Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: kaulahuivi - 07.11.21 - klo:22.20
-
Mikrobitti uutisoi tänään, että PopOS siirtyy kehittämään omaa työpöytäympäristöä Rust-kielellä ja hylkää Gnomen. Onko tämä lopun alkua Gnomelle, jonka sanotaan vaikeuttavan käyttöliittymän personointia ja teemojen käyttämistä? Eikö System76 olisi kannattanut vain vaihtaa muihin jo valmiisiin työpöytäympäristöihin? Nyt arvuutellaan, seuraako Ubuntu perässä?
-
Työpöydän kehittäminen ei ole mitenkään yksinkertaista tai nopeaa, joten en odottaisi tuloksia ihan heti. Gnome on edelleen käytössä isoissa jakeluissa ja on epätodennäköistä, että Red Hat luopuisi siitä, joten tuskin Gnome on mihinkään katoamassa lähitulevaisuudessa. Ubuntu voi toki tehdä omat ratkaisunsa, mutta aika turha tässä vaiheessa spekuloida.
-
Työpöydän kehittäminen ei ole mitenkään yksinkertaista tai nopeaa, joten en odottaisi tuloksia ihan heti. Gnome on edelleen käytössä isoissa jakeluissa ja on epätodennäköistä, että Red Hat luopuisi siitä, joten tuskin Gnome on mihinkään katoamassa lähitulevaisuudessa. Ubuntu voi toki tehdä omat ratkaisunsa, mutta aika turha tässä vaiheessa spekuloida.
Eipä taida muut suuret jakelut kuin Fedora käyttää teemaamatonta ja mukauttamatonta Gnomea. Ehkä Debian?
-
Eikö System76 olisi kannattanut vain vaihtaa muihin jo valmiisiin työpöytäympäristöihin?
En tiedä mikä tuossa heidän päätöksessä on tarkalleen takana, mutta kovin olen kyllä ihmetellyt, että miksi eivät ole siirtyneet KDE-pohjaiseksi ja räätälöinyt sitä. Joku syy tuolle varmaan löytyy.
-
Mikä Gnomessa tekee teemaamisen vaikeaksi, kun sen muualla onnistuu tekemään? Eikö Linux olekaan täysin räätälöitävissä? Vai onko kyse pelkästä vallan tavoittelusta?
-
Mikä Gnomessa tekee teemaamisen vaikeaksi, kun sen muualla onnistuu tekemään? Eikö Linux olekaan täysin räätälöitävissä? Vai onko kyse pelkästä vallan tavoittelusta?
https://gitlab.gnome.org/GNOME/libadwaita/-/merge_requests/232#note_1262813
Jos englanti taipuu, niin tuolla loppupäässä on paljonkin kommentteja. System76 on siis tämä PopOS:n tekijä.
-
Mikä Gnomessa tekee teemaamisen vaikeaksi, kun sen muualla onnistuu tekemään? Eikö Linux olekaan täysin räätälöitävissä? Vai onko kyse pelkästä vallan tavoittelusta?
Se että Gnomen kehittäjät aktiivisesti muuttavat rajapintoja ja rikkovat teemojen toimintaa. Asenteella hällä väliä kunhan adwaita vaan toimii.
-
Totuus taitaakin olla sitten paljon synkempi kuin luulin. Gnomen jälkeen jäljelle jää mikä? KDE, Deepin, Xfce, System76? Pitäisi löytää luotettava ja pysyvä vaihtoehto, ettei aina tarvitse opetella uusiksi asioita. Kaikki hajoaa vielä käsiin jatkuvan riitelyn tuloksena Linux-maailmassa.
-
Niin kauan kun Mate toimii, ei hätää :)
-
Totuus taitaakin olla sitten paljon synkempi kuin luulin. Gnomen jälkeen jäljelle jää mikä? KDE, Deepin, Xfce, System76? Pitäisi löytää luotettava ja pysyvä vaihtoehto, ettei aina tarvitse opetella uusiksi asioita. Kaikki hajoaa vielä käsiin jatkuvan riitelyn tuloksena Linux-maailmassa.
Noista varmaankin xfce on pysynyt pisimpään samanlaisena.
