Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Multimedia ja grafiikka => Aiheen aloitti: igor_2 - 30.10.21 - klo:16.10
-
Yritän säätää Amarokin näkymää mieleiseksi ja melkein on onnistunut. Näyttö jakaantuu nyt kolmeen osaan, jossa vasemmalla soittolistat, keskellä joutavanpäiväinen wikipedia ym. ja oikealla soittojonossa olevat piisit. Saako tuota keskisaraketta jotenkin pois niin, että käytössä olisi vain vasen (soittolistat) ja oikea (kappalejono)?
-
Mikähän versio käytössä? Amarok on käsittääkseni poistunut monesta jakelusta kun käyttää vanhoja kirjastoja. Keskimmäistä näkymää ei saa pois, mutta sisältöä voi toki muokata. Itsellä näkymässä oli artistin levyt ja soivan biisin levykansi. QT5 kirjastoihin perustuva Amarok on kai vielä kehiystysvaiheessa.
-
2.9.0, koostettu 2018.
Ok, vähän epäilinkin, että sitä ei varmaankaan saa pois.
Ikävää, että näitä ohjelmia tuntuu tippuvan aina joskus pois jakeluista. Esimerkiksi DisplayCAL putosi yllättäen ja jouduin voimistelemaan aika tavalla, että löysin toisen tavan kalibroida näyttöä. Pioneerihenkeä tarvitaan näissä kyllä.
-
2.9.0, koostettu 2018.
Ok, vähän epäilinkin, että sitä ei varmaankaan saa pois.
Ikävää, että näitä ohjelmia tuntuu tippuvan aina joskus pois jakeluista. Esimerkiksi DisplayCAL putosi yllättäen ja jouduin voimistelemaan aika tavalla, että löysin toisen tavan kalibroida näyttöä. Pioneerihenkeä tarvitaan näissä kyllä.
Nämä ovat esimerkkejä sovelluksista, jotka riippuvat jostain aikoja sitten vanhentuneesta ohjelmointikielen versiosta, GUI-toolkitistä tai muusta kirjastosta, eikä jäljelle jääneillä kehittäjillä ole mielenkiitoa tai aikaa päivittää koodipohjaa ajan tasalle. Tällöin tavallisen käyttäjän ainoa toivo voi olla vanhan jakeluversion ajaminen virtuaalikoneessa tai Snap/Flatpak/Docker-paketointi, jossa tarvittavat riippuvuudet paketoidaan sovelluksen omaan hiekkalaatikkoon. Amarokin tapauksessa tämä olisikin toteutettavissa. DisplayCAL sen sijaan on hankalampi tapaus, koska sen täytyy keskustella suoraan varsinaisen ikkunointijärjestelmän kanssa.
-
Juu, pitää paikkansa.
DisplayCALin voi periaatteessa korvata argyll ohjelmistolla, jonka päällä ensin mainittukin taitaa toimia. Näin aika paljon vaivaa saadakseni argyllillä hyvä profiilin, mutta ei tunnu ihan osuvan. Käytössä nyt edelleen DisplayCAL:in profiili.
Edellisestä (-kin) johtuen ajan ubuntu 18.04 niin pitkään, kun tukea tulee. Melkeinpä jokainen LTS siirtymä on aiheuttanut aina turhaa askartelua ja parempi olla etsimättä haasteta ennen kun on pakko.
-
2.9.0, koostettu 2018.
Ok, vähän epäilinkin, että sitä ei varmaankaan saa pois.
Ikävää, että näitä ohjelmia tuntuu tippuvan aina joskus pois jakeluista. Esimerkiksi DisplayCAL putosi yllättäen ja jouduin voimistelemaan aika tavalla, että löysin toisen tavan kalibroida näyttöä. Pioneerihenkeä tarvitaan näissä kyllä.
https://www.clementine-player.org/
Tämä on hyvä amarok kopio. Kehitetään myös vielä aktiviisesti. Pitäisi löytyä suoraan ubuntu repoista..
-
Amarok on kai nykyisellään lähinnä abandonwarea: kehitystyö on pysähtynyt eikä kukaan tunnu vievän ohjelmaa mihinkään. Valitettavasti saman kohtalon on viime aikoina kohdannut pari muutakin musiikkisoitinta. Plasma-puolella aktiivisin kehitystyö tuntuu kohdistuvan nyt Elisaan.
