Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Asentaminen ja käyttöönotto => Aiheen aloitti: Snufkin - 02.03.21 - klo:16.39
-
Moi!
Yritän tehdä vanhasta Samsung NC-10 miniläppäristä matkakonetta ja päivittää siihen mahdollismman hyvän käyttiksen. Nykyinen Lubuntu 14.04 toimii siinä hyvin. Keskusmuistia on nyt 1Gb, mutta olen ostamassa siihen 2Gb kampaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Samsung_NC10#Processor_and_memory
Software Updater tarjoaa versiota Lubuntu 16.04.7 LTS, mutta Lubuntun sivuilla näyttäisi vielä versio 18.04.5 LTS toimivan 32-bittisessä koneessa.
https://lubuntu.me/downloads/
Käytän tietokonetta lähinnä toimistokoneena, joten käyttikselle ei ole mitään erityisiä vaatimuksia, muita kuin kuin toimivuus ja vakaus. Toisessa koneessani on Ubuntu 16.04 LTS, joka tarkoitus pävittää uuteen versioon. Käytän pääosin vain graafisia ohjelmia, mutta osaan komentotulkin alkeet.
Kysymys 1: Onko sillä iso merkitystä, laittaako tuohon NC-10:iin Ubuntun vai Lubuntun? Eikö ne softat (LibreOffibe, Firefox) kuitenkin ole (likimain) samoja versioita? Siitä olisi minulle etua, jos saisin saman version molempiin tietokoneisiini. Lubuntun sivuilta ymmärsin, että ovat myös jollain tavalla luopumassa tuosta "keveydestä".
Kysymys 2: Jos pysyn tuossa NC-10 Lubuntussa, niin kannattaako asentaa tuo 16.04 (mitä Software Updatrer) tarjoaa, vai suoraan 18.04?
-
En osaa kommentoida Lubuntua, mutta näistä versioista noin yleisellä tasolla:
- 16.04:n tuki loppuu aika pian, eli keväällä tulee viisi vuotta täyteen (en tiedä tarkkaa päivää). Joten ei sitä kannata laittaa, jos voi laittaa uudemman
- työkoneeseen varmaan kannattaa laittaa suoraan 20.04. En näkisi, että 18.04:n ja 20.04:n välillä on merkittäviä eroja, etteikö ne voisi olla erit. Sitä paitsi Lubuntussa on eri työpöytä, jota tuskin kannattaa laittaa työkoneeseen, joten eri versioiden merkitys poistuu kokonaan.
Sitten se, että mikä työpöytä kannattaa ottaa työkoneeseen - tämä on hyvin suhteellista. Itse olen päätynyt juuri Kubuntuun, jossa on KDE. Ubuntu Studio koneessa on minulla sen oletus, xfce, toimiva sekin. Vähiten miellyttävä oli Ubuntun nykyinen työpöytä, juuri 16.04: jälkeen, mutta joillakin muilla on varmaan eri mielipiteet tästä.
Se, että kannattaako 16.04:stä päivittää 20.04:ään, mielestäni tuskin kannattaa. Parempi olisi kokeilla ensin tikulta 20.04 versiota ja jos kaikki normaalit toimivat (grafiikka ja verkko), niin asentaa uudestaan. Kunnollinen backup tietysti ensin, mutta sehän pitää tehdä joka tapauksessa. Jos tunnet järjestelmän hyvin, niin tietysti silloin voit tehdä tämän miten haluat - edellä kuvaamani tapa on mielestäni selkeästi paras henkilölle, joka vierastaa epämääräisiä ongelmia joista päivityksen jälkeen ei ole tietoa, esim. että ovatko ne ongelmia vai uuden version omituisuuksia (niitä kyllä valitettavasti nyt on).
Sitten vielä sekin, että 16.04 koneessa sinulla ei välttämättä ole SSD-levyä. Tämä on tietysti kova suositus tänä päivänä, jolloin pienehköt SSD-levy ovat hyvin edullisia. Tällöin uudelleenasennus on tietysti ainoa vaihtoehto ja hyvä näin. Vanha levysi säilyy ylimääräisenä backup-levynä, jonka voit ottaa uusiokäyttöön sitten myöhemmin erillisellä levykelkalla, jotka ovat hyvin edullisia - tai käyttää sitä jo koneen uudistamisvaiheessa nopeaan datan populointiin uudessa systeemissä. Kaikki edellinen toki riippuu siitä, että mikä laitearkkitehtuuri sinulla on nyt - nämä vain mahdollisina ideoina.
-
Kysymys 1: Onko sillä iso merkitystä, laittaako tuohon NC-10:iin Ubuntun vai Lubuntun? Eikö ne softat (LibreOffibe, Firefox) kuitenkin ole (likimain) samoja versioita?
Sovellukset ovat samoja. Ubuntun GNOME Shell on kuitenkin aika raskas työpöytä tuollaiseen koneeseen. Lubuntun LXDE (tai uudempi LXQt) varaavat huomattavasti vähemmän muistia ja toimivat muutenkin nopeammin.
Lubuntun sivuilta ymmärsin, että ovat myös jollain tavalla luopumassa tuosta "keveydestä".
Lubuntu 18.10:ssä ja uudemmissa on LXQt-työpöytäympäristö, joka on ehkä hivenen raskaampi kuin aiempi LXDE. Käytännössä ero on kuitenkin melko pieni.
Kysymys 2: Jos pysyn tuossa NC-10 Lubuntussa, niin kannattaako asentaa tuo 16.04 (mitä Software Updatrer) tarjoaa, vai suoraan 18.04?
Suosittelisin tekemään uuden puhtaan 18.04-asennuksen. Päivityksiin menee paljon aikaa etenkin kun kone on hidas Atom-läppäri, eikä lopputuloskaan ole välttämättä yhtä varma.
Säilytettävät omat tiedostot pitää kopioida ensin muualle talteen, niin vanhan asennuksen yli voi huoletta jyrätä.
Jos meinaat käyttää konetta vielä useamman vuoden ajan, täytyy huomioida, että 18.04:n tukiaika päättyy keväällä 2023. Sen jälkeen pitäisi siis joka tapauksessa vaihtaa jakelua, koska 32-bittisille prosessoreille ei enää ole tukea uudemmissa Ubuntuun perustuvissa jakeluissa. Tällöin Debian voisi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto jo tässä vaiheessa. Työpöydäksi sopii vaikkapa LXQt tai Xfce.
-
En näkisi, että 18.04:n ja 20.04:n välillä on merkittäviä eroja, etteikö ne voisi olla erit.
En tiedä ovat Lubuntun ja Ubuntun versionumerot toisiaan vastaavia, mutta Lubuntun 20.04 ei toimi(ne) enää 32-bittisessä koneessa.
Sitten vielä sekin, että 16.04 koneessa sinulla ei välttämättä ole SSD-levyä. Tämä on tietysti kova suositus tänä päivänä, jolloin pienehköt SSD-levy ovat hyvin edullisia.
Ei ole SSD.tä. En tiedä onko enää mielekästä alkaa 10v vanhaa konetta päivittämään SSD:lle.
