Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: ilkant - 27.05.21 - klo:11.30
-
FaceBookissa kyseltiin Linux-käyttäjiltä, missä hakemistossa käyttäjän ohjelmat sijaitsevat. Kolme suosituinta vastausta olivat:
/sbin 81 ääntä
/dev 12 ääntä
/boot 3 ääntä
-
Ja sitten vielä ihmetellään, miksi esimerkiksi EU:n koronatukipakettiin osallistumisesta ei olisi järkeä järjestää kansanäänestystä ::)
-
FaceBookissa kyseltiin Linux-käyttäjiltä, missä hakemistossa käyttäjän ohjelmat sijaitsevat. Kolme suosituinta vastausta olivat:
/sbin 81 ääntä
/dev 12 ääntä
/boot 3 ääntä
Outo gallup. Eihän /dev kansiossa ole ohjelmia. Eikä käyttäjä saa asentaa noihin ohjelmia - parempi antaa olla paketinhallinnan käytössä. Kai joku kertoi oikean vastauksen.
-
Eikös root-käyttäjä käytä /sbin-hakemistossa olevia sovelluksia?
http://www.linfo.org/sbin.html
-
Eikös root-käyttäjä käytä /sbin-hakemistossa olevia sovelluksia?
http://www.linfo.org/sbin.html
Myös /boot ja /usr/sbin vain rootille. Käyttäjä voi pistää sovelluksia omaan kotikansioonsa. Joissain järjestelmissä on kotikansiossa otettu ajo-oikeudet pois, mutta sen voi kiertää komentojonossa kun pääte yleensä käytössä. Oletuksena kotihakemiston /bin on polussa. Jos itselleen haluaa ohjelmia asennella pitää /bin luoda ja tarvittavat kansiot myös asetuksille ja mahdollisesti myös kirjastoille.
-
Outo gallup. Eihän /dev kansiossa ole ohjelmia.
Unixin historiassa ohjelmia on kyllä voinut olla sielläkin ja monessa muussa paikkaa. Linuxissa on aika tarkkaan saatu rajattua, että ohjelmia on lähinnä hakemistoissa /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin /usr/local/bin /usr/local/sbin sekä käyttäjän oma ~/bin.
-
Outo gallup. Eihän /dev kansiossa ole ohjelmia.
Unixin historiassa ohjelmia on kyllä voinut olla sielläkin ja monessa muussa paikkaa. Linuxissa on aika tarkkaan saatu rajattua, että ohjelmia on lähinnä hakemistoissa /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin /usr/local/bin /usr/local/sbin sekä käyttäjän oma ~/bin.
"lähinnä" ehkä, mutta kyllä niitä linuxeissakin löytyy usein muualtakin (/opt, /usr/games, /usr/local/games jne., nykyään myös esim. /snap/bin ja pip muistaakseni käyttää ~/.local/bin). Toki näissä on useimmiten kyse kolmannen osapuolen ohjelmista.
-
Linuxeilla on vähän vapaampi asenne sijoittelun suhteen kuin vaikka FreeBSD:ssä. Riippuu ihan jakelun väsääjistä viitsivätkö kuinka tarkkaan noudattaa hakemistostandardia.
Normi työpöytäkäytössä tosin kyllä aika harvoin on ainakaan itselle tullut tarvetta etsiä, että minne tarkalleen ottaen ohjelman binääri on asennettu.
-
kyllä niitä linuxeissakin löytyy usein muualtakin (/opt, /usr/games, /usr/local/games jne., nykyään myös esim. /snap/bin ja pip muistaakseni käyttää ~/.local/bin).
/opt ja …/games eivät välttämättä ole poikkeuksia, koska vaikka asennus tapahtuu niihin, käynnistysskripti tai symlinkki sijoitetaan usein /usr/biniin. Snap ja Flatpak sitten tietysti asentavat ohjelmat muualle, koska se on niiden ideakin.
~/.local/bin taas on minusta hassu. En oikein ymmärrä, miksi ohjelmatiedostot halutaan panna pistealkuiseen kansioon; minusta ~/bin olisi järkevämpi. Tätä kehitystä ei kai kuitenkaan enää voi pysäyttää.
-
/opt ja …/games eivät välttämättä ole poikkeuksia, koska vaikka asennus tapahtuu niihin, käynnistysskripti tai symlinkki sijoitetaan usein /usr/biniin.