-
Hyvä tietää. Xubuntua sitten kehiin seuraavaksi! Ei kai tämä Linux-maailma nyt niin hulluksi mene, että kaatuisi johonkin teemojen käyttöön?
-
Ei toki. Ja onhan noita tullut ja mennyt työpöytäympäristöjä aiemminkin. Yksi erikoisimmista on e17. En tiedä ketään joka sitä käytännössä käyttäisi ja itse olen ajatellut, että tuo varmaan jossain vaiheessa loppuu. Silti tuo näemmä on porskuttanut '96 vuodesta. Eikä siinä, ihan ok se on. Muutaman kerran tullut testattua.
-
Loppujen lopuksi kuinka moni näitä teemoja käyttää ja jatkuvasti vaihtelee? Windowsissa on nykyään helppo teemojen hallinta ja ilmainen valikoima MS Kaupassa.
-
Hyvä tietää. Xubuntua sitten kehiin seuraavaksi!
XFCE:tä olen käytellyt kaikissa käyttämissäni jakeluissa. Mitään Xubuntu-jakelua ei tarvitse asennella, vaan pelkkä xfce-työpöydän asennus riittää. (xubuntu-desktop meta-paketti).
Silloin myös on yhä muiden työpöytien sovellutukset jo valmiina käytettävissä.
Eli työpöytiä voi asennella useita.
Kirjautumisvalikossa voi sitten valita, mikä työpöytä käynnistyy.
Lisäys: Linux-jakeluihin avoimia ikkunamanagereita ja työpöytiä on ollut tarjolla jo melkoisesti. Ja aina toki on tulossa uusia, kun kerran on tarjolla avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.
http://www.xwinman.org/
Ylläolevia olen käyttänyt mm.: FVWM, FVWM 95, TWM, AfterStep, Enlightenment, Window Maker, Sawfish, Flux/White/Black -box, Metacity. KDE, Gnome ja XFCE.
Aikanaan valitsin Ubuntu-jakelun kokeilukäyttöön Gnome-jakeluna, vaikka nykyisin käytänkin XFCE-työpöytää.
Summa summarum: työpöytiä/ikkunamanagereita tulee --- ja menee.
-
Eikö System76 olisi kannattanut vain vaihtaa muihin jo valmiisiin työpöytäympäristöihin?
En tiedä mikä tuossa heidän päätöksessä on tarkalleen takana, mutta kovin olen kyllä ihmetellyt, että miksi eivät ole siirtyneet KDE-pohjaiseksi ja räätälöinyt sitä. Joku syy tuolle varmaan löytyy.
Kyllä varmasti löytyy, ja se syy on nimeltään QA (Quality Assurance, laadunvarmistus). :) Kaikki tietyn distron, esimerkiksi Ubuntun, tarjoamat työpöydän ominaisuudet (siis suoraan paketista avautuvat) tulee olla virallisesti tuettuja. Joten KDE olisi tätä vasten täydellinen katastrofi, niin hyvä ympäristö kuin se onkin.
-
...Kaikki tietyn distron, esimerkiksi Ubuntun, tarjoamat työpöydän ominaisuudet (siis suoraan paketista avautuvat) tulee olla virallisesti tuettuja. Joten KDE olisi tätä vasten täydellinen katastrofi, niin hyvä ympäristö kuin se onkin.
Ei auennut kyllä sitten yhtään tuo fraasi? Toihan on aivan järjetön teksti.
-
Tarkoittaako tämä, että KDE on jonkinlainen aikapommi? Jos Gnomekin alkaa hajota, niin mitä jää jäljelle? Tästähän kehittyy vielä aikamoinen soppa ajan kuluessa. Kiinalaista Deepiniä on kehuttu kauneimmaksi työpöytäympäristöksi?
-
Tarkoittaako tämä, että KDE on jonkinlainen aikapommi? Jos Gnomekin alkaa hajotam niin mitä jää jäljelle? Tästähän kehittyy vielä aikamoinen soppa ajan kuluessa.
No ei oikeastaan. Kannattaa muistaa, että nämä on avoimia. Jos joku näistä kuolee pois, niin joku varmasti tekisi forkkauksen ja elämä jatkuisi uudella nimellä ja linjoilla. Mutta aika äärimmäisen epätodennäköistä, että Gnome tai KDE kumpikaan kupsahtaa lähivuosina.