-
Suosittelisin tekemään uuden puhtaan 18.04-asennuksen. Päivityksiin menee paljon aikaa etenkin kun kone on hidas Atom-läppäri, eikä lopputuloskaan ole välttämättä yhtä varma.
Säilytettävät omat tiedostot pitää kopioida ensin muualle talteen, niin vanhan asennuksen yli voi huoletta jyrätä.
Jos meinaat käyttää konetta vielä useamman vuoden ajan, täytyy huomioida, että 18.04:n tukiaika päättyy keväällä 2023. Sen jälkeen pitäisi siis joka tapauksessa vaihtaa jakelua, koska 32-bittisille prosessoreille ei enää ole tukea uudemmissa Ubuntuun perustuvissa jakeluissa. Tällöin Debian voisi olla harkinnan arvoinen vaihtoehto jo tässä vaiheessa. Työpöydäksi sopii vaikkapa LXQt tai Xfce.
Ok, tuo uusi 18.04 voisi olla hyvä optio.
En tiedä kauanko tätä käytän. Ei tietotekniikan kanssa voi oikein suunnitella noin kauas tulevaisuuteen. :)
Mitä käytännön eroa on vaihtaa Lubuntusta Debianiin? Eikö ne ole likimain sama käyttis? Ubuntuun on kuitenkin laaja tuki olemassa.
-
En näkisi, että 18.04:n ja 20.04:n välillä on merkittäviä eroja, etteikö ne voisi olla erit.
En tiedä ovat Lubuntun ja Ubuntun versionumerot toisiaan vastaavia, mutta Lubuntun 20.04 ei toimi(ne) enää 32-bittisessä koneessa.
Pointti oli tässä:
Pikkukone: Lubuntu 18.04 32-bit
Työkone: Ubuntu 18.04 TAI 20.04 64-bit - mielestäni ihan sama kumpi verrattuna Lubuntu-koneeseen. Uudempi on aina jatkon kannalta parempi eikä 18.04 ja 20.04 Ubuntut toimi oleellisesti mitenkään eri tavalla.
Sitten vielä sekin, että 16.04 koneessa sinulla ei välttämättä ole SSD-levyä. Tämä on tietysti kova suositus tänä päivänä, jolloin pienehköt SSD-levy ovat hyvin edullisia.
Ei ole SSD.tä. En tiedä onko enää mielekästä alkaa 10v vanhaa konetta päivittämään SSD:lle.
Lyhyesti sanottuna on. Kone saa huomattavan piristyksen vaihdolla ja 10 v. vanha kovalevykin alkaa olla ehtoon puolella.
Kannattaa kuitenkin varmistaa toimivuus ja päivittää BIOS ensin. Yleensä ongelmia ei ole, mutta kannattaa ymmärtää, että niitä voi olla, jotta osaa päätellä oikein jos ei toimi. Mielestäni ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Kingston SSD 240 GB, josta jää 200 GB:tä massamuistiksi, 34 eur. 120 GB on 25 eur, mikä riittää käyttöjärjestelmälle oikein hyvin. Riippuen mikä se vanha on: 2.5" USB-3 ulkoinen kotelo 11 eur (Verbatim).
-
Pointti oli tässä:
Pikkukone: Lubuntu 18.04 32-bit
Työkone: Ubuntu 18.04 TAI 20.04 64-bit - mielestäni ihan sama kumpi verrattuna Lubuntu-koneeseen. Uudempi on aina jatkon kannalta parempi eikä 18.04 ja 20.04 Ubuntut toimi oleellisesti mitenkään eri tavalla.
Nyt on kyse vain tuosta pikkukoneesta. Tuon isomman päivittelen sitten uusimpaan LTS:ään, kun tässä joudan. :)
Vasta kun pikkukoneessa on sopiva versio asennettuna, niin tietää haluaako sitä enää käyttää, vai lähteekö kierrätykseen. Voi olla, että on Lubuntullakin niin hidas, ettei ole enää mielekäs käyttökone. Tuolla 14.04:lla se toimii, mutta esim. Firefox on jo melko hidas. Kysymysmerkki on paljonko kone hidastuu, kun 14.04 -> 18.04
-
Pointti oli tässä:
Pikkukone: Lubuntu 18.04 32-bit
Työkone: Ubuntu 18.04 TAI 20.04 64-bit - mielestäni ihan sama kumpi verrattuna Lubuntu-koneeseen. Uudempi on aina jatkon kannalta parempi eikä 18.04 ja 20.04 Ubuntut toimi oleellisesti mitenkään eri tavalla.
Nyt on kyse vain tuosta pikkukoneesta. Tuon isomman päivittelen sitten uusimpaan LTS:ään, kun tässä joudan. :)
Vasta kun pikkukoneessa on sopiva versio asennettuna, niin tietää haluaako sitä enää käyttää, vai lähteekö kierrätykseen. Voi olla, että on Lubuntullakin niin hidas, ettei ole enää mielekäs käyttökone. Tuolla 14.04:lla se toimii, mutta esim. Firefox on jo melko hidas. Kysymysmerkki on paljonko kone hidastuu, kun 14.04 -> 18.04
OK.
Kyse on kuitenkin myös siitä, että miten paljon pikkukone nopeutuu kun vaihdat siihen SSD:n. Noilla osilla mitä kerroin, saat SSD:stä tehtyä myös ulkoisen, hyvin nopean USB-3 levyn jos ostos osoittautuu muutoin turhaksi pikkukoneen romutuksen vuoksi.
Uudella levyllä voit myös kokeilla ilman, että tuhoat vanhaa järjestelmää pois alta.
-
Yritän tehdä vanhasta Samsung NC-10 miniläppäristä matkakonetta ja päivittää siihen mahdollismman hyvän käyttiksen.
Vastaavaan Samsung-minikannettavaan päädyin asentamaan jakelun, joka yhä tukee 32-bittisiä prosessoreja. Valinta oli Debian XFCE-työpöydällä. Koska esim. Ubuntukin käyttää Debianin testing-version paketteja, käytän Debianistakin testing (nyt Bullseye) -versiota.
Nimim. Kerettiläinen
-
Asia ratkesi hieman itsestään. :) Aloin upgreidaamaan tuota 14.04:sta 16.04:ksi ja kun valmistui, niin ilmoitti, että versio 18.04 on saatavilla. Upgreidasin sitten siihen. Nyt on koneessa Lubuntu 18.04.5 ja ainakin noin lähtökohtaisesti tuntuu toimivan. Pitää huomenna asentaa muutama ohjelma ja katsoa miten hitaaksi tuo äityy.
-
Asia ratkesi hieman itsestään. :) Aloin upgreidaamaan tuota 14.04:sta 16.04:ksi ja kun valmistui, niin ilmoitti, että versio 18.04 on saatavilla. Upgreidasin sitten siihen. Nyt on koneessa Lubuntu 18.04.5 ja ainakin noin lähtökohtaisesti tuntuu toimivan. Pitää huomenna asentaa muutama ohjelma ja katsoa miten hitaaksi tuo äityy.