Tämä on kyllä hyvin tapauskohtaista, jotkut /opt -ohjelmat toki tekee näin, mutta en kyllä ole /gamesin kanssa törmännyt (ainakaan viime vuosina...nämähän löytyy useimmissa jakeluissa PATH-muuttujastakin, joskaan ei välttämättä root-käyttäjän polusta)
~/.local/bin taas on minusta hassu. En oikein ymmärrä, miksi ohjelmatiedostot halutaan panna pistealkuiseen kansioon; minusta ~/bin olisi järkevämpi. Tätä kehitystä ei kai kuitenkaan enää voi pysäyttää.
Luulisin, että tämän ideana on laittaa ne piilohakemistoon, kun niitä ei yleensä tarvitse suoraan käsitellä. Kehityssuunnasta voi ihan perustellusti olla kumpaa mieltä vain. Jotkut käyttäjät varmaan tykkää, kun tiedostoselaimen perusnäkymässä (ei piilotiedostoja/hakemistoja näkyvissä) näkyy vain noita xdg-user-dirs hakemistoja tai käyttäjän omia datahakemistoja. Ja onhan tuossa tietynlaista symmetriaa (/usr/share > /usr/local/share > ~/.local/share ja /usr/bin > /usr/local/bin > ~/.local/bin )
-
Tässä pitäisi kysyä mitä käyttäjän omilla ohjelmilla tarkoitetaan ? Ne kun voi olla myös käyttäjän omassa kotihakemistossa kuten minulla tällä hetkellä. ... /sbin on menossa pois muodista ja muistaakseni/tietääkseni tilalle on tulossa /usr/sbin.
-
kyllä niitä linuxeissakin löytyy usein muualtakin (/opt, /usr/games, /usr/local/games jne., nykyään myös esim. /snap/bin ja pip muistaakseni käyttää ~/.local/bin).
/opt ja …/games eivät välttämättä ole poikkeuksia, koska vaikka asennus tapahtuu niihin, käynnistysskripti tai symlinkki sijoitetaan usein /usr/biniin. Snap ja Flatpak sitten tietysti asentavat ohjelmat muualle, koska se on niiden ideakin.
~/.local/bin taas on minusta hassu. En oikein ymmärrä, miksi ohjelmatiedostot halutaan panna pistealkuiseen kansioon; minusta ~/bin olisi järkevämpi. Tätä kehitystä ei kai kuitenkaan enää voi pysäyttää.
Tuo pistehakemisto muoti tulee freedesktop.org "standardeista" .. Tuo on kait paras yritys yhteineistää hakemistojen määrittelyt yhteen paikkaan ... tietenkään ei ole mitään keinoa pakottaa jakelun tekjöitä noudattamaan tätä. 8)
-
Tässä pitäisi kysyä mitä käyttäjän omilla ohjelmilla tarkoitetaan ? Ne kun voi olla myös käyttäjän omassa kotihakemistossa kuten minulla tällä hetkellä. ... /sbin on menossa pois muodista ja muistaakseni/tietääkseni tilalle on tulossa /usr/sbin.
Kyse ei oikeastaan ole muodista. /bin ja /sbin sisältää pääsääntöisesti ohjelmia, joita voidaan tarvita ennen kuin /usr on käytössä (esim. liitetty verkosta järjestelmään)
-
~/.local/bin taas on minusta hassu. En oikein ymmärrä, miksi ohjelmatiedostot halutaan panna pistealkuiseen kansioon; minusta ~/bin olisi järkevämpi. Tätä kehitystä ei kai kuitenkaan enää voi pysäyttää.
Silloin kun käyttäjä itse päättää sijoituksesta, ~/bin/ on hyvä suositus. Sijainti ~/.local/bin/ palvelee eri tarkoitusta. Sitä käyttää kolmannen osapuolen softa, joka kuitenkin asennetaan käyttäjäkohtaisesti. On ihan hyvä erottaa toisistaan ohjelmat jotka ovat kokonaan käyttäjän vastuulla ja ohjelmat, jotka käyttäjä asentaa ohjelman valmistajan menetelmällä, vaikkakin vain omalle tunnukselleen. Minusta pistealkukin on silloin ihan perusteltu.
-
Ja aiheeseen liittyen, sitten on tietysti vielä ne binäärihakemistot, jotka jätetään tarkoituksella polun ulkopuolella (esim. /usr/libexec ja muut libexec-hakemistot)
-
~/.local/bin taas on minusta hassu. En oikein ymmärrä, miksi ohjelmatiedostot halutaan panna pistealkuiseen kansioon; minusta ~/bin olisi järkevämpi. Tätä kehitystä ei kai kuitenkaan enää voi pysäyttää.
