Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Laitealue => Aiheen aloitti: teele - 03.06.21 - klo:18.02
-
Taloyhtiössä on dna-netti ja löysin edelliseltä asukkaalta jääneen modeemikaapelin (cat 5 muistaakseni), joka on kiinni seinässä olevassa pistokkeessa. Se näyttäisi sopivan suoraan tietokoneen nettipistokkeeseen ulkonäön perusteella, mutta en ole uskaltanut kokeilla.
Ovatko taloyhtiönetit jonkun standardin mukaisia ja onko aina hankittava modeemi eli tietoliikennekaapelia ei voi laittaa suoraan kiinni läppärin nettipistokkeeseen?
Uskoisin, että wifiä en tarvitse, vaan piuhayhteys koneeseen riittää. Jos modeemi löytyy kirpparilta, millaisia määrittelyjä siinä pitää olla?
-
Jos seinässä on LAN-pistorasia, katso onko uko-ovesi yläpuolella tai jossain siellä suunnalla iso laatkko, jossa on sähkökytkinten lisäksi tietoliikennekaapelooinnin kytkentä. Jos on, et tarvitse modeemia, mutta todennäköisesti tarvitset reitittimen, langattoman (joka on myös langallinen) tai pelkän langallisen. Operaattoreilla on kuitenkin tapana myydä modeemia (*DSL-modeemia), jota asiakas sitten käyttää pelkkänä reitittimenä. Kannattaa selvittää itselleen mikä on ero modeemi-reitittimen ja pelkän reitittimen välillä.
Verkoyhteys ei synny vain sillä että kytket tietokneen siihen LAN-pristorasiaan, koska edellinen asukas on varmaankin jo siirtänyt oman yheytensä muualle tai ainakin katkaissut vanhan. Sinun täytyy kysyä mikä on taloyhtiön operaattori ja avata sitten heidän kanssaan yhteys. Jos taloyhtiöllä on taloyhtiölaajakaista, 10-megainen kuuluu yhtiövastikkeeseen, nopeammasta joudut maksamaan lisää (tämän takaa laki joka noudattaa Eu-direktiiviä). Jos kyse ei ole taloyhtiölaajakistasta, joudut maksmaan selvästi enemmän.
Mutta ole tarkkana jos operaatttori väittää että tarvitset modeemin. Jos talojakamoon on valokuituyhteys, et tarvitse modeemia, tarvitset vain reitittimen. Eikä sitä tarvitse ostaa operaattorilta, vaan sen voi ostaa mieleisestään kaupasta. Ja koska se ei ole modeemi, sen MAC-osoitettakaan tarvitse ilmoittaa operaattorille. Siis jos kyse on valokuituun kytketystä laajakistasta ja asunnossa on se huoneistojakamo.
-
Kiitos, nyt ehkä osaan kysellä oikeita kysymyksiä dna:lta ja taloyhtiöltä :)
-
Sekuntiakaan miettimättä mä kokeilisin heti laittaa sen piuhan kiinni tietokoneeseen, syttyykö linkkivalo, tuleeko IP-osoite
-
Sekuntiakaan miettimättä mä kokeilisin heti laittaa sen piuhan kiinni tietokoneeseen, syttyykö linkkivalo, tuleeko IP-osoite
Jos todella on kyse valokuidusta, jolloin modeemia ei tarvita, niin silloin ei ole myöskään palomuuria, joten kannattaa laittaa oman koneen palomuuri päälle ennen kokeilemista.
-
Tässä täytyykin tehdä vähän lisäkysymyksiä, aihepiiri on sen verran vieras.
Nyt kone on netissä nettitikun kautta ja koneessa on vakio Ubuntu 20.04. Onko tässä järjestelyssä palomuuri jossain välissä. Pitäisikö se laittaa, jos se ei ole ja miten se pitäisi laittaa.
-
Onko siis kyse USB-tikusta joka käyttää mobiiliverkkoa yhteyden muodostamiseen? Jos näin on, se ei ole yhteydessä taloyhtiön laajakaistaan ollenkaan. Jos taloyhtiössä on jo taloyhtiölaajakaista, maksat omasta laajakaistasta turhaan.
Palomuurista en osaa sanoa mitään koska minulla ei ole koskaan ollut nettitikkua.
-
Käytän tässä koko ajan muotoa "jos taloyhtiössä on taloyhtiöölaajakaista", koska vielä ei ole tulllut selväksi onko vaiko eikö ole. Periaatteessa edellinen asukas on voinut vetää LAN-kaapelit seiniin ilman taloyhtiön laajuista laajakaistaakin. Harvinaista luulisin sen kyllä olevan. Mutta jos kyse tosiaan ei ole taloyhtiölaajakaistasta, niin silloin pitäisi selvittää siltä edelliseltä asukkaalta tai omistajalta mihin ne LAN-kaapelit on kytketty ja sitten siihen paikkaan voi hankkia oman modeemin, samaan tapaan kuin aiemmalla asukkaalla oli. Tai sitten voi käyttää mobiilitikua ja jättää ne LAN-kaapelit sinne kylmilleen.