Kauanko kesti about päivitysrumba ?
-
Eikös tuo ole lähinnä kiinni omasta liittymästä? Kestääkö kuidulla edes kahta tuntia, siis kaksi päivitystä?
-
Eikös tuo ole lähinnä kiinni omasta liittymästä? Kestääkö kuidulla edes kahta tuntia, siis kaksi päivitystä?
Levyn ja prosessorin nopeus vaikuttaa myös aika paljon. Nopealla nettiyhteydellä ja nopealla koneella & SSD:llä yksi päivitys menee läpi puolessa tunnissa, kun taas hitaalla koneella ja kovalevyllä voi mennä parikin tuntia, vaikka yhteys olisi nopea.
-
Asia ratkesi hieman itsestään. :) Aloin upgreidaamaan tuota 14.04:sta 16.04:ksi ja kun valmistui, niin ilmoitti, että versio 18.04 on saatavilla. Upgreidasin sitten siihen. Nyt on koneessa Lubuntu 18.04.5 ja ainakin noin lähtökohtaisesti tuntuu toimivan. Pitää huomenna asentaa muutama ohjelma ja katsoa miten hitaaksi tuo äityy.
Kauanko kesti about päivitysrumba ?
Semmoiset 1,5h tuo eka ja 2,5h tuo toka. Yhteys 4G kännykän kautta.
Se on totta, että surin osa ajasta meni pakettien asentamiseen, ei lataamiseen.
-
Ei mitään buntua, vaan Bunsenlabs Lithium (=Debian openboxilla, mutta valmiiksi höystettynä) minun mielestä ihan ehdottomasti tuollaiseen. Tuolta voi kokeilla live-versiolla, löytyy myös 32bit tuki.
https://www.bunsenlabs.org/installation.html
-
Se, että jos kone ei muuten ole käyttökelpoinen, niin onhan jossakin määrin yksi *buntu vaihtoehto vielä olemassa. Focal Fossa Puppy Linux. Laitoin tähän kuvan liitteeksi - päinvastoin kuin kuvasta voisi päätellä, Focal Fossastakin on 32-bit versio olemassa. Näillä kaikilla on oma keskustelupalstansa, josta selviävät yksityiskohdat.
Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin Linux yleensä - tätä ajetaan aina rootilla, joten tämä ei ole tietoturvan osalta aivan samassa kategoriassa. Toisaalta kerroit vain tarvitsevasi tästä "kirjoittamiseen ja satunnaiseen surffailuun", joten onko väliä tällaisella erolla?
Tämä on siis erittäin nopea Linux joka tulee toimeen pienillä resursseilla. Esimerkiksi asennus (vanhalla työasemalla, kovalevylle VMwaren läpi) tapahtui niin salamannopeasti, että luulin että mitään ei tapahtunutkaan. Asennusmedian koko on alle 500 MB. Oletusselain on Pale Moon. Minulla on 64-bit versio, joka vie enemmän muistia, mutta kun Ylen ja MTV3:n sivut ovat auki samaan aikaan, niin muistia kuluu n. 1 GB.
Puppy Linuxilla olen joskus tehnyt isohkon projektinkin, mutta silti tämä jaksaa hämmästyttää monipuolisuudellaan. Tämä ei ole kuitenkaan aivan vasta-alkajan versio, koska:
- varsinaisesti tämä on LIVE-versio ja sellaisena erittäin nopea, mutta asennusohjelma osaa kaikkea muutakin. Puhun nyt kovalevyasennuksesta
- Gparted pitää hallita
- näyttää kovalevyversiokin olevan Session pohjainen talletukseltaan. Aika merkillistä, olikohan näin ennen? Pitää ymmärtää mitä tämä tarkoittaa (=kaikkien käyttökertojen muutokset talletetaan jokainen erikseen ja niihin voi palata ja uudemmat hylätä. Yksittäiset tiedostot voi näistä sessioneista myös poimia erikseen)
Tässä joitakin havaintoja jotka saivat pään pyörälle:
- Puppyssa on PALJON ohjelmia vakiona. Nyt niitä, ja vaihtoehtoisia käyttötapoja on lisätty entuudestaan. Tässä versiossa siihen saa myös Ubuntun ohjelmat
- kokeilin GIMP-asennusta ja kyllähän se asentui - nuuski itse riippuvuudet ja asensi kaiken ja näyttäisi toimivan
- tein Puppy Linux kovalevyasennuksen pariin kertaan kun en ensin uskonut, että se asensi mitään, niin nopea se oli. Koneen koko on alle 900 MB (Ubuntu asennukset sitten kasvattavat tätä, koska kaikkia riippuvuuksia ei ole oletuksena asennettu)
- Puppyssa on myös omat ohjelmansa, eikä näitä *buntu-ohjelmia välttämättä tarvita. Laitoin kuvan Puppyn omasta latausvalikosta, mukana Internet-selaimet
Kuten tuosta Puppy Linuxin omasta ohjelmalatausvalikosta voi päätellä, on Puppy sinänsä helppokäyttöinen ("aika paljon" parempi ohjelmavalikko kuin Ubuntu Softwaressa?), mutta varsin erilainen ja hengästyttävän monipuolinen.
-
Se, että jos kone ei muuten ole käyttökelpoinen, niin onhan jossakin määrin yksi *buntu vaihtoehto vielä olemassa. Focal Fossa Puppy Linux. Laitoin tähän kuvan liitteeksi - päinvastoin kuin kuvasta voisi päätellä, Focal Fossastakin on 32-bit versio olemassa. Näillä kaikilla on oma keskustelupalstansa, josta selviävät yksityiskohdat.
Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin Linux yleensä - tätä ajetaan aina rootilla, joten tämä ei ole tietoturvan osalta aivan samassa kategoriassa. Toisaalta kerroit vain tarvitsevasi tästä "kirjoittamiseen ja satunnaiseen surffailuun", joten onko väliä tällaisella erolla?
Tämä on siis erittäin nopea Linux joka tulee toimeen pienillä resursseilla. Esimerkiksi asennus (vanhalla työasemalla, kovalevylle VMwaren läpi) tapahtui niin salamannopeasti, että luulin että mitään ei tapahtunutkaan. Asennusmedian koko on alle 500 MB. Oletusselain on Pale Moon. Minulla on 64-bit versio, joka vie enemmän muistia, mutta kun Ylen ja MTV3:n sivut ovat auki samaan aikaan, niin muistia kuluu n. 1 GB.
En usko, että ongelmani ratkeaa tuolla. Sen ydinhän on nuo superraskaat nettisivut, jotka sitten vaativat superraskaan selaimen ja paljon tehoa/muistia. Tuohon kirjoituskonekäyttöön NC-10 riittää varsin mainiosti, mutta ongelmana ovat nuo selaimet. Jotta matkalla ei tarvitsis raahata erikseen tablettia, niin tähän NC-10:iin pitäisi saada niin uusi selain, että toimii mm. pankkiyhteyksissä. 10" näytöllä ei ole mielekästä tehdä mitään vähäistä suurempaa kuvankäsittelyä, joten sitä puolta ei tarvitse juuri harkita.