Silloin kun käyttäjä itse päättää sijoituksesta, ~/bin/ on hyvä suositus. Sijainti ~/.local/bin/ palvelee eri tarkoitusta. Sitä käyttää kolmannen osapuolen softa, joka kuitenkin asennetaan käyttäjäkohtaisesti. On ihan hyvä erottaa toisistaan ohjelmat jotka ovat kokonaan käyttäjän vastuulla ja ohjelmat, jotka käyttäjä asentaa ohjelman valmistajan menetelmällä, vaikkakin vain omalle tunnukselleen. Minusta pistealkukin on silloin ihan perusteltu.
Käyttäjähän on vapaa asentamaan omia sovelluksiaan minne vain kotikansioonsa (~/bin, ~/.bin tai vaikka ~/Ohjelmat), tästä ei XDG-standardia ole olemassa (standardista löytyy vain tuo ~/.local/bin, ne standardithan on tarkoitettu jakeluiden käytäntöjen yhdistämiseksi, eikä niinkään käyttäjien rajoittamiseksi). ~/bin toki useimmissa jakeluissa liitetään esim. .profile-tiedostossa automaattisesti käyttäjän polkuun, jos se on olemassa....joten se etu siinä on täysin vapaavalintaiseen hakemistoon (mutta tätäkin on aika helppo muuttaa, jos niin haluaa).
-
Silloin kun käyttäjä itse päättää sijoituksesta, ~/bin/ on hyvä suositus.
Käyttäjähän on vapaa asentamaan omia sovelluksiaan minne vain kotikansioonsa (~/bin, ~/.bin tai vaikka ~/Ohjelmat), tästä ei XDG-standardia ole olemassa
Siksi käytinkin sanaa "suositus".
-
Silloin kun käyttäjä itse päättää sijoituksesta, ~/bin/ on hyvä suositus.
Käyttäjähän on vapaa asentamaan omia sovelluksiaan minne vain kotikansioonsa (~/bin, ~/.bin tai vaikka ~/Ohjelmat), tästä ei XDG-standardia ole olemassa
Siksi käytinkin sanaa "suositus".
Ymmärsin kyllä mitä hait. Tarkoitukseni oli vain tuoda esiin, että niitä syitä miksi ~/bin olisi olisi jotenkin parempi suositus kun mikä muu hakemisto tahansa on ainakin nykyään aika vähän (käytännössä yleensä vain tuo PATH-muuttujan käpistelyn tarve).
-
Ja aiheeseen liittyen, sitten on tietysti vielä ne binäärihakemistot, jotka jätetään tarkoituksella polun ulkopuolella (esim. /usr/libexec ja muut libexec-hakemistot)
Myöskään hakemiston /sbin ei pitäisi oletuksena olla polussa (esim. käyttäjän bash-ympäristössä), mutta jostain syystä se on, enkä edes keksi mistä se sinne tulee. Itse en ole sitä lisännyt.
-
Ja aiheeseen liittyen, sitten on tietysti vielä ne binäärihakemistot, jotka jätetään tarkoituksella polun ulkopuolella (esim. /usr/libexec ja muut libexec-hakemistot)
Myöskään hakemiston /sbin ei pitäisi oletuksena olla polussa (esim. käyttäjän bash-ympäristössä), mutta jostain syystä se on, enkä edes keksi mistä se sinne tulee. Itse en ole sitä lisännyt.
/etc/environment?
Veikkaisin että liittyy sudon käyttöön (jotta sudo löytää /sbin -binäärit...sudo ei oletuksena käytä rootin ympäristöä/$PATH:ia)
-
/etc/environment?
Veikkaisin että liittyy sudon käyttöön (jotta sudo löytää /sbin -binäärit...sudo ei oletuksena käytä rootin ympäristöä/$PATH:ia)
No niinpä tietysti.
/dev ja /boot eivät ole polussa oletuksena.
-
/etc/environment?
Veikkaisin että liittyy sudon käyttöön (jotta sudo löytää /sbin -binäärit...sudo ei oletuksena käytä rootin ympäristöä/$PATH:ia)
No niinpä tietysti.
/dev ja /boot eivät ole polussa oletuksena.
Sen verran pitää ottaa takaisin, että secure_path muuttuja näyttääkin olevan ainakin nykyään asetettu /etc/sudoersissa, joten sudo käyttää sitä $PATHina.