Joissakin taloyhtiöissä ei ole tartuttu valokaapelitarjoukseen sen takia, että isolla osalla asukkaista on jo nettitikku, joka toimii mökillä ja muualla, ainakin Suomen sisällä. Mutta jos kotona haluaa kytkeä monta laitetta LAN-verkkoon, niin sillloin voi kotiin hankkia modeemin, joka voi olla mobiiliverkossa tai TV-kaapeliverkossa tai *DSL-verkossa kiinni. Jos habkkii mobiiliverkon modeemin, niin SIM-kortin voi siirtää siihen nettitikusta ja taas takaisin kun lähtee liikenteeseen.
Olen itse tyytyväinen siihen että omassa taloyhtiössäni on kunnollinen valokaapeliin kytketty taloyhtiölaajakaista.
-
Meillä on Soneran valokuitu taloyhtiön tilaamana kaikille asukkaille. Riittää, että sovit operaattorin kanssa kytkennästä ja kytket ethernet-johdon datapistorasiaan seinässä ja toisen pään tietokoneeseen. Silloin netti toimii. Et tarvitse pakosti edes reititintä, ellet halua itsellesi samalla langatonta verkkoa. Sähkökaapissa on sitten lyhyt ethernet-johto data-tulosta laitettavaksi oikeaan datapistorasian kohdalle. Tämän kytkennän edustamaan datapistorasiaan kytket toisen ethernet-johdon suoraan tietokoneesta. Reitittimen avulla luot langattoman verkon tai kytket muut tietokoneet reitittimen lan-portteihin kaapelilla. Taloyhtiöllä pitäisi olla toimintaohjeet.
-
Meillä on Soneran valokuitu taloyhtiön tilaamana kaikille asukkaille. Riittää, että sovit operaattorin kanssa kytkennästä ja kytket ethernet-johdon datapistorasiaan seinässä ja toisen pään tietokoneeseen.
Taloyhtiössämme on osakkaille tarjolla internet-yhteys, joka aikoja sitten vaihtui valokaapeliin. Perusyhteys osakkaille on kohtuullisen edullinen, joka maksetaan yhtiövastikkeessa, mutta rajoitettu varsin vaatimattomaksi.
Kukin osakas on sitten itse voinut sopia palvelutarjoajien kanssa liittymistään, jonka nopeudet ovat jo sitten eri luokkaa - kuten myös kuukausimaksutkin.
PS. Kun taloyhtiön kaapelit vaihtuivat, jaettiin osakkaille adsl/vdsl -modeemi, koska ko. taloyhtiössä internet pukkaa puhelintöpselistä vrt. sähkö.
-
PS. Kun taloyhtiön kaapelit vaihtuivat, jaettiin osakkaille adsl/vdsl -modeemi, koska ko. taloyhtiössä internet pukkaa puhelintöpselistä vrt. sähkö.
Ketjun aloittajan kysymys koskee sitä tilannetta että asennuossa on jo LAN-pitorasiat seinissä, joten ei kannattaisi ihan koko kirjoa avata juuri tässä ketjussa.
-
Jos taloyhtiössä on jo taloyhtiölaajakaista, maksat omasta laajakaistasta turhaan.
Usein taloyhtiössä vakiolaajakaista on esim. 10 M. Jos se riittää, niin ok. Sähköpostin lukemiseen ja kevyeen www-selailuun se riittääkin hyvin. Meillä se tulee yhtiövastikkeessa. Sinänsä edullinen noin 2,- € / kk.
-
Sinänsä edullinen noin 2,- € / kk.
Riippuu taloyhtiöstä. Vastikkeeseen ei tule mitään lisämaksua jos tarpeeksi moni asukas maksaa nopeammasta yhteydestä. Jos maksavien asukkaiden määrä jää pieneksi, operaattori laskuttaa taolyhtiöltä isomman maksun, joka sitten jyvitetään vastikkeisiin. Mutta asukkaille taloyhtiölaajakaista on silti aina, kaikissa tapauksissa, halvempi kuin jos ei olisi taolyhtiön sopimusta.
-
Sinänsä edullinen noin 2,- € / kk.
Jos maksavien asukkaiden määrä jää pieneksi, operaattori laskuttaa taolyhtiöltä isomman maksun, joka sitten jyvitetään vastikkeisiin.