Eli taitaa homma kääntyä niin, että teen tuosta koneesta Linux-harjoittelukoneen ja hankin joku päivä hieman tehokkaamman pikkuläppärin, jossa uusi Ubuntu 20.04 suostuu kunnialla pyörimään.
-
En usko, että ongelmani ratkeaa tuolla. Sen ydinhän on nuo superraskaat nettisivut, jotka sitten vaativat superraskaan selaimen ja paljon tehoa/muistia. Tuohon kirjoituskonekäyttöön NC-10 riittää varsin mainiosti, mutta ongelmana ovat nuo selaimet. Jotta matkalla ei tarvitsis raahata erikseen tablettia, niin tähän NC-10:iin pitäisi saada niin uusi selain, että toimii mm. pankkiyhteyksissä. 10" näytöllä ei ole mielekästä tehdä mitään vähäistä suurempaa kuvankäsittelyä, joten sitä puolta ei tarvitse juuri harkita.
Eli taitaa homma kääntyä niin, että teen tuosta koneesta Linux-harjoittelukoneen ja hankin joku päivä hieman tehokkaamman pikkuläppärin, jossa uusi Ubuntu 20.04 suostuu kunnialla pyörimään.
OK, en tiedä mitä tuo esimerkkini ratkaisee - viittaan tässä roottina ajamiseen, mutta kaikki ei ole aivan kohdallaan tässä keskustelussa:
1.
Superraskaita sivuja ei ole määritelty - mitä ne ovat? Eikö mtv3 riitä? Puppu Linux pyörittää kyllä näitä paremmin kuin mikään tavanomainen Linux. Mainittu nettiselain on tietenkin hyvin kevyt. En tiedä, mitkä ovat "uudet sivut", jotka eivät Puppy Linuxissa toimisi - hyvin kyseenalaista että sellaisia löytyisi "satunnaisessa surffailussa".
Ei ole mitenkään itsestään selvää, etteivätkö superraskaat sivut toimisi aivan asiallisesti jollakin selaimella, joka on suunniteltu näyttämään asioita yksinkertaistetulla tavalla tai edes muistia säästävällä tavalla. CPU rohmuhan on hyvin yksinkertaisesti Adobe Flash - sen kun pudottaa pois, niin suorituskykyvaatimukset todennäköisesti ovat vain paha muisto.
Anna todellinen esimerkki sivuista ja ajoista niin voin testata Asus EE PC:llä jossa on 1 GB muistia ... siis ihan mielenkiinnosta ... oletan, että sinä et varsinaisesti tee tuolla tiedolla enää mitään.
2 GB on oikeasti aika paljon käyttikselle, joka ei ole suunniteltu rohmuamaan muistia.
2.
Varsinaiseen kirjoitustyöhön mielestäni tuo pikkuläppäri ei sovellu ollenkaan, johtuen näppäimistöstä. Riippuu tietysti siitä miten kirjoittaa - itse en kirjoita millään muulla kuin kunnollisella näppäimistöllä. Isojenkin läppäreiden näppäimistöt ovat mielestäni yleensä surkeita, kokemus kuitenkin lähinnä vain Delleistä.
3.
Pankkiyhteydet eivät ole mitään "satunnaista surffailua". Tämä on aivan game changer tässä keskustelussa.
4.
GIMP oli vain esimerkki hieman mutkikkaammasta ohjelmistosta ja sen yhteensopivuudesta Puppy Linuxiin. Siis tässä puhutaan ERI Linuxista, joka tulee MUITA Linux-järjestelmiä suoraan, riippuen sen jakelusta. Tämä käy selville kuvasta minkä lähetin. Tämä ei ole aivan tavanomaista edes Linux-maailmassa.
-
3.
Pankkiyhteydet eivät ole mitään "satunnaista surffailua". Tämä on aivan game changer tässä keskustelussa.
Minä olen täysin väärä ihminen vänkäämään tästä asiasta. Tarvitsen vain pienen matkakoneen ja kysyn sen tekemiseen apuja, josko onnistuisi tuosta vanhasta miniläppäristä. Verkkopankkiasiointi kuuluu noihin satunnaisiin surffailuihin, koska pankkiasioitakin pitää matkoilta hoitaa. Toki nykyään noita voi hoitaa varsin hyvin myös kännykällä, mikä voi yhä muuttaa kokonaisuutta.
-
3.
Pankkiyhteydet eivät ole mitään "satunnaista surffailua". Tämä on aivan game changer tässä keskustelussa.
Minä olen täysin väärä ihminen vänkäämään tästä asiasta. Tarvitsen vain pienen matkakoneen ja kysyn sen tekemiseen apuja, josko onnistuisi tuosta vanhasta miniläppäristä. Verkkopankkiasiointi kuuluu noihin satunnaisiin surffailuihin, koska pankkiasioitakin pitää matkoilta hoitaa. Toki nykyään noita voi hoitaa varsin hyvin myös kännykällä, mikä voi yhä muuttaa kokonaisuutta.
Silloin kun arvioidaan koneen suorituskykyä, pitää tietää tarkasti mitä on tekemässä. Oikeastaan Youtube-videoidenkaan katselu ei ole satunnaista surffailua , vaan se on videoiden katselua.
Mainitsin tuon pankkiasioinnin siksi, että roottina ajettavaa Puppy Linuxia ei voi esittää ns. "turvallisena ratkaisuna", jos pankkiasiointia oikeasti tekee.
Jos haluaa tehdä vanhasta koneesta dedikoidun koneen johonkin tiettyyn käyttötarkoitukseen, se kyllä onnistuu, mutta silloin pitää tietää mikä tuo tietty käyttötarkoitus on - sinänsä hyvin yksinkertaista.
Jos käyttötarkoitukset ovat kuitenkin monenlaisia ja huonosti tiedossa etukäteen ja jos muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla, mikä hyvin voi olla tilanne matkalla, pitää hankkia paljon parempi, lue kalliimpi, laite. Tämäkin on hyvin yksinkertaista logiikkaa eikä vaadi mitään vänkäämistä.
Sinänsä 1 GB:n Asus EE PC oli yhdelle porukalle kuulemma oikein hyvä matkakone, koska hotellien koneisiin ei voinut ollenkaan luottaa, ja se on hyvin pieni. Siinä oli silloin Ubuntu 12.04 LTS. Siinä ei kuitenkaan ole kovalevyä vaan SSD-levy, joka saattoi olla se miksi tuli kommentti "oikein hyvä". Oletan, että konetta käytettiin WEB-surffailuun, kauppapaikoilla vierailuun ja sähköposteihin hyvin intensiivisesti. Se ei koneena siis ole yhtään parempi kuin Samsung.
-
Superraskaita sivuja ei ole määritelty - mitä ne ovat? Eikö mtv3 riitä? Puppu Linux pyörittää kyllä näitä paremmin kuin mikään tavanomainen Linux. Mainittu nettiselain on tietenkin hyvin kevyt.