Eli en nyt äkkiseltään keksi /sbinille erityistä tarvetta (joskaan eihän siitä juuri haittaakaan ole).
EDIT: Okei, löytyyhän tuolta sbinistä joitakin käyttäjällekin ehkä hyödyllistä ajettavaa (esim. ifconfig)
-
Outo gallup. Eihän /dev kansiossa ole ohjelmia.
Unixin historiassa ohjelmia on kyllä voinut olla sielläkin ja monessa muussa paikkaa. Linuxissa on aika tarkkaan saatu rajattua, että ohjelmia on lähinnä hakemistoissa /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin /usr/local/bin /usr/local/sbin sekä käyttäjän oma ~/bin.
"lähinnä" ehkä, mutta kyllä niitä linuxeissakin löytyy usein muualtakin (/opt, /usr/games, /usr/local/games jne., nykyään myös esim. /snap/bin ja pip muistaakseni käyttää ~/.local/bin). Toki näissä on useimmiten kyse kolmannen osapuolen ohjelmista.
/usr/games, /usr/local/games vaatii, että käyttäjä kuuluu pelit ryhmään, että pelaaminen onnistuu. Jakeluissa tietenkin eroja. Ubuntussa näköjään valmiina polussa. opt-kansiosta en tiedä olisko sitä varattu tietylle ryhmälle. Ubuntussa ehkä turhan laajat oikeudet peruskäyttäjälle. Red Hatissa piti muistaakseni lisätä käyttäjä erilaisiin ryhmiin kunnes vaikka cd-levyjen poltto onnistui. /usr/local/games tarpeen kai kolmannen osapuolen peleille. Kansiot ehkä turhia polussa kun käynnistyksen voisi hoitaa linkillä vaikka /usr/bin kansiosta.
-
/usr/games, /usr/local/games vaatii, että käyttäjä kuuluu pelit ryhmään, että pelaaminen onnistuu.
Tämä taitaa olla kyllä pelkästään Gentoon erikoisuus. Ainakaan se ei nykyään ole kovin laajasti käytössä linux-jakeluissa.
opt-kansiosta en tiedä olisko sitä varattu tietylle ryhmälle.
Ei ole. Joskaan mikään ei tietysti estä asentamasta sinne ohjelmia, jotka rajataan oikeuksilla vain tietyn käyttäjän tai ryhmän käyttöön.
Ubuntussa ehkä turhan laajat oikeudet peruskäyttäjälle.
Enpä ole tuollaiseen törmännyt. Kyllä normikäyttäjät pysyy debianissa ja johdannaisissakin ihan kurissa oletuksena, ja kriittisten toimintojen suorittamiseksi täytyy joko saada admin oikeudet tai kuulua johonkin sopivaan ryhmään.
/usr/local/games tarpeen kai kolmannen osapuolen peleille.
/usr/local/games (kuten muukin osa /usr/local -polusta) on varattu paikallisesti asennetulle kamalle, eli jakeluiden omat paketit ei asenna sinne mitään. Mikään ei tietysti estä asentamasta paikallisesti tavaraa myös /usr/local -polun ulkopuolelle, mutta usein on tarkoituksenmukaista pitää erillään jakelun asentamat tiedostot (jotka on helppo asentaa uudelleen pakettivarastoista) ja paikallisesti asennetut ohjelmat, kirjastot, teemat jne. esimerkiksi varmuuskopiointia varten. Nämä voi olla kolmannen osapuolen, omia tai vaikka vaan tuoreempia versioita jakelun tarjoamasta tavarasta, ja voivat siis olla muutakin kuin pelkästään ohjelmia (esim. erilaiset teemat).
Kansiot ehkä turhia polussa kun käynnistyksen voisi hoitaa linkillä vaikka /usr/bin kansiosta.
Niin voisi, mutta ei sillä juuri mitään hyötyä saa verrattuna siihen, että se olisi polussa.
-
Ubuntussa ehkä turhan laajat oikeudet peruskäyttäjälle.
Enpä ole tuollaiseen törmännyt.
Viittaakohan kuutio tällä *buntun löysään umaskiin (muistaakseni 002)? Itseänikin se nyppii ja yleensä yritän säätää sitä 077:ään aina kaikissa koneissa. Ongelma on vain, etteivät Gnome-ohjelmat aina kunnioita umaskia.
-
Ubuntussa ehkä turhan laajat oikeudet peruskäyttäjälle.
