassa käytössä. :)
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
-
Oman koulunsa voi käydä lisäämässä tähän karttaan.
"Suomen VALO-koulut
Kartassa ovat Suomen vapaita ja avoimia ohjelmistoja (VALO) opetuksessa ja hallinnossa käyttäviä kouluja."
http://tinyurl.com/yfgrbkb
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
kouluissa työasemiin ja läppäreihin käytetty raha on hukkaan heitettyä.
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
"Palkkakustannukset 0 €". Hmm...
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
"Palkkakustannukset 0 €". Hmm...
Oppilastyönä ?? ;)
-
Oppilastyönä ?? ;)
"Kaikki laite- ja ohjelma-asennukset on tehnyt molempien koulujen tietotekniikan vastuuhenkilö..."
Käytettyä työaikaa ei siis ole laskettu kustannuksiin. En väheksy LTSP-ratkaisun säästöjä (on kokemusta) mutta ei se itsestään ilman työtä ja henkilöresurssia nouse pystyyn. Jos vastuuhenkilölle olisi oikeasti maksettu 0 €, tulisi luottamusmiehelle asiaa.
"Toisin sanoen toimiva LTSP-järjestelmä ei sido ollenkaan lisäaikaa ylläpitoon, jos pääkäyttäjä muutenkin käyttää LTSP-järjestelmää."
Kyllä ylläpitoon pitää silti laskea työaikaa. Raportti on hyvä, mutta kannattaa lukea tarkasti, ettei saa virheellistä käsitystä todellisista kuluista. Kun keskitetty ylläpito on helpompaa, vastuuhenkilö ehtii muihinkin tärkeisiin hommiin (kuten neuvomaan käyttäjiä) ja siinä sitä säästöä syntyy, ei palkkaeuroissa vaan työn tuloksissa.
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
Miksi tuo on dockki?
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
Miksi tuo on dockki?
Ihan samaa pohdin hiljaa itsekseni.
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
Miksi tuo on dockki?
Ihan samaa pohdin hiljaa itsekseni.
Vaikka siksi, että saataisiin Windows koneissa auki ja otettaisiin mallia :)
-
kyllä .odt aukeaa winkkarikoneessakin Openofficella...
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
Miksi tuo on dockki?
Ihan samaa pohdin hiljaa itsekseni.
Vaikka siksi, että saataisiin Windows koneissa auki ja otettaisiin mallia :)
PDF?
-
Minä kun elin jo siinä uskossa, että MS office osaa jo aukaista noi Openofficella luodut tiedostot.
-
uskossa on kuulemma hyvä elää, mutt taitaa tarvita pikku lisäpalikan onnistuakseen. Vai onko sulla MS-2010 käytössäsi?
-
Vaikka siksi, että saataisiin Windows koneissa auki ja otettaisiin mallia...
-----------------------
Aluksi pyydän anteeksi pientä niuhotustani. Tässä on vain liian hyvä esimerkki siitä, kuinka merkitys muuttuu, jos viestitään huolimattomasti eikä noudateta oikeinkirjoitussääntöjä. Verratkaapa merkityksiä kahden lauseen välillä: "Saada Windows koneissa auki" (käynnistää Windows) ja "saada Windows-koneissa auki" (aukaista Windowsissa).
-
Tällaisen löysin eilen, kun Googlailin:
Raportti Linuxin käytöstä Utajärven yläkoululla ja lukiossa
www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc (http://www.utaj.fi/koulu/kuvat/linuxraportti.doc)
Miksi tuo on dockki?
Ihan samaa pohdin hiljaa itsekseni.
Valinta oli oikea- yli 90% ei olisi saanut tuota tiedostoa auki. Vielä parempi tietysti olisi ollut tehdä kaksi valintaa : ODF ja DOC. Milloin ODF Suomessa viralliseksi standardiksi vai onko Suomi tuomittu tässä(kin) asiassa jälkijoukon johtajaksi?
-
kyllähän odf on ihan virallinen standardi ...ja ollut jo useamman vuoden. Mutta sitä ei silti käytetä kaikissa yhteyksissä.
...varsinkaan kun Suomikin väänsi jopa sääntöjen vastaisesti myös ooxml:stä rinnakkaisen, epäyhteensopivan standardin, jota ei käytä tosin muut kuin yksi monopolifirma ohviisi 2010:ssä.
siitä standardointiprosessista täälläkin kyllä oli juttua aikoinaan. Nyt nautitaan vaan silloisen hiljaisuuden seurauksista.
Asiaa tosin voisi edes hiukka korjata, kun edes me linuxlaiset käyttäisimme vaan odf-tallenmuotoa ns toimistodokumenteissamme esim sähköpostin liitteissä, jne...
-
Tämäpä mielenkiintoisaa. Kun taannoin (pari kuukautta sitten) oli uutista Tanskan ODF-standardista niin siinä yhteydessä uutisissa ei edes mainittua Suomea yhtenä niistä maista joista ODF-olisi saanut virallisen standardin aseman. Maita joita tässä yhteydessä mainittiin oli muistaakseni Etelä-Korea, Italia, Kroatia, Saksa, Ruotsi, E-Afrikka jne... Suomi loisti poissaolollaan. Informaatiovirhekö? Juttu tai linkki löytyi joko LinuxToday- tai Lxer.com-sivustolta.