Pale Moonia (https://linux.palemoon.org/) voi kokeilla myös Lubuntussa.
Asentuu kätevästi deb-paketista: https://software.opensuse.org/download.html?project=home:stevenpusser&package=palemoon
Muistinkulutus on ehkä 70 % Firefoxista ja nopeus samaa luokkaa (tai todennäköisesti hitaampi moniydinprosessoreilla vanhan selainmoottorin vuoksi), joten mitään superkevyttä käyttökokemusta ei voi odottaa, mutta onhan tuokin jotain.
CPU rohmuhan on hyvin yksinkertaisesti Adobe Flash - sen kun pudottaa pois, niin suorituskykyvaatimukset todennäköisesti ovat vain paha muisto.
Flashia ei enää ole missään selaimessa, eikä sitä enää käytetä nykyisillä sivustoilla. Tuki päättyi lopullisesti vuoden vaihteessa.
2 GB on oikeasti aika paljon käyttikselle, joka ei ole suunniteltu rohmuamaan muistia.
Tavallisessa nettiselailussa 2 GB on aikalailla minimi riippumatta käyttöjärjestelmästä. Toki eri asia, jos tyydyttäisiin Wikipedian lukemiseen NetSurfin tapaisella kevytselaimella.
Nythän Snufkinin koneessa taisi olla vain 1 GB rammia.
Mainitsin tuon pankkiasioinnin siksi, että roottina ajettavaa Puppy Linuxia ei voi esittää ns. "turvallisena ratkaisuna", jos pankkiasiointia oikeasti tekee.
Roottina ajamisella ei ole oikeastaan merkitystä pankkiasioinnin kannalta. Jos selaimessa tai vaikka sähköpostiohjelmassa on tietoturva-aukko, jonka kautta koneelle tipahtaa Linuxissa toimiva troijalainen tai keyloggeri, on ihan sama, millä tunnuksella näitä sovelluksia ajetaan.
Sinänsä 1 GB:n Asus EE PC oli yhdelle porukalle kuulemma oikein hyvä matkakone, koska hotellien koneisiin ei voinut ollenkaan luottaa, ja se on hyvin pieni. Siinä oli silloin Ubuntu 12.04 LTS. Siinä ei kuitenkaan ole kovalevyä vaan SSD-levy, joka saattoi olla se miksi tuli kommentti "oikein hyvä". Oletan, että konetta käytettiin WEB-surffailuun, kauppapaikoilla vierailuun ja sähköposteihin hyvin intensiivisesti. Se ei koneena siis ole yhtään parempi kuin Samsung.
Niin, ehkä tuolla raudalla jotenkin pärjäsi vielä viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen nettisivut ja osittain selaimetkin ovat ehtineet muuttua selvästi raskaammiksi.
Eli taitaa homma kääntyä niin, että teen tuosta koneesta Linux-harjoittelukoneen ja hankin joku päivä hieman tehokkaamman pikkuläppärin, jossa uusi Ubuntu 20.04 suostuu kunnialla pyörimään.
Tällä hetkellä varteenotettava vaihtoehto voisi olla joku pienehkö Chromebook vähintään 4 GB:n muistilla. Sovellustarjonta alkaa olla jo melko laajaa, ja useimpiin malleihin voi nykyisin asentaa näppärästi myös työpöytäsovelluksia (kuten LibreOfficen) apt-getillä:
https://support.google.com/chromebook/answer/9145439?hl=fi
https://sites.google.com/a/chromium.org/dev/chromium-os/chrome-os-systems-supporting-linux
https://www.computerworld.com/article/3328838/best-linux-apps-for-chromebooks.html
Lisäksi Intel-pohjaisiin Chromebook-koneisiin on mahdollista asentaa "oikea" Linux-jakelu Chrome OS:n tilalle tai rinnalle: https://wiki.galliumos.org/Hardware_Compatibility
-
Hanki Chromebook! No problem.
-
Jaoin keskustelun. Tähän aiheeseen sopimattomat viestit menivät tuonne: https://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=56224.0
-
Vielä noista työpöydistä. Miten tuo KDE sijoittuu raskaudeltaan suhteessa Lubuntun (LXQT) ja Ubuntun (GNOME) välille?
Tässä kun näitä käyttiksiä ja työpöytiä on pyöritellyt, niin tuo KDE on alkanut viehättämään monipuolisuudellaan ja tietynlaisella teknisellä selkeydellään. Ainakin näennäisesti työympäristön säätöön on ihan eri määrä optioita kuin Gnomessa.
Tämä siis noin yleisenä kysymyksenä. On mahdollista, että luovun tuosta NC-10 tekohengittämisestä ja sijoitan satasen tai pari uudempaan miniläppäriin. Sillä säästäisi monta murhetta, kun saisi koneen toimimaan huoletta taas 5v. Minulle siitä olisi etua, jos kaikissa koneissani olisi sama työympäristö ja samat graafiset työkalut.
Tuon mukaan KDE tarvitsee vähemmän muistia (615MB) kuin GNOME3 (768MB), mutta sitten enemmän prosessoritehoa (1GHz) kun Gnome (400MHz). Tosin juttu on aika vanha.
http://pclosmag.com/html/Issues/201109/page08.html
-
Kun noita työpöytiä kokeilet niin kannattaa kokeilla myös XFCE.
KDE oli oma suosikki vielä 3.xx aikakaudella mutta uudesta en ikinä ole pitänyt.
-
Kun noita työpöytiä kokeilet niin kannattaa kokeilla myös XFCE.
KDE oli oma suosikki vielä 3.xx aikakaudella mutta uudesta en ikinä ole pitänyt.
Xfce lienee jonkinlainen "mäkin kopio"?
Mä tykkäsin Ubuntun 16.04 työpöydästä, mutta jotenkin tämä uusi (20.04) tökkii. siihen verrattuna tuo KDE (tikulta ajettuna) vaikutti varsin mukavalta. en ole erityisemmin Windowsin ystävä, mutta tuo Windowsin (XP) käyttämä graafinen ulkoasu on varsin selkeä. Tykkään myös ulkoasun säädettävyydestä vakioasetusten sijaan.
Sellainen tekninen kysymys, että jos koneessa on jo Ubuntu 20.04 ja sinne ajaa Kubuntu 20.04, niin osaako tuo vaihtaa vain työpöytää, vai asentaako koko käyttiksen puhtaana? (= tuhoaa kotikansion)
-
Kun noita työpöytiä kokeilet niin kannattaa kokeilla myös XFCE.
KDE oli oma suosikki vielä 3.xx aikakaudella mutta uudesta en ikinä ole pitänyt.
Xfce lienee jonkinlainen "mäkin kopio"?
Mä tykkäsin Ubuntun 16.04 työpöydästä, mutta jotenkin tämä uusi (20.04) tökkii. siihen verrattuna tuo KDE (tikulta ajettuna) vaikutti varsin mukavalta. en ole erityisemmin Windowsin ystävä, mutta tuo Windowsin (XP) käyttämä graafinen ulkoasu on varsin selkeä. Tykkään myös ulkoasun säädettävyydestä vakioasetusten sijaan.