Enpä ole tuollaiseen törmännyt. Kyllä normikäyttäjät pysyy debianissa ja johdannaisissakin ihan kurissa oletuksena, ja kriittisten toimintojen suorittamiseksi täytyy joko saada admin oikeudet tai kuulua johonkin sopivaan ryhmään.
En pidä esimerkiksi levyjen automaattisesta liittämisestä. Kun koneessa useampia käyttöjärjestemiä ja useampia levyjä niin nekin levyt ovat luettavissa, vaikka tarkoitettu toisen systeemin käyttöön. locate ei onneksi indeksoi /media kansion alla olevia levyjä oletuksena.
-
En pidä esimerkiksi levyjen automaattisesta liittämisestä. Kun koneessa useampia käyttöjärjestemiä ja useampia levyjä niin nekin levyt ovat luettavissa, vaikka tarkoitettu toisen systeemin käyttöön. locate ei onneksi indeksoi /media kansion alla olevia levyjä oletuksena.
Käyttäjä, joka osaa asentaa samaan koneeseen useita järjestelmiä, osaa myös muokata fstabin asennuksen jälkeen. Ja oletettavasti tekee sen pikimmiten.
Minä ihan luulin että viittaat siihen, että sbin on oletuksena polussa.
-
En pidä esimerkiksi levyjen automaattisesta liittämisestä. Kun koneessa useampia käyttöjärjestemiä ja useampia levyjä niin nekin levyt ovat luettavissa, vaikka tarkoitettu toisen systeemin käyttöön. locate ei onneksi indeksoi /media kansion alla olevia levyjä oletuksena.
Käyttäjä, joka osaa asentaa samaan koneeseen useita järjestelmiä, osaa myös muokata fstabin asennuksen jälkeen. Ja oletettavasti tekee sen pikimmiten.
Minä ihan luulin että viittaat siihen, että sbin on oletuksena polussa.
Asennuksessa voi kätevästi tehdä levyliitokset melko vapaasti. Vaikka sinne /mnt kansion alle ja locate indeksoi ne. Senllaista valintaa ei ole, ettei levyä käytettäisi. fstab-tiedoston noauto optio ei välttämättä toimi. Systemd tai joku muu automaatti voi silti liittää levyn. Joissakin systeemeissä liitos tehdään /run/media/user/levy kansioon mitä ei välttämättä huomaa.
-
Viittaakohan kuutio tällä *buntun löysään umaskiin (muistaakseni 002)? Itseänikin se nyppii ja yleensä yritän säätää sitä 077:ään aina kaikissa koneissa. Ongelma on vain, etteivät Gnome-ohjelmat aina kunnioita umaskia.
Viittaus tais mennä ohi. Oletan, että tarkoitat käyttäjien umaskeja? Tämähän on vähän ikuisuusongelma, johon itsellä ei ole tiukkaa kantaa (erilaisiin käyttötarpeisiin sopii erilaiset umaskit).
Yksityisyystyökaluna (jos sitä havitellaan) noi tiukatkin oletusumaskit on kuitenkin vähän kehnoja. Itse käyttäisin mieluummin salausta (erityisesti paikallisten käyttäjien järjestelmissä) ja SELinuxia (tai vastaavaa ) käyttäjien kotikansioiden eristämiseksi (erityisesti etäkäyttöjärjestelmissä). Etäkäyttöjärjestelmissä pelkkä oikeuksien rajoittaminen umaskilla toki toimii osittain, mutta oli se umask mitä tahansa, niin voi satavarmasti luottaa siihen, että käyttäjät sössii ne oikeudet kuitenkin.
Minä ihan luulin että viittaat siihen, että sbin on oletuksena polussa.
Tämähän ei varsinaisesti ole mikään turvallisuusongelma. Se ettei /sbin ole polussa ei estä käyttäjiä ajamasta niitä ohjelmia (pitää vaan ajaa /sbin/shootme pelkän shootme:en sijasta).
fstab-tiedoston noauto optio ei välttämättä toimi. Systemd tai joku muu automaatti voi silti liittää levyn. Joissakin systeemeissä liitos tehdään /run/media/user/levy kansioon mitä ei välttämättä huomaa.
Jos noauto ei toimi, niin systeemissä on bugi. Tosin noautoa käytettäessä kannattaa myös välttää user(s) -optioita...jos käyttäjille antaa oikeuden liittää tiedostojärjestelmiä, käyttäjän oikeuksilla pyörivät automaattiliitostyökalut (esim. työpöydän mukana tulleet) pääsee asetustensa salliessa myös niitä liittämään (vaikkei järjestelmä itse niitä liittäisikään).