Kuten sanoit, niin riippuu tietysti yhtiön sopimuksesta. Meillä 10M tulee vastikkeen mukana, josta muodostuu vakiosumma, jonka yhtiö maksaa operaattorille. Lisänopeuden ottajien lukumäärällä ei ole mitään vaikutusta yhtiön maksamaan hintaa. Itse asiassa siitä ei yhtiöllä ole edes tietoa.
-
Selvittelin vähän asiaa. Taloyhtiössä on 10 M liittymä ja dnalta saadun tiedon mukaan tarvitaan "kaapelimodeemi". Niitä on kuulemma olemassa vain yhtä tyyppiä ja sen voi hankkia dnalta tai mistä vain. Tekninen vaatimus on siis dnan neuvonnan mukaan "kaapelimodeemi". Dna neuvoo vain silta hankittujen modeemien käytössä.
Ennen kuin riennän dna-kauppaan, yritän selvittää, olisiko niitä "kaapelimodeemeja" saatavilla muualta alle 170 euron hintaan.
-
Selvittelin vähän asiaa. Taloyhtiössä on 10 M liittymä
Päättelen tästä että taloyhtiöllä tosiaan on taloyhtiölaajakaista. Perusnopeus 10M on se mikä kaikille taataan, mutta kuten sanottu, lisänopeutta saa maksamalla lisää. Jos ei olisi taloyhtiölaajakaistaa, et sanoisi että "Taloyhtiössä on 10 M liittymä".
dnalta saadun tiedon mukaan tarvitaan "kaapelimodeemi". Niitä on kuulemma olemassa vain yhtä tyyppiä ja sen voi hankkia dnalta tai mistä vain. Tekninen vaatimus on siis dnan neuvonnan mukaan "kaapelimodeemi". Dna neuvoo vain silta hankittujen modeemien käytössä.
Tarkoittanee TV-kaapelimodeemia. Jos asunnossa on ennestään LAN-kaaleit seinässä, mutta kyse ei ole valkokaapelitaloyhtiöstä, niin se tarkoittaa että aiemmalla asukkaalla on ollut TV-kaapelimodeemi TV-pistorasian ja LAN-kaapeloinnin välissä.
Omassa asunnossani operaattori (Telia) väitti kiven kovaan että tarvitsen modeemin, vaikka taloyhtiö oli valokaapelissa kiinni ja asunnossa oli LAN-kaapelit valmiina ja asunnon oven päällä on sähkökaappi jonka kautta LAN-kaapeliyhteys on kytketty. Tällaisessa tapauksessa en tarvitse modeemia ollenkaan. Kun tarpeeksi kauan jaksoin inttää operaattorin eri edustajien kanssa, valkeni että operaattori käyttää hyväkseen sitä, että on paljon asiakkaita, jotka eivät erota modeemia ja langatonta reititintä toisistaan, koska modeemeissakin on tapana olla sekä langaton että langallinen reititin samassa laitteessa. Minulle myyytiin ihan väkisin *DSL-modeemia, vaikka tarvitsin vain reitittimen. Operaattoreiden modeemit ja reitittimet ovat halpatavaraa, jota kaikki operaattorit tilaavat samoilta toimittajilta kaukaa idästä. Jos niissä on jotain eroa, se on operaattorikohtaisesti konffattu softa. Ostin lanhattoman reitittimen ihanmuualta, en operaattorilta, ja hyvin toimii.
Kehotan vielä kerran tarkistamaan onko asunnon oven lähellä litteä kaappi, ja onko sen sisällä LAN-portteja (ja ehkä vanhanaikaisten sulakkeiden sijaan ylivuotosuojainten kytkimet). Jos siinä sähkökaapissa on myös LAN-portteja, et tarvitse modeemia. Kaapelointi on silloin vedetty talojakamosta huoneistojakamoon ja sieltä sekä TV-pistorasiaan että LAN-pistorasioihin.
Tai siis, vain yhteen niistä LAN-rasioista joita seinissä on. Jos LAN-rasioita on monessa huoneessa, vain yksi niistä on valmiiksi kytkettynä (kunhan operaattorin kanssa on sopimus voimassa). Sähkökaapista voi valita minkä huoneen rasiaan tämä yhteys on kytketty. Jos yhteyden haluaa muihinkin huoneisiin samaan aikaan, täytyy sähkökaappiin lisätä lankareititin. Tai vaihtoehtoisesti kytketään langaton reititin siihen huoneeseen johon yhteys on olemassa ja kytketään sitten loput laitteet siihen langattomaan reitittimeen (joko LAN-kaapelilla tai langattomasti).