Sellainen tekninen kysymys, että jos koneessa on jo Ubuntu 20.04 ja sinne ajaa Kubuntu 20.04, niin osaako tuo vaihtaa vain työpöytää, vai asentaako koko käyttiksen puhtaana? (= tuhoaa kotikansion)
Tuo KDEn raskauskysymys tuli esille minun vertailussani, siis Kubuntu tuli, mutta se on eri ketjussa. Sinänsä, vertailu vastasi vain muistin käyttöön, ei varsinaisesti CPUn käyttöön tai grafiikkavaatimuksiin. Olettaisin että ei ole kevyt, jos näytönohjain ei ole hyvä.
Näistä työpöydistä, 16.04, 20.04 ja Kubuntu - täsmälleen samaa mieltä. Päädyin Kubuntuun varsinaisella työasemalla, se on jotenkin vain miellyttävämpi ja selkeämpi. Esim. työpöytien käyttö on tosi järkevää. Kubuntussa on monelta osin eri ohjelmat, joten käsittääkseni puhdas asennus on, jos ei välttämätöntä, niin ainakin parasta välttääkseen ongelmat.
Xfce on käytössä Ubuntu Studiossa, ihan toimiva ja käsittääkseni kevyt ... tällä koneella sitä ei huomaa onko kevyt vai eikö ole. Ei se sen paremmin mikään Mac-kopio ole - paremminkin Ubuntu ennen Unity aikakautta, eli siis mennään 10.04:ään ja sitä edeltävään aikaan.
-
Xfce lienee jonkinlainen "mäkin kopio"?
GNOME 3 on ottanut näistä mainituista työpöydistä eniten vaikutteita macOS:stä. Xfce:n käyttöliittymä on vanhan GNOME 2:n kopio ja muistuttaa enemmän Windowsia. Paneeli vain on oletuksena yläreunassa.
Mä tykkäsin Ubuntun 16.04 työpöydästä, mutta jotenkin tämä uusi (20.04) tökkii.
Unity muistutti vielä enemmän mäkkiä globaaleine valikkoineen. :)
Sellainen tekninen kysymys, että jos koneessa on jo Ubuntu 20.04 ja sinne ajaa Kubuntu 20.04, niin osaako tuo vaihtaa vain työpöytää, vai asentaako koko käyttiksen puhtaana? (= tuhoaa kotikansion)
Asennus taitaa tuhota kotihakemiston.
On myös mahdollista asentaa KDE siihen nykyiseen Ubuntuun GNOME:n rinnalle: https://itsfoss.com/install-kde-on-ubuntu/
Kokeilemista ajatellen ihan varteenotettava vaihtoehto.
-
On myös mahdollista asentaa KDE siihen nykyiseen Ubuntuun GNOME:n rinnalle: https://itsfoss.com/install-kde-on-ubuntu/
Kokeilemista ajatellen ihan varteenotettava vaihtoehto.
Miten tuo poikkeaa koko asennuksesta? Onko teknisesti ihan sama lopputulos? (Riippuen toki tuosta KDE:n laajuudesta, jonka valitsee)
Tuleeko käynnistyksessä joku valinta, josta valitaan kumpi DE ajetaan? Vai pitääkö se valita jostain asetuksista ja sitten buutata kone?
-
On myös mahdollista asentaa KDE siihen nykyiseen Ubuntuun GNOME:n rinnalle: https://itsfoss.com/install-kde-on-ubuntu/
Kokeilemista ajatellen ihan varteenotettava vaihtoehto.
Miten tuo poikkeaa koko asennuksesta? Onko teknisesti ihan sama lopputulos? (Riippuen toki tuosta KDE:n laajuudesta, jonka valitsee)
Aikalailla sama lopputulos, mutta samassa järjestelmässä on molemmat työpöytäympäristöt. Joitain hankaluuksia ja bugeja saattaa ilmetä tällaisessa yhteiselossa, mutta periaatteessa toimii ihan hyvin.
Tuleeko käynnistyksessä joku valinta, josta valitaan kumpi DE ajetaan? Vai pitääkö se valita jostain asetuksista ja sitten buutata kone?
Työpöytä valitaan kirjautumisnäytössä. Voit siis kirjautua ulos GNOME:sta ja kirjautua uudelleen KDE:hen tai päinvastoin. On myös mahdollista avata molemmat työpöydät samanaikaisesti, jolloin niiden välillä vaihdetaan virtuaalikonsolia vaihtamalla (Ctrl+Alt+F1, Ctrl+Alt+F2, Ctrl+Alt+F3, ...).
-
On myös mahdollista asentaa KDE siihen nykyiseen Ubuntuun GNOME:n rinnalle: https://itsfoss.com/install-kde-on-ubuntu/
Kokeilemista ajatellen ihan varteenotettava vaihtoehto.
Miten tuo poikkeaa koko asennuksesta? Onko teknisesti ihan sama lopputulos? (Riippuen toki tuosta KDE:n laajuudesta, jonka valitsee)
Aikalailla sama lopputulos, mutta samassa järjestelmässä on molemmat työpöytäympäristöt. Joitain hankaluuksia ja bugeja saattaa ilmetä tällaisessa yhteiselossa, mutta periaatteessa toimii ihan hyvin.
Ok. Eli jos ei ole mitään tarvetta kahdelle, niin kannattaa asentaa vain yksi. "Keep It simple" toimii usein tietokoneissakin. ;)
-
Nyt on sitten pöytäkoneessa XP, Ubuntu ja Kubuntu. Asennusohjelma näköjään asensi Kubuntun tuonne kolmanneksi. :D
Voiko Ubuntun asennuksen jotenkin poistaa niin, että korjaa tuon Grubinkin? Vai osio vaan sileäksi ja Grubin muokkaus erikseen?
-
Nyt on sitten pöytäkoneessa XP, Ubuntu ja Kubuntu. Asennusohjelma näköjään asensi Kubuntun tuonne kolmanneksi. :D
Voiko Ubuntun asennuksen jotenkin poistaa niin, että korjaa tuon Grubinkin? Vai osio vaan sileäksi ja Grubin muokkaus erikseen?
Jos olet asentanut Kubuntun omalle osiolleen, käynnistä Kubuntu ja asenna ko. järjestelmässä grub (sudo update-grub, sudo grub-install <osio, jolta grub osaa järjestelmän käynnistää>.
Testaa, että homma toimii kuten haluat - ja sitten harkitset uudelleen, haluatko poistaa (Gnome) Ubuntu-jakeluversiosi.
KDE, Xfce ja Gnome jne. ovat vain työpöytäympäristöjä, jotka on asennettavissa Linux-jakeluihin.
-
Nyt on sitten pöytäkoneessa XP, Ubuntu ja Kubuntu. Asennusohjelma näköjään asensi Kubuntun tuonne kolmanneksi. :D
Voiko Ubuntun asennuksen jotenkin poistaa niin, että korjaa tuon Grubinkin? Vai osio vaan sileäksi ja Grubin muokkaus erikseen?