-
...Kaikki tietyn distron, esimerkiksi Ubuntun, tarjoamat työpöydän ominaisuudet (siis suoraan paketista avautuvat) tulee olla virallisesti tuettuja. Joten KDE olisi tätä vasten täydellinen katastrofi, niin hyvä ympäristö kuin se onkin.
Ei auennut kyllä sitten yhtään tuo fraasi? Toihan on aivan järjetön teksti.
Lieneekö tarkoitus ollut väittää, että koska Plasmassa on niin paljon säätömahdollisuuksia, laitevalmistaja ei mitenkään voi testata niitä kaikkia?
-
Lieneekö tarkoitus ollut väittää, että koska Plasmassa on niin paljon säätömahdollisuuksia, laitevalmistaja ei mitenkään voi testata niitä kaikkia?
Miten niitä säätömahdollisuuksia voi olla niin paljon KDE:ssä ja samaan aikaan niitä on paljon vähemmän Gnomessa? Eikö tässä olla samaa Linuxia käytetty rakentelussa? Olen aina käyttänyt vain Gnomea. Siksi kyselen.
-
Lieneekö tarkoitus ollut väittää, että koska Plasmassa on niin paljon säätömahdollisuuksia, laitevalmistaja ei mitenkään voi testata niitä kaikkia?
Miten niitä säätömahdollisuuksia voi olla niin paljon KDE:ssä ja samaan aikaan niitä on paljon vähemmän Gnomessa? Eikö tässä olla samaa Linuxia käytetty rakentelussa? Olen aina käyttänyt vain Gnomea. Siksi kyselen.
KDE ja Gnome jne ovat viime kädessä vain sovelluksia, joita ajetaan alustan päällä. Ja kyllähän sovelluksessa voi olla mielin määrin asetuksia. Se on kiinni siitä mitä sinne koodataan.
-
...Kaikki tietyn distron, esimerkiksi Ubuntun, tarjoamat työpöydän ominaisuudet (siis suoraan paketista avautuvat) tulee olla virallisesti tuettuja. Joten KDE olisi tätä vasten täydellinen katastrofi, niin hyvä ympäristö kuin se onkin.
Ei auennut kyllä sitten yhtään tuo fraasi? Toihan on aivan järjetön teksti.
Lue hitaammin.
Yksinkertaistetaan. Miksi luulet, että Ubuntussa on Ubuntu-dock eikä Dash-to-Dockia? Siksi, koska Dash-to-Dockissa on liikaa käyttäjän säätövaraa, jota Ubuntulla ei ole resursseja testata.
-
Miten niitä säätömahdollisuuksia voi olla niin paljon KDE:ssä ja samaan aikaan niitä on paljon vähemmän Gnomessa? Eikö tässä olla samaa Linuxia käytetty rakentelussa? Olen aina käyttänyt vain Gnomea. Siksi kyselen.
Kannattaa muistaa, ettei niillä säädöillä säädetä Linuxia siellä pohjalla vaan käyttöliittymää itseään. Gnomea on viime aikoina rakennettu yhä selvemmin sillä tyylillä, että ota-tai-jätä, ohjelmoijan keksimä tapa on oikea eikä siitä saa poiketa. Plasma on lähtenyt enemmän sille linjalle, että tarjotaan kaikenlaista ja annetaan käyttäjän päättää, mistä pitää.
-
...Kaikki tietyn distron, esimerkiksi Ubuntun, tarjoamat työpöydän ominaisuudet (siis suoraan paketista avautuvat) tulee olla virallisesti tuettuja. Joten KDE olisi tätä vasten täydellinen katastrofi, niin hyvä ympäristö kuin se onkin.
Ei auennut kyllä sitten yhtään tuo fraasi? Toihan on aivan järjetön teksti.
Lue hitaammin.
Yksinkertaistetaan. Miksi luulet, että Ubuntussa on Ubuntu-dock eikä Dash-to-Dockia? Siksi, koska Dash-to-Dockissa on liikaa käyttäjän säätövaraa, jota Ubuntulla ei ole resursseja testata.
Ei tuo kyllä minusta selittänyt mitään, jos Pop haluaisi vaikka soveltaa Neonia pohjaksi.