Ja jos et tarvitse modeemia, et tarvitse myöskään operaattorin apua mihinkään muuhun kuin siihen että sopimus on voimassa. Vaikka yhetys on maksuton, operaattorin täytyy kytkeä se juuri sinulle.
-
Koeta kysyä operaattorilta kytketäänkö se kaapelimodeemi TV-rasiaan vai asunnossa olevaan LAN-rasiaan. Lonkalta varmaan vastataan ensin että tietysti TV-rasiaan, mutta jos kerrot että haluat tietää onko kyse oikeasti valokaapeliyhtiöstä, niin joutuvat sen sitten selvittämään ja kertomaan. Jos sanovat wettä kytke modeemi LAN-rasiaan, niin silloin et tarvitse modeemia, vaan reititin riittää.
-
Itse ostin DNA:lta kaapelimodeemin, koska pienen hintavertailun perusteella siellä se myytiin edullisimmin. (Tosin silloin se maksoi muistini mukaan alle satasen.) Sitä tosiaan tarvitset, mikäli (kaapeli)modeemi kytketään televisioantenniliitäntään. (Siihen kytketään myös TV, joka tukee DVB-C:tä.)
-
Vantaan asunnossani oli juuri näin. Kaapelimodeemi kaapeli-TV-liitäntään ja samaan televisio jakoliittimellä tms.
-
Vantaan asunossani oli juuri näin. Kaapelimodeemi kaapeli-TV-liitäntään ja samaan televisio jakoliittimellä tms.
Ketjun aloittajan asunnossa on ne LAN-pistorasiat seinissä, ja sen takia olisi hyvä tietää tarvitaanko modeemia ollenkaan.
-
Jos taloyhtiössä on kaapelimodeemi käytössä niin silloin tarvitaan modeemi huoneiston ja talojakamon välille. Taloyhtiön vastuulla on sitten jakaa yhteys eteenpäin vaikka <sarkasmi>V.22bis </sarkasmi> yhteyttä käyttäen. Huoneiston sisällä olevat LAN pistorasiat voidaan ehkä kytkeä sitten kaapelimodeemiin joko suoraan reitittimen kautta. Mutta nämä eivät siten liity erittäin todennnäköisesti dna liittymään. Mutta ainahan sitä voi kokeilla ... Jos uskaltaa.
-
... Mutta ainahan sitä voi kokeilla ... Jos uskaltaa.
Kuinka suuri riski on, jos kokeilee ?
-
... Mutta ainahan sitä voi kokeilla ... Jos uskaltaa.
Kuinka suuri riski on, jos kokeilee ?
Sen verran pieni, että itse uskaltaisin kokeilla. Mutta sen verran suuri, etten uskalla suositella. T.S. Omalla vastuullasi, mutta pieni jonkin komponentin hajoamisvaara saattaa olla: Taloyhtiön tai oman koneen puolella. Tosin sama vaara on yleensäkin tuntemattomien johtojen yhdistämisessä koneeseen.
-
Riippuu taloyhtiöstä. Vastikkeeseen ei tule mitään lisämaksua jos tarpeeksi moni asukas maksaa nopeammasta yhteydestä. Jos maksavien asukkaiden määrä jää pieneksi, operaattori laskuttaa taolyhtiöltä isomman maksun, joka sitten jyvitetään vastikkeisiin. Mutta asukkaille taloyhtiölaajakaista on silti aina, kaikissa tapauksissa, halvempi kuin jos ei olisi taolyhtiön sopimusta.
Meillä taloyhtiön kokouksessa yksi asukas nosti meteliä siitä maksusta. Ja sen takia jouduttiin tekemään tuollainen ratkaisu. Muuten olisi ollut täysin ilmainen se 10 M linja ja vakiona kaikille.
-
Kun taloyhtiö liittyy DNA:n talokaistaan, niin modeemeita voi ostaa 50 % (noin 60,- €) alennuksella kahden viikon ajan kytkennästä. Näin oli yhdessä taloyhtiössä.
-
Ei tarvita pakosti. Tampereen asunnossani on Ethernet-rasiat seinässä. Siihen menee yksinkertaisesti Ethernet-johto ja toinen pää tietokoneeseen. Operaattorina on Telia ja kytkentä tehty. Kaikki toimii ilman modeemia tai reititintä, mutta käytän myös reititintä langattoman verkon luomiseen kotiin. Kaikki tämä ilman kaapelimodeemia. Asunnossa on sähkökaappi, jossa jaetaan yhteys halutuille Ethernet-pistorasioille. Taloyhtiö osaa parhaiten kertoa, miten laajakaista on toteutettu talossa. Sen mukaan sitten laitteet. LAN-pistokkeet seinässä viittaavat valokuitukiinteistöliittymään tänä päivänä. Se on helppo ottaa käyttöön.