Jos olet asentanut Kubuntun omalle osiolleen, käynnistä Kubuntu ja asenna ko. järjestelmässä grub (sudo update-grub, sudo grub-install <osio, jolta grub osaa järjestelmän käynnistää>.
Testaa, että homma toimii kuten haluat - ja sitten harkitset uudelleen, haluatko poistaa (Gnome) Ubuntu-jakeluversiosi.
KDE, Xfce ja Gnome jne. ovat vain työpöytäympäristöjä, jotka on asennettavissa Linux-jakeluihin.
En ihan ajatellut asiaa asennuksessa ja jotenkin tuo Kubuntu asentui epäuomiossa omalle osiolleen, ei siis Ubuntun tilalle niin kuin piti.
Eli poistan osion, jolla Ubuntu on ja saan Grubin korjattua sitten jälkikäteen. Lähennä poistettua sen Ubuntun valinnan. Kyse ei siis ole vain eri työpöytäympäristöistä, vaan nyt tuo Ubuntu vie 1/3 kovalevystä.
-
...
Eli poistan osion, jolla Ubuntu on ja saan Grubin korjattua sitten jälkikäteen. Lähennä poistettua sen Ubuntun valinnan. Kyse ei siis ole vain eri työpöytäympäristöistä, vaan nyt tuo Ubuntu vie 1/3 kovalevystä.
En osaa antaa suosituksia, mutta ole nyt tarkkana tuon datan kanssa. Ubuntu asennukseen kuuluu myös sen home, jossa datasi ehkä on, ja se poistuu myös. Voithan siirtää datan muualle joka tapauksessa, vaikka itse Ubuntua et poistaisi. Eihän Ubuntu sinänsä vie paljoa tilaa - tuskin sinulla NIIN paljon on asennettuja ohjelmia, että ne varaisivat tilaa ... tai jos on, niin voihan ne poistaa piilotiedostoineen (joissa voi myös olla paljon dataa jos se kopioi sinne vaikkapa versioita kuvista).
Edelleen tietysti jää se "Ubuntu-partitio" kuljeksimaan ... voisin päätellä. Ehkä tämä on se ongelma, jos Ubuntua ei kokonaan ammu mäkeen. Useiden datapartitioiden kanssa leikkiminen ei ole aivan tätä päivää, mistä haluat päästä eroon (asia liittyy 80-luvun loppuun, jossa Fast File System alkuperäisessä AT&T:n Unixissa ei tukenut tarpeeksi inodeja ja levyt piti partitioida sen vuoksi. Tämän jälkeen partitiointi on ollut vain haitallista - siis datalle, en nyt puhu swapista tai rootista enkä muista Linux/Unix käyttöjärjestelmän osista tai vaikkapa Oracle tietokannan raw-partitiosta Unixissa. Vertailun vuoksi MicroPC ymmärsi partitioinnin turhuuden ja suoranaisen haitallisuuden Windowsissa ehkä vasta joskus 2010-luvulla).
-
En ihan ajatellut asiaa asennuksessa ja jotenkin tuo Kubuntu asentui epäuomiossa omalle osiolleen, ei siis Ubuntun tilalle niin kuin piti.
Eli poistan osion, jolla Ubuntu on ja saan Grubin korjattua sitten jälkikäteen.
On mahdollista korjata jälkikäteen esimerkiksi Boot Repairin avulla, mutta helpommin onnistuu, jos asennat nyt Grubin lataajan uudelleen Kubuntun puolelta:
sudo grub-install /dev/sda(olettaen että sda on se levy, jonka MBR:stä kone käynnistyy)
Oikeastaan tämä on vain varmistus, että oikean asennuksen GRUB on siellä MBR:ssä. On hyvin todennäköistä, että Kubuntun asennuksen yhteydessä se meni jo sinne.
-
En osaa antaa suosituksia, mutta ole nyt tarkkana tuon datan kanssa. Ubuntu asennukseen kuuluu myös sen home, jossa datasi ehkä on, ja se poistuu myös.
Kopioin jo sen oman datani osiolta toiselle. Tuo on tietty totta, että voihan sen käyttis-datan poistaa formatoimatta osiota.
Se Grubin siivoaminen enemmän mietityyttää, kun minun tuurilla on taas solmussa. Onko Grubin korjaamiseen olemassa Kubuntussa jotain graafista ohjelmaa?
-
En osaa antaa suosituksia, mutta ole nyt tarkkana tuon datan kanssa. Ubuntu asennukseen kuuluu myös sen home, jossa datasi ehkä on, ja se poistuu myös.
Kopioin jo sen oman datani osiolta toiselle. Tuo on tietty totta, että voihan sen käyttis-datan poistaa formatoimatta osiota.
Se Grubin siivoaminen enemmän mietityyttää, kun minun tuurilla on taas solmussa. Onko Grubin korjaamiseen olemassa Kubuntussa jotain graafista ohjelmaa?
Kaikenlaista on tullut harrastettua, mutta grub-harrastusta en ole itselleni ottanut :)
-
Se Grubin siivoaminen enemmän mietityyttää, kun minun tuurilla on taas solmussa. Onko Grubin korjaamiseen olemassa Kubuntussa jotain graafista ohjelmaa?
GRUB Customizer varmaankin tarjoaa toiminnon, jolla lataajan voi asentaa MBR:ään.
sudo apt install grub-customizer
Komentorivillä ajettu grub-install on kuitenkin yhtä pätevä tapa. Oikean levytunnuksen tunnistaminenkin on helppoa, kun koneessa on vain yksi kovalevy.
Jos käynnistys kuitenkin syystä tai toisesta hajoaa, asennuslevyn/-tikun livetilassa on mahdollista käyttää Boot-Repairia:
https://help.ubuntu.com/community/Boot-Repair#A2nd_option_:_install_Boot-Repair_in_Ubuntu
Tai voit tehdä valmiiksi Boot-Repairin levykuvasta (https://sourceforge.net/p/boot-repair-cd/home/Home/) USB-tikun. Sellainen on näppärä apu myös sitten, kun Windows jossain päivityksessä päättää kirjoittaa oman lataajansa MBR:ään ja pyyhkii GRUBin sieltä pois.
-
Se Grubin siivoaminen enemmän mietityyttää, kun minun tuurilla on taas solmussa. Onko Grubin korjaamiseen olemassa Kubuntussa jotain graafista ohjelmaa?
GRUB Customizer varmaankin tarjoaa toiminnon, jolla lataajan voi asentaa MBR:ään.
Juu, tuo löytyikin jo Kubuntun paketinhallinnasta. Asensin ja toimii!
Ihan ei tuo graafinen versio toimi niin kuin olettaisi ja ei mm. antanut vaihtaa alun valintojen nimiä, vaikka näennäisesti sellainen optio on. No ei haittaa, tuolla saa nyt loaderin siivottua ja mm. asetettua automaattisen kännistysajan.
-
Tai voit tehdä valmiiksiBoot-Repairin levykuvasta (https://sourceforge.net/p/boot-repair-cd/home/Home/) USB-tikun. Sellainen on näppärä apu myös sitten, kun Windows jossain päivityksessä päättää kirjoittaa oman lataajansa MBR:ään ja pyyhkii GRUBin sieltä pois.
Yritin tehdä tuollaisen, mutta en saa toimimaan. Aiheuttaako Ubuntun Disk-ohjelma jotain ongelmi, kun sillä siirtää disk-imagen tikulle? Millä softalla kannattaisi?
-
Tai voit tehdä valmiiksiBoot-Repairin levykuvasta (https://sourceforge.net/p/boot-repair-cd/home/Home/) USB-tikun. Sellainen on näppärä apu myös sitten, kun Windows jossain päivityksessä päättää kirjoittaa oman lataajansa MBR:ään ja pyyhkii GRUBin sieltä pois.
Yritin tehdä tuollaisen, mutta en saa toimimaan. Aiheuttaako Ubuntun Disk-ohjelma jotain ongelmi, kun sillä siirtää disk-imagen tikulle? Millä softalla kannattaisi?
Tuo levykuva ei ehkä ole hybridi-iso, eli tikku pitää luoda Unetbootinilla, kuten sivulla neuvotaan.
-
Ihan ei olla enää miniläppärin käyttiksessä, mutta päädyin kahden "työasemieni" kanssa - pitkän arpomisen jälkeen - lopulta sitten Xubuntuun. Sen käyttöliittymä, erityisesti ikkunoiden ulkoasu oli noista kokeilemistäni kaikkei parhaiten silmää miellyttävä. Taustakuvan pihistin KDE:n valikoimasta. :)
Asensin sen toiseen koneeseen niin, että poistin rinnalla olleella XP:llä kaikki ei-Windows-osiot ja ajattelin, että asennussofta löytää vain yhden vapaan tilan, johon Xubuntu sitten nätisti asentuu. Ihan niin ei käynytkään, vaan asennusohjelma (tai joku) avasi mustan teksti-ikkunen, jossa luki vain "... grub >", eikä siitä päässyt eteenpäin.
Onneksi oli tullut tehtyä tuo tikku, jolla sitten sain grubin kuntoon ja Xubuntun lopulta asennettua. Pieni lisävaikeus tuli siitä, että näköjään 10v vahna TDK:n muistitikku ei toiminutkaan ja asennusohjelma piti vaihtaa välillä toiselle tikulle.
Näin se on mennyt tämä ilta. Olen taas oppinut paljon ja alkanut ymmärtämään Linuxin sielunelämää. Muille vasta-alkajille suosittelen tätä kirjaa, joka selventää systeemiä paljon. On vanha, mutta eihän nuo perusteet ole mihinkään muuttuneet.
Kuutti Wille, Linux-käsikirja (ISBN 978-951-0-37677-5 Docendo, 2011)
-
Palaan vanhaan aiheeseen. Koitin päivittää tuon NC-10:n Xubuntu 18.04 versioon, mutta on selkeästi hitaampi kuin Lubuntu. Nyt asennan sitten Lubuntun takaisin.
Kysymys: onko sillä iso eroa toiminnan nopeuteen, minkä Lubuntu-version laitan? Aiempi oli 18.04 ja nyt oli 32-bittisenä tarjolla uudempi 19.04 tai vanhempi 16.04.
-
Palaan vanhaan aiheeseen. Koitin päivittää tuon NC-10:n Xubuntu 18.04 versioon, mutta on selkeästi hitaampi kuin Lubuntu. Nyt asennan sitten Lubuntun takaisin.
Kysymys: onko sillä iso eroa toiminnan nopeuteen, minkä Lubuntu-version laitan? Aiempi oli 18.04 ja nyt oli 32-bittisenä tarjolla uudempi 19.04 tai vanhempi 16.04.
19.04 ei ole enää tuettu. 18.04 on ihan hyvä valinta, vaikka Lubuntun LXDE-työpöydän osalta tuki päättyikin jo aiemmin tänä vuonna. Muilta osin (kerneli, perusjärjestelmä, selaimet ja osa keskeisistä sovelluksista) 18.04 on kuitenkin tuettu vuoteen 2023 asti ja ESM:n (https://ubuntu.com/security/esm) kautta mahdollisesti vielä viisi vuotta sen jälkeenkin.
-
19.04 ei ole enää tuettu. 18.04 on ihan hyvä valinta, vaikka Lubuntun LXDE-työpöydän osalta tuki päättyikin jo aiemmin tänä vuonna. Muilta osin (kerneli, perusjärjestelmä, selaimet ja osa keskeisistä sovelluksista) 18.04 on kuitenkin tuettu vuoteen 2023 asti ja ESM:n (https://ubuntu.com/security/esm) kautta mahdollisesti vielä viisi vuotta sen jälkeenkin.
Eipä se onnistukaan tuo 19.04. Ei ole 32-bittisenä. Huomasin vasta nyt.
Melko ärsyttävää tämä versiopelaaminen. Asensin Xubuntun, kun sillä toimii Visual Studio Code, mutta asennuksen jälkeen huomasin ettei sekään toimi 32-bittisellä koneella. >:( Oma vika, mutta silti...
-
Ratkaisin asian niin, että koneella nyt sekä Lubuntu 18.04 että Xubuntu 18.04. Noista tuo ensimmäinen vaikuttaa kyllä paljon sujuvammalta ja Xubuntu tuppaa "miettimään" enemmän. Muistia on 1GB ja prossuna 1,6GHz Intel Atom. Käyttö nyt sellaista, että Python-koodin kirjoittamista pystyn sillä harjoittelemaan (mikä nyt koneen päätarkoitus) mutta nettiselaus on kankeaa.
Oppiakin on täältä saatu, kun boot-loaderin sain hyvin toimimaan ja Grub-customizer - nimisellä ohjelmalla jopa sinne haluamani tekstit. :)
Aiemmin käytin hieman Falcon-nimistä selainta, joka oli kevyempi mutta törmäsi aika ajoin sivujen vaatimuksiin.
-
Jos hiukankaan epäilyttää että "mikä toimisi", niin valintani on ollut Debains stable ja Mate.
Nojoo, jos lisäehtona että oltava joku johdanainen eikä aito Debian niin ..
-
Jos hiukankaan epäilyttää että "mikä toimisi", niin valintani on ollut Debains stable ja Mate.
Nojoo, jos lisäehtona että oltava joku johdanainen eikä aito Debian niin ..
Mulla on pääkoneessa Xubuntu ja kun en ole mikään haka näissä linux-hommissa, niin pidän mielelläni saman perheen käyttiksen kaikissa koneissa. Tuo Samsungin NC-10 on vaatimattomuudestaan huolimatta erinomainen ergonomialtaan. Käytän sitä (ja langatonta hiirtä) useimmiten sängyssä loikoillen, jolloin koneen pieni koko ja robusti rakenne pääsee oikeuksiinsa. Pääkoneena se on jo auttamattoman vanha.