-
https://www.clementine-player.org/
Tämä on hyvä amarok kopio. Kehitetään myös vielä aktiviisesti. Pitäisi löytyä suoraan ubuntu repoista..
Täytyykin perehtyä. Kiitti vinkistä.
-
https://www.clementine-player.org/
Tämä on hyvä amarok kopio. Kehitetään myös vielä aktiviisesti. Pitäisi löytyä suoraan ubuntu repoista..
Täytyykin perehtyä. Kiitti vinkistä.
Tai ehkä ei sittenkään kehitetä mutta ite käytin sitä amrok faninan amarok korvikkeena.
-
Tai ehkä ei sittenkään kehitetä mutta ite käytin sitä amrok faninan amarok korvikkeena.
Tämä on jotenkin outo sovellusalue. Softaa löytyy aivan hirveästi, mutta toinen toistaan surkeampia. Yksinkertainen olisi kaunista, mutta ei löydy. Käytin hetken cmus nimistä komentorivi sovellusta, joka oli kun nenä päähän. Ubuntu 18.04 repoista löytyvä versio ei tuntenut kuitenkaan vielä soittolistoja ja imuroin sitten githubista uudemman version. Käänsin ja prosessi rikkoi jonkin rajapinnan ja ääni aivan ruvella. Siksi kaivoin sitten taas Amarokin kehiin.
Välillä sitä menee oikein itseensä, että minkä ihmeen takia kiusaa itseään ja miksi ottaisi ihan kiltisti sitä windowssia käyttöön. Kun aikansa on tapellut jonkun kummallisuuden kanssa ja saanut toimimaan, niin asia unohtuu ja Ubuntu (tai debian) kelpaa taas monta kuukautta.
-
https://github.com/strawberrymusicplayer/strawberry
-
Strawberry näyttää periaatteessa ihan tutustumisen arvoiselta myös.
Mutta huomasin äsken, että itse kääntämäni cmus on alkanut soittaa ihan puhtaasti myös. Kävi varmaan niin, että käännöksen ja versiovaihdon jälkeen olisi pitänyt bootata kone, jotta uudet jutut tulee kokonaisuutena käyttöön.
Cmus on riittävän yksinkertainen ja tekee sen mitä pitääkin, mutta eipä juuri muuta. Githubin päivämäärin perusteella näyttää olevan vielä aktiivisessa kehitysvaiheessakin. Kannattaa katsoa ja tutustua, jos haluaa yksinkertaista ja toimivaa soitinta.
-
Tämä on jotenkin outo sovellusalue. Softaa löytyy aivan hirveästi, mutta toinen toistaan surkeampia. Yksinkertainen olisi kaunista, mutta ei löydy. Käytin hetken cmus nimistä komentorivi sovellusta, joka oli kun nenä päähän.
Windowssia en ole käyttänyt aikoihin. Kun aloitin Amarokin käytön niin vastaavaa ei siihen löytynyt. Harva softa kai siinä on vieläkään hifistin mieleen. Pidän Amarokin tietokannasta ja tilastotiedoista.
mpd voisi olla hyvä ja simppeli soitin. Käyttöönotto ei kuitenkaan ihan yksinkertaista. Simppliä ja toimivaa musiikkisoitinta vaikea löytää. Monissa pieniä vikoja. Ja sitten pulse alkaa olla pakollinen rajapinta työpöydissä. Simppeli soitin joka pistäisi bitit suoraan alsaan ja siitä hdmi-piuhaa pitkin vahvistimeen ei taida olla.
-
mpd voisi olla hyvä ja simppeli soitin. Käyttöönotto ei kuitenkaan ihan yksinkertaista.
Cantata (https://github.com/cdrummond/cantata) teki käyttöönotosta hyvin helppoa: kun Cantatan käynnisti ensi kertaa, se kysyi, halutaanko tehdä yhden käyttäjän MPD-asennus vai ”palvelumallinen” (jolloin musiikkitiedostot voivat sijaita jossain muualla verkossa). Minulla Cantata korvasi mukavasti Amarokin.
Ongelma on vain, että Cantatakin on käsittääkseni jo hylätty. Sikäli kuin tosiaan tiedän, Plasman musiikkisoitinten tulevaisuudeksi on määritetty